Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV)

Transkriptio

1 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) 691/ /2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 50 Aloitteen sisältö Kunnanvaltuutettu Pirkko Lehtinen sekä 23 kunnanvaltuutettua ovat allekirjoittaneet valtuustoaloitteen (dro 691/ /2013), jossa edellytetään, että koska kaupunkiviljely on voimakkaasti lisännyt suosiotaan, on aika huomioida tämä trendi vahvemmin myös kaavoitusohjelmassa. Käsiteltävänä olevassa ohjelmassa (vuosien ) on vain yksi maininta siirtolapuutarhatoiminnasta Kantvikissa vireillä olevassa Prikirannan asemakaavassa. Aloitteessa mainitaan, että kaavoitusohjelman linjauksissa on todettu, että yhdyskuntarakennetta pyritään tiivistämään keskusta-alueilla ja asemanseuduilla. Nykyisten ja tulevien asukkaiden viihtyisyyden lisäämiseksi siirtolapuutarha-alueilla on varmasti merkitystä. Ne ovat viherkeitaita, joista on silmäniloa myös ulkopuolisille. Käsitteet ja niiden sisältö pähkinänkuoressa Ennen vastausta varsinaiseen aloitteeseen on syytä täsmentää erot siirtolapuutarha-, ryhmäpuutarha- ja palstaviljelykäsitteiden välillä. Siirtolapuutarha Siirtolapuutarha on muutaman aarin kokoisista maapalstoista muodostuva puutarha-alue, jonka omistaja on kunta vuokraten maapalstoja asukkailleen pitkäaikaisilla sopimuksilla. Siirtolapuutarhapalstalle saa viljelyn lisäksi rakentaa pienehkön mökin. Siirtolapuutarhamökeissä saa nykyisin yöpyä ympärivuotisesti, mutta tilaa ei saa vuokrata eteenpäin. Toiminta poikkeaa kuntien vuokraamista kasvimaapalstoista (viljelypalstat) siinä, että tontit ovat isompia ja toiminta pysyvää. Siirtolapuutarha-alueet edellyttävät alueen asemakaavoittamista, koska alueen mökkeihin on järjestettävä kunnallistekniikka. Yhä useammin mökit rakennetaan ympärivuotiseen käyttöön. Ryhmäpuutarha Ryhmäpuutarha on muuten siirtolapuutarhan kaltainen, mutta eroaa siitä maan omistussuhteen perusteella. Ryhmäpuutarhan maa-alueen omistaa tätä tarkoitusta varten perustettu yhtiö, jota hallinnoi osakkeenomistajien valitsema hallitus ja palkattu isännöitsijä. Tässä suhteessa ryhmäpuutarha muistuttaa tavallista asunto-osakeyhtiötä, jonka osakehuoneistoa mökkipalsta vastaa. Ryhmäpuutarhassa, toisin kuin siirtolapuutarhassa, mökin omistajaa määrittyy osakeyhtiölain perusteella. Osa ryhmäpuutarhoista on myös talviasuttavia, mikä myös erottaa ne perinteisistä siirtolapuutarhoista. Myös nämä alueet on asemakaavoitettava.

2 Viljelypalstatoiminta Viljelypalstatoiminta (kasvimaapalstat) tarkoittaa sitä, että kunnat ja maanomistaja vuokraa pinta-alaltaan m2 palstoja. Tavallisesti palsta, jota saa käyttää yksinomaan viljelytarkoituksiin, on käytettävissä keväästä syksyyn. Viljelypalstoja voidaan sijoittaa myös asemakaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Palstan vuokraaja pyrkii toimittamaan vesipisteen alueelle, mutta palstojen kasteluun voidaan käyttää myös esim. läheisen vesistön vettä. Alueelle on mahdollista järjestää myös muita palveluja. Lisäksi palstan vuokraaja esimerkiksi kääntää maan viljelyä varten. Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus aloitteeseen Aloitteessa edellytetään, että kaavoitusohjelmaan pitää lisätä siirtolapuutarha-alueita. Tämä tarkoittanee myös sitä, että kunnan omiin asemakaavoihin tulisi osoittaa siirtolapuutarhatoimintaa. Kunnan maanomistus on kuitenkin vähäistä ja tästä näkökulmasta kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut katsoo, että maankäytön suunnittelussa on huolehdittava kunnan maanomaisuuden riittävän tehokkaasta hyödyntämisestä, mikä tarkoittaa alueiden osoittamista ensisijaisesti asumiseen tai yritystoiminnalle. Lisäksi siirtolapuutarhat on sijoitettava paikkoihin, jonne voidaan järjestää joukkoliikenteen ja joiden maaperä soveltuu viljelytoimintaan. Pääsääntöisesti yksityistahot, joiden alueille asemakaavoja on laadittu ja laaditaan, eivät ole ilmaisseet halukkuuttaan toteuttaa siirtolapuutarhoja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana laadituissa ja vireillä olevissa asemakaavoissa on sen sijaan useita viljelypalsta-alueita. Näin kaavoitusja liikennejärjestelmäpalvelut ovat pyrkineet edistämään maankäytössä viljelypalstojen sijoittamista taajama-alueille sekä niiden läheisyyteen. Seuraavassa on lyhyt selvitys palstaviljelymahdollisuuksista kunnassa. Kuntakeskus Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavassa on uusi palstaviljelyalue Vesitornimäen tuntumassa. Huomattavasti suurempi ja käytössä oleva palstaviljelyalue sijaitsee Jokiniityn alueella, mutta Kyrkvallan ja Jokiniityn asemakaava vähentää palstaviljelymahdollisuuksia, koska alueelle on varaus pallokentälle. Mikäli pallokenttää ei toteuteta, voi viljely jatkua pitkälti nykymuotoisena. Molemmat alueet ovat kunnan omistuksessa ja sijaitsevat entisellä peltoalueella sijaiten keskeisellä paikalla taajamaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavassa on mahdollista osoittaa palstaviljelyyn uusia aluevarauksia. Kantvik Kuten aloitteessa on todettu, on vireillä olevassa Prikirannan asemakaavassa useita aluevarauksia viljelypastoille Sundetin purolaakson äärellä rakentamiseen huonosti sopivalla alueella, entisellä peltoalueella. Tällä hetkellä etäisyys lähimmältä bussipysäkiltä viljelypalsta-alueelle on noin puoli kilometriä. Mutta alueen kehittyessä tavoitteena on vuorobussilinjan ohjaaminen alueelle siten, että lähimmät bussipysäkit

3 sijaitsevat runsaan sadan metrin läheisyydessä palstaviljelyalueesta. Masala Olemassa oleva viljelypastat sijaitsevat Masalan urheilupuistossa, jonka asemakaavan uudistaminen on vireillä. Asemakaavaluonnoksessa on osoitettu merkittävästi lisää viljelypalsta-alueita silmällä pitäen ennusteet Masalan voimakkaasta väestönkasvusta. Alue on kunnan omistuksessa ja sinne on hyvät joukkoliikenneyhteydet, tosin esimerkiksi nykyisille palstaviljelyalueille tulee matkaa lähimmältä bussipysäkiltä noin 500 m. Kartanonrannan alueelle, lähellä Espoonlahtea, on mahdollista toteuttaa palstaviljelyalue entiselle peltomaalle. Alue ei ole kunnan omistuksessa ja tällä hetkellä lähin bussipysäkki sijaitsee Sundsbergintiellä noin kilometrin etäisyydellä alueesta. Asemakaavassa on kuitenkin varauduttu siihen, että bussilinja on mahdollista ohjata palstaviljelyalueen tuntumaan, mutta sen toteutumisesta ei voida sanoa mitään varmaa. Bussilinja toteutettaneen, kun Sundsbergin ja Sarvvikin osayleiskaavaa ryhdytään toteuttamaan 2020-luvun puolivälissä. Jorvas Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavassa on varaus uudelle palstaviljelyalueelle. Se sijaitsee yksityisen maanomistajan maalla, nykyisellä peltoaukealla. Alue sijaitsee vireillä olevan Inkilänportin asemakaavahankkeen välittömässä läheisyydessä. Tällä hetkellä lähemmälle bussipysäkille on etäisyyttä noin kilometri, mutta Inkilänportin asemakaavaluonnoksen kaava-aineistosta ilmenee, että alueen toteutuessa lähin bussipysäkki tulee olemaan muutaman sadan metrin etäisyydellä palstaviljelyalueesta. Veikkola Veikkolassa ei ole asemakaavoissa varauksia siirtolapuutarha- eikä palstaviljelyalueille. Eerikinkartanon johtokunta on käsitellyt ( 16) mahdollisen pastaviljelyalueen muodostamista siten, että olemassa olevasta peltoalueesta voidaan muodostaa yhteensä 3 hehtaaria, joka tulee käyttöön vuosina 2016, 2017 ja 2018, hehtaari/ vuosi. Lisäksi kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut toteavat, että kun Eerikinkartanon alueita ryhdytään asemakaavoittamaan tämän vuosikymmenen loppupuolella, niin alueen suunnittelussa varaudutaan viljelypastojen osoittamiseen alueelta. Myös tämän vuosikymmenen loppupuolella on tarkoitus panna vireille Veikkolan osayleiskaavassa, jossa on mahdollista osoittaa lisää palstaviljelyalueita. Siirtolapuutarha Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavassa mahdollistetaan siirtolapuutarhatoiminta, mutta toteutuksen edellytyksenä on vesihuollon toteuttaminen alueelle. Alue voidaan myös toteuttaa palstaviljelyalueena, mutta mikäli alueen maanomistaja haluaa toteuttaa alueelle siirtolapuutarhan, tulee alueelle laatia asemakaava. Sijainniltaan alue ei ole joukkoliikenteen näkökulmasta parhaimmalla mahdollisella paikalla. Mutta vesihuollon toteutuessa kuntakeskuksesta Aavarantaa, alueen maankäyttö tehostuu, mikä merkinnee myös joukkoliikenteen palvelutason paranemista em. vyöhykkeellä.

4 Yhteenvetona kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut toteavat, että maankäytön suunnittelussa on jo nykyisin otettu verraten hyvin huomioon palstaviljelymahdollisuudet Kirkkonummen taajamissa. Sen sijaan varsinaisia siirtolapuutarha-alueita ei ole asemakaavoitettu, koska niiden käynnistämiseksi ei ole ollut esityksiä esimerkiksi maanomistajilta. Kaavoitusohjelmassa sekä kaavahankkeiden osallistumis- ja arviointisuunnitelmissa on kuvaus suunnittelualueen maankäyttötavoitteista ja mikäli siirtolapuutarha-alueita halutaan Kirkkonummelle, tulisi tavoite kirjata edellä mainittuihin asiakirjoihin. Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavassa on mahdollista toteuttaa ensimmäinen siirtolapuutarha Kirkkonummelle, mutta sen käynnistäminen edellyttää alueellisen vesihuollon toteuttamista ja asemakaavan laatimista. Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut pyrkivät maankäytön suunnittelussa jatkossakin luomaan edellytykset viljelypalstatoiminnoille sekä tarvittaessa myös siirtolapuutarhojen toteuttamiselle. Osayleiskaavoitus lienee paras väline osoittaa kasvavien taajamien alueilta riittävät maa-alueet sekä siirtolapuutahoille että viljelypalstatoiminnalle. Oheismateriaali: - Valtuustoaloite 8/2013: Siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan Valmistelija: kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi, puh , etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Ehdotus Yhdyskuntatekniikan johtaja: Yhdyskuntatekniikan päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013) on riittävä eikä se johda erityisiin toimenpiteisiin. Käsittely Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi esitteli aloitetta ja siihen annettavaa vastausta lautakunnalle. Käydyn keskustelun aikana jäsen Maija Lounamaa ehdotti Pekka Jäppisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään: - Siirtolapuutarhalle tulee etsiä aktiivisesti sijoituspaikkaa osayleiskaavoja ja asemakaavoja tehtäessä. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Lisäksi todettiin, että siirtolapuutarhalle tulee etsiä aktiivisesti

5 sijoituspaikkaa osayleiskaavoja ja asemakaavoja tehtäessä. Tiedoksi Kunnanhallitus Muutoksenhakuohje Muutoksenhakukielto koska asia valmistelua