Oulun seudun kunnat välityömarkkinoilla. Raportti Oulun seudun välityömarkkinoiden esiselvityshankkeesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun seudun kunnat välityömarkkinoilla. Raportti Oulun seudun välityömarkkinoiden esiselvityshankkeesta"

Transkriptio

1 Oulun seudun kunnat välityömarkkinoilla Raportti Oulun seudun välityömarkkinoiden esiselvityshankkeesta Projektipäällikkö Saila Lehto Oulun kaupunki

2

3 Johdanto Hallitusohjelmaan on kirjattu valtion työvoimapolitiikan uudistaminen, jonka tavoitteeksi on asetettu työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaamisen parantaminen sekä uusien työpaikkojen ja yritysten luomisen edistäminen ja työttömyyden vähentäminen. Huomiota ja määrärahoja hallituskaudella suunnataan yhä enenevissä määrin sellaisiin toimenpiteisiin, joiden vaikuttavuudesta on saatu hyviä kokemuksia. Tavoitteena on, että aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden jälkeinen työllistyminen nousee vaalikauden aikana keskimäärin vähintään 40 %:iin toimenpiteen päättäneistä. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 2015 ottaa kantaa välityömarkkinoihin mainitsemalla tavoitteeksi sosiaalisen työllistämisen mahdollisuuksien lisäämisen sekä vammaisten henkilöiden työllistämismahdollisuuksien helpottamisen. Välityömarkkinoilla tarkoitetaan työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden väliin sijoittuvia työskentelymahdollisuuksia. Välityömarkkinoiden tavoitteena on tuottaa henkilöille valmiuksia päästä avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinat voidaan jakaa aktiivisen työvoimapolitiikan palveluihin sekä aktiivisen sosiaalipolitiikan palveluihin. Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluihin katsotaan kuuluvaksi mm. työharjoittelu, työelämävalmennus ja palkkatuettutyö. Aktiivisen sosiaalipolitiikan alaan puolestaan katsotaan kuuluvaksi kuntouttava työtoiminta, työtoiminta sekä muut elämänhallintaa tukevat toiminnat. Kohderyhminä välityömarkkinoilla ovat rakenteellisen työttömyyden luettavat henkilöt, työttömät vajaakuntoiset henkilöt, henkilöt joiden työttömyys uhkaa pitkittyä sekä työkyvyttömyys eläkkeellä ja kuntoutustuella olevat henkilöt. Oulun seudun välityömarkkinoiden esiselvityshankkeen taustalla ovat viimeaikaiset yhteiskunnalliset muutokset, jotka ovat koskeneet muun muassa työpajatoiminnan vakinaistamista, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuuta, työmarkkinatukiuudistusta, kuntouttavaa työtoimintaa sekä tarvetta syrjäytymisen ehkäisyyn ja sosiaaliseen vahvistamiseen. Muutosten myötä kunnat ovat nousseet entistä merkittävimmiksi toimijoiksi välityömarkkinoilla työllistämisvastuun siirtyessä yhä enemmän kuntien sosiaalitoimen ja työhallinnon yhteiseksi vastuualueeksi. Oulun seudun muodostavat Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Tyrnävän kunnat. Oulun seudun alueella on asukkaita noin Tämän esiselvityskartoituksen kohteena olivat edellä mainitut Oulun seudun kunnat, lukuun ottamatta Hailuodon kuntaa. Lisäksi kartoitus ulotettiin koskemaan Ylikiimingin kuntaa, sillä Oulun ja Ylikiiminki ovat tehneet päätöksen kuntaliitoksesta, joka toteutuu vuoden 2009 alusta. Oulun seudun seutuvaltuusto on vuonna 2004 hyväksynyt strategiset linjaukset, joiden mukaan palveluja järjestetään yhteistyössä kuntarajoista riippumatta ja tilaaja-tuottajamallia kehitetään seudullisena toimintatapana. Oulun seudun välityömarkkinat hankkeen valmistelu ja pilotointivaihe käynnistettiin Oulun seutuhallituksen päätöksellä kartoittamaan välityömarkkinoiden nykytilaa sekä käynnistämään hankesuunnittelu tulevalle rakennerahastokaudelle välityömarkkinoiden kehittämiseksi. Esiselvityshankkeelle haettiin erillistä rahoitusta Pohjois-pohjanmaan TE-keskuksesta ja se sai myönteisen rahoituspäätöksen ajalle Välityömarkkinoiden esisel- 3

4 vityshanke käynnistyi rahoituspäätöksen saamisen myötä ESR -hakuaikataulun painottuessa vuoden vaihteeseen esiselvityshankkeelle haettiin jatkoaikaa saakka, jotta hankkeessa pystyttiin valmistelemaan huolella hankehakemus auki olleeseen hankehakuun sekä jatkamaan saumattomasti yhteistyötä mukana olleiden kuntien kanssa. Tavoitteeksi esiselvityshankkeelle asetettiin selvittää Oulun seudun kuntien tarpeet ja mahdollisuudet hankkia ja/tai tuottaa sosiaalisen työllistämisen avopalveluja yhteistyössä sekä sitouttaa kunnat yhteistyöhön ja toiminnan kehittämiseen. Palveluilla tarkoitetaan valmennus-, kuntoutusja työllistämispalveluita sekä muita työ- ja virikepainotteisia päivätoimintapalveluja. Selvitystyössä tuli huomioida PARAS -hankkeen asettamat edellytykset kuntayhteistyölle sekä nivoa valmisteltava kehityshanke menneillään olleeseen seudulliseen sosiaalipalvelujen tilaaja-tuottajamallin kehittymiseen. Esiselvityshankkeen tavoitteena oli myös laatia hankesuunnitelma ja rahoitushakemus varsinaiselle seudulliselle välityömarkkinoiden kehittämishankkeelle. Esiselvityksen lopputuotoksena syntyi hankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti tietoa siitä, millaisia sosiaalisen työllistämisen avopalveluja Oulun seudun kunnissa tällä hetkellä tuotetaan, alustava katsaus minkälaisia palveluita tarvitaan sekä mikä on palvelutarpeiden alueellinen jakautuminen. Vaihtoehtoja tai ehdotuksia varsinaisista palvelujen tuottamismalleista tulevaisuudessa ei tässä vaiheessa vielä pystytty laatimaan, vaan se tapahtuu esiselvityksessä kootun tiedon pohjalta varsinaisessa välityömarkkinoiden kehittämishankkeessa. Varsinaisen välityömarkkinoiden kehittämis- ja toimeenpanovaiheen tavoitteiksi on esiselvityshankkeen suunnittelun yhteydessä hahmoteltu nykyisen avopalvelutoiminnan asiakasvolyymin kasvattamista ja monipuolistamista, työllistämisen vaikuttavuuden parantamista, työllistämispalvelujen toiminta-alueen ja rahoitusvastuun laajentamista sekä seutukunnallistamista. Välityömarkkinoiden kehittämishakkeen päätavoitteksi hahmoteltiin, pysyvän seudullisen toimintamallin rakentamista, joka hyödyntäisi kuntien ja muiden keskeisten yhteistyö- ja asiantuntijatahojen moniammatillista osaamista työllisyydenhoidossa. Välityömarkkinoiden kehittämishankkeen tavoitteet ovat tarkentuneet ja konkretisoitu-neet tämän esiselvityksen myötä. 4

5 Sisällysluettelo Johdanto Oulun seudun välityömarkkinoiden esiselvityshanke Tiedonkeruu Hankkeen liittyminen alueellisiin linjauksiin Välityömarkkinat ja niiden asiakkaat Oulun seudulla Oulun seudun kuntien tuottamat työllistämistoimenpiteet välityömarkkinoille Kuntien palkkatukityöllistäminen Kuntien järjestämä kuntouttava työtoiminta Kuntien järjestämä työpajatoiminta Kuntien järjestämä työ- ja avotyötoiminta Yhteenveto kuntien järjestämästä työllistämistoiminnasta Työllistämistoimenpiteiden luokittelu kuntien työllistämisyksiköissä Yhteistyö ja verkostoituminen muiden välityömarkkinoilla toimivien palveluntuottajien kanssa Tarpeet välityömarkkinoiden kehittämiselle Oulun seudun kunnissa Jatkotoimenpiteet välityömarkkinoiden kehittämiseksi Oulun seudulla Lähteet Liitteet

6

7 1. Oulun seudun välityömarkkinoiden esiselvityshanke 1.1. Tiedonkeruu Oulun seudun välityömarkkinoiden esiselvityshanke on rajattu koskemaan ainoastaan kuntien tuottamia työllistämispalveluja välityömarkkinoilla sillä työllistämispalvelujen tilanne Oulun seudun kunnissa koettiin olevan hajanainen. Päätöksenteon ja tulevien kehittämistoimien pohjaksi tarvittiin kartoitus nykytilasta, jota tämä esiselvitys edustaa. Kuntien tuottamia välityömarkkinoiden palveluita, joita tässä kartoituksessa tarkasteltiin, olivat kuntien oma palkkatukityöllistäminen, kuntouttava työtoiminta, työpajatoiminta sekä työ- ja päivätoiminta. Näistä osa on kuntien lakisääteisiä velvoitteita, kuten esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen (laki kuntouttavasta työtoiminnasta), työ- ja päivätoiminnan järjestäminen (sosiaalihuoltolaki 27 d ) ja uusimpana vammaispalvelulakiin tulleiden muutosten myötä päivätoiminnan järjestäminen myös mielenterveyskuntoutujille (vammaispalvelulaki 8 b :n 2 mom.). Esiselvityksen tiedonkeruun rajaaminen ainoastaan kuntien järjestämään työllistämistoimintaan välityömarkkinoilla nähtiin olevan tarkoituksenmukaista myös siitä syystä, että Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksella oli samanaikaisesti menneillään Mahdollistavat työmarkkinat -hanke, jonka puitteissa selvitettiin myös välityömarkkinoiden toimijoita ja niiden tuottamia palveluita. Hankkeiden välillä sovittiin alusta saakka rahoittajan kanssa työnjaosta siten, että Oulun seudun välityömarkkinahanke keskittyy tiedonkeruuseen kunnallisilta toimijoilta ja Mahdollistavat työmarkkinat - hanke puolestaan kerää tiedot Oulun seudun välityömarkkinoilta keskeisiltä kolmannen sektorin toimijoilta sekä kartoittaa alueen yritysten työvoiman tarpeita. Tiedonkeruun sisältöä on osittain suunniteltu yhteistyössä, jotta koottava aineisto on joiltakin osin vertailukelpoista. Tiedonkeruu kunnista toteutettiin pääsääntöisesti teemahaastatteluin, jota varten laadittiin laajahko kysymysrunko. Kysymysrunko valmisteltiin välityömarkkinahankkeen toimesta ja sitä kommentoitiin ja se hyväksyttiin hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeen ohjausryhmä koostuu mm. kuntien perusturvajohtajista ja sosiaalijohtajista joiden toimialaan työllisyydenhoito useimmissa kunnissa kuuluu sekä työllisyysasioista vastaavista tahoista, joilla on kokemusta ja näkemystä välityömarkkinoiden toiminnasta omassa kunnassaan. (Ohjausryhmän kokoonpano liitteenä 1.) Hankkeen rahoituksen puitteissa tarjottiin myös muille mukana oleville kunnille mahdollisuutta osallistua hankkeen toteutukseen laatimalla kartoitustyö oman kunnan työpanoksella siten, että siitä aiheutuneet kustannukset voitiin kattaa hankkeesta. Kaksi kuntaa, Haukipudas ja Muhos, ilmoittivat laativansa kartoituksen oman kunnan toimesta. Osallistumalla kartoituksen laatimiseen kunnan omalla työpanoksella kerättävää tietoa ja kehittämisehdotuksia oli mahdollisuus tarkastella syvällisemmin omassa kunnassa sekä painottaa kartoitusta siihen suuntaan, mikä tällä hetkellä kunnassa koettiin tärkeimpänä tai ajankohtaisimpana teemana työllisyydenhoidossa. Kartoitushaastattelut suoritettiin aikavälillä Haastattelut toteutuivat kunnissa hyvin eri tavoin: suurin osa kuntia kutsui haastatteluun koolle työllisyydenhoidosta vastaavia henkilöitä, joita haastateltiin ryhmässä. Osassa kunnista paikalla oli hankkeen ohjausryhmän yhdyshenkilöt, jotka vastasivat osiin kysymyksistä ja antoivat yhteystietoja kunnastaan tarkempien tietojen saamiseksi esimerkiksi sosiaalitoimesta tai työpajoilta. 7

8 Oheiseen taulukkoon 1 on koottu kartoitushaastattelujen toteutusaikataulu. Kunta: Ajankohta: Liminka Oulunsalo Oulu 9.10., , ja Kempele Kiiminki Lumijoki Tyrnävä Ylikiiminki Muhos kartoitustiedot kunnan toimesta Haukipudas kartoitustiedot kunnan toimesta Taulukko 1. Esiselvityshankkeen kartoitushaastattelujen toteutusaikataulu. Kartoitustiedon myötä tietoisuus välityömarkkinoilla toimivista organisaatioista niiden roolistaan kasvoi. Kokonaiskäsitystä tarvitaan päätöksenteon tueksi sekä yhteistyön kehittämiseksi kuntien, työhallinnon ja muiden välityömarkkinoilla toimivien organisaatioiden kanssa. Toimivien välityömarkkinoiden edellytyksenä on eri viranomaisten ja palveluntuottajien verkostoituminen, roolien tunnistaminen sekä toiminnan tavoitteiden yhteinen hahmottaminen Hankkeen liittyminen alueellisiin linjauksiin Oulun seudun välityömarkkinoiden esiselvityshankkeen hankesuunnitelmassa mainitaan, että selvitystyössä tulee huomioida PARAS-hankkeen asettamat edellytykset kuntayhteistyölle ja yhteistyön muoto sekä nivoa valmisteltava kehityshanke TITUS- prosessin. TITUS-prosessilla tarkoitetaan seudullisen tilaaja-tuottajamallin kehittämistyötä sosiaali- ja terveyspalveluissa Oulun seudulla. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen Oulun seudun kunnissa on päätetty, että sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueselvityksessä on mukana kaikki Oulun seudun kunnat sekä Yli-Iin kunta. Väestöpohja kyseisellä alueella on n asukasta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuslain toimeenpanosuunnitelmassa määritellään, että Oulun seudun kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueselvityksen yhteydessä tarkastellaan palvelutarvetta seudullisesti ja valmistellaan seudullinen toimintamalli tilaaja-tuottaja mallin pohjalta. TITUS-hanke on vuosina toteutettu kehittämishanke seudullisen tilaaja-tuottajamallin toimintatavan kehittämiseksi. Sen tavoitteena on edistää seudun asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä turvata laadukkaiden ja kustannustehokkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus kuntarajoista riippumatta. Hankkeessa toteutettiin vuosien aikana sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön analyysi palvelualueittain, joita olivat päivähoito, terveydenhuolto, vanhustyö- ja laitoshoito sekä sosiaalityö ja erityispalvelut. Hankkeen seuraavassa vaiheessa vuosina on tarkoitus toteuttaa strategiaprosessi sekä organisaatiomuutos, jotka integroidaan osaksi PARAS-hankkeen mukaista yhteistoiminta-alueen selvitystyötä. TITUS-hankkeessa tuotettua nykytilan analyysiä sosiaalityön ja erityispalveluiden osalta on hyödynnetty tässä välityömarkkinoiden esiselvityshankkeessa taustamateriaalina. TITUS-hankkeen tuottaman väliraportin mukaan Oulun seudun kuntien tulisi arvioida sosiaalisen työllistämisen kokonaisuutta seudullisesta näkökulmasta, sillä Oulun seutu on yhtenäinen työssäkäyntialue ja seudun erityisenä yhteisenä haasteena on pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden alentaminen. Myös PARAS-hankkeen toimeenpanosuunnitelmassa (Oulun kaupunginvaltuusto ) mainitaan alueen korkea työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys yhtenä sosiaalihuollon alan haasteena. Toimeenpanosuunnitelmassa tähän on suunniteltu vastattavan lisäämällä resursseja en- 8

9 nalta ehkäisevään työhön sosiaalihuollossa sekä lisäämällä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja erityisesti yli 500 päivää passiiviajan työmarkkinatukea saaneille. Lisäksi suunnitelmassa mainitaan, että palveluohjauksen sekä suunnitelmallisen kuntouttavan sosiaalityön sisältöä kehitetään osana työvoiman palvelukeskustoimintaa. PARAS- ja TITUS hankkeiden mukaiset painopisteet ja suositukset tulevat huomioiduksi välityömarkkinoiden kehittämistoimenpiteissä. Välityömarkkinoiden kehittämistoimenpiteet käynnistämällä ja toteuttamalla pyritään edellä mainittujen hankkeiden kanssa samoihin päämääriin, kuten muun muassa pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden alentamiseen sekä aktiivitoimenpiteiden lisäämiseen yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneille. Alueella on laadittu vuonna 2004 Oulun seutukunnan työllisyysstrategia, jonka vision mukaan: Oulun seutu on yhteistyön tuloksena hyvän työllisyyden työssäkäyntialue. Oulun seudulla on osaavaa työvoimaa, työmahdollisuuksia kaikille ja kasvava määrä osaamiseen perustuvia, laadukkaita työpaikkoja sekä työssäkäyntiä helpottavat palvelut. Työllisyysstrategian päätavoitteet ovat: 1. Oulun seudun työllisyyden parantaminen yhteistyötä voimistamalla 2. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen 3. Rakennetyöttömyyden alentaminen 4. Nuorisotyöttömyyden poistaminen 5. Yrittäjyyden edistäminen 6. Maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen Tämän välityömarkkinoiden esiselvityksen pohjalta laadittu hankesuunnitelma välityömarkkinoiden kehittämiseksi toteuttaa omalta osaltaan Oulun seudun työllistämisstrategian tavoitteita 1,3 ja 4 sekä niiden alatavoitteita erityisesti seuraavilta osilta: 1. Oulun seudun työllisyyden parantaminen yhteistyötä voimistamalla - alatavoitteena mm. työllisyysyhteistyön voimistaminen seudun kuntien, yritysten, koulutussektorin, tutkimuslaitosten ja TE-keskuksen välillä 2. Rakennetyöttömyyden alentaminen - alatavoitteena mm. työvoiman palvelukeskuksen palveluiden toteuttamismahdollisuudet koko seutukunnan tasolla 3. Nuorisotyöttömyyden poistaminen - alatavoitteena mm. työpajatoiminnan toteuttaminen koko seutua kattavasti Välityömarkkinoiden kehittämistyö nivoutuu myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmaan, jonka yhtenä strategisena päämääränä on osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistuminen ja syrjäytymisen vähentäminen. Hyvinvointiohjelman strateginen päämäärä 2: Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee; syrjäytymisen lievittämisen toimintamallit ja -tavat kehittyvät. Mitattaviksi tavoitteiksi tälle päämäärälle on asetettu nuorisotyöttömyyden väheneminen, toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuksien määrän väheneminen sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuuden väheneminen. Välityömarkkinoiden toimivuuden kehittäminen tähtää myös omalta osaltaan samoihin tavoitteisiin. 9

10 2. Välityömarkkinat ja niiden asiakkaat Oulun seudulla Työttömiä henkilöitä kartoituksessa mukana olleissa Oulun kunnissa sekä Hailuodon alueella oli työhallinnon työllisyyskatsauksen mukaan lokakuussa 2007 yhteensä henkilöä, joista henkilöä Oulun kaupungissa ja henkilöä muissa seutukunnan kunnissa. Työttömistä yli vuoden työttömänä olleita oli yhteensä koko seudun alueella henkilöä ja vajaakuntoisia työttömiä henkilöä. Näiden kohderyhmien (yhteensä henkilöä) voidaan ajatella kuuluvan osaksi välityömarkkinoiden palvelujen ja toimenpiteiden tarpeessa olevia asiakkaita. Kunta Työttömyysaste 10/07 Työttömät yhteensä 10/07 Vajaakuntoiset 10/07 Yli 1 v. työttömänä olleet 10/07 Liminka 6,90 % Oulunsalo 7,10 % Lumijoki 9,80 % Kempele 8,60 % Kiiminki 8,40 % Haukipudas 9,40 % Muhos 7,20 % Tyrnävä 8,00 % Ylikiiminki 15,90 % Oulu 10,20 % Yhteensä 9,15 % Hailuoto 10,30 % Kaikki Yht. 9,25 % Taulukko 2.Työttömyysaste ja työttömät yhteensä Oulun seudun kunnissa lokakuussa (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 10/07) Tilastokeskuksen tietojen mukaan Oulun seudulla oli vuoden 2006 lopussa työllisiä yhteensä henkilöä ja työttömiä yhteensä henkilöä. Työttömistä miehiä oli lievä enemmistö, 6019 henkilöä. Työttömiä henkilöitä oli eniten nuorten ikäryhmien keskuudessa, työttömistä vuotiaita oli 1628 henkilöä ja vuotiaita 1506 henkilöä. Yhteensä nuoria työttömiä oli Oulun seudulla 3134 henkilön verran. Välityömarkkinoiden asiakkaita voidaan katso myös olevan työttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, joiden osuus Oulun seudulla on suhteellisen korkea. Syrjäytymisvaarassa olevien, tulottomien nuorten suuren määrän vuoksi Oulun kaupunki palkkasi nuorten ohjaamiseen viiden henkilön työpanoksen syksyllä Heidän asiakkaikseen oli loka-joulukuun 2007 aikana ohjautunut yhteensä 211 asiakasta. 10

11 Työvoima iän ja sukupuolen mukaan Ouluseudulla 2006* Ikäryhmä Miehet Naiset Työlliset Henkilöä Työttömät *ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto SeutuNet Taulukko 3. Työvoima iän ja sukupuolen mukaan Oulun seudulla (Lähde: Tilastokeskus) Työttömät työnhakijat iän ja sukupuolen mukaan Ouluseudulla 2006* Ikäryhmä Miehet Naiset Henkilöä *ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto SeutuNet Taulukko 4. Työttömät työnhakijat iän ja sukupuolen mukaan Oulun seudulla (Lähde: Tilastokeskus) 11

12 Välityömarkkinoiden asiakkaiksi voidaan katsoa kuuluvaksi myös muita esimerkiksi kuntoutustuella olevia osatyökykyisiä henkilöitä ja mielenterveyskuntoutujia sekä kehitysvammaisia, jotka eivät ole työhallinnon asiakkaina. Oulun seudun työllistämisyksiköissä oli kartoitushetkellä noin 590 työja avotyötoiminnassa olevaa henkilöä, jotka voidaan katsoa kuuluvan välityömarkkinoiden asiakkaiksi. Useimmissa kunnissa oli tarvetta joiltakin osin työllistämisyksiköiden paikkamäärien kasvattamiseen, jolloin tämän välityömarkkinoiden kohdejoukon voidaan arvella todellisuudessa olevan vielä edellä mainittua suurempi. jaetun rahoitusvastuun kuntien ja työhallinnon välille yli 500 päivää työttömänä olleiden henkilöiden osalta. Oulun seudun kunnissa oli vuoden 2007 lopussa keskimäärin yli 500 päivää työmarkkinatukea saanutta henkilöä, joille maksettiin työmarkkinatukea niin sanottuna passiivitukena. Tämä oli 274 henkilöä vähemmän, kuin passiivista työmarkkinatukea saaneiden työnhakijoiden määrä oli keskimäärin vuonna Yli 500 päivää passiiviajalta työmarkkinatukea saaneet henkilöt voidaan myös katsoa kuuluvaksi välityömarkkinoiden asiakkaisiin. saanutta henkilöä, joille maksettiin työmarkkinatukea Niin sanottujen niin passiivista sanottuna työmarkkinatukea passiivitukena. saavien henkilöiden työmarkkinatukea määrä saaneiden on hieman työnhakijoiden laskenut kai- Tämä Oulun työvoiman oli 274 palvelukeskuksessa henkilöä vähemmän, asiakkaita oli vuoden määrä 2007 lopussa oli keskimäärin yhteensä vuonna 902 henki Yli kissa 500 Oulun päivää seudun passiiviajalta kunnissa työmarkkinatukea ja kunnat ovat saa- ke- kuin passiivista löä, joista alle 25-vuotiaita oli yhteensä noin 200 hittäneet jonkin verran omia keinoja parantaakseen pitkäaikaistyöttömien aktivointia. Yhteiset neet henkilöt voidaan myös katsoa kuuluvaksi välityömarkkinoiden asiakkaisiin. henkilöä. Vaikeasti työllistyviä henkilöitä, joiden voidaan arvioida kuuluvan välityömarkkinoiden suunnitelmat tai yhteneväiset toimenpiteet asian asiakkaiksi on Niin Oulun sanottujen seudulla passiivista arviolta yhteensä työmarkkinatukea tiimoilta saavien kuitenkin henkilöiden puuttuvat. määrä Kunnilla on hieman on jatkuva laskenut kaikissa Oulun seudun kunnissa ja kunnat ovat kehittäneet jonkin verran omia keinoja henkilöä. intressi kehittää työllistämistoimenpiteitä ja palveluja siihen suuntaan, että mahdollisimman moni Yksi seudullisen parantaakseen välityömarkkinahankkeen pitkäaikaistyöttömien esiselvityksen käynnistämiseen toimenpiteet vaikuttavista asian tiimoilta tekijöistä kuitenkin puuttuvat. Taulukossa Kunnilla 5 on kuvattu on jatkuva passiivitukea intressi kehittää saaneiden työl- aktivointia. työnhakija Yhteiset kuuluisi suunnitelmat aktiivitoimenpiteiden tai yhteneväiset piiriin. oli työmarkkinatukiuudistus, mikä toi mukanaan henkilöiden keskimääräinen lukumäärä kunnittain vuosina 2006 ja listämistoimenpiteitä ja palveluja siihen suuntaan, että mahdollisimman moni työnhakija kuuluisi aktiivitoimenpiteiden piiriin. Taulukossa 5 on kuvattu passiivitukea saaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä kunnittain vuosina 2006 ja Passiiviajalta työmarkkinatukea saaneet henkilöt keskimäärin kunnittain 2006 ja 2007 Oulu Tyrnävä Ylikiiminki Muhos Haukipudas Kiiminki Kempele Lumijoki Oulunsalo Liminka Taulukko 5. Passiiviajalta 5. Passiiviajalta työmarkkinatukea työmarkkinatukea saaneet henkilöt saaneet keskimäärin henkilöt keskimäärin kunnittain. kunnittain. Kuntien omien työllistämiseen liittyvien 12 aktivointikäytäntöjen myötä passiiviajan työmarkkinatukea saavien henkilöiden kohdalla aktivointiaste on hieman noussut kaikissa kunnissa. Taulukossa 6 on kuvattu kuntien aktivointiasteet kunnittain vuosien 2006 ja Poist

13 Kuntien omien työllistämiseen liittyvien aktivointikäytäntöjen myötä passiiviajan työmarkkinatukea saavien henkilöiden kohdalla aktivointiaste on hieman noussut kaikissa kunnissa. Taulukossa 6 on kuvattu kuntien aktivointiasteet kunnittain vuosien 2006 ja 2007 osalta. Aktivointiastetta tulisi edelleen seudullisella tasolla nostaa, sillä kuntien osuus passiiviajalta työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työmarkkinatukimenoista oli vuonna 2006 yhteensä euroa ja vuonna euroa. Työmarkkinatukimenot olivat kuitenkin laskeneet Oulun seudun kunnissa yhteensä euroa vuoden aikana. Taulukossa 7 kuntien osuudet työmarkkinatukimenoista kunnittain vuosilta 2006 ja Vaikka kunnat olivat pyrkineet varautumaan osittain niille lankeaviin työmarkkinatuista maksettavaksi tuleviin kustannuksiin, oli menojen suuruus silti useissa tapauksissa yllättänyt kunnan talouden. Aktivointitoimenpiteitä lisäämällä on mahdollista saada entistä enemmän säästöjä ja työllistymisvaikutuksia aikaiseksi. Säästöjen ja niin sanottujen palautuvien erien on todettu kertautuvan kunnissa myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon menojen laskun myötä. Työttömien henkilöiden ohjaamiseksi aktiivitoimenpiteisiin tehdään seudun kunnissa aktivointisuunnitelmia, mutta niiden tekemiseen ei kartoitusajankohtana oltu usein varattu riittävästi resursseja. Aktivointisuunnitelman laatimisen tavoitteena on suunnitella pitkään työttömänä olleelle polku työelämään tai koulutukseen. Aktivointisuunnitelmia tehdään pääsääntöisesti työhallinnon toimesta, joihin kuntien sosiaalityöntekijät osallistuvat tarvittaessa. Aktivointisuunnitelmien laatimisen mielekkyyttä joidenkin kuntien Passiiviajalta työmarkkinatukea saaneiden aktivointiaste 2006 ja 2007 Oulu Tyrnävä Ylikiiminki Muhos Haukipudas Kiiminki Kempele Lumijoki Oulunsalo Liminka 34,10 % 28,10 % 19,20 % 37,20 % 16,20 % 26,00 % 30,20 % 38,70 % 38,70 % 49,80 % 39,70 % 46,40 % 26,40 % 33,60 % 24,90 % 32,00 % 34,70 % 42,90 % 23,80 % 22,50 % Taulukko 6. Passiiviajalta työmarkkinatukea saaneiden aktivointiaste kunnittain. Taulukko 6. Passiiviajalta työmarkkinatukea saaneiden aktivointiaste kunnittain. Kuntien osuudet passiiviajan työmarkkinatukimenoista 2006 ja 2007 Po Oulu Ylikiiminki Tyrnävä Muhos Haukipudas Kiiminki

14 Kempele 26,40 % 33,60 % Lumijoki 24,90 % 32,00 % Oulunsalo Raportti Oulun seudun välityömarkkinoiden 23,80 % esiselvityshankkeesta Liminka 22,50 % ,70 % 42,90 % Taulukko 6. Passiiviajalta työmarkkinatukea saaneiden aktivointiaste kunnittain. Kuntien osuudet passiiviajan työmarkkinatukimenoista 2006 ja 2007 Poistettu: Oulu Ylikiiminki Tyrnävä Muhos Haukipudas Kiiminki Kempele Lumijoki Oulunsalo Liminka Taulukko 7. Työmarkkinatuesta kuntien maksettavaksi jääneet osuudet kunnittain. Taulukko 7. Työmarkkinatuesta kuntien maksettavaksi jääneet osuudet kunnittain. sosiaalitoimissa Vaikka vähensi kunnat se, ettei olivat kunnissa pyrkineet ei varautumaan ollut Oulun osittain osalta niille välityömarkkinoiden lankeaviin työmarkkinatuista asiakkaita palvelee menojen omalta suuruus osaltaan silti useissa Työvoiman tapauksissa palvelukeskus yllät- riittävästi erilaisia maksettavaksi toimenpiteitä tuleviin ja toimintapaikkoja, joita aktivointisuunnitelmiin tänyt kunnan talouden. voisi Aktivointitoimenpiteitä sisällyttää jonka toiminta lisäämällä koettiin on mahdollista sekä määrällisesti, saada entistä että toi- kustannuksiin, oli ja joihin asiakkaita voitaisiin ohjata. Muun muassa kuntouttavan työtoiminnan paikkojen sekä työ- seudun kunnat näkivät Työvoiman palvelukeskukminnallisesti pääsääntöisesti hyvänä. Muutamat enemmän säästöjä ja työllistymisvaikutuksia aikaiseksi. Säästöjen ja niin sanottujen palautuvien erien ohjausresurssien on todettu kertautuvan puut-kunnisssen hyvien myös muiden käytäntöjen sosiaali- levittämisen ja terveydenhuollon mahdollistatoimintoihin osoitettujen tuminen koettiin menojen useassa laskun kunnassa myötä. ongelmallisena. TITUS-hankkeessa on kuvattu aktivointisuunnistämisen ja aktivointisuunnitelmien laatimisen van esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan käynnitelman prosessi, jota seudun kunnissa voitaisiin lisäämisen 13 oman kunnan alueella. jatkossa hyödyntää ja kehittää. (Prosessikuva raportin liitteenä 2.) Poistettu: 14

15 3. Oulun seudun kuntien tuottamat työllistämistoimenpiteet välityömarkkinoille 3.1. Kuntien palkkatukityöllistäminen Kaikki Oulun seudun kunnat työllistävät työttömiä työnhakijoita oman kuntansa tehtäviin palkkatuen avulla. Seudun kunnissa on vuositasolla yhteensä noin henkilöä palkkatuetussa työssä vuosittain. Palkkatuettutyö nähdään kunnissa erittäin merkittävänä työllistämisen keinona. Palkkatukipaikkojen määrä kunnissa vaihtelee kuitenkin suuresti eikä palkkatuella työllistämiseen ole olemassa yhtenäistä ohjeistusta tai käytäntöä. Haastatteluissa saatujen tietojen mukaan kolmessa kunnassa Oulun seudulla on kehitetty sellaisia omia käytäntöjä, jossa palkkatukityöpaikkoja suunnataan systemaattisemmin enemmän yli 500 päivää työttömänä olleille. Tämän on mahdollistanut näissä kunnissa tiivis yhteistyö sosiaalitoimen kanssa, josta tieto yli 500 päivää työttömänä olleista henkilöistä saadaan. Palkkatukipaikkojen ohjaamista systemaattisemmin sille joukolle, joka on niin sanotun passiivituen piirissä, pitäisi myös muiden kuntien näkemysten mukaan kehittää. Palkkatukityöllistäminen hoidetaan kunnissa useim miten työllisyysmäärärahojen turvin, jolloin työvoima kunnan omille virastoille ja laitoksille on niille käytännössä maksutonta. Vain kahdessa kunnassa virastot ja laitokset budjetoivat määrärahat tarvitsemiensa työllistettyjen henkilöiden palkkaamiseen omiin henkilöstömäärärahoihinsa. Työllisyysmäärärahat ovat kunnissa budjetoituina kuntien keskus-, talous-, tai sosiaalitoimen alaisuuteen. Palkkatukityöllistämistä toteutettiin pääsääntöisesti sekä työnantajien (kunnan virastojen ja yksiköiden) että työnhakijoiden tarpeista käsin. Useimmin palkkatukityöllistämisen taustalla oli kuitenkin jonkun kunnallisen yksikön työvoimantarve, johon pyrittiin vastaamaan tukityöllistämi- sen kautta. Palkkatukityöllistäminen oli siis pääsääntöisesti työnantajalähtöistä eikä sitä siten välttämättä nähty kaikilta osin kuuluvan välityömarkkinoiden toimenpiteisiin. Palkkatukityöllistämisen hoitaminen kunnissa oli ainakin osittain keskitetty jollekin henkilölle, jonka kautta avoimet tukipaikat välitettiin ja josta työnhakijat voivat tiedustella tukityöpaikkoja. Samoin palkkatukien tilitykset hoidettiin useimmiten kunnissa keskitetysti. Jatkotyöllistyminen palkkatukijaksojen jälkeen nähtiin pääsääntöisesti olevan heikkoa sekä kunnan, että jonkin muun työnantajan palvelukseen sijoittumalla. Vain yksi kunta ilmoitti kehittäneensä oman epävirallisen käytänteen motivoida ja tukea palkkatuella työllistettävien henkilöiden jatkosuunnitelmien tekemistä tukijakson aikana. Työhallinnon ohjeistuksesta huolimatta palkkatukijaksolle ei nykyisellään aseteta kuntien tahoilta tavoitteita eikä tukijaksolle ole saatavilla ohjausta, jonka puitteissa tavoitteiden saavuttamista voitaisiin arvioida ja tehdä suunnitelmia jatkotyöllistymiseksi tai kouluttautumiseksi. Palkkatukijakson aikaiselle työntekijän ohjaamiselle nähtiin olevan tarvetta, mutta sen ei nähty olevan kuntien virastojen ja työyksiköiden tehtävä, jotka toimivat työllistävinä tahoina. Tämän nähtiin kuormittavan työyksiköitä liikaa heidän oman perustehtävänsä ohella toteutettuna. Ohjauksen puutteen nähtiin kuitenkin rajoittavan vaikeammin työllistyvien henkilöiden työllistämistä kunnan tehtäviin palkkatuella. Palkkatuetun työvoiman edelleensijoittamista kunnissa ei oltu tehty juuri lainkaan. Edelleensijoittamisella tarkoitetaan työnantajan palkkatuella palkkaamansa henkilön siirtämistä tai vuokraamista toisen työnantajan käyttöön. Vain Oulun työvoiman palvelukeskuksessa ja Oulun nuorten työpajoilla oli tehty yksittäisiä kokeiluja palkkatu- 15

16 ella työllistettyjen henkilöiden edelleensijoittamisesta toisen työnantajan palvelukseen. Näissä tapauksissa edelleensijoittamisesta oli kokeiltu sekä yritysten että kolmannen sektorin työnantajien kanssa ja Oulun kaupungin eri hallintokunnissa. Työvoiman palvelukeskuksessa edelleensijoittaminen nähtiin toimenpiteenä, jota tulisi jatkossa harjoittaa enenevissä määrin, joskin se tulee tehdä erittäin räätälöidysti asiakkaiden työllistymisvalmiudet yksilöllisesti huomioiden. Kuntien oman palkkatukityöllistämisen lisäksi noin puolet Oulun seudun kunnista kertoi tukevansa kolmannen sektorin työllistämistoimintaa. Yhteneväisiä käytäntöjä tai malleja kolmannen sektorin kanssa tehtävälle yhteistyölle ei seudulla ollut. Kunnista kolme mainitsi tukevansa järjestöjen työllistämistä maksamalla palkkatukityöllistämiseen niin sanottua kuntalisää, jolla työllistävät yhdistykset ja järjestöt voivat kattaa palkkatukiosuuden ylimeneviä henkilöstökuluja. Lisäksi kaksi kuntaa mainitsi laatineensa alueella toimivan kolmannen sektorin toimijan kanssa kumppanuussopimuksen, jonka puitteissa yhdistys tai järjestö on saanut hoitaakseen joitakin kunnan osoittamia tehtäviä korvausta vastaan ja kykenee siten työllistämään näihin tehtäviin henkilöitä. Yhdessä kunnassa mainittiin eräänä työllistämisen muotona myös yritysten työllistämisen tukeminen pienehköllä rahasummalla vastaavasti, kuin kolmannen sektorin toimijoita on tuettu. Lisäksi muutamissa kunnissa yhtenä tärkeänä työllistämisen muotona nähtiin kesätyöpaikkojen tarjoaminen nuorille kunnan omissa virastoissa ja yksiköissä. Palkkatukimäärärahojen leikkaaminen uudessa hallitusohjelmassa kuntasektorilta koettiin tulevan vaikeuttamaan kuntien työllistämistoimintaa. Työhallinnon määrärahoja tukityöllistämisessä tullaan suuntaamaan entistä enemmän sen mukaisesti, millaista palkkatukijakson jälkeisen jatkotyöllistymisten vaikuttavuus eri sektoreilla on ollut. Palkkatukijakson jälkeisen työllistymisen on todettu olevan heikkoa julkisella ja kolmannella sektorilla. Julkiselle sektorille suunnattuja palkkatukimäärärahoja ollaan tästä syystä siirtämässä osittain yritysten palkkatukityöllistämiseen, jossa palkkatuen käytön vaikuttavuus on ollut parempaa jatkotyöllistymiseen nähden. Työministeriön edustajan antamien tietojen mukaan kolmannen sektorin määrärahoihin ei silti lähitulevaisuudessa ole tulossa leikkauksia, sillä kolmannen sektorin nähdään olevan tärkeä niin sanottu matalan kynnyksen työllistäjä. Palkkatukityöllistämisen vaikuttavuuden parantamiseen liittyen on tehty alustavaa suunnittelutyötä Taito Oulu 400 hankkeen puitteissa. Ideana on ollut luoda malli esimiesalaissuhteen kehittämiselle siten, että siinä huomioitaisiin tukityöllistetyn henkilön työllistymisen tai kouluttautumisen jatkosuunnittelu Kuntien järjestämä kuntouttava työtoiminta Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on tullut voimaan syyskuussa Laki velvoittaa kunnan ja työhallinnon laatimaan yhteistyössä aktivointisuunnitelman pitkään työttömänä olleen, työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen asiakkaan kanssa. Aktivointisuunitelman laatimisen tavoitteena on suunnitella pitkään työttömänä olleelle polku työelämään tai koulutukseen. Suunnitelman teossa selvitetään myös kuntoutustarpeita ja mahdollisuuksia sekä tarvittaessa eläkeselvityksiä. Aktivointisuunnitelma voi yhtenä toimenpiteenä sisältää myös kuntouttavaa työtoimintaa, jonka tavoitteena on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttavaa työtoimintaa voi järjestää kunta itse tai kunta yhteistyössä muiden paitsi yksityisten työnantajatahojen kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan käytännön järjestämisestä vastaavat sosiaalityöntekijä, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja ja työtoimintapaikan ohjaaja. Kunnissa järjestetään kuntouttavaa työtoimintaa vaihtelevasti eri paikoissa Kuntouttavaa työtoimintaa toteutettiin Oulun seudulla kartoituksen laatimisajankohtana viidessä kunnassa kymmenestä. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli kartoitushetkellä (syys-lokakuu 2007) ollut seudun kunnissa kuluvan vuoden aikana yhteensä noin 250 henkilöä. Koko maan tasolla on 16

17 arvioitu, että kuntouttavan työtoiminnan tarvetta olisi kuukausittain noin asiakkaalle. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään näistä kuitenkin vain noin asiakkaalle, jolloin sen määrällinen toteuttaminen koko maan tasolla voidaan arvioida olevan aivan liian riittämätöntä. Niissä kunnissa, joissa kuntouttavaa työtoimintaa ei järjestetty, mainittiin kaikissa haastatteluissa kuitenkin olevan tarvetta kuntouttavalle työtoiminnalle. Työhallinnon toimenpiteet, kuten työharjoittelu ja työelämävalmennus koettiin riittämättöminä toimenpiteinä sellaisten asiakkaiden aktivoimisessa, jotka tarvitsisivat enemmän tukea työllistyäkseen. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tarvittaisiin kunnissa aktivointisuunnitelmien tekemisen ja toteuttamisen tueksi. Suurimpana syynä siihen, että kuntouttavaa työtoimintaa ei järjestetty, nähtiin ohjaaja-resurssien puuttuminen, jolloin työtoimintapaikkojen hakemiseen ja asiakkaiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen ei ollut mahdollisuuksia. Myös liian niukkojen sosiaalityöntekijäresurssien koettiin osaltaan vaikeuttavan ja vähentävän aktivointisuunnitelmien laatimista yhteistyössä työhallinnon kanssa. Yhdessä kunnassa työpaja oli ottanut vahvaa roolia aktivointisuunnitelmien laatimiseen ja siitä oli saatu myönteisiä kokemuksia. Aktivointisuunnitelmien tekemiseen kaivattiin kuitenkin tässäkin tapauksessa vahvempaa osallistumista sosiaalitoimen puolelta. Oulussa kuntouttava työtoiminta organisoidaan kokonaisuudessaan työvoiman palvelukeskuksen kautta. Työvoiman palvelukeskuksessa sosiaalityöntekijöille kuuluu yhtenä työn osana kuntouttava työtoiminta. Sosiaalityöntekijät hoitavat kuntouttavaan työtoimintaan liittyvän selvitystyön sekä päätöksenteon. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaamiseen on myös resursoitu neljän ohjaajan työpanos. He vastaavat työtoimintapaikkojen hakemisesta sekä asiakkaiden ohjaamisesta työpaikkoihin ja työjaksojen aikana. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja kunnissa on sekä omissa virastoissa, että kolmannen sektorin ja valtion työpaikoissa. Kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisesta palvelukeskustyössä on pääsääntöisesti hyviä kokemuksia ja asiakkaat sijoittuminen työllistymispolulla eteenpäin on hyvää. Taulukosta 8 on nähtävissä asiakkaiden sijoittuminen Oulun työvoiman palvelukeskuksessa vuonna Toiminta vuonna välitetty työhön yleisille työmarkk. sijoitettu toimenpitein saanut muuten töitä aloittanut työvoimakoulutuksen aloittanut muun koulutuksen sijoitettu työllistämistoimenpitein aloittanut kuntouttavan työtoiminnan Taulukko 8. Asiakkaiden sijoittuminen Oulun työvoiman palvelukeskuksessa vuonna

18 Kuntouttavan työtoiminnan käynnistäminen ja toiminnan sekä yhteneväisten käytäntöjen vakiinnuttaminen nähtiin olevan Oulun seudulla erittäin tärkeä toimenpide työllistymisen alkuvaiheen palvelujen kehittämiseksi ja sitä kautta välityömarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan toteuttamisesta ja aktivointisuunnitelmien laatimisesta on laadittu prosessikuvaukset seudullisessa TITUS- hankkeessa, joita kehittämistyössä voitaisiin hyödyntää. (Kuntouttavan työtoiminnan prosessikuvaus liitteenä 3.) 3.3. Kuntien järjestämä työpajatoiminta Työpajatoimintaa järjestettiin kartoituksen ajankohtana viidessä kunnassa kymmenestä Oulun seudulla. Näiden lisäksi työpajatoimintaa oltiin käynnistämässä kahdessa kunnassa uudelleen pajatoiminnassa olleen tauon jälkeen. Työpajatoiminta on näistä kunnista vakinaista ainoastaan yhdessä kunnassa. Pajapaikkoja seudun kunnissa oli kartoitusajankohtana (syys-lokakuu 2007) noin paikkaa kerrallaan. Työpajatoiminnan rahoitus on ollut muutoksessa viime vuosien aikana. Rahoituksessa ollaan siirtymässä niin sanotun vakinaistamismallin mukaiseen rahoitukseen, joka kohdistuu henkilöstöresurssien tukemiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa valtion avustuksen saamisperusteissa sitä, että työpajatoiminnan tulee olla moniammatillista työtä, jossa on käytettävissä sekä työ-, että yksilövalmennuksen osaamista ja jossa enemmistö työpajan henkilöstöstä tulee olla vakinaista. Pajatoimintaa kunnissa on ehkä osittain edellä mainituista rahoituksessa tapahtuvista muutoksista johtuen organisoitu ja rahoitettu hyvin eri tavoin. Pajatoimintaa toteutetaan kunnissa muun muassa nuoriso- ja vapaa-aikatointen, keskushallinnon sekä sosiaali- ja vammaispalvelujen alaisuudessa. Pajatoimintaa rahoitetaan tällä hetkellä kuntien omien rahoitusosuuksien lisäksi lääninhallituksen myöntämillä valtion avustuksilla sekä erilaisten projektien ja palkkatukivarojen turvin. Työpajatoiminnan vakiintumattomuus nähtiin kunnissa haasteena toiminnan ylläpitämiselle sekä kehittämiselle. Työpajatoimintaa toteutetaan useilla eri ammattialoilla. Tyypillisimpiä työpajojen työtehtäviä olivat mm. puu-, metalli-, tekstiili- ja alihankintatyöt. Suurin osa työpajoista tarjoaa pajatoimintaa ainoastaan nuorille, vuotiaille työttömille, aikuisten työpajatoimintaa oli vain varsinaisesti vain kahdessa kunnassa, mutta jotkut pajat olivat tarpeen mukaan ottaneet tilapäisesti pajoille myös yli 29-vuotiaita asiakkaita. Työpajapaikoille on haastattelujen mukaan enemmän tarvetta kaiken kaikkiaan ja erityisesti tarvetta olisi luoda lisää pajapaikkoja aikuisväestölle. (Liitteenä 4 yhteenveto seudun kuntien työpajoista ja niiden toiminnasta.) Pajapaikkojen määrällisen kasvattamisen lisäksi kartoituksessa nousi esiin, että tarvittaisiin myös uusia toimintatapoja työpajatoiminnan kehittämiseksi kuten esimerkiksi tiiviimpää oppilaitosyhteistyötä sekä keinoja vuotiaiden nuorten tavoittamiseen, jotka eivät ole sijoittuneet peruskoulun jälkeen mihinkään oppilaitokseen tai työelämään. Oulun seudulla on toiminut vuosina Ympäristökuntien työpajaprojekti, jossa mukana ovat olleet Haukiputaan, Kiimingin, Limingan ja Oulunsalon kunnat. Projektin tavoitteena on ollut pajatoiminnan vakiinnuttaminen ja tuotteistaminen tilaaja-tuottajamallin mukaisesti. Hankkeessa laaditun tuotteistuksen mukaisesti pajatoiminta voidaan jakaa viiteen palvelutuotteeseen. Näitä ovat aloitusjakso, starttivalmennus, kuntouttava valmennus, työhönvalmennus ja työllistäminen. Kukin palvelutuote on jaettu laaditussa palvelukäsikirjassa tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, mitä ne pitävät sisällään. Pajalla annettavan valmennuksen määrä ja sisältö riippuvat kunkin asiakkaan yksilöllisestä tilanteesta. Ympäristökuntien työpajaprojektin myötä siinä mukana olevien kuntien pajatoiminnan sisältö on siis määritelty ja tuotteistettu ja käytössä kolmessa projektissa mukana olleista kunnista. Ympäristökuntien työpajaprojektin päättyessä kaksi kuntaa on hakenut omaa jatkohanketta työpajatoiminnan edelleen kehittämiseksi. Projekteissa kehitettyä tuotteistamismallia voitaisiin hyödyntää yhtenä vaihtoehtona pajatoiminnan yhdenmukaistamisessa ja vakiinnuttamisessa Oulun seudulla. Lisäksi työpajatoiminnan 18

19 kehittämisessä hyvänä käytäntönä nähtiin Oulun kaupungin nuorten työpajojen oppilaitosyhteistyömalli, jossa oppilaitosten kanssa on laadittu kirjalliset yhteistyösopimukset Kuntien järjestämä työ- ja avotyötoiminta Työtoimintaa järjestettiin kartoitusajankohtana kaikissa kymmenessä kartoitetussa Oulun seudun kunnassa. Näistä kaksi kuntaa järjestävät työtoiminnan ostopalveluna naapurikunnasta tai alueen muulta palveluntuottajalta. Työtoimintapaikkoja oli kartoitushetkellä seudun kunnissa yhteensä vajaat 450. Tässä kartoituksessa jätettiin päivätoiminnan tarkastelu osittain selvityksen ulkopuolelle, sillä sen ei nähty kuuluvan olennaisesti välityö-markkinoiden toimenpiteisiin, vaan sitä toteutettiin usein osana kehitysvammahuoltoa tai asumispalveluja. Päivätoimintaa toteutettiin kuitenkin usein samoissa organisaatioissa tai tiloissa työtoiminnan kanssa ja rajanveto näiden välillä ei kaikilta osin ollut helppoa. Joissakin tapauksissa päivätoiminnan järjestäminen tukee myös työtoiminnan järjestämistä tai päinvastoin. (Yhteenveto kuntien järjestämästä työtoiminnasta liitteessä 5.) Vammaispalvelulakiin tulleiden muutosten myötä 8 b :n 2 momentissa määritellään, että päivätoimintaa olisi järjestettävä työikäiselle henkilölle, jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Suurin yksittäinen ryhmä, joka tulee uudistusten myötä palvelun piiriin, ovat henkilöt, joilla on vakavia mielenterveysongelmia. Lakiuudistuksen tarkoituksena on parantaa elämänlaatua tukemalla avohoitoa ja vähentämällä sairaalajaksoja. Tarkoituksenmukaisesti järjestetyn päivätoiminnan avulla voidaan alentaa terveydenhuollon menoja ja säästää kokonaiskustannuksissa. Muutamissa kunnissa mainittiin osan työtoiminnassa olevista mielenterveyskuntoutujista kuuluvan paremmin päivätoimintapalvelujen piiriin, mikäli niitä pystyttäisiin kunnassa järjestämään. Tällöin vapautuisi jonkin verran paikkoja ja resursseja varsinaiseen työtoimintaan, niille jotka varsinaisesti hyötyisivät siitä enemmän. Kehitysvammaisille järjestetyllä työtoiminnalla on pitkät perinteet ja sen toteuttamisessa ei pääsääntöisesti koettu olevan ongelmia. Kohderyhmiä useimmissa työtoimintayksiköissä oli laajennettu koskemaan myös mielenterveyskuntoutujia tai muutoin osatyökykyisiä henkilöitä. Oulussa toimii myös oma mielenterveyskuntoutujille suunnattu kuntoutuskeskus. Kehitysvammaisten työtoimintapaikkojen koettiin pääsääntöisesti olevan kunnissa riittävällä tasolla, mutta mielenterveyskuntoutujien työtoimintapaikkoja koettiin olevan liian vähän. Työtoiminnan yhteydessä toteutettiin useimmissa kunnissa myös avotyötoimintaa. Avotyötoimintapaikkoja oli sekä kuntien omissa virastoissa, että yrityksissä. Avotyötoiminnan paikkojen määrä seudun kunnissa yhteensä kartoitushetkellä oli noin 150. Avotyötoiminnan ohjaus tapahtui kaikissa kunnissa työtoimintayksiköiden tai avohuollon ohjaajien toimesta. Avotyötoiminnan lisäksi seudulla oli muutamia yksittäisiä tapauksia, joissa työntekijä oli siirtynyt avotyöstä tuettuun työllistymiseen ja he olivat sitä kautta työsuhteessa. Työtoiminta sijoittuu välityömarkkinoilla selkeästi aktiivisen sosiaalipolitiikan toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on ylläpitää työtoimintaan osallistuvien toimintakykyä, parantaa elämänhallintaa ja luoda edellytyksiä työllistymiselle. Työtoiminnassa käyvät asiakkaat ovat pääsääntöisesti huoltosuhteessa, eivätkä työsuhteessa ja heidän työllistymisensä avoimille työmarkkinoille ei ole välttämättä kaikkinen kohdalla realistinen tavoite. Tästä poikkeuksena on kuitenkin mainittava Oulussa sijaitseva mielenterveyskuntoutujien kuntoutuskeskus, josta arviolta noin 60% asiakkaista siirtyy kuntoutuksen jälkeen koulutukseen tai palaa työelämään. Mikäli sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovittamiseen tulee uuden hallitusohjelman myötä helpotuksia, nähtiin useamman asiakkaan kohdalla osittaiseen työsuhteeseen siirtyminen kuitenkin mahdollisena. Toistaiseksi resurssit asiakkaiden jatkotyöllistymisen mahdollisuuksien selvittämiseksi ja asiakkaiden tukemiseksi työ- ja avotyötoiminnasta eteenpäin eivät ole olleet riittävät. Tähän työhön tarvittaisiin työvalmentajia, jonka tehtävänä olisi työ- ja avotyötoiminnassa olevien asiakkaiden jatkotyöllistymisen tukeminen. 19

20 3.5. Yhteenveto kuntien järjestämästä työllistämistoiminnasta tä. Oulun seudun kuntien työllistämispalvelujen ja resurssien voidaan katsoa olevan jakautuneena alueella osittain epätasaisesti ja olevan myös osin riittämättömiä vastaamaan välityömarkkinoiden asiakkaiden tarpeisiin. KUNTIEN JÄRJESTÄMÄT TYÖLLISTÄMISTOIMET SYKSY 2007 Kunta Palkkatukityöllistäminen Palkkatukityöllistäminen Työpajatoiminta Työ- ja avotyötoiminta Kuntouttava työtoiminta Liminka Kyllä Ei Kyllä Ei Oulunsalo Kyllä Kyllä Kyllä Ei Oulu Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Lumijoki Kyllä Ei Ostopalveluna Ei Kempele Kyllä Ei Kyllä Ei Kiiminki Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Haukipudas Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Muhos Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ylikiiminki Kyllä Ei Kyllä Kyllä Tyrnävä Kyllä Ei Ostopalveluna Kyllä Toimintaa yhteensä kunnissa Taulukko 9. Kuntien järjestämät työllistämistoimet kunnittain esiselvityshankkeen kartoitusajankohtana (syys-lokakuu 2007). KUNTIEN TYÖLLISTÄMISTOIMIEN PAIKKOJEN MÄÄRÄ SYKSY 2007 Kunta Seuraaviin taulukoihin 9-10 on koottu yhteenveto edellä kuvatun perusteella kuntien järjestämistä työllistämistoimenpiteistä sekä niiden määris- Työpajatoiminta Työ - ja avotyötoiminta Kuntouttava työtoiminta Liminka Oulunsalo Oulu Lumijoki Kempele Kiiminki Haukipudas Muhos Ylikiiminki Tyrnävä Paikkoja yhteensä kunnissa 151 Taulukko 10. Kuntien työllistämistoimien paikkamäärät kunnittain esiselvityshankkeen kartoitusajankohtana (syys-lokakuu 2007). 20

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Projektin loppuraportti 21.04.2008

Projektin loppuraportti 21.04.2008 ESRA Projektin loppuraportti 21.04.2008 1. Taustatiedot Diaarinumero 29/3513/2007 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Oulun seudun välityömarkkinat - valmistelu-ja piltointivaihe Projektikoodi

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Aktivointitoiminta Oulun seudun kunnissa. Seija Mustonen Oulun seudun välityömarkkinat -hanke

Aktivointitoiminta Oulun seudun kunnissa. Seija Mustonen Oulun seudun välityömarkkinat -hanke Aktivointitoiminta Oulun seudun kunnissa Seija Mustonen Oulun seudun välityömarkkinat -hanke Oulun seudun välityömarkkinat -hanke Perustuu esiselvitykseen Oulun seudun kuntien toiminnasta ja kehittämistarpeista

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

YTYÄ -HANKEKUVAUS TAUSTAA

YTYÄ -HANKEKUVAUS TAUSTAA YTYÄ -HANKEKUVAUS TAUSTAA Vuoden 2006 alusta tuli voimaan ns. työmarkkinatuen uudistus, jonka tarkoituksena on vahvistaa työmarkkinatuen vastikkeellisuutta saattamalla sen piiriin kuuluvat henkilöt aktiivitoimenpiteisiin

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,00 Lainaa 2000 /asukas Ylijäämää 3 700 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN KUNTA Valtuusto

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1)

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Kelan työmarkkinatukikustannukset kaupungille Kelan sakkomaksut 2015 tulevat olemaan 2,8 M johtuen laajentumisesta 300-499 p. tukea saaneisiin sekä yli 1000 p.

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa

Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa Yhdessä enemmän Kaupunki ja yhdistykset työttömyyden hoidossa TVY ry:n kesäpäivät 8.8.2012, Kaarina Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN. Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa 27.8.2013

TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN. Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa 27.8.2013 TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa 27.8.2013 Nastolan kunnan työllistämispalvelut, Niina Juva Työttömyyden kesto Liiton ansiosidonnainen

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95 12.11.2014 Sivu 1 / 1 4100/02.05.01/2014 95 Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Heidi Nihtilä, puh. 043 825 7356 Kaarina

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 25.5.2010/Liite LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEET. *varastoon/lainaamoon hankitut välineet

Perusturvalautakunta 25.5.2010/Liite LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEET. *varastoon/lainaamoon hankitut välineet Perusturvalautakunta 25.5.2010/Liite LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEET HAILUOTO ka -08 ja -09 12 510 -Sisältää eri tileiltä kootut määrärahat 8 266 1 168 11 440 2 658 Esh palvelut - 535-793 Henkilöstökuluosuus

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Päivämäärä. Ulkopuolisen rahoituksen hakeminen Työllisyyspalveluiden kehittämishankkeelle

Päivämäärä. Ulkopuolisen rahoituksen hakeminen Työllisyyspalveluiden kehittämishankkeelle Ulkopuolisen rahoituksen hakeminen Työllisyyspalveluiden kehittämishankkeelle Dno OUKA/6925/14.07.00/2014 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen kehittämisjaosto 26.8.2014 54 Tiivistelmä Ulkopuolisen rahoituksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN JA TE-TOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMAN RAPORTTI 1-12/2011. Espoon alueen työllisyystilanteen kehitys

ESPOON KAUPUNGIN JA TE-TOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMAN RAPORTTI 1-12/2011. Espoon alueen työllisyystilanteen kehitys 1 ESPOON KAUPUNGIN JA TE-TOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMAN RAPORTTI 1-12/2011 Espoon alueen työllisyystilanteen kehitys TE-toimiston alueella oli joulukuun 2011 lopussa työttömiä työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos 12 kk Työvoima

Lisätiedot

T O I M I N T A S U U N N I T E L M A

T O I M I N T A S U U N N I T E L M A 1 T O I M I N T A S U U N N I T E L M A 2007 ROVANIEMEN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS 2 Tämä toimintasuunnitelma on hyväksytty johtoryhmän kokouksessa 30.3.2007. 1. TOIMINTA-AJATUS 2. VISIO Työvoiman palvelukeskus

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Kunnan rooli rakenteellisen työttömyyden vähentämisessä

Kunnan rooli rakenteellisen työttömyyden vähentämisessä Kunnan rooli rakenteellisen työttömyyden vähentämisessä Kajaani 11.4.2011 Työllistymispalvelujen päällikkö Kuopion kaupunki / Työllistymisen yksikkö KUOPIO Väkiluku vuodenvaihteessa 96 793 Työttömyys (helmikuu

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

asukkaan teollisuusvaltainen kunta. Tilastokeskiarvot 1-6/2013:

asukkaan teollisuusvaltainen kunta. Tilastokeskiarvot 1-6/2013: TYÖLLISTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT, NASTOLAN KUNTA Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari 1.10.2013 Niina Juva/Nastolan kunnan työllistämispalvelut 15 000 asukkaan teollisuusvaltainen

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 TYÖPANKIT Mukana neljä sosiaalista yritystä. Kolmella sosiaalinen omistajatausta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen

Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen 9.1.2014 Kommentteja NAV-malliin Uudistuksen toimeenpanon haasteet

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot