TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN. Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa

Transkriptio

1 TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa Nastolan kunnan työllistämispalvelut, Niina Juva

2 Työttömyyden kesto Liiton ansiosidonnainen tai Kelan peruspäiväraha maksupv (n. 250/vuosi) Työmarkkinatuki alkaa Kunnan osavastuu työmarkkinatuesta alkaa, kun työmarkkinatuki on kestänyt 500 maksupv 0 pv 500 pv pv (=500 pv tmt) Työttömyys kestänyt 12 kk = pitkään työttömänä ollut Kunta vastaa puolesta työmarkkinatuen ja toimeentulotuen kustannuksista, kun työtön on saanut työmarkkinatukea 500 pv (n. 4 v työttömyyden jälkeen) 2

3 Yli 500 päivää työmarkkinatukea saanut esimerkkihenkilö: Aktiivituki (työkokeilussa oleva) Tuloina työmarkkinatuki + toimeentulotuki (5/2013) Tulot: työmarkkinatuki 558,13 (21,5 pv, veroton) asumistuki 198,61 (Kelasto, KA) yht. 756,74 Menot: vuokra 470,00 (arvio) perusosa 477,26 yht. 947,26 Erotus: 190,52, josta kunta maksaa 50 % = 95,26 Passiivituki (kunnan kannalta) Vastaava tilanne: + kunta maksaa 50 % työmarkkinatuen bruttosummasta 697,89 = 348,95 ja 50 % toimeentulotuesta = 95,26 Kunta maksaa yhteensä 444,21 /kk kunta maksaa 50 % = 71,55 3

4 Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet yhteensä, esimerkkilaskelma: Aktiivituki Jos passiivisen työmarkkinatuen listalla keskimäärin 180 henkilöä Kaikki kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa: - ei kuntaosuutta, 348,95 /hlö/kk - toimeentulotukimenot 95,26 /hlö/kk Passiivituki Jos passiivilistalla keskimäärin 180 henkilöä Kaikki toimenpiteiden ulkopuolella: + kuntaosuus 348,95 /hlö/kk + toimeentulotukimenot 95,26 /hlö/kk Säästö kuntaosuudesta Toimeentulotukimenot /kk ,80 /kk Kuntaosuus Toimeentulotukimenot /kk ,80 /kk Säästö kuukaudessa ,20 /kk Menot kuukaudessa ,80 /kk 4

5 Asiakkaan näkökulmasta kuntouttava työtoiminta ja palkkatyö Työllistämispalvelut Aktiivituki (työtoiminnassa oleva) Tuloina työmarkkinatuki + toimeentulotuki + kulukorvaus, joka ei vähennä tt-tukea Tulot: työmarkkinatuki 558,13 (21,5 pv, veroton) asumistuki 198,61 (Kelasto, KA) yht. 756,74 Menot: vuokra 470,00 (arvio) perusosa 477,26 yht. 947,26 Erotus: 190,52, + kulukorvaus 189,00 = 1 136,26 Palkkatulot työsuhteessa Brutto /kk Verot - 15 % Netto 1 130,50 /kk vaikutus asumistukeen, työmatkakustannukset, muut menot ei parannusta elintasoon, työn vastaanottaminen ei ole kannattavaa 5

6 Työmarkkinatuen kuntaosuus /vuosi =kunta vastaa puolesta työmarkkinatuen ja toimeentulotuen kustannuksista, kun työtön on saanut työmarkkinatukea 500 pv (n. 4 v työttömyyden jälkeen) ESIMERKKILASKELMA työmarkkinatuen kuntaosuudesta /pv /kk (21,5 pv) /12 kk Työmarkkinatuki 32, Kunnan osuus työmarkkinatuesta Jos passiivilistalla 225 hlöä: Kunnan osuus: Jos puolet passiivilistalta saa toimeentulotukea 300 /kk: Kunnan osuus, tmt + ttt KUNNAN KUSTANNUS YHTEENSÄ Työttömyyden kustannukset ylittävät työllistämiseen suunnatut varat huomattavasti. Työllistäminen on siis työttömyyttä kannattavampaa. 6

7 Työllistämisjärjestys kuntatalouden näkökulmasta tulottomat työmarkkinatuen passiivilistan asiakkaat nuoret työttömät toimeentulotukiasiakkaat muut pitkään työttömänä olleet Työpajan tehtävä kunnan näkökulmasta on pienentää työttömyyden kunnalle aiheuttamia kustannuksia: + asiakkaiden aktivointi, elämänhallinta, tuki, valmennuspalvelut + syrjäytymisen ja työttömyyden pitkittymisen ennaltaehkäisy + koulutukseen ohjaaminen + asiakkaalle työnhakuvalmiudet, työelämän pelisäännöt haltuun + työpaikan löytyminen tai muu suunnitelman mukainen positiivinen tulos 7

8 Työllisyyden hoidon budjetti Työllisyyden hoitoon suunnattuja varoja tarkastellaan usein yksioikoisesti. Kuntien maksama työmarkkinatuen kuntaosuus/vuosi on usein pääasiallisin työllistämisbudjetin määrittäjä. Seuraavassa toisenlaista ajattelua. 8

9 Yleistä työttömyyden kustannuksista Nuorten työkyvyttömyyden kustannukset syntyvät menetetystä työpanoksesta sekä hoito- ja etuuskuluista 30-vuotiaan jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle menetetyn työpanoksensa arvo on yli 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden lähes vuotiaan työpanoksen menetyksestä aiheutuu 6,6 miljardin euron tappio. Laskelmien vertailukohtana ovat 65 ikävuoteen ulottuvat työurat. Menetetyn työpanoksen lisäksi hoitokustannukset olivat 2,5 miljardia euroa. Vuonna 2008 ennenaikaiselle eläkkeelle jääneiden vuotiaiden yleisin syy oli nuoren masennus tai muu mielenterveyden ongelma. Mielenterveyshäiriöiden aiheuttama työpanoksen menetys oli 4,7 miljardia euroa em. 6,6 miljardista eurosta. 9

10 Arvioita työttömyyden kustannuksista Eri laskelmien mukaan syrjäytyneen nuoren hintalappu liikkuu 1-1,8 miljoonan euron välillä, lähteestä riippuen (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, opetus- tai sosiaali- ja terveysministeriö, Valtiontalouden tutkimuslaitos ym.) Miljoonan euron taustalta löytyy laskelma, jonka yhteiskuntapolitiikan tutkija Jouko Kajanoja teki vuonna 2000 ilmestyneessä kirjassa Köyhyys ja hyvinvointivaltion murros. Suurin arvio eli 1,8 miljoonaa esiintyy vailla lähdettä, mutta miljoonan tienoille sijoittuvan arvion voi jäljittää. Jäljet näyttävät johtavan Valtiontalouden tarkastusviraston raporttiin vuodelta Viraston selonteko toteaa, että yhden syrjäytyneen takia menetetään noin miljoona euroa, josta kansantuloon kohdistuu ja julkiseen talouteen euroa, jos syrjäytyminen kestää koko työiän eli noin 40 vuotta. Kansantulon menetys tarkoittaa tuotantopanosta, joka jää saamatta, koska syrjäytynyt ei tee töitä. Julkisen talouden menetykset taas koostuvat työmarkkinatuesta, toimeentulotuesta ja asumistuesta sekä saamatta jääneistä verotuloista. - eri vaihtoehtoja löytyy googlaamalla! 10

11 Työttömyyden kustannuslaskelma (P.Tiainen) Työ- ja elinkeinokeskuksen erikoissuunnittelija Pekka Tiaisen ja valtiontalouden tarkastusviraston laskelmien mukaan: - 1 työtön maksaa yhteiskunnalle euroa/vuosi - 1 nuoren työttömyys ja syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle euroa, jos työttömyys alkaa alle 25-vuotiaana ja jatkuu 60 ikävuoteen saakka - pitkäaikaistyöttömyys lisää loppusummaa noin eurolla 11

12 Työttömyyden kustannuslaskelma/nastola 576 Pekka Tiaisen ja valtiontalouden tarkastusviraston laskelmien pohjalta Yksi työtön maksaa yhteiskunnalle työssä olevaan verrattuna joka vuosi Julkinen talous maksaa lisäksi jokaisesta pitkäaikaistyöttömyyteen liukuneesta Nastolan 248 pitkään työttömänä ollutta* kustantaa vuodessa n. Nastolan 824 työtöntä* (oletetaan alle 12 kk työttömänä olleiden työttömyyden kestoksi 6 kk) kustantavat vuodessa yhteiskunnalle yhteensä /vuosi (1 500 /kk) /n. 40 v (833 /kk) * tilastokeskiarvo ajalta 1-6/

13 Muita laskutapoja kustannussäästöihin (lue keinoja ja perusteluja työpajatoiminnan kannattavuuteen) Työllistämistoimenpiteessä olevasta ei makseta passiivista työmarkkinatukea (passiivituki * hlö * asiakkuusaika kk) Työssäoloehdon täyttävä poissa passiivilistalta vähintään seuraavat n. 4 v (passiivituki * hlö *n. 45 kk) Säästö toimeentulotuissa asiakkuuden ajalta Tulottomien työllistämisellä kustannus palautuu takaisin valtiolle (toimeentulotuki työmarkkinatuki) Verotulot työllistämisen ajalta Laske paljon maksaa työllistää kaikki passiivilistalla olevat 8 kk työsuhteeseen 85 % työajalla verrattuna passiivisen työmarkkinatuen säästöön n. 4 vuoden ajalta 13

14 Palkkatukityöllistämisen kustannusvertailu Myös työpajavalmentautujien jatko-ohjaaminen palkkatukityöpaikkoihin tulee ymmärtää kuntatalouden näkökulmasta: edelleen sijoittaminen tai kunnalle työllistäminen ovat kalleimmat vaihtoehdot edullisinta kunnalle on tukea työpaikkojen syntymistä kuntalisällä yhdistyksiin ja yrityksiin asiakkaan näkökulmasta yritykset paras vaihtoehto, koska niissä myös pidempikestoisen työllistymisen mahdollisuus. Työllistettäessä yhdistyksiin tulee (korkeinta korotettua) palkkatukea jäädä myös yrityksiin työllistymiseen! työllä tulee elää työstä maksettavan palkan tulee riittää elämiseen. Kuntatalouden (ja yksilön) kannalta epäedullista, jos työssäkäyvä hakee myös toimeentulotukea Yhteistyön tehostaminen kuntien, työpajojen, yritysten ja yhdistysten kesken? Työpajojen rooli? 14

15 Palkkatukityöllistämisen kustannusvertailu Yhteenveto Kuntatalouden kannalta työttömyyden hoitoon investoiminen on kannattavaa. Nyt vielä ehtisi tehdä jotain ennen kunnan taloudellisen vastuun aikaistumista työmarkkinatuen päivärajojen pudotessa nykyisestä 500 päivästä 300 päivään. Edullisinta kunnille on ehkäistä työttömyyden pitkittyminen (työpajat!). Työpajoilla on merkittävä rooli kustannusten alentajana, syrjäytymisen ehkäisijänä ja työllistymisen edistäjänä sekä yksilön että talouden näkökulmasta. 15

16 Nastolan kunnan työllistämispalvelut kiittää mielenkiinnosta! 16