SISÄLLYSLUETTELO. HEL, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO HEL, :00, Esityslista 1-2 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Palvelustrategian uudistaminen Askel-hanke ja kaupunkiorganisaation kokonaisarviointi... 6 Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkojen hoidon yhteistyön kehittämisestä, sähköinen oheismateriaali Pykälän liite: Sivltk taloushallinnon seudullisen yhteistyön esiselvitys, sähköinen oheismateriaali Pykälän liite: Sivltk selvitys yhteispalvelupisteiden organisoinnista ja vaikutuksista kanslia- ja viestintäpalveluiden esimiestyön organisointiin, sähköinen oheismateriaali Pykälän liite: Sivltk ehdotus asiakaslähtöisestä elämänkaarimallin mukaisesta organisaatiosta, liite 15_ Yleisohje sairausloman palkallisuudesta Pykälän liite: Yleisohje sairausloman palkallisuudesta Sairauspoissaoloraportti ajalta Pykälän liite: terveysperusteiset poissaolot 1-4_koonti_ Paikallisneuvottelu isyyden tunnustamisesta Pykälän liite: neuvotteluptk_isyyden_tunnustaminen_ Paikallinen sopimus lukion ryhmäohjaajien tehtävien korvaamisesta Pykälän liite: lukio_ryhmäohjaajat _ja_opotyöaikakokeilu _ Pykälän liite: lukion ryhmäohjaajan korvaus_ Paikallinen sopimus lukion opinto-ohjaajan palkkaamiseksi vuosityöajalle Pykälän liite: lukio_ryhmäohjaajat _ja_opotyöaikakokeilu _ Pykälän liite: lukion_opo_vuosityöaika Paikallinen sopimus omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdoista Pykälän liite: perhepäivähoitajat_päivitetty_sopimus Pykälän liite: paikallinen sopimus omassa kodissaan työskentelevien perhepäivä Muut asiat

2 -2, HEL :00 Sivu 1 Kokousaika Torstai klo Kokouspaikka kaupunginhallituksen kokoushuone Jäsenet Varajäsenet Leino Jani pj Uusitupa Kai Helttula Jukka vpj Luomala Jorma Alakylä Pertti jäsen Lindroos Manne Ervast Minna jäsen Valo Emmi Merivuori Marisa Tuulia jäsen Korhonen Jenni Patrakka Riika jäsen Heimonen Jaana Välimaa Sirkka jäsen Vaitinen Marja Esittelijä Hanhiala Maija henkilöstöjohtaja Muut osallistujat Tähkämaa Sanna kaupunginhallituksen edustaja Tuomarila Tiina Lumme Pia henkilöstön edustaja Nurmi Arja Pöytäkirjanpitäjä Pässilä Teija pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ehdotus: Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

3 19, HEL :00 DA: 78/2016 Sivu 2 Palvelustrategian uudistaminen DA:78/001/2016 Kaupunginhallitus Esittely: Vuoden 2016 talousarviossa kaupunginhallituksen toimintasuunnitelmassa on todettu, että osana toiminnan kehittämis ja talouden tasapainottamistyötä päivitetään Kaarinan kaupungin palvelustrategia. Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunta selviää palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista. Palvelustrategiassa linjataan, kuinka kuntapalvelut järjestetään tulevina vuosina eri toimialoilla. Palvelustrategia antaa tietoa siitä, mitä toimintoja ja palveluja Kaarinan kaupunki aikoo kehittää omana toimintanaan. Sen avulla asukkaat saavat tietoa ja voivat varautua palvelutarjonnan muutoksiin kunnan henkilöstö voi varautua palvelujen järjestämisen muutoksiin ulkopuoliset toimijat, esim. yritykset, voivat valmistautua palveluiden kysynnän muutoksiin. Palvelustrategian perustana ovat kuntalaisten elinolojen ja palvelutarpeiden kehittyminen, kunnan käytettävissä olevat taloudelliset resurssit, henkilöstön saatavuus, yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien ja yritysten kanssa sekä ulkopuolisen palvelutarjonnan vaihtoehdot ja markkinoiden kehitysnäkymät. Kaarinan kaupunki hyväksyi vuonna 2007 ensimmäisen palvelustrategiansa. Palvelustrategiaa tarkistettiin kuntaliitoksen jälkeen vuonna Vuonna 2012 palvelustrategiaan tehtiin vähäisiä tarkistuksia, jotka perustuivat muuttuneisiin olosuhteisiin, olivat luonteeltaan teknisiä tai täsmensivät aikaisempaa linjausta. Kaupungin johtoryhmän kehittämispäivänä käytyjen keskustelujen pohjalta esitetään, että palvelustrategian uudistamisessa huomioidaan seuraavat asiat: uudistettava palvelustrategia valmistellaan vuosille , jolloin palvelustrategian voimassaoloaika päättyy samaan aikaan Kaarina strategian kanssa palveluiden luokittelussa luovutaan toimialakohtaisesta jaottelusta. Uudistettavassa palvelustrategiassa kaupungin järjestämät palvelut ryhmitellään elämänkaarimallin mukaisesti o lasten ja nuorten palveluihin o ikäihmisten palveluihin ja o terveyden ja toimintakyvyn palveluihin sekä o kaikille yhteisiin palveluihin (tukipalvelut) palvelustrategian tulee edelleen ohjata vahvasti toimintaa ja osoittaa suunnan, jota kohti edetään

4 19, HEL :00 DA: 78/2016 Sivu 3 palvelustrategiaa laadittaessa keskitytään olennaisiin ja taloudellisesti merkittäviin palveluihin. Mm. lakisääteiset palvelut, jotka kunnan tulee lainsäädännön tai muulla erityisellä perusteella tuottaa itse, jätetään kokonaan yksityiskohtaisen tarkastelun ulkopuolelle. Nämä palvelut kuitenkin listataan luettelomaisesti näkyviin palvelustrategiaan palveluiden järjestämistapoja arvioitaessa tuodaan esille nykyistä palvelustrategiaa laajemmin perusteluja sille, o mitä palvelujen järjestämistavan valintaan vaikuttavia muutoksia toimintaympäristössä arvioidaan tapahtuvan ja o miksi ehdotuksessa on päädytty tiettyyn järjestämistapaan (esim. tutkimustulokset, hinta, vaikuttavuus, laatu) palveluiden järjestämistapoja arvioitaessa tuodaan esille, onko palvelu kuntalain (410/2010) yhtiöittämisvelvollisuuden piirissä ja onko palvelu hinnoiteltu markkinaperusteisesti kuntalain (410/2010) 128 :n edellytysten täyttyessä palvelustrategian lisätään yhteenveto strategian henkilöstö ja yritysvaikutuksista palvelustrategian seuranta ja arviointitapa määritellään sekä palvelustrategian visuaalisuutta parannetaan. Palvelustrategian valmistelussa on tarkoitus edetä seuraavalla aikataululla: maalis huhtikuu Palveluiden luokittelu elämänkaarimallin mukaan, nykytilan kartoitus ja kehittämisen painopisteet/ toimialat 8.3. Palvelustrategian valmistelun esittely/ esimiesinfotilaisuus Palvelustrategian valmistelun esittely/ työyhteisön kehittämisryhmä Kehry Palvelustrategian valmistelun tilanne/ työyhteisön kehittämisryhmä Kehry touko kesäkuu Palvelustrategiaehdotuksen valmistelu/ toimialat 1.6.mennessä Miten palvelustrategian tulee muuttaa/ valtuustoryhmien, henkilöstöjärjestöjen, toimikuntien ja Kaarinan Kehitys Oy:n evästykset palvelustrategian valmistelulle 30.6 mennessä Palvelustrategiaehdotuksen käsittely/ lautakunnat Lautakuntien palvelustrategiaehdotusten esittely/ luottamushenkilöseminaari elo syyskuu Palvelustrategiaehdotuksen valmistelu/ johtoryhmä 15.9 Palvelustrategiaehdotuksen esittely/ työyhteisön kehittämisryhmä Kehry 20.9 Palvelustrategiaehdotuksen esittely/ työyhteisön kehittämisryhmä Kehry Palvelustrategiaehdotuksen I käsittely/ KHA 3.10 Palvelustrategiaehdotuksen II käsittely/ KHA Palvelustrategian hyväksyminen/ KVA

5 19, HEL :00 DA: 78/2016 Sivu 4 Alla olevasta linkistä on luettavissa voimassaoleva palvelustrategia: info/fi_fi/strategia/ Valmistelija: Hallintojohtaja Päivi Antola, Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä esittelytekstissä esitetyt palvelustrategian valmistelun periaatteet ja aikataulun sekä antaa tarvittaessa ohjeita asian valmistelua varten. Käsittely: Jyrki Lappi poistui kello Päätös 57: Ehdotus hyväksyttiin. Ote: Toimialajohtajat Henkilöstölautakunta Esittely: Vuoden 2016 talousarviossa kaupunginhallituksen toimintasuunnitelmassa on todettu, että osana toiminnan kehittämis ja talouden tasapainottamistyötä päivitetään Kaarinan kaupungin palvelustrategia, joka valmistellaan vuosille Lautakunnissa käsitellään palvelustrategiaehdotukset mennessä. Henkilöstöhallinnon palveluiden tuottamistavan valintaan vaikuttavia muutoksia toimintaympäristössä ennakoidaan tapahtuvan vuosina : Kuntalain muutos: työterveyshuollon yhtiöittäminen tai ulkoistus Sosiaali ja terveydenhuollon uudistus v. 2019, jolla on merkittävä vaikutus myös tukipalveluihin ja niiden tarpeeseen Henkilöstöhallinnon palvelustrategiaehdotuksen henkilöstövaikutukset vuosina ovat: Työterveyshuollon ulkoistamisen seurauksena nykyinen työterveyshuollon henkilöstö tulee siirtymään uudelle palvelun tuottajalle vanhoina työntekijöinä (liikkeen luovutus). Tämä koskee yhteensä 6 työntekijää. Työhyvinvoinnissa kuntayhteistyön osuus kasvaa, mikäli lähdetään yhteistyössä tuottamaan työkykykoordinaattorin tms. palveluita. Kuntayhteistyöhön siirryttäessä oma tuotanto vähenee samassa suhteessa. Henkilöstöhallinnon palvelustrategiaehdotuksen yritysvaikutukset vuosina ovat: Työterveyshuollon kilpailutukseen voivat osallistua alan palveluntarjoajat. Henkilöstöhallinnon palvelustrategiaehdotus on seuraava: Palvelu Talousarvio 2016 Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi vaihtoehtoiset Tavoitteellinen tuottamistapa Perusteluja valinnalle

6 19, HEL :00 DA: 78/2016 Sivu 5 realistiset tuottamistavat Kuntayhteistyö oma tuotanto 90 % ostopalvelu 10 % Henkilöstönkehittäminen (sis. rekrytointipalvelu, koulutukset, kesätyöntekijät, kannustuspalkkiot, toimisto ja asiantuntijapalvelut, uudelleensijoittaminen, ICT) sisäiset asiakkaat Työterveyshuolto* sisäiset asiakkaat Henkilöstöpalvelut (sis. tyky toiminta, koulutus, muistamiset) Työyhteisön kehittäminen (sis. työsuojelu, työhyvinvointi, koulutus) sisäiset asiakkaat sisäiset asiakkaat oma tuotanto 90 %, ostopalvelu 10 % oma tuotanto 100 % (ostetaan Kaarinan kaupungin terveyspalveluilta) oma tuotanto 35 %, ostopalvelu 65 % oma tuotanto 95 %, ostopalvelu 5 % Ostopalvelu tai yhtiöittäminen Ostopalvelu 100 % Kuntayhteistyö Oma tuotanto 35 %, ostopalvelu 65 % Kuntayhteistyö Oma tuotanto 75 %, kuntayhteistyö 20 % /ostopalvelu 5% Ei muutostarpeita nykyiselle toimintatavalle Kuntalain muutos Ei muutostarpeita nykyiselle toimintatavalle Työhyvinvointia tukevaa työtä kuntayhteistyönä (esim. työkyvynkoordinointi) Yksityiskohtaisen tarkastelun ulkopuolella olevat palvelut Hallintopalveluiden ja sen vastuualueiden strateginen suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Kuntatyönantajien jäsenmaksu Henkilöstölautakunta Työ ja virkaehtosopimuksen perusteella valitut luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä niihin liittyvät toiminnot *Palvelu on kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuden piirissä Valmistelija: henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala p Ehdotus: henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Henkilöstölautakunta päättää 1. hyväksyä henkilöstöhallinnon palvelustrategiaehdotuksen vuosille ja esittää sen edelleen 2. kaupunginhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi. Päätös 19 : Ote: kaupunginhallitus

7 20, HEL :00 DA: 44/2014 Sivu 6 Askel hanke ja kaupunkiorganisaation kokonaisarviointi DA:44/010/2014 Kaupunginhallitus Esittely: Kaupunkiorganisaation kokonaisarviointi käynnistyi Kaarinassa keväällä 2014, kun talousarvion yhtenä tavoitteena oli selvittää nykyisen organisaatiomallin toimivuutta. Yksi arvioinnin keskeisimmistä selvityskohteista oli elämänkaarimalli sivistys ja hyvinvointipalveluissa. Selvitystyö kehittyi vuoden 2014 aikana Askelhankkeeksi, jonka tarkoituksena oli kehittää toimintamalleja, prosesseja ja organisaatiota aiempaa asiakaslähtöisimmiksi. Johtavana ajatuksena oli, että asiakastyötä tekevät Kaarinan kaupungin työntekijät ovat kehitystyössä keskeisessä roolissa. Käytännön kehittämistyö aloitettiin syksyllä Työhön koottiin ryhmät, joiden tehtävänä oli pohtia toiminnan kehittämistarpeita huomioiden erityisesti Askelhankkeen kantavat teemat: asiakaslähtöisyys, varhainen tukeminen ja moniammatillisuus. Kehittämisryhmien työn tuloksia esiteltiin kaupunginvaltuustolle erillisessä seminaarissa Kaupunginjohtaja asetti kesäkuussa 2015 erilliset organisaatioselvitystyöryhmät, joiden tavoitteena oli pohtia ennalta määrätyn tehtäväksiannon pohjalta nykyisten hyvinvointi ja sivistyspalveluiden toimintojen sijoittamista ikäryhmäpohjaisesti jaoteltuna kolmeen palvelulinjaan: lapset ja nuoret, työikäiset ja ikäihmiset. Selvitykset esiteltiin kaupunginjohtajasta ja toimialajohtajista muodostetulle kjtjryhmälle syyskuun alussa. Selvitysten ja aiemman kehittämistyön pohjalta on laadittu ehdotus uudeksi organisaatioksi. Työyhteisön kehittämisryhmä (Kehry) on käsittelyt asiaa viimeksi työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 mukaisesti. Kaupunginhallitus käy tässä kokouksessa lähetekeskustelun ehdotuksesta. Tarkoitus on, että kaupunginvaltuusto tekee päätöksen uudesta organisaatiosta osana vuoden 2016 talousarviovalmistelua. Oheismateriaalina ovat ehdotus uudeksi peruspalveluiden organisaatioksi organisaation kehittämisen taustaa koskeva materiaali. Valmistelija: Hyvinvointipalvelujen johtaja Anna Arola Järvi, p Sivistysjohtaja Elina Heikkilä, p Kaupunginjohtaja Harri Virta, p Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus käy lähetekeskustelun asiasta ja antaa ohjeita asian jatkovalmistelua varten. Käsittely: Janne Aso esitti, että kaupunginhallitus toteaa jatkovalmisteluohjeenaan, että asiakaslähtöisyyttä parantavat toiminnalliset muutokset toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa. Hallinto organisaation muuttamista tarkastellaan sote

8 20, HEL :00 DA: 44/2014 Sivu 7 ratkaisun selviämisen jälkeen, kuitenkin viimeistään keväällä Kari Nikkonen ja Pentti Kallio kannattivat Janne Ason esitystä. Puheenjohtaja tiedusteli, hyväksyykö kaupunginhallitus yksimielisesti tehdyn esityksen. Kukaan ei tätä vastustanut Päätös 290: Kaupunginhallitus totesi jatkovalmisteluohjeenaan, että asiakaslähtöisyyttä parantavat toiminnalliset muutokset toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa. Hallinto organisaation muuttamista tarkastellaan sote ratkaisun selviämisen jälkeen, kuitenkin viimeistään keväällä Ote: Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Kansalaistoiminnan lautakunta Kaupunginjohtaja Harri Virta Hyvinvointipalveluiden johtaja Anna Arola Järvi Sivistysjohtaja Elina Heikkilä Ryhmäpuheenjohtajien toimikunta Esittely: Syksyn 2015 kaupunginhallituksen valmistelulinjauksen jälkeen on kaupunginhallitus päättänyt käynnistää muutokset, joiden tavoitteena on hyvän ja tasapainoisen työympäristön järjestäminen hyvinvoinnin edistämisen vastuualueella. Tehtävien uudelleenjärjestelyt koskivat mm. nuorisopalveluiden siirtämistä vuoden 2016 ajaksi koulutuksen vastuualueelle. Lisäksi käynnistettiin valmistelutyö, jonka tavoitteena on kirjaston, kulttuurin ja kansalaisopiston toiminnan tiivistäminen niin, että jatkossa nämä yksiköt toimivat yhdellä vastuualueella ja saman lautakunnan alaisuudessa. Osana toiminnan kehittämis ja talouden tasapainottamissuunnitelman valmistelua on käynnistetty liikuntapalveluiden, kiinteistönhoidon sekä puistojen hoidon yhdistämistä koskeva selvitys. Selvitys valmistuu kuluvan kevään aikana. Hankinnan ja logistiikan organisointia selvitetään niin ikään. Kaarinan Vuokratalot Oy:n isännöintipalveluista on käynnissä kilpailutus ja kilpailutuksen jälkeen ratkaistaan toimitusjohtajan tehtävien hoito. Esiselvitys taloushallinnon seudullisesta yhteistyöstä Kaarinan, Liedon, Sauvon ja Paimion välillä sekä työterveyshuollon kilpailutuksen valmistelu ovat myös meneillään. Yhteispalvelupisteiden sijainti kaupunkiorganisaatiossa on lisäksi pohdinnassa. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Tämän vuoksi vuoden 2017 talousarviota valmisteltaessa mahdollinen uusi viranhaltijaorganisaatio tulee olla selvillä. Pohjaehdotuksena onkin, että vuonna 2015 tehtyä valmistelutyötä jatketaan. Tavoitteena on nykyisten hyvinvointi ja sivistyspalveluiden toimintojen sijoittaminen ikäryhmäpohjaisesti jaoteltuna kolmeen palvelulinjaan: lapset ja nuoret, työikäiset ja ikäihmiset kaupunginhallituksessa esillä olleen organisaatioehdotuksen pohjalta. Lisäksi organisaatioehdotuksen valmistelussa huomioidaan käynnissä olevien selvitystöiden tulokset. Tavoitteena on, että uusi organisaatio aloittaa toimintansa talousarviovuoden alkaessa. Tämä edellyttää, että päätös uudesta viranhaltijaorgani

9 20, HEL :00 DA: 44/2014 Sivu 8 saatiosta tulee tehdä kesäkuun 2016 kaupunginvaltuustossa ennen talousarvioraamin vahvistamista. Talousarvioraamista päätetään vuosisuunnitelman mukaan Kaarinan kaupungilla on kahden vuoden ajan, ennen sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantuloa, luoda ikäryhmäpohjaiseen malliin perustuvat hyvät toimintakäytännöt, jotka jatkuvat myös uudistuksen jälkeen. Organisaatiouudistusta käsitellään valtuustoseminaarissa Oheismateriaalina ovat ehdotus uudeksi peruspalveluiden organisaatioksi ja organisaation kehittämisen taustaa koskeva materiaali. Valmistelija: Hallintojohtaja Päivi Antola, Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta: Ryhmäpuheenjohtajien toimikunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 1. vuonna 2015 tehtyä organisaation uudistamiseen tähtäävä valmistelutyötä jatketaan. Tavoitteena on nykyisten hyvinvointi ja sivistyspalveluiden toimintojen sijoittaminen ikäryhmäpohjaisesti jaoteltuna kolmeen palvelulinjaan: lapset ja nuoret, työikäiset ja ikäihmiset kaupunginhallituksessa esillä olleen organisaatioehdotuksen pohjalta. Lisäksi organisaatioehdotuksen valmistelussa huomioidaan käynnissä olevien selvitystöiden tulokset 2. uusi organisaatio aloittaa toimintansa päätös uudesta viranhaltijaorganisaatiosta tehdään kesäkuun 2016 kaupunginvaltuustossa. Päätös 8: Ote: Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Esittely: Ehdotus: Oheismateriaalina ovat ehdotus uudeksi peruspalveluiden organisaatioksi ja organisaation kehittämisen taustaa koskeva materiaali. Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää ryhmäpuheenjohtajien toimikunnan esityksen mukaisesti, että 1. vuonna 2015 tehtyä organisaation uudistamiseen tähtäävä valmistelutyötä jatketaan. Tavoitteena on nykyisten hyvinvointi ja sivistyspalveluiden toimintojen sijoittaminen ikäryhmäpohjaisesti jaoteltuna kolmeen palvelulinjaan: lapset ja nuoret, työikäiset ja ikäihmiset kaupunginhallituksessa esillä olleen organisaatioehdotuksen pohjalta. Lisäksi organisaatioehdotuksen valmistelussa huomioidaan käynnissä olevien selvitystöiden tulokset

10 20, HEL :00 DA: 44/2014 Sivu 9 2. uusi organisaatio aloittaa toimintansa päätös uudesta viranhaltijaorganisaatiosta tehdään kesäkuun 2016 kaupunginvaltuustossa. Päätös 98: Ehdotus hyväksyttiin. Ote: Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat Ryhmäpuheenjohtajien toimikunta Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Kaupunginhallitus päätti maaliskuussa, että asiakaslähtöisen organisaation valmistelua jatketaan. Tavoitteena on, että uusi, asiakkaiden elämänkaaren eri vaiheisiin rakentuva virasto organisaatio aloittaa vuoden 2017 alusta. Luottamushenkilöorganisaatio pysyy entisellään virasto organisaation muutoksesta huolimatta. Lautakunta ja muuta toimielinrakennetta arvioidaan keväällä 2017, jolloin valmistaudutaan kesäkuussa alkavaan uuteen valtuustokauteen. Nyt käynnissä oleva organisaation uudistaminen on kiinteä jatko kaksi vuotta käynnissä olleelle Askel hankkeelle. Askel hanke on keskittynyt pääosin Sivistyspalveluiden ja Hyvinvointipalveluiden toimialojen palveluihin ja toimintoihin. Tämän lisäksi kevään aikana on valmisteltu myös muita organisaatioselvityksiä, jotka koskettavat myös Hallinto ja Ympäristöpalveluita. Useimmat näistä erillisselvityksistä tuodaan käsittelyyn ja päätöksentekoon kesäkuun valtuustoon samanaikaisesti elämänkaariorganisaation kanssa. Kevään aikana on valmisteltu seuraavia erillisselvityksiä: kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkojen hoidon yhteistyön kehittäminen selvitys ympäristöpalveluiden jakamisesta kahdeksi toimialaksi selvitys kirjaston, kulttuurin ja kansalaisopiston toimimisesta samalla vastuualueella hankinnan ja logistiikan organisointiselvitys taloushallinnon seudullisen yhteistyön selvitys selvitys toimialojen talouspalveluiden yhdistämisestä taloushallinnon vastuualueeseen yhteispalvelupisteiden organisointiselvitys ja vaikutukset kanslia ja viestintäpalveluiden esimiestyön organisointiin. Kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkojen hoidon yhteistyön kehittäminen Toiminnan kehittämis ja talouden tasapainottamisryhmä selvitti vuonna 2015 kaupungin eri yksiköiden toiminnan kehittämismahdollisuuksia. Työn tuloksena päädyttiin laatimaan yhteistyöselvitys, joka koski kiinteistöjen hoitoa, puistotoimea ja liikuntapaikkojen hoitoa. Yhteistyöselvitystä on valmistellut ryhmä, johon ovat kuuluneet tekninen johtaja Jyrki Lappi, tekninen isännöitsijä Mikko Salospohja, liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd ja viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen.

11 20, HEL :00 DA: 44/2014 Sivu 10 Työryhmä on laatinut neljä vaihtoehtoa toiminnan organisoimiseksi jatkossa. Vaihtoehdot plussin ja miinuksin sekä arvioitavin säästöin on esitetty liitteessä. Vaihtoehdot on esitelty henkilöstölle kunkin yksikön omissa palavereissa ja henkilöstöllä on ollut mahdollisuus antaa kahden viikon ajan palautetta asiaan liittyen. Sen jälkeen pidettiin lisäksi yhteinen tilaisuus kaikkien yksiköiden kesken, jossa henkilöstöllä oli vielä tilaisuus tuoda näkemyksiä esiin ja keskustella yhteisesti asiasta. Ryhmäpuheenjohtaja toimikunta käsitteli laadittua selvitystä kokouksessaan ja päätti, että työryhmän selvityksestä pyydetään kansalaistoiminnan lautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnot. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa ja totesi kantanaan, että lautakunta näkee laaditun selvityksen pohjalta parhaaksi etenemisen vaihtoehdon 3. mukaan. Vaihtoehto mahdollistaa parhaimmat synergiaedut liikuntapaikkojen hoidon ja kiinteistöjen hoidon sekä puistojen hoidon välillä. Vaihtoehto edellyttää myös eniten toimintojen kokonaisuuden uudelleen arviointia, joka luo uusia mahdollisuuksia toiminnan entistä tarkoituksenmukaisempaan järjestämiseen jatkossa. Kyseisessä vaihtoehdossa liikuntatoimen hallinto (liikunnanohjaajat, vuorojen jako, avustukset yms.) jäisi uuteen peruspalvelujen toimialaan. Tämä tukisi hyvin myös yleistä tavoitetta liikunnan suunnittelun yhdistämisestä muuhun terveyden edistämiseen. Kansalaistoiminnan lautakunta antaa lausuntonsa asiaan Selvitys ympäristöpalveluiden jakamisesta kahdeksi toimialaksi Useiden valtuustoryhmien valtuutetut ovat tehneet seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen Ympäristöpalveluiden jakamisesta tukitoimintojen ja perustoimintojen toimialoiksi. Kaarinassa on vireillä kaupunkiorganisaation tarkistamis ja uudistamisprosessi, jossa on tarkoituksena tutkia parhaita mahdollisia toimintatapoja palveluiden tuottamiseksi ja järjestämiseksi. Esillä on ollut mm. perustehtävien ja tukipalveluiden eriyttäminen toisistaan, jotta varsinaisten perustoimintojen osalta voidaan suorittaa kokonaistarkastelua ja resurssien tarkempaa kohdentamista. Lisäksi tukitoimintojen osalta on pyrkimyksenä tarkastella kaupungin strategian mukaisia ratkaisuja. Kaarinassa ympäristötoimialaan kuuluu nykyisin teknisen lautakunnan, ympäristönsuojelulautakunnan ja kaavoitus ja rakennuslautakunnan alainen toiminta. Näistä lautakunnista selkeästi teknisen lautakunnan alaiset tehtävät ovat tukitoimintoja ja kahden muun lautakunnan alaiset tehtävät ovat perustoimintoja eli kaupunkikehityksen suunnittelua ja valvontatehtäviä. Kaupunkisuunnittelu on yksi merkittävistä asioista, kun toteutetaan kaupungin strategiaa, maankäytöllistä suunnittelua, kaupunkiympäristön viihtyisyyden suunnittelua ja valvontaa, sekä rakennetun ympäristön valvontaa. Maankäytölliseen suunnitteluun kuuluu selkeästi maanmyynti, maanhankinta ja kiinteistöjen myynti.

12 20, HEL :00 DA: 44/2014 Sivu 11 Esitämme selvitettäväksi ympäristötoimialan jakamista tukipalveluiden ja perustoimintojen toimialoiksi. Mahdollinen selkeämpi jako erillisiin kaupunkipalveluiden ja kaupunkisuunnittelun toimialoihin olisi merkittävä strateginen linjaus. Kaupunkipalveluiden tehtävä olisi luoda tukipalveluita kaupunkistrategian pelisääntöjen mukaisesti muille toimialoille ja vastata kaupunkisuunnittelun toteuttamisesta omalta osaltaan. Kaupunkisuunnittelu sen sijaan saisi nykyistä merkittävästi laajemman roolin suunnittelun koordinoinnissa ja toteuttamisessa. Sote uudistus tullee aiheuttamaan kuntien nykyisiin toimintoihin oletettavasti ratkaisevia muutoksia. Kaarinan tulee trimmata omaa organisaatiotaan ja palveluita ennakolta ketterän ja visionäärisen ajattelun suuntaan. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 24 valtuutettua. Ympäristöpalvelujen jakamista kahdeksi toimialaksi on selvitetty toimialan johtoryhmässä. Aloitteen mukaista esitystä jakamisesta tukipalveluiden ja perustoimintojen toimialoiksi ei ole pidetty toimivana ratkaisuna. Nykyistä laajaa yhtenäistä Ympäristöpalvelua pidetään hyvin toimivana ja yhteistyötä lisäävänä toimintatapana. Jakaminen kahteen toimialaan vähentäisi yhteistyötä ja kokonaisvaltaista ajattelua rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Esitetty jako on siten keinotekoinen ja muodostaisi toteutuessaan helposti turhaa lokeroitumista. Nykyisen Ympäristöpalveluiden toimintakokonaisuuden etu on se, että maankäytön, suunnittelun ja toteutuksen ketju toimii. Tämän ansiosta pystymme olemaan hyvin joustavia niin yritystoiminnan kuin myös asuinalueiden tuotannon suhteen. Erityinen etu on mahdollisuus nopeiden muutostarpeiden toteuttamiseen. Mm. Turku pohtii parhaillaan siirtymistä yhteen toimialaan juuri näistä syistä. Tässä yhteydessä pitäisi enemminkin pohtia teknisen lautakunnan ja kaavoitus ja rakennuslautakunnan yhdistämistä koko ympäristön suunnittelu ja toteutusketjun käsittelemiseksi yhden lautakunnan alaisuudessa. Tämä varmistaisi jatkossa entistä paremmin toimivan ja joustavan päätöksentekomallin maankäytön ja liikenteen kysymyksissä. Tässä vaihtoehdossa rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun asiat tulisi eriyttää omaan lautakuntaan riippumattomuuden takaamiseksi. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa ja jätti asian pöydälle. Kaavoitus ja rakennuslautakunnassa asia on esillä Selvitys kirjaston, kulttuurin ja kansalaisopiston toimimisesta samalla vastuualueella Kaupunginhallitus käynnisti muutokset, joiden tavoitteena on hyvän ja tasapainoisen työympäristön järjestäminen Hyvinvoinnin edistämisen vastuualueella. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus käynnisti valmistelutyön, jonka tavoitteena on kirjaston, kulttuurin ja kansalaisopiston toiminnan tiivistäminen niin, että jatkossa nämä yksiköt toimivat yhdellä vastuualueella ja saman lautakunnan alaisuudessa.

13 20, HEL :00 DA: 44/2014 Sivu 12 Kirjaston, kulttuurin ja kansalaisopiston organisointimuutosta on valmisteltu kiinteänä osana uuden elämänkaarimallin mukaisen organisaation valmistelua. Uudessa organisaatiossa kirjasto, kansalaisopisto ja kulttuuri sijoittuisivat terveys ja toimintakyky palvelualueelle. Ne toimisivat omina yksiköinään mutta yhtenä kokonaisuutena niin, että niiden johtajat muodostaisivat tiimin, jonka vetäjä vaihtuisi vuosittain. Kirjaston, kansalaisopiston ja kulttuurin yhteistyötä selvittänyt työryhmä päätyi esittämään, että yhteistyötä tiivistetään nykyisestä tapahtumiin, tiedotukseen, tiloihin ja asiantuntijuuden jakamiseen liittyen. Hankinnan ja logistiikan organisointiselvitys Kaarinan kaupunki on teettänyt pro gradu tutkielman Kaarinan kaupungin eri toimialojen tarvitsemien sisäisten kuljetusten organisoinnista sekä kuljetusten organisointia rajoittavista tekijöistä. Selvityksen perusteella laaditaan ehdotus kaupungin sisäisen logistiikan järjestämiseksi. Tällä hetkellä kaupungin toimialat organisoivat kuljetuksensa hyvin itsenäisesti. Tämän seurauksena mm. kaupungin kuljetussopimusten kilpailutus on hajanaista. Seurauksena on, että kuljetussopimuksia solmittaessa huomioidaan usein vain yksittäisen toimialan tarpeet, eikä niissä oteta huomioon kattavasti ratkaisuja, jotka olisivat optimaalisia koko kaupungin kannalta. Kaarinan kaupungin tavoitteena on ollut jo pitkään lisätä kuljetuspalveluiden organisoinnissa ja hallinnassa toimialojen välistä yhteistyötä. Toimialojen välisellä tiiviimmällä yhteistyöllä voidaan parantaa eri toimialojen kuljetusten hallintaa ja lisätä kuljetusten yhteistä organisointia. Yhtenä vaihtoehtona on, että kuljetusten yhteisen organisoinnin ja hankinnan tueksi perustetaan kuljetuspalvelukeskus. Kuljetuspalvelukeskuksen tehtävänä olisi järjestää ja kilpailuttaa kaikki eri toimialojen tarvitsemat kuljetukset keskitetysti. Pro gradu tutkielma valmistuu touko /kesäkuun vaihteessa. Tämän jälkeen ratkaistaan, keskitetäänkö kuljetuspalvelut kaupungissa yhteen yksikköön. Taloushallinnon seudullisen yhteistyön selvitys Kuntien tulevia tehtäviä ja muuttuvia rooleja ennakoiden Liedon, Kaarinan, Paimion ja Sauvon kunnat ovat päättäneet selvittää talous ja henkilöstöhallinnon yhteistä organisoitumista. Tulevaa organisointia on tarkasteltu liitteenä olevassa esiselvityksessä vastuukuntamallin ja kuntien yhteisesti omistaman osakeyhtiön osalta. Tarkasteltavina näkökulmina ovat kustannusrakenne, resurssit ja tietojärjestelmät, tulevien eläköitymisten resurssihallinta ja henkilöstön asema. Talous ja henkilöstöhallintopalveluiden osalta tarkastelun ulkopuolelle on rajattu kuntien eri toimialoilla tällä hetkellä tapahtuva laskutustoiminta ja siihen liittyvät järjestelmät sekä ohjelmat. Henkilöstöresurssien osalta henkilöstöjohtajat/ päälliköt, talousjohtajat, sekä mahdolliset rekrytointiin tai työhyvinvointiin osallistuvat resursoinnit ovat myös rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Kaarinassa selvitys koskee laskentapalvelujen henkilöstöä, 14 vakituista henkilöä (12,7 htv). Kustannusten selvitys perustuu kuntien vuoden 2015 tammi joulukuun toteumaan. Tarkasteltavat kokonaiskustannukset ovat hieman yli kaksi miljoonaa euroa. Suurin kustannuserä ovat henkilöstökustannukset. Kaarinan laskenta

14 20, HEL :00 DA: 44/2014 Sivu 13 palvelujen henkilöstön kustannukset 519 teur ovat noin 41 % henkilöstön kokonaiskustannuksista. Kaarinan osuus 820 teur kokonaiskustannuksista 2035 teur on 40 %. Tällä hetkellä kuntien talous ja henkilöstöhallinnon on vaikea lisätä työn tuottavuutta tai kehittää toimintaa. Organisaatio ei voi hyödyntää eläköitymisiä, mikäli toiminta henkilöityy yksittäisten henkilöiden varaan, toisaalta suurempi talous ja palkkahallinnon yksikkö antaisi mahdollisuuden toimintojen tehostamiselle. Yhdistetty organisaatio mahdollistaa keskitetyn johtamisen, työnjakojen kehittämisen, auttaa sijaisjärjestelyissä sekä toisaalta luo edellytykset henkilöstön erikoistumiselle ja osaamisen syventämiselle. Näiden myötä on mahdollista parantaa talous ja palkkahallinnon laatua, mikä mahdollistaa parempaa tietoa kuntien johtamiselle. Kunnissa tehtävä talous ja henkilöstöhallinnon työ on hyvin samankaltaista. Erilaiset ohjelmistopäivitykset ja raportoinnit sekä tiedonkeruut tehdään jokaisessa kunnassa erikseen ja näiden keskittämisellä olisi mahdollista saada synergiaetua. Taloudellisia säästöjä voi syntyä tulevien ohjelmistojen hankinnassa, jolloin moniyritysversioiden avulla voidaan ICT investointien määrää vähentää sekä saada säästöjä päivitys ja ylläpitotehtävien osalta. Tietojärjestelmien käyttömaksut ovat usein riippuvaisia käyttäjien määrästä, jolloin niihin ei välttämättä kohdistu suoria säästöjä. Vastuukuntamallin etuna on, että se on kunnille ja kuntien työntekijöille tuttu toimintatapa, jolloin yhteisen toiminnan käynnistäminen on sujuvampaa. Resursseja ei kulu uuden juridisen organisaation perustamiseen. Vastuukuntamallissa nk. isännän ääni on paremmin kuuluvilla kuin osakeyhtiössä. Vaikka talous ja palkkahallintopalveluiden tuottaminen omistajille tehokkaasti ei välttämättä edellytä eriyttämistä osakeyhtiöksi, ostopalveluiden kotiuttamiseen liittyen osakeyhtiömalli on vastuukuntamallia toimivampi. Vastuukunta ei voi myydä palveluita toisen kunnan omistamalle tytäryhteisölle. Sen sijaan osakeyhtiömallissa ostopalvelut on mahdollista kotiuttaa kaikkien omistajakuntien tytäryhteisöjen osalta. Pitkällä tähtäimellä osakeyhtiömallia voidaan pitää tämän johdosta tavoiteltavana toimintamallina. Kaikilla selvitykseen osallistuneilla kunnilla on tytäryhtiöitä, joiden talous ja palkkahallinnon kotiuttamista kuntien yhteiseen yhtiöön voidaan pitää tavoiteltavana ja mahdollistavan myös kustannussäästöt sekä yhdenmukaistavan raportointia ja helpottavan konsernitilinpäätöstietojen koontia. Kaupunginhallitus päätti , että Kaarinan kaupunki osallistuu talousja henkilöstöhallinnon yhteistyön jatkoselvitykseen. Jatkoselvityksessä yhteistyön toteuttaminen selvitetään sekä vastuukunta että osakeyhtiömallilla. Selvitys toimialojen talouspalveluiden yhdistämisestä taloushallinnon vastuualueeseen Talousjohtaja Sinikka Sinervuo Koskinen valmistelee selvitystä ja sen on tarkoitus valmistua kesäkuun alussa. Selvitys yhteispalvelupisteiden organisoinnista ja vaikutuksista kanslia ja viestintäpalveluiden esimiestyön organisointiin

15 20, HEL :00 DA: 44/2014 Sivu 14 Kaarinan kaupungin kaksi yhteispalvelupistettä toimivat tällä hetkellä osana Hallintopalveluja. Yhteispalvelupisteiden asema organisaatiossa on noussut esille toiminnan kehittämis ja talouden tasapainottamistyön yhteydessä vuonna Kaupunginjohtajan, toimialajohtajien ja talousjohtajan muodostama ns. konsulttiryhmä on antanut tehtäväksi kehittää tiimiorganisaatiota ja lähiesimiestyötä kanslia ja viestintäpalveluissa. Lisäksi yhteispalvelupisteen hallinnollista sijoittumista tulee arvioida myös sen takia, että uudessa Kaarinatalossa yhteispalvelupiste toimii kirjaston yhteydessä. Piikkiössä kirjasto ja yhteispalvelupiste ovat toimineet yhteisissä tiloissa kuntaliitoksesta lähtien. Konsulttiryhmän toimeksiannon mukainen selvitys on laadittu ja se on liitteenä. Selvityksen perusteella esitetään, että yhteispalvelupisteet ja niiden henkilöstö siirtyvät hallinnollisesti kirjaston yhteyteen omana kustannuspaikkanaan alkaen. Hallintojohtaja jatkaa kanslia ja viestintäpalveluiden vastuualueen esimiehenä toistaiseksi kuitenkin niin, että vastuualueelle muodostetaan tiimi ja tiimille nimetään tiimin vetäjä henkilöstön keskuudesta. Organisointia arvioidaan uudelleen sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun yhteydessä. Elämänkaarimallin mukainen organisaatio Askel hankkeen jatkotyönä on valmistunut ehdotus uudeksi organisaatioksi. Uusi organisaatiomalli rakentuu kahden perusperiaatteen mukaisesti: 1. Asiakaslähtöisen elämänkaarimallin mukaisesti kullekin ikäryhmälle tarjottavat palvelut tuotetaan keskitetysti niin, että niille asetetaan yhteiset tavoitteet, ne toimivat yhden johdon alaisuudessa ja niillä on yhteinen budjetti. 2. Samalla palvelutuotanto rakentuu kullakin palvelualueella niin, että jatkumo universaalipalveluista raskaisiin korjaaviin palveluihin on selkeä ja painopistettä voidaan siirtää enenevässä määrin pois raskaista palveluista. Hyvinvointia tukevat, ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut nivoutuvat jatkumoiksi yli nykyisten sektorirajojen. Prosessien kuvaamis ja kehittämistyö on jo meneillään ja siinä esiin tulleet lähtökohdat on otettu huomioon hallinto organisaatiota suunniteltaessa. Tavoitteena on saada palvelut yhtenäisen kehittämisen piiriin: samojen kuntalaisten kanssa työskentelevät kootaan myös organisatorisesti yhteen. Tavoitteena on myös, että palvelut voidaan järjestää niissä ympäristöissä, joissa kuntalaiset elävät: kodeissa ja arkisissa kohtaamispaikoissa. Erityistason palvelut suunnataan tukemaan peruspalveluita. Organisaatioehdotuksen mukaan Kaarinan kaupungissa on alkaen kolme toimialaa: Peruspalvelut, Ympäristöpalvelut ja Hallintopalvelut. Peruspalveluiden toimiala jakaantuu kolmeen palvelualueeseen: Lasten ja nuorten palveluihin, Terveyden ja toimintakyvyn palveluihin sekä Ikäihmisten palveluihin. Palvelualueet muodostuvat vastuualueista ja yksiköistä. Kaupunginvaltuusto päättää kesäkuussa Peruspalveluiden toimialan johtajasta sekä palvelualueiden johtajista samanaikaisesti kun valtuusto ottaa kantaa

16 20, HEL :00 DA: 44/2014 Sivu 15 uuteen organisaatioon. Vastuualueiden ja yksiköiden esimiehet nimetään puolestaan elokuussa niin, että kaupunginhallitus päättää vastuualueiden esimiehistä ja lautakunnat päättävät yksiköiden esimiehistä. Organisaatiouudistusta käsitellään valtuustoseminaarissa. Kaupunginhallitus ottaa ehdotukseen kantaa ja kaupunginvaltuusto ratkaisee asian Oheismateriaalina ovat selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkojen hoidon yhteistyön kehittämisestä taloushallinnon seudullisen yhteistyön esiselvitys selvitys yhteispalvelupisteiden organisoinnista ja vaikutuksista kanslia ja viestintäpalveluiden esimiestyön organisointiin ehdotus asiakaslähtöisestä elämänkaarimallin mukaisesta organisaatiosta. Valmistelija: Hallintojohtaja Päivi Antola, Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Työyhteisön kehittämisryhmä 1. keskustelee asiasta ja 2. päättää merkitä asian yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla tietoonsa saatetuksi. Päätös 20 : Työyhteisön kehittämisryhmä 1. Työyhteisön kehittämisryhmä keskusteli asiasta ja kiinnitti huomioita seuraaviin asioihin: Johtamisen pitää olla valmentavaa johtamista, jossa hyödynnetään koko henkilöstön asiantuntijuutta Asiakkaan ääni tulee saada kuuluviin perustyössä. Uuden organisaation tavoitteena tulee olla, että jokaisella Kaarinan kaupungin palveluksessa olevalla on työyhteisö ja esimies. Kehittämisen tulee olla jatkuvaa mutta siinä pitää ottaa huomioon myös henkilöstön jaksaminen. Pitää varata riittävät resurssit, jotta henkilöstö voi osallistua kehittämistyöhön 2. päätti merkitä asian yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla tietoonsa saatetuksi. Ote: Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat Kaupunginhallitus Henkilöstölautakunta

17 20, HEL :00 DA: 44/2014 Sivu 16 Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Henkilöstölautakunta päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös 20: Ote:

18 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu 17 Kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkojen hoidon yhteistyön kehittäminen Ryhmäpj. tmk

19 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu 18 Kehittämistyön tausta Kaupungin ns. konsulttityöryhmä on tehnyt selvitystä kaupungin eri yksiköiden toiminnan kehittämismahdollisuuksista Työn tuloksena päädyttiin laatimaan yhteistyöselvitys kiinteistönhoidon, liikuntatoimen ja puistotoimen osalta Selvitysryhmän vetäjäksi valittiin tekninen johtaja ja jäseniksi kunkin yksikön vastuuvetäjät (Mikko Salospohja, Tapio Svärd ja Ossi Vesalainen) 2

20 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu 19 Työn tavoitteet Selvittää yhteistyön kehittämisvaihtoehtoja näiden yksiköiden välille, joiden avulla voidaan palvelujen tuottamista tehostaa laatutason kärsimättä. Valmistelussa voidaan hakea ratkaisuja välittämättä nykyisestä organisaatiorakenteesta. Selvityksen lopputulokseen on tarkoitus ottaa kantaa koko kaupungin organisaatiouudistuksen yhteydessä kesällä

21 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu 20 Organisoitumisvaihtoehdot Erilaisia vaihtoehtoja laadittu työryhmässä neljä kappaletta. Vaihtoehdoista arvioitu plussat ja miinukset nykytilanteeseen verrattuna Lisäksi on arvioitu eri vaihtoehdoissa seuraavan neljän vuoden aikana saavutettavia säästöjä. 4

22 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu Nykytila Ympäristöpalvelut Tila- ja ravintopalvelut Infrapalvelut Kiinteistöjen hoito Muiden kuin liikuntakiinteistöjen sisä- ja ulkotilojen hoito (21 henk.) Viheralueet Puistojen ja yleisten alueiden hoito (12 henk.) Hyvinvointipalvelut Hyvinvoinnin edistäminen Liikuntapalvelut Liikuntapaikkojen sisä- ja ulkotilojen hoito (13 henk.) Rajapinnat toimintojen välissä: Kukin hoitaa omat kiinteistönsä ja alueensa itsenäisesti.

23 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu Nykytila Mallin plussat: Kehittämis- ja toimintavastuut selkeät Sitoutuminen oman sektorin kehittämiseen hyvä Palvelutaso on hyvä Mallin miinukset: Yhteistyö ja kehittäminen eri toimijoiden kesken vähäistä. Kaluston käyttöä tehostettavissa Vastuut kiinteistöjen sisällä ja ulkona mm. liikuntakaluston hoidosta epäselvät Liikuntapaikkojen ja koulujen pihojen investointien etukäteissuunnitelmien laadinta ei toimi

24 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu Nykytila Taloudelliset vaikutukset vuoteen 2020 mennessä: Kiinteistönhoidon tehostamisella n euroa (3 htv.) Puistotoimen tehostamisella n euroa (1,5 htv.)

25 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu Liikuntapalvelut osana Ympäristöpalveluja. (vastuualue) Ympäristöpalvelut Tila- ja ravintopalvelut Infrapalvelut Kiinteistöjen sisätilojen hoito (xx henk.) Kiinteistöjen, puistojen ja yleisten alueiden ulkotilojen hoito (xx henk.) Liikuntapalvelut Liikuntapaikkojen hoito (xx henk.) Rajapinnat toimintojen välissä: Kiinteistöjen ulkotilojen hoito keskitetty Infrapalveluille. Liikuntatoimen alueiden hoidoissa pieniä vastuualuerajatarkistuksia. Tila- ja ravintopalvelut hoitavat muiden kuin liikuntapaikkojen kiinteistöjen sisätilat ulkoportaalle asti. Lisäksi työhön kuuluu päivittäinen roskien keruukierros ulkoalueilta.

26 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu Liikuntapalvelut osana Ympäristöpalveluja. (vastuualue) Mallin plussat: Yhteistoiminnan kehittäminen Liikuntapalveluiden kanssa helpottuisi Henkilöstön helppo sitoutua pienempään organisatoriseen askeleeseen. Ammattilaiset vastaavat kiinteistöjen viheralueiden hoidosta. Mallin miinukset: Yhteistoiminta kansalaistoiminnan muiden yksiköiden kanssa etääntyy. Edelleen kolme erillistä yksikköä toimii samankaltaisten tehtävien parissa.

27 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu Liikuntapalvelut osana Ympäristöpalveluja. (vastuualue) Taloudelliset vaikutukset vuoteen 2020 mennessä: Kiinteistönhoidon tehostamisella (3 htv.) Kiinteistöjen sekä liikuntapaikkojen talvihoidon tehostamisella n euroa (1 htv.) Puistotoimen tehostamisella (1,5 htv.)

28 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu Liikuntapaikkojen hoito jaettu Infra- sekä Tila- ja ravintopalveluille. Ympäristöpalvelut Tila- ja ravintopalvelut Infrapalvelut Kiinteistöjen ja liikuntapaikkojen sisätilojen hoito (xx henk.) Kiinteistöjen ja liikuntapaikkojen ulkotilojen hoito (xx henk.) Liikuntapaikkojen hallinnointi (sijainti avoin) Rajapinnat toimintojen välissä: Hallinnointi Peruspalveluissa. Tila- ja ravintopalvelut hoitavat kaikkien kiinteistöjen sisätilat ulkoportaalle asti. Lisäksi työhön kuuluu päivittäinen roskien keruukierros ulkoalueilta. Infrapalvelut hoitaa kaikki ulkotilat. Liikuntapaikkojen hallinnointi vastaa liikuntatilojen kehittämisestä, vuorojen jakamisesta yms.

29 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu Liikuntapaikkojen hoito jaettu Infra- sekä Tila- ja ravintopalveluille. Mallin plussat: Suuremmat yksiköt mahdollistavat paremmat edellytykset toiminnan tehostamiseen. Muutos pakottaa arvioimaan organisaatioiden toiminnat uudelleen. Liikuntatoimen työnjohtoresurssi vapautuu muuhun käyttöön. Mahdollistaa henkilöstön monipuolisemmat työtehtävät ja tehtäväkierron. Yhtenäisempi toimintakulttuuri

30 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu Liikuntapaikkojen hoito jaettu Infra- sekä Tila- ja ravintopalveluille. Mallin miinukset: Henkilöstön käytön joustavuus liikuntapaikkojen sisä- ja ulkotilojen välillä kärsii Toimintakulttuurin muutoksiin voi olla vaikea sopeutua Riski byrokratian lisääntymiseen liikuntapaikkojen hallinnoinnin ja toimintayksiköiden välillä Liikuntatoimen yhteys kenttätoimintaan heikkenee.

31 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu Liikuntapaikkojen hoito jaettu Infra- sekä Tila- ja ravintopalveluille. Taloudelliset vaikutukset vuoteen 2020 mennessä: Antaa parhaat mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen Kiinteistöjen sisätilojen hoidon osalta pystytään saavuttamaan järjestelyin n euron säästöt (4-6 htv.) Ulkoalueiden hoidon osalta pystytään saavuttamaan järjestelyin n euron säästöt (2,5-3,5 htv.)

32 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu Ulkoliikuntapaikkojen hoito infrapalveluille ja sisäliikunta jää liikuntatoimelle Tila- ja ravintopalvelut Kiinteistöjen sisätilojen hoito (xx henk.) Ympäristöpalvelut Infra- ja liikuntapalvelut Kiinteistöjen, puistojen, katujen ja liikuntapaikkojen ulkotilojen hoito sekä liikuntapaikkojen sisätilojen hoito (xx henk.) Rajapinnat toimintojen välissä: Tila- ja ravintopalvelut hoitavat muiden kuin liikuntapaikkojen kiinteistöjen sisätilat ulkoportaalle asti. Lisäksi työhön kuuluu päivittäinen roskien keruukierros ulkoalueilta sekä liikuntatilojen talotekniikan hoito. Uimahallin kiinteistönhoito kuuluu kokonaisuudessaan tila- ja ravintopalveluille. Muista alueista ja tiloista vastaa infra- ja liikuntapalvelut.

33 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu Ulkoliikuntapaikkojen hoito infrapalveluille ja sisäliikunta jää liikuntatoimelle Mallin plussat: Ammattilaiset vastaavat kiinteistöjen viheralueiden hoidosta. Yhteistoiminnan kehittäminen infra- ja liikuntapalveluiden yksikössä helppoa Antaa hyvät mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen. Infrapalveluiden ulkoistamiskokemusten hyödyntäminen liikuntapaikkojen kunnossapidossa. Mallin miinukset: Yhteistoiminta kansalaistoiminnan muiden yksiköiden kanssa etääntyy.

34 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu Ulkoliikuntapaikkojen hoito infrapalveluille ja sisäliikunta jää liikuntatoimelle Taloudelliset vaikutukset vuoteen 2020 mennessä: Kiinteistönhoidon tehostamisella (3 htv.) Kiinteistöjen sekä liikuntapaikkojen talvihoidon tehostamisella n euroa (1 htv.) Puistotoimen tehostamisella (1,5 htv.)

35 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu 34 Palautteita/liikuntatoimi 8 henk. Yhteistyötä pitäisi lähteä työstämään esitysten 2 & 4 pohjalta. Puistotoimen kanssa tehty ennenkin hyvää yhteistyötä. Koko liikuntapuoli siirrettävä yhtenä kokonaisuutena, huonoja kokemuksia kun siirretään vain osa. Liikuntapalveluilla laaja ja osittain erilainen asiakaskunta (kuntalaiset, seurat, järjestöt, koulut, päiväkodit). Sisä-, ja ulkoliikuntapaikkojen hoitajat tekevät nykyisin paljon yhteistyötä. Monitoimitalo, Vapari & Keskusliikuntapuisto vaativat 7pv viikossa henkilökuntaa(kahdessa vuorossa). Tiloilla monipuolista käyttöä & käyttäjäkuntaa, joka vaatii myös ammattiosaamista. Myös valvonta on tärkeä osa tehtävistä. Lisäresursseja esim. talvihoitoon ja viheralueille. Suunnitteluosaamista alueiden perustamiselle & hoidoille. 18 Palvelut pysyvät hyvinä.

36 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu 35 Saatuja palautteita/liikuntatoimi 8 henk. Työnkuva on kaikille selkeä. Alan ammattilaiset vastaavat omista tehtävistään. Johdossa säilyy urheilualan ammattilainen. Turussa liikuntatoimi on oma yksikkönsä. Vaihtoehto 3 Työmotivaatio kärsii. Työnjohto-ongelmia. Myös seurat ovat esittäneet huolensa, että nykyisin hyvin toimivaa yhteistyötä ei tulisi vaarantaa (mm. kuntalaisaloite). -Samat seurat toimivat sekä sisällä & ulkona. -Hajauttaa liikuntapalvelut -Mihin perustuvat taloudellisten arvioiden luvut, tarkoittaako tämä, ettei eläköityvien tilalle palkata uusia työntekijöitä? Miten käy tärkeimmän tavoitteen (laadun & palvelutason) kanssa? -johtamistaso urheilualasta heikkenee. 19

37 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu 36 Palautteita/liikunta hallinto 4 henk. emme kannata lainkaan vaihtoehtoa 3. yhteistyötä on ollut aikaisemminkin puistopuolen kanssa ja siitä on ollut hyviä kokemuksia, tarvitseeko yhteistyön parantaminen organisaatiouudistusta? yhteistyö kansalaistoiminnan muiden yksiköiden ja tepan kanssa vaikeutuu kaikissa uusissa vaihtoehdoissa hallintopuolta ei ole huomioitu lainkaan ja kuitenkin teemme kenttähenkilökunnan kanssa paljon yhteistyötä vaihtoehto 2. mielestämme paras vaikkakin kaikki yksiköt toimivat samankaltaisten tehtävien parissa jatkossa, yhteistyö muiden yksikköjen kanssa helpottuu kunkin yksikön johtajat tuntevat alaisensa ja heidän ammattitaidon sekä kuntalaisten erilaiset tarpeet / toiveet liian suuret muutokset saattavat aiheuttaa erimielisyyksiä työntekijöiden kesken, jolloin työtehtävät kärsivät ja työmotivaatio saattaa laskea 20 (sairaslomat)

38 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu 37 Palautteita muut Muutosta halutaan Liikuntatoimessa työt eivät jakaudu tällä hetkellä tasaisesti Liikuntatoimen esimiesjärjestelyt eivät ole tällä hetkellä toimivat Halutaan monipuolisempia tehtäväkuvia Kaikki vaihtoehdot kelpaavat 21

39 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu 38 Palautteita/yhteistilaisuus Kiinteistöhoidon henkilöstöltä lähtee 2- ja 4- vaihtoehdosta töitä pois. 3- vaihtoehto on kiinteistöhoidon osalta paras vaihtoehto, koska uusia kiinteistöjä ja töitä tulee sisäliikunnan mukana. Liikunnan tehtäväkenttä on muuttunut. Kaikki työ ei ole pelkkää suorittamista vaan asiakaspalvelu on isossa roolissa nykyään. Maailma muuttuu ja meidän on organisaationa ja työntekijöinä muututtava ja sopeuduttava sen mukana. Oman yksikön työt on tehtävä koulutuksesta riippumatta nytkin. Puistopuolen henkilöstö on aiemminkin joutunut opettelemaan osan liikuntapuolen töistä. Kiinteistötekniset työt kuuluvat ammattilaisille. Asiat voitaisiin tehdä toisinkin liikuntakiinteistöissä. Puistoyksikkö on aiemminkin hoitanut kiinteistöjen piha-alueita. Kiinteistöissä on edelleen paikkoja, joihin koneet eivät yllä. Käsitöitä tehdään esim. talvisin todella paljon. 22 Talvikunnossapidon siirtämisessä puistopuolelle ei ole mitään järkeä.

40 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkoje Sivu 39 Kiitos! 23

41 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk taloushallinnon seudullisen yhteistyön Sivu 40e LIEDON KUNTA Talous- ja henkilöstöhallinnon organisoituminen Selvitys FCG KONSULTOINTI OY P26830

42 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk taloushallinnon seudullisen yhteistyön Sivu 41e Selvitys 1 (25) Riitta Ekuri ja Kimmo Haapasalo Sisällysluettelo 1 Toimeksianto Palvelutarpeen kehittyminen tulevaisuudessa Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon nykytila Kustannukset Henkilöstö ja eläköitymisennuste Tietojärjestelmät Haastatteluissa esille nousseet asiakokonaisuudet Organisoitumisvaihtoehdot Vaikutukset Henkilöstö Arvio taloudellisista vaikutuksista Yhteenveto vaikutuksista Liitteet Liite 1: Aloituspalaverin muistio Liite 2: Haastattelurunko FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, Helsinki Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

43 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk taloushallinnon seudullisen yhteistyön Sivu 42e FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 2 (25) Talous- ja henkilöstöhallinnon organisoituminen 1 Toimeksianto Kuntien tulevia tehtäviä ja muuttuvia rooleja ennakoiden Liedon, Kaarinan, Paimion ja Sauvon kunnat ovat päättäneet selvittää talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistä organisoitumista. Tulevaa organisointia tarkastellaan tässä esiselvityksessä vastuukuntamallin ja kuntien yhteisesti omistaman osakeyhtiön osalta. Tarkasteltavina näkökulmina ovat yhteiset tietojärjestelmät, henkilöstön asema, mitä tarkoittaa oikeudelliselta kannalta yhtiö- ja vastuukuntavaihtoehto, sekä arvio taloudellisesta vaikutuksesta. Tilaajan edustajana toimii Liedon vt. hallintojohtaja Johanna Mäkinen. Muut selvityksessä mukana olleet (aloituspalaveri, haastattelut) kuntien edustajat ovat: o o o o o o Katja Laalo, henkilöstöpäällikkö Liedon kunta Sonja Forsblom, talouspäällikkö Liedon kunta Maija Hanhiala, henkilöstöpäällikkö Kaarinan kaupunki Sinikka Sinervuo-Koskinen, talousjohtaja Kaarinan kaupunki Jaana Hölsö, hallintojohtaja Paimion kaupunki Jenni Soini, hallintojohtaja Sauvon kunta Hankkeen aloituskokous pidettiin Liedossa, jossa tuleva työsuunnitelma, kuntien tilanne ja hankkeen eteneminen käytiin läpi (liite 1. Talous- ja henkilöstöhallinnon selvitystyön aloituskokous). Aloitusmateriaalina konsultit ovat saaneet käyttöönsä kuntien talouden vuoden 2015 toteumaraportit, kuntien laskennalliset eläköitymistiedot, talous- ja henkilöstöhallintojärjestelmien elinkaarta koskevaa aineistoa, palaverimuistion (päivätty ) sekä kuntien tekemän alustavan talous- ja palkkahallinnon prosessikartoituksen. Kuntakohtaiset haastattelut pidettiin välisenä aikana. Kuntakohtaiset haastattelut käytiin soveltuvin osin liitteenä kaksi (2) olevan kyselyaineiston pohjalta. Kunnat saivat kysymysrungon käyttöönsä aikaisemmin, jotta haastattelussa voitiin hyödyntää kunnan laajempaa näkemystä. Alustava raportti käydään läpi Liedossa. Selvityksestä linjattiin aloituspalaverissa seuraavaa: kyse on alustavasta selvityksestä, jonka perusteella kunnat voivat tehdä päätöksen siitä, lähdetäänkö selvittämään tarkemmin yhtenäisiä palveluprosesseja, yhtenäisiä tietojärjestelmiä ja henkilöstöresursseja jne.

44 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk taloushallinnon seudullisen yhteistyön Sivu 43e FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 3 (25) Palvelutarpeen kehittyminen tulevaisuudessa Sipilän hallituksen keskeisin reformi kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen eriyttämiseen ns. peruskunnasta. Uudistuksen toteutuessa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantovastuu siirtyy maakunta-alueille ja kuntien tehtäväksi jää asukkaiden hyvinvoinnin seuranta ja arviointi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen kuntaorganisaation ulkopuolelle muuttaa kuntien perinteistä tehtäväkenttää merkittävästi. Maakuntien talous- ja palkkahallintoa kaavaillaan järjestettäväksi maakunnallisten yhtiöiden/organisaatioiden kautta. Kansallisella tasolla hallituksen tukipalveluiden (mm. talous- ja palkkahallinto, ruokapalvelut, tilahallinto) säästötavoitteet ovat 3 miljardia euroa. Maakunta-alueiden tehtävien tarkempi määrittely ja toimintojen organisoituminen ovat vielä kesken tätä selvitystä laadittaessa. Kokonaisuuden toimivuuden kannalta ei ole tietoa siitä, ovatko maakunnalliset tukipalvelut kansallisesti vai maakunnallisesti keskitettyjä, tai myykö tukipalveluyhtiö palveluita muille toimijoille kuin maakunnille? Palveluiden kustannustasosta ja hinnoittelusta ei tästä syystä ole mitään tietoa. Väestökasvu: Kuntien väestökehitys on kasvava. Selvityksessä muutosta nykytilanteeseen on tarkasteltu Liedon, Kaarinan, Paimion ja Sauvon kuntien (=vertailuryhmä) näkökulmasta. Tilastokeskuksen ennustuksen mukaan väestön kasvua vuoteen 2029 mennessä on yhteensä 10 %. Voimakkainta kasvu on yli 75-vuotiaiden osalta, joiden lukumäärä tulee lähes kaksinkertaistumaan. Muiden tarkasteluluokkien osalta väestö kehittyy vuoteen 2029 mennessä seuraavasti: 1-6-vuotiaat (-6 %) 7-18-vuotiaat (+4 %) Työikäiset, vuotiaat (+3 %) Vanhusväestö, 75v ja vanhemmat (+98 %)

45 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk taloushallinnon seudullisen yhteistyön Sivu 44e FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 4 (25) Kuva 1. Ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuosina Alla olevassa taulukossa väestökehityksen muutosta on tarkasteltu henkilömäärien mukaisesti. Tällä hetkellä alueen kunnissa asuu noin asukasta. Ennusteen mukaan vuonna 2029 alueen kunnissa asuisi noin asukasta. Vanhusväestön osalta ennustettu väestökasvun kaksinkertaistuminen tarkoittaa muutosta 4800 asukkaasta reiluun 9500 asukkaaseen. Taulukko 1. Ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuosina Kuntien väestökasvulla ei ole välitöntä vaikutusta talous- ja palkkahallinnon palvelutarpeeseen lisääntymiseen, mutta peruspalveluiden kasvun kautta palvelutarve voi tulla hieman kasvamaan.

46 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk taloushallinnon seudullisen yhteistyön Sivu 45e FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 5 (25) Kuntien talous- ja palkkahallinnon nykytila 2.1 Kustannukset Kuntien talous- ja palkkahallintopalvelut järjestetään jokaisessa muussa kunnassa omana toimintana. Ainoastaan Sauvon kunta hankkii palkkahallinnon palvelut Paimion kunnalta, joka tuottaa Sauvon kunnan palkanlaskennasta, sekä alueen terveyskeskuskuntayhtymän talous- ja palkkahallintopalveluista. Talous- ja palkkahallintopalveluita korottavana tekijänä ovat Liedon kunnan 12 kunnalle tuottama alueellisen ympäristöterveydenhuollon palvelut sekä vastuukuntana terveydenhuollon palvelut Koski T.L.:n ja Marttilan kunnalle. Alueen maaseutupalveluita tuottavat niin Paimio kuin Lieto. Lieto tuottaa palveluita 12 jäsenkunnalle ja Paimio viidelle jäsenkunnalle. Kuntien organisointien ja palveluiden käsitteet ja nimitykset vaihtelevat hieman toisistaan. Nykytilassa tarkastellaan taloushallinnon kirjanpitoon sekä henkilöstöhallinnon palkanlaskentaan liittyviä toimintoja. Talous- ja palkkahallintopalveluiden osalta tarkastelun ulkopuolelle on rajattu kuntien toimialoilla tällä hetkellä tapahtuva laskutustoiminta ja siihen liittyvät järjestelmät sekä ohjelmat. Henkilöstöresurssien osalta henkilöstöjohtajat/-päälliköt, talousjohtajat, sekä mahdolliset rekrytointiin tai työhyvinvointiin osallistuvat resursoinnit ovat myös rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Kustannukset perustuvat vuoden 2015 tammi-joulukuun toteumaan. Kuntien mahdolliset aiheuttamisperiaatteen mukaiset vyörytys- tai sisäisen laskennan perusteet saattavat hieman vaihdella organisaatioittain. Kustannusperiaatteita ei ole vakioitu, joten nykytilakustannukset ovat tältä osin suuntaa-antavia. Siirtyvän toiminnan tietojärjestelmien, tarvittavien toimitilojen ja henkilöstökustannuksien osalta kunnat ovat toimittaneet erikseen niiden aiheuttamien kustannuksien erittelyt. Osa kustannuslajeista, kuten toimitilakustannukset, eivät mahdollisen perustettavan organisaation myötä välttämättä poistu täysimääräisesti aikaisemmasta organisaatiosta, jollei jäljelle jäävää esim. toimitilaa saada kunnassa korvaavaan ja tehokkaaseen käyttöön. Alueen kuntien tarkasteltavat kokonaiskustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa. Suurin kustannuserä ovat henkilöstökustannukset. Siirtyvän henkilöstön henkilöstökustannukset (1,2Me) ovat noin 62 % kokonaiskustannuksista. ICTjärjestelmien ja ohjelmistojen sekä poistojen osuus on kokonaiskustannuksista yli 20 %. Kirjanpito- ja palkanlaskentahenkilöstön välittömät ja välilliset toimitilakustannukset (puhtaanapitokustannukset huomioiden) ovat noin euroa vuodessa. Yhteensä toimitiloja vapautuisi sisäiseen vuokranmaksuun perustuen noin 640m 2 verran. Alla olevassa kuvassa on eritelty selvityksessä tarkasteltavien kunnittaisten talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset.

47 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk taloushallinnon seudullisen yhteistyön Sivu 46e FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 6 (25) Taulukko 2. Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon kustannusrakenne Henkilöstökustannukset koskevat siirtyvää henkilöstöä ja sisältävät palkat ja palkkiot, lakisääteiset henkilösivukulut sekä muut henkilösivukulut. ICT-kustannukset koostuvat järjestelmäkustannuksista sekä sisäisistä ICT-palveluista. Muut ostopalvelut voivat koostua sisäisistä hallintopalveluista tai puhtaanapitopalveluista, työterveyspalveluista, koulutus- ja kulttuuripalveluista sekä henkilöiden työhyvinvointitoiminnasta. Ostot, tavarat ja tarvikkeet ovat toimistotarvikkeita, kirjallisuutta tai kalustokustannuksia. Sisäiset vuokrakustannukset ja/tai muut toimitiloihin liittyvät kustannukset liittyvät toimitilakustannuksiin. Poistot koostuvat arvonalentumisista ja suunnitelman mukaisista poistoista. Esiselvityksen taustatietojen perusteella on laskettu myös prosessikohtaisia suorite- ja tehokkuuslukuja. Vertailussa on tarkastelut kunnittain kirjanpidon tositteiden ja palkkalaskelmien lukumääriä. Kuntien yhteenlaskettujen tositteiden lukumäärä vuonna 2015 oli kpl. Palkkalaskelmia kunnissa oli samana vuonna tuotettu kpl. Eniten tositteita tuotettiin Liedossa, peräti 43 % koko alueen kuntien lukumäärästä. Palkkalaskelmat suhteutuvat tasapainoisemmin kunnan koon ja tuotettavien palveluiden mukaisesti. Tehokkuuslukujen osalta on huomattava, että palkkalaskentaohjelma on alueen kunnilla yhteneväinen, mutta kirjanpidon osalta käytössä kahden eri järjestelmätoimittajan tuotteita.

48 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk taloushallinnon seudullisen yhteistyön Sivu 47e FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 7 (25) Tositteet % Palkkalaskelmat % Lieto % % Kaarina % % Paimio + KTT KY % % Sauvo % sis. Paimio Yhteensä % % Taulukko 3. Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon suoritetietoja vuonna Henkilöstö ja eläköitymisennuste Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon eri toiminnoissa työskentelee tällä hetkellä yhteensä 33 henkilöä. Kokonaisuus painottuu hieman henkilöstöhallintoon, jossa työskentelee yhteensä 19,5 henkilöä. Taloushallinnon henkilöstövahvuus on 17,5 henkilöä. Henkilötyövuosia tarkasteltavassa kokonaisuudessa on yhteensä 31,3, joka jakaantuu henkilöstöhallintoon 17,1 (htv) ja taloushallintoon 14,2 (htv). Kaarinassa talous- ja palkanlaskennan henkilötyövuosilla mitattu resursointi on yhteensä 12,7, kun se Liedossa on 10,6 htv:ta. Paimiossa on yhteensä seitsemän kokoaikaista henkilöä. Sauvossa taloushallinnossa työskentelee yksi kirjanpitäjä. Taulukossa neljä on eritelty henkilöstömäärät ja henkilötyövuodet niin henkilöstökuin taloushallinnon osalta.

49 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk taloushallinnon seudullisen yhteistyön Sivu 48e FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 8 (25) Henkilöstöhallinto Taloushallinto Yhdistetty Henkilöstöhallinto Taloushallinto Sauvo yhteensä Henkilöstöhallinto Taloushallinto Paimio yhteensä htv* Henkilöstö* Palkanlaskenta Kirjanpito Kaarina yhteensä Henkilöstöhallinto Taloushallinto Lieto yhteensä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 Kuva 2. Henkilöstö ja henkilötyövuodet kunta- ja palvelutasoilla Lähivuosien ( ) laskennallisen eläköitymisen osuus koko suhteutettuna tarkasteltavaan henkilöstömäärään on yhteensä 25 %. Henkilötyövuosina määrä on yhteensä 8,6, joista taloushallintoon kohdistuu 4,6 htv ja henkilöstöhallintoon 4 henkilötyövuoden laskennallinen eläköityminen. Eläköitymiset painottuvat tarkastelujakson alkupuolelle vuosien 2016 ja 2017 aikana eläköitymisiä on odotettavissa yhteensä 6 htv:n verran. Vuonna 2018 ei ole odotettavissa lainkaan eläköitymisiä, kun taas vuonna 2019 niitä ennakoidaan tulevan yhteensä 2,6 henkilötyövuoden edestä. Kuvassa kolme vihreällä värillä olevat eläköitymiset kohdistuvat vuoteen 2016, violetti väri kuvaa vuoden 2017 tilannetta, sinertävä väri vuotta 2018 ja oranssi väri ennakoi vuoden 2019 eläköitymisiä.

50 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk taloushallinnon seudullisen yhteistyön Sivu 49e FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 9 (25) Henkilöstöhallinto Taloushallinto Yhteensä 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 Yhteensä Taloushallinto Henkilöstöhallinto ,6 0,6 2, ,0 0,0 0, ,0 2,0 0, ,0 2,0 2,0 Kuva 3. Kuntien yhdistetyn talous- ja henkilöstöhallinnon eläköityminen Kunnittainen eläköityminen jaksottuu kuntien kesken eri aikoina. Liedon kunnassa sekä taloushallinnon että palkkahallinnon osalta 40 % toimihenkilöistä on eläköitymässä vuonna Tulevien eläköitymisien osuus Liedossa on täten melkein puolet koko talous- ja henkilöstöhallinnon eläköitymisistä. Kaarinan ja Paimion lähivuosien eläköitymisten osuus on reilut 20 % suhteutettuna koko henkilöstöön.

51 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk taloushallinnon seudullisen yhteistyön Sivu 50e FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 10 (25) Sauvo - henkilöstöhallinto Sauvo - taloushallinto Paimio - henkilöstöhallinto Paimio - taloushallinto Kaarina - palkanlaskenta Kaarina - kirjanpito Lieto - henkilöstöhallinto Lieto - taloushallinto 0 0,5 1 1, Kuva 4. Kuntien talous- ja palkkahallinnon työntekijöiden laskennallinen eläköityminen 2.3 Tietojärjestelmät Kuntien oman arvion mukaan järjestelmäkehitystarvetta on jokaisessa kunnassa. Taloushallinnon järjestelmäkehitystarvetta on Kaarinassa ja Sauvossa. Henkilöstöhallinnan kehitystarpeesta taas raportoi jokainen kunta (talous ja henkilöstöhallinnon palaverimuistio ). Järjestelmien investointitarpeet perustuvat kuntien tietopyynnössä määrittämiin itsearviointeihin ja perusteluihin. Talous- ja palkkahallinnon järjestelmien osalta kuntien tilanteet vaihtelevat merkittävästi. Liedon talous- ja palkkahallinnon järjestelmien investointitarve on suurin ja tarvittavat toimenpiteet koskettavat kuluvaa tai seuraavaa kalenterivuotta. Akuutit toimenpiteet koskettavat erityisesti palkanlaskentaan. Lähivuosien aikana myös kirjanpitoon, laskutukseen ja muuhun taloushallintoon liittyvät järjestelmähankinnat tulevat ajankohtaisiksi. Kaarinassa järjestelmiä on uusittu tai päivitetty edellisinä vuosina. Investointipaineet olemassa olevien järjestelmien osalla kohdistuvat taloussuunnitteluun ja raportointiin. Paimiossa palkanlaskentajärjestelmän uusiminen on tarkoitus ratkaista kuluvan vuoden aikana. Osa taloushallinnon järjestelmistä on uusittava lähivuosien aikana.

52 20, HEL :00 / Pykälän liite: Sivltk taloushallinnon seudullisen yhteistyön Sivu 51e FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 11 (25) Taulukkoon on kerätty talous- ja palkkahallinnon järjestelmiä. Investointitarpeen väritys tarkoittaa: - Punainen väri = välitön investointitarve - Keltainen väri = investointitarve aktivoituu 1-2 vuoden kuluessa - Vihreä väri = investointitarvetta ei ole lähivuosien aikana Taulukko 4. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät ja investointitarve