SISÄLLYSLUETTELO. KAL, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO KAL, :00, Esityslista 1-2 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Esityslistan kansilehti (sisällysluettelo) Lausunto kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkojen hoidon yhteistyön kehittämisestä... 3 Pykälän liite: KAL , Liite 19/ Valtuustoaloite Kuntoiluportaat Piikkiöön kuntoilun tueksi Valtuustoaloite 65+ kortista Kansalaistoiminnan lautakunnan syksyn 2016 kokousajat Oikaisuvaatimus hyvinvoinnin edistämisen avustusten jakoon Pykälän liite: KAL , Liite 20/ Askel-hanke ja kaupunkiorganisaation kokonaisarviointi Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Pykälän liite: KAL , Liite 21/ Valtuustoaloite kuntosalien laitteistojen hankinnasta ja uusimisesta Kansalaisopiston opinto-ohjelma lukuvuodelle Pykälän liite: Kansalaisopiston opisto-ohjelma, OHEISMATERIAALI KAL Kansalaistoiminnan lautakunnan alaisen talousarvion toteutuminen 1-4/ Pykälän liite: KAL , Liite 22/ Viranhaltijan irtisanomisedellytysten ja irtisanomisen vaihtoehtojen selvittäminen Pykälän liite: KAL , Liite 23/ Pykälän liite: KAL , Liite 24/ Pykälän liite: KAL , Liite 25/ Päätösten täytäntöönpanokelpoisuus Ilmoitusasiat Muut asiat

2 -2, KAL :00 Sivu 1 Kokousaika klo 17:00 Kokouspaikka Kaupunginvirasto, neuvotteluhuone 203 Jäsenet Varajäsenet Järvinen Jarkko pj Leino Mika Helispuro Jari vpj Virtanen Veli-Matti Javanainen Jukka jäsen Perheentupa Christian Kontturi Pekka jäsen Lahdenperä Matias Laaksonen Annina jäsen Karjalainen-Manninen Heljä Mäki Antti jäsen Vikstedt Tuomo Männistö Milla jäsen Adenius-Tiilikainen Eija Nissilä Riitta jäsen Hollmén Helka Roine Liisa jäsen Lindholm Linda Suomi Liisa jäsen Åkerberg Ruth Vaiste Marja jäsen Tomppo Jaana Esittelijä Arola-Järvi Anna hyvinvointipalvelujen johtaja Muut osallistujat Sirkiä Hanna Jaakola Risto Nurmi Arja Halen Tua Välilä Arttu kaupunginhallituksen edustaja kansalaisopiston rehtori henkilöstön edustaja nuorisovaltuuston edustaja nuorisovaltuuston edustaja Pöytäkirjanpitäjä Vahtera Sari pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ehdotus: Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

3 -1, KAL :00 Sivu 2 Kokousaika: klo 17:00 Kokouspaikka: Kaupunginvirasto, neuvotteluhuone 203 Käsiteltävät asiat: Nro Asia Sivu Virhe. Sisällysluettelon hakusanoja ei löytynyt.

4 35, KAL :00 DA: 260/2016 Sivu 3 Lausunto kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkojen hoidon yhteistyön kehittämisestä DA: 260 /010/2016 Kansalaistoiminnan lautakunta Esittely: Toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamisryhmä selvitti vuonna 2015 kaupungin eri yksiköiden toiminnan kehittämismahdollisuuksia. Työn tuloksena päädyttiin laatimaan yhteistyöselvitys, joka koski kiinteistöjen hoitoa, puistotoimea ja liikuntapaikkojen hoitoa. Yhteistyöselvitystä on valmistellut ryhmä, johon ovat kuuluneet tekninen johtaja Jyrki Lappi, tekninen isännöitsijä Mikko Salospohja, liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd ja viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen. Työryhmä on laatinut neljä vaihtoehtoa toiminnan organisoimiseksi jatkossa. Vaihtoehdot plussin ja miinuksin sekä arvioitavin säästöin on esitetty liitteessä. Vaihtoehdot on esitelty henkilöstölle kunkin yksikön omissa palavereissa ja henkilöstöllä on ollut mahdollisuus antaa kahden viikon ajan palautetta asiaan liittyen. Sen jälkeen pidettiin lisäksi yhteinen tilaisuus kaikkien yksiköiden kesken, jossa henkilöstöllä oli vielä tilaisuus tuoda näkemyksiä esiin ja keskustella yhteisesti asiasta. Ryhmäpuheenjohtaja toimikunta käsitteli laadittua selvitystä kokouksessaan ja päätti, että työryhmän selvityksestä pyydetään kansalaistoiminnan lautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnot. Lausuntojen jälkeen asia etenee työyhteisön kehittämisryhmän Kehryn sekä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn yhdessä muiden organisaatioselvitysten kanssa. Liite 19/2016, työryhmän selvitys, joka sisältää myös henkilöstön näkemyksiä asiasta. Valmistelija: Tekninen johtaja Jyrki Lappi, puh Ehdotus: Hyvinvointipalveluiden johtaja Anna Arola-Järvi: Kansalaistoiminnan lautakunta päättää antaa työryhmän selvityksestä seuraavan lausunnon: On myönteistä, että selvityksen lähtökohtana on ollut tehostaa palvelujen tuottamista laatutason kärsimättä. Kansalaistoiminnan lautakunta korostaa, että sekä sisä- että ulkoliikuntapaikkojen ammattitaitoinen hoitaminen on ensiarvoisen tärkeää kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta. Riippumatta siitä, miten toiminta organisoidaan, kaupungin on osoitettava riittävät resurssit liikuntapaikkojen kunnossapitoon ja kehittämiseen. Vaikka laskennallinen kustannussäästö kolmannessa vaihtoehdossa on suurin, lautakunta katsoo, että tässä vaiheessa tulisi edetä mallin kaksi mukaisesti niin, että liikuntapaikkojen hoito siirtyy yhtenä kokonaisuutena ympäristöpalveluihin. Asiaa voidaan tarkastella uudelleen siinä vaiheessa, kun mahdollisen sote-uudistuksen myötä kaupunkiorganisaatiota järjestellään uudelleen. Päätös 35: Ote: Kehry

5 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu 4 Kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkojen hoidon yhteistyön kehittäminen Ryhmäpj. tmk

6 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu 5 Kehittämistyön tausta Kaupungin ns. konsulttityöryhmä on tehnyt selvitystä kaupungin eri yksiköiden toiminnan kehittämismahdollisuuksista Työn tuloksena päädyttiin laatimaan yhteistyöselvitys kiinteistönhoidon, liikuntatoimen ja puistotoimen osalta Selvitysryhmän vetäjäksi valittiin tekninen johtaja ja jäseniksi kunkin yksikön vastuuvetäjät (Mikko Salospohja, Tapio Svärd ja Ossi Vesalainen) 2

7 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu 6 Työn tavoitteet Selvittää yhteistyön kehittämisvaihtoehtoja näiden yksiköiden välille, joiden avulla voidaan palvelujen tuottamista tehostaa laatutason kärsimättä. Valmistelussa voidaan hakea ratkaisuja välittämättä nykyisestä organisaatiorakenteesta. Selvityksen lopputulokseen on tarkoitus ottaa kantaa koko kaupungin organisaatiouudistuksen yhteydessä kesällä

8 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu 7 Organisoitumisvaihtoehdot Erilaisia vaihtoehtoja laadittu työryhmässä neljä kappaletta. Vaihtoehdoista arvioitu plussat ja miinukset nykytilanteeseen verrattuna Lisäksi on arvioitu eri vaihtoehdoissa seuraavan neljän vuoden aikana saavutettavia säästöjä. 4

9 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu 8 1. Nykytila Ympäristöpalvelut Tila- ja ravintopalvelut Infrapalvelut Kiinteistöjen hoito Muiden kuin liikuntakiinteistöjen sisä- ja ulkotilojen hoito (21 henk.) Viheralueet Puistojen ja yleisten alueiden hoito (12 henk.) Hyvinvointipalvelut Hyvinvoinnin edistäminen Liikuntapalvelut Liikuntapaikkojen sisä- ja ulkotilojen hoito (13 henk.) Rajapinnat toimintojen välissä: Kukin hoitaa omat kiinteistönsä ja alueensa itsenäisesti.

10 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu 9 1. Nykytila Mallin plussat: Kehittämis- ja toimintavastuut selkeät Sitoutuminen oman sektorin kehittämiseen hyvä Palvelutaso on hyvä Mallin miinukset: Yhteistyö ja kehittäminen eri toimijoiden kesken vähäistä. Kaluston käyttöä tehostettavissa Vastuut kiinteistöjen sisällä ja ulkona mm. liikuntakaluston hoidosta epäselvät Liikuntapaikkojen ja koulujen pihojen investointien etukäteissuunnitelmien laadinta ei toimi

11 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu Nykytila Taloudelliset vaikutukset vuoteen 2020 mennessä: Kiinteistönhoidon tehostamisella n euroa (3 htv.) Puistotoimen tehostamisella n euroa (1,5 htv.)

12 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu Liikuntapalvelut osana Ympäristöpalveluja. (vastuualue) Ympäristöpalvelut Tila- ja ravintopalvelut Infrapalvelut Kiinteistöjen sisätilojen hoito (xx henk.) Kiinteistöjen, puistojen ja yleisten alueiden ulkotilojen hoito (xx henk.) Liikuntapalvelut Liikuntapaikkojen hoito (xx henk.) Rajapinnat toimintojen välissä: Kiinteistöjen ulkotilojen hoito keskitetty Infrapalveluille. Liikuntatoimen alueiden hoidoissa pieniä vastuualuerajatarkistuksia. Tila- ja ravintopalvelut hoitavat muiden kuin liikuntapaikkojen kiinteistöjen sisätilat ulkoportaalle asti. Lisäksi työhön kuuluu päivittäinen roskien keruukierros ulkoalueilta.

13 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu Liikuntapalvelut osana Ympäristöpalveluja. (vastuualue) Mallin plussat: Yhteistoiminnan kehittäminen Liikuntapalveluiden kanssa helpottuisi Henkilöstön helppo sitoutua pienempään organisatoriseen askeleeseen. Ammattilaiset vastaavat kiinteistöjen viheralueiden hoidosta. Mallin miinukset: Yhteistoiminta kansalaistoiminnan muiden yksiköiden kanssa etääntyy. Edelleen kolme erillistä yksikköä toimii samankaltaisten tehtävien parissa.

14 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu Liikuntapalvelut osana Ympäristöpalveluja. (vastuualue) Taloudelliset vaikutukset vuoteen 2020 mennessä: Kiinteistönhoidon tehostamisella (3 htv.) Kiinteistöjen sekä liikuntapaikkojen talvihoidon tehostamisella n euroa (1 htv.) Puistotoimen tehostamisella (1,5 htv.)

15 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu Liikuntapaikkojen hoito jaettu Infra- sekä Tila- ja ravintopalveluille. Ympäristöpalvelut Tila- ja ravintopalvelut Infrapalvelut Kiinteistöjen ja liikuntapaikkojen sisätilojen hoito (xx henk.) Kiinteistöjen ja liikuntapaikkojen ulkotilojen hoito (xx henk.) Liikuntapaikkojen hallinnointi (sijainti avoin) Rajapinnat toimintojen välissä: Hallinnointi Peruspalveluissa. Tila- ja ravintopalvelut hoitavat kaikkien kiinteistöjen sisätilat ulkoportaalle asti. Lisäksi työhön kuuluu päivittäinen roskien keruukierros ulkoalueilta. Infrapalvelut hoitaa kaikki ulkotilat. Liikuntapaikkojen hallinnointi vastaa liikuntatilojen kehittämisestä, vuorojen jakamisesta yms.

16 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu Liikuntapaikkojen hoito jaettu Infra- sekä Tila- ja ravintopalveluille. Mallin plussat: Suuremmat yksiköt mahdollistavat paremmat edellytykset toiminnan tehostamiseen. Muutos pakottaa arvioimaan organisaatioiden toiminnat uudelleen. Liikuntatoimen työnjohtoresurssi vapautuu muuhun käyttöön. Mahdollistaa henkilöstön monipuolisemmat työtehtävät ja tehtäväkierron. Yhtenäisempi toimintakulttuuri

17 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu Liikuntapaikkojen hoito jaettu Infra- sekä Tila- ja ravintopalveluille. Mallin miinukset: Henkilöstön käytön joustavuus liikuntapaikkojen sisä- ja ulkotilojen välillä kärsii Toimintakulttuurin muutoksiin voi olla vaikea sopeutua Riski byrokratian lisääntymiseen liikuntapaikkojen hallinnoinnin ja toimintayksiköiden välillä Liikuntatoimen yhteys kenttätoimintaan heikkenee.

18 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu Liikuntapaikkojen hoito jaettu Infra- sekä Tila- ja ravintopalveluille. Taloudelliset vaikutukset vuoteen 2020 mennessä: Antaa parhaat mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen Kiinteistöjen sisätilojen hoidon osalta pystytään saavuttamaan järjestelyin n euron säästöt (4-6 htv.) Ulkoalueiden hoidon osalta pystytään saavuttamaan järjestelyin n euron säästöt (2,5-3,5 htv.)

19 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu Ulkoliikuntapaikkojen hoito infrapalveluille ja sisäliikunta jää liikuntatoimelle Tila- ja ravintopalvelut Kiinteistöjen sisätilojen hoito (xx henk.) Ympäristöpalvelut Infra- ja liikuntapalvelut Kiinteistöjen, puistojen, katujen ja liikuntapaikkojen ulkotilojen hoito sekä liikuntapaikkojen sisätilojen hoito (xx henk.) Rajapinnat toimintojen välissä: Tila- ja ravintopalvelut hoitavat muiden kuin liikuntapaikkojen kiinteistöjen sisätilat ulkoportaalle asti. Lisäksi työhön kuuluu päivittäinen roskien keruukierros ulkoalueilta sekä liikuntatilojen talotekniikan hoito. Uimahallin kiinteistönhoito kuuluu kokonaisuudessaan tila- ja ravintopalveluille. Muista alueista ja tiloista vastaa infra- ja liikuntapalvelut.

20 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu Ulkoliikuntapaikkojen hoito infrapalveluille ja sisäliikunta jää liikuntatoimelle Mallin plussat: Ammattilaiset vastaavat kiinteistöjen viheralueiden hoidosta. Yhteistoiminnan kehittäminen infra- ja liikuntapalveluiden yksikössä helppoa Antaa hyvät mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen. Infrapalveluiden ulkoistamiskokemusten hyödyntäminen liikuntapaikkojen kunnossapidossa. Mallin miinukset: Yhteistoiminta kansalaistoiminnan muiden yksiköiden kanssa etääntyy.

21 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu Ulkoliikuntapaikkojen hoito infrapalveluille ja sisäliikunta jää liikuntatoimelle Taloudelliset vaikutukset vuoteen 2020 mennessä: Kiinteistönhoidon tehostamisella (3 htv.) Kiinteistöjen sekä liikuntapaikkojen talvihoidon tehostamisella n euroa (1 htv.) Puistotoimen tehostamisella (1,5 htv.)

22 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu 21 Palautteita/liikuntatoimi 8 henk. Yhteistyötä pitäisi lähteä työstämään esitysten 2 & 4 pohjalta. Puistotoimen kanssa tehty ennenkin hyvää yhteistyötä. Koko liikuntapuoli siirrettävä yhtenä kokonaisuutena, huonoja kokemuksia kun siirretään vain osa. Liikuntapalveluilla laaja ja osittain erilainen asiakaskunta (kuntalaiset, seurat, järjestöt, koulut, päiväkodit). Sisä-, ja ulkoliikuntapaikkojen hoitajat tekevät nykyisin paljon yhteistyötä. Monitoimitalo, Vapari & Keskusliikuntapuisto vaativat 7pv viikossa henkilökuntaa(kahdessa vuorossa). Tiloilla monipuolista käyttöä & käyttäjäkuntaa, joka vaatii myös ammattiosaamista. Myös valvonta on tärkeä osa tehtävistä. Lisäresursseja esim. talvihoitoon ja viheralueille. Suunnitteluosaamista alueiden perustamiselle & hoidoille. 18 Palvelut pysyvät hyvinä.

23 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu 22 Saatuja palautteita/liikuntatoimi 8 henk. Työnkuva on kaikille selkeä. Alan ammattilaiset vastaavat omista tehtävistään. Johdossa säilyy urheilualan ammattilainen. Turussa liikuntatoimi on oma yksikkönsä. Vaihtoehto 3 Työmotivaatio kärsii. Työnjohto-ongelmia. Myös seurat ovat esittäneet huolensa, että nykyisin hyvin toimivaa yhteistyötä ei tulisi vaarantaa (mm. kuntalaisaloite). -Samat seurat toimivat sekä sisällä & ulkona. -Hajauttaa liikuntapalvelut -Mihin perustuvat taloudellisten arvioiden luvut, tarkoittaako tämä, ettei eläköityvien tilalle palkata uusia työntekijöitä? Miten käy tärkeimmän tavoitteen (laadun & palvelutason) kanssa? -johtamistaso urheilualasta heikkenee. 19

24 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu 23 Palautteita/liikunta hallinto 4 henk. emme kannata lainkaan vaihtoehtoa 3. yhteistyötä on ollut aikaisemminkin puistopuolen kanssa ja siitä on ollut hyviä kokemuksia, tarvitseeko yhteistyön parantaminen organisaatiouudistusta? yhteistyö kansalaistoiminnan muiden yksiköiden ja tepan kanssa vaikeutuu kaikissa uusissa vaihtoehdoissa hallintopuolta ei ole huomioitu lainkaan ja kuitenkin teemme kenttähenkilökunnan kanssa paljon yhteistyötä vaihtoehto 2. mielestämme paras vaikkakin kaikki yksiköt toimivat samankaltaisten tehtävien parissa jatkossa, yhteistyö muiden yksikköjen kanssa helpottuu kunkin yksikön johtajat tuntevat alaisensa ja heidän ammattitaidon sekä kuntalaisten erilaiset tarpeet / toiveet liian suuret muutokset saattavat aiheuttaa erimielisyyksiä työntekijöiden kesken, jolloin työtehtävät kärsivät ja työmotivaatio saattaa laskea 20 (sairaslomat)

25 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu 24 Palautteita muut Muutosta halutaan Liikuntatoimessa työt eivät jakaudu tällä hetkellä tasaisesti Liikuntatoimen esimiesjärjestelyt eivät ole tällä hetkellä toimivat Halutaan monipuolisempia tehtäväkuvia Kaikki vaihtoehdot kelpaavat 21

26 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu 25 Palautteita/yhteistilaisuus Kiinteistöhoidon henkilöstöltä lähtee 2- ja 4- vaihtoehdosta töitä pois. 3- vaihtoehto on kiinteistöhoidon osalta paras vaihtoehto, koska uusia kiinteistöjä ja töitä tulee sisäliikunnan mukana. Liikunnan tehtäväkenttä on muuttunut. Kaikki työ ei ole pelkkää suorittamista vaan asiakaspalvelu on isossa roolissa nykyään. Maailma muuttuu ja meidän on organisaationa ja työntekijöinä muututtava ja sopeuduttava sen mukana. Oman yksikön työt on tehtävä koulutuksesta riippumatta nytkin. Puistopuolen henkilöstö on aiemminkin joutunut opettelemaan osan liikuntapuolen töistä. Kiinteistötekniset työt kuuluvat ammattilaisille. Asiat voitaisiin tehdä toisinkin liikuntakiinteistöissä. Puistoyksikkö on aiemminkin hoitanut kiinteistöjen piha-alueita. Kiinteistöissä on edelleen paikkoja, joihin koneet eivät yllä. Käsitöitä tehdään esim. talvisin todella paljon. 22 Talvikunnossapidon siirtämisessä puistopuolelle ei ole mitään järkeä.

27 35, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 19/2016 Sivu 26 Kiitos! 23

28 36, KAL :00 DA: 135/2016 Sivu 27 Valtuustoaloite Kuntoiluportaat Piikkiöön kuntoilun tueksi DA: 135 /213/2016 Kansalaistoiminnan lautakunta Esittely: Kaupunginvaltuustossa on tehty valtuustoaloite: Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut olemme saaneet urheilu- ja kuntoiluharrastajilta yhteydenottoja, että Kaarinasta puuttuu kuntoiluharjoittelua edesauttavat kuntoiluportaat. Esitämme, että Kaarinan kaupunki voisi rakennuttaa portaat Piikkiöön kuntoilukäyttöön. Niitä voisi jokainen urheiluseura käyttää oheisharjoituksissa. Paimion mäkihyppyportaat ovat olleet hyvin suosittuja, mutta nykyään melko huonossa kunnossa. Kuuvuorella Turussa on todella hyvät raput treeniin, mutta Turku on niin kaukana, että urheiluseurojen on vaikea niitä Piikkiössä käyttää hyväksi ja toiseksi siellä on aina niin paljon rapputreenaajia, että vaikea mahtua sekaan. Rapputreenin suosio on suuri ja sitä voi jokainen harrastaa lajiin katsomatta. Pienellä investoinnilla saisimme paljon kuntoilun riemua Piikkiöön. Rapputreeni on todella tehokasta ja suosittua: Alavartalon lihakset, jänteet ja nivelet vahvistuvat. Erityisesti reisilihakset ja lonkankoukistajat saavat tehokasta treeniä Reidet ja pakarat kiinteytyvät ja sutjakoituvat Keskivartalon lihakset (vatsa- ja selkälihakset) aktivoituvat, joten vatsasta tulee litteämpi ja selkä vahvistuu Kunto kohenee ja hapenottokyky paranee, erityisesti jos rappusia noustaan kovaa vauhtia Energiankulutus tehostuu, sillä oman kehon kannattelu portaita kivutessa vaatii paljon energiaa Sopii kaikenikäisille, kuntoilijoille ja kaikkien urheiluseuroille, lajista huolimatta, kotiäideille, palomiehille, koulujen liikuntatunneille jne. Ehdotettuja paikkoja Kehityksen pururadan yhteyteen esim. kuntoradan ja 110 tien välissä on käyttämättömänä lumilautamäki. Sen ja kuntoradan välissä olisi hyvä rinne portaille. Lumilautamäen valonheittimiä (ovat yhteydessä kuntoradan valoihin) suuntaamalla saisi portaisiin valon. Liikuntahallin urheilukentän läheisyyteen esim. vanhan kunnan talon läheisyyteen tai viereiseen metsään. Liikuntahallin urheilukentän päässä olevan uuden parkkialueen läheisyyteen. Hyvä maasto juuri portaille. Ehkä kentän valoja voisi hyödyntää rapuissa. Talkooväki varmasti löytyy urheiluseuroista, jos pystyttämisessä tarvitaan apukäsiä. Lisätietoja valtuustoaloitteesta saa Heli Väinölältä, Varputie 2, Piikkiö, Lopuksi

29 36, KAL :00 DA: 135/2016 Sivu 28 Hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon panostaminen on ollut ketterän ja edistyksellisen Kaarinan toimintamalli. Esitämme, että kaupunki toteuttaisi kuntoiluportaat Piikkiön alueelle pilottihankkeena. Hankkeen kokemusten perusteella arvioitaisiin kuntoiluportaiden jatkototeuttaminen esimerkiksi Kaarinan keskusurheilukentän tai Kaarina-teatterin läheisyyteen ja Littoisten kaupunginosakentän läheisyyteen. Toivomme ettei aloite hautaannu byrokratian paperipinoihin, vaan tuottaa tuloksen jo kevään 2016 aikana. Valtuustoaloitteen ovat allekirjoittaneet Janne Aso, Pentti Kallio, Tuomo Laine, Pekka Kaukonen, Heljä Karjalainen-Manninen, Veikko Eskelinen, Tommi Leppänen, Johanna Huhtala, Marjo Rantalainen, Maija Ruohonen, Riitta-Liisa Lehtonen, Arto Elo, Sari Hukkanen, Henrik Kosonen, Rainer Hautakoski, Hanna Petäjä, Mikko Vuori, Kari Nikkonen ja Kari Yrjänäinen. Liikuntapalvelujohtaja on selvittänyt asiaa yhdessä urheiluseurojen edustajien ja Heli Väinölän kanssa. Kuntoportaiden paikaksi on valikoitunut Piikkiön Kehityksen tilojen ja kaupungin kuntoradan alue. Mika Wahlsten / PiPS on piirtänyt portaista kuvan, piirtänyt portaan maastokarttaan ja selvittänyt materiaalitarpeet portaisiin. Portaiden rakentamisen periaate olisi, että seurat toteuttavat eli rakentavat portaat talkoilla ja Kaarinan kaupunki maksaa portaiden materiaalikulut liikuntapalveluiden määrärahasta. Materiaalikuluiksi on alustavasti ilmoitettu noin Portaiden hoito- ja ylläpito sekä kunnostusvastuu on jatkossa seuroilla. Asiasta tehdään sopimus Kaarinan kaupungin ja seurojen kesken. Liikuntapalvelujohtaja on pyytänyt kaupungilta lupaa, että portaat saadaan toteuttaa esitettyyn paikkaan. Lupa on saatu maankäyttöinsinööri Tanja Hämäläiseltä. Kaarinan Keskusliikuntapuistossa on pääkentän katsomo-osassa useita betoniportaikkoja, joita seurat ja urheilijat ovat käyttäneet kuntoilussa jo useita vuosia heti keväästä aina loppusyksyyn asti. Valmistelija: Liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd, p Ehdotus: Hyvinvointipalvelujen johtaja Anna Arola-Järvi Kansalaistoiminnan lautakunta päättää 1. että kuntoiluportaat voidaan rakentaa esittelytekstissä määritellylle paikalle Piikkiöön, mikäli seurat rakentavat portaat talkootyönä ja sitoutuvat portaiden hoitamiseen, ylläpitämiseen ja kunnostamiseen. Kaupunki maksaa portaiden materiaalit alustavan kustannusarvion mukaisesti; 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuustoaloite voidaan katsoa loppuun käsitellyksi. Käsittely: Päätös 36:

30 36, KAL :00 DA: 135/2016 Sivu 29 Ote: kaupunginhallitus liikuntapalvelujohtaja Heli Väinölä Piikkiön Palloseura Piikkiön Kehitys

31 37, KAL :00 DA: 110/2012 Sivu 30 Valtuustoaloite 65 + kortista DA: 110 /213/2012 Kansalaistoiminnan lautakunta Esittely: Kaarinan Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä on tehnyt seuraavan valtuustoaloitteen: Me allekirjoittaneet Kaarinan Sos.dem. valtuustoryhmän jäsenet esitämme, että Kaarinan kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin jotta 65+ kortti olisi pian mahdollinen. Eläkeläisten liikunnan lisäämiseksi pian eläkkeelle jäämisen jälkeen olisi suotavaa, että liikuntaa mahdollistava kortti olisi jo mahdollista saada 65+. Eläkkeelle jääminen on jo riski joidenkin kohdalla syrjäytyä muista kun ei ole työyhteisöä tukena arjessa. Liikunta lisää niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia. Uusien ystävien löytäminen hyvän liikunnallisen harrastuksen parissa luo mielekkyyttä oman kuntonsa kohentamiseen. Tutkimuksissa on todettu, että ikääntyvien liikunnalla on myönteinen vaikutus toimintakykyyn ja sen edistämiseen ja sen kautta kansanterveyteen. Valtuustoaloite on päivätty ja sen ovat allekirjoittaneet seuraavat valtuutetut; Irja Gustafsson, Kari Nikkonen, Terttu Aulio, Tiina Simonen, Liisa Pihkanen, Jere Järvinen, Ilkka Laaksonen, Rainer Hautakoski, Jarmo Järviö, Asko Puikkonen, Matti Ranne ja Henrik Jalo. Kaarinassa on ollut jo muutaman vuoden käytössä 70+ kortti, joka on kortti omatoimiseen liikuntaan ja sitä voi käyttää Kaarinan uimahallilla, Kuntokoululla, Keskusliikuntapuiston, Monitoimitalon sekä Visiitin kuntosaleilla. Kortti otettiin käyttöön, koska asiantuntijoiden mukaan ikäihmisen fyysinen lihaskunto alkaa selkeimmin heiketä nimenomaan 70-ikävuodesta alkaen. 70+ korttia leimattiin vuoden 2008 aikana pelkästään Kaarinan uimahallilla leimausta. Tämän lisäksi sotaveteraanit ja heidän puolisonsa pääsevät maksutta uimahallille. Näitä käyntikertoja oli vuonna 2008 yhteensä kappaletta. Vuoden 2009 alusta uusittua 70+ korttia on käytössä Kaarinassa tällä hetkellä yhteensä 340 kappaletta. Vuoden 2008 aikana Kaarina uimahallilla varmoja eläkeläisten käyntikertoja oli noin kappaletta, mutta todellinen luku on varmasti noin , koska eläkeläisten arkisin klo jälkeiset sekä viikonlopun käynnit kirjautuvat normaaleihin käyntikertoihin. 70+ kortti on käytössä Kaarinan lisäksi varsin monessa kaupungissa, kuten Vantaalla, Äänekoskella, Kuopiossa, Tuusulassa, Oulussa, Jyväskylässä, Espoossa, Turussa, Janakkalassa, Ilmajoella ja Suomussalmella. Näillä paikka-

32 37, KAL :00 DA: 110/2012 Sivu 31 kunnilla kortin sisältö ja hinta vaihtelevat suuresti. Halvimmillaan kortti on ilmainen ja kalleimmillaan 60 / vuosi. 60+ tai 65+ kortti / palvelu on varsin harvinainen ja sitä on käytössä vielä harvoilla paikkakunnilla. Sellainen löytyy ainakin Turusta, Kuopiosta, Lapualta, Suonenjoelta ja Haukiputaalta. Näiden korttien sisältö ja hinnat vaihtelevat vielä enemmän 70+ korttiin verrattuna. Esimerkiksi Turussa kortti oikeuttaa käymään määrätyissä seurojen ja kaupungin Liikuntapalvelukeskuksen järjestämissä päiväjumpissa. Kaarinassa Liikuntapalvelut järjestää ohjattuja liikuntatunteja viikossa noin 105 tuntia. Kansalaisopisto järjestää noin 25 ohjaustuntia viikossa. Tämän lisäksi tulevat kaikki seurojen, eläkeläisjärjestöjen sekä yksityisten liikuntapalvelujen tarjoamat tunnit. 60+ ja 65+ toiminnallisia tunteja järjestetään suhteellisesti vähemmän ja tähän seikkaan tulisikin jatkossa kiinnittää huomiota. Näille kohderyhmille Liikuntapalvelut järjestää uimahallilla aamu- ja päivävesijumppia yhteensä 13 ryhmää, kuntokoululla 4 ohjattua ryhmää, erityisliikunta järjestää noin 6-8 ohjattua ryhmää ja kansalaisopisto noin 4-5 ryhmää. Palvelutalojen ohjelmassa on myös erilaisia näille ikäryhmille sopivia ryhmiä. Eläkeläisjärjestöt järjestävät jäsenistölleen myös erilaisia liikunnallisia ryhmiä. Urheiluseuroilla on senioreille tarjolla suhteellisen vähän liikuntaryhmiä. Hyvinvoinnin edistämispalveluissa tulee selvittää vuosien 2009 ja 2010 aikana nimenomaan tämän valtuustoaloitteenkin mukaisia ehdotuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Samassa yhteydessä tulee tietenkin huomioida koko Kaarinan väestö eri ikäryhmittäin ja eri ikäryhmille toteutettavat hankkeet tulee määrätyllä tavalla myös priorisoida. Haasteena on myös saada nimenomaan ei ollenkaan tai vähän liikkuvat liikkumaan terveytensä eteen riittävästi. Kokonaisuudessa terveyden edistämisessä tulee keskittyä moniin muihinkin palvelukokonaisuuksiin kuin pelkästään liikuntaan. Liikuntapalveluissa pitää kartoittaa vuoden 2009 kevään aikana kaikki liikunnallinen 60+ tarjonta koko Kaarinan alueella. Selvityksen jälkeen 60+ liikuntatoiminta voidaan myös markkinoida omana kokonaisuutenaan esimerkiksi Kaarina-lehdessä ja Liikuntapalvelujen omassa Terveys- ja Kuntoliikuntaesitteessä. Tämän kartoitustyön tekee erityisliikunnan suunnittelija. Syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana tulee myös päättää, mihin terveyttä edistäviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin Hyvinvoinnin edistämisyksikössä sitoudutaan. Tässä yhteydessä voidaan myös tehdä päätös 65+ kortin käyttöönotosta ja sen sisällöstä sekä taloudellisista vaikutuksista. Valmistelija: Liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd, p Ehdotus: Kansalaistoiminnan johtaja Sirkka Mylly Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle lausuntonaan tehdystä valtuustoaloitteesta, että 1 kevään 2009 aikana erityisliikunnan suunnittelija selvittää koko

33 37, KAL :00 DA: 110/2012 Sivu 32 Kaarinan 60+ liikunnallisen tarjonnan, 2 syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana Hyvinvoinnin edistämispalveluissa tehdään päätökset, mihin terveyttä edistäviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin ryhdytään ja että tässä yhteydessä päätetään myös 65+ kortin mahdollisesta käyttöönotosta, sen sisällöstä ja taloudellisista vaikutuksista, 3 tehty valtuustoaloite voidaan katsoa loppuun käsitellyksi. Päätös 18: Päätösehdotus hyväksyttiin. Ote: Kaupunginhallitus Kansalaistoiminnan lautakunta Esittely: Kaarinan kaupunginhallitukselle on lähetetty päivätty Piikkiön kaikkien viiden eläkeläisjärjestön allekirjoittama kirje, joka koskee myös yllä esitettyä 65+ korttia. Kirjeessä esitetään seuraavaa; " Allekirjoittaneet eläkeläisyhdistykset esittävät, että Kaarinassa myönnettävä K 70-kortti muutettaisiin koskemaan 65 vuoden iän saavuttaneita kaarinalaisia. Käytäntö olisi silloin yhdenmukainen Turussa vallitsevan tilanteen kanssa ja kaarinalaiset ikäihmiset yhdenvertaisia ikäistensä turkulaisten kanssa. Perustelemme esitystämme sillä, että hakeutuminen omatoimiseen, elämän laatua parantavien palveluiden pariin on tärkeätä siinä vaiheessa, kun päivätyönsä tehnyt henkilö on siirtynyt eläkkeelle. Syrjäytymisen vaara on suuri, ja näin tapahtuessa yhteiskunnan tuen tarve on moninkertainen verrattuna menoeriin, joita ikäihmisen aktiivinen osallistuminen merkitsee. Edelleen viime aikoina yhä suurempi joukko ikäihmisiä on joutunut työttömäksi. Heidän tulevaisuuden näkymät ovat hatarat, ja entistä pitempi odotusaika K 70-kortin saamiseksi vaikuttaa ulottumattomalta. Tässä vaiheessa rohkaisevia kannustimia tarvittaisiin entistä enemmän. " Kirjeen ovat allekirjoittaneet Heikki Suominen, Onni Lehtonen, Harri Tuominen, Kosti Kaustio ja Pirkko Sainio. Liikuntapalvelujen 60+ toimintojen selvitystyö on venynyt, koska vakituinen erityisliikunnan suunnittelija jäi kesällä 2009 vuorotteluvapaalle ja sijaisella uuteen työhön perehtyminen ja itse toimintojen pyörittäminen vei kaiken ajan. Erityisliikunnan suunnittelija sijainen Tarja Mäki sai selvityksen valmiiksi maaliskuussa Huhtikuusta elokuuhun kaupungilla ei ollut ollenkaan erityisliikunnan suunnittelijaa töissä, koska sijainen sai vakituisen työn Raumalta alkaen. Liikuntasuunnittelija Mia Kettunen kokosi lopullisesti Kaarinassa kaudella tarjottavan 60+ liikuntatoiminnan. Selvitys pitää sisällään noin 50 erilaista ryhmää. Tarjonnasta osa on täysin ilmaista ja loputkin hyvin edullisin kausi- / vuosimaksuin. Tehdystä selvityksestäkin puuttuu varmasti useita seurojen ja yhdistysten toimintoja sekä yksityisten yrittäjien järjestämiä palveluja. Tehty selvitys lähetetään esityslistan mukana.

34 37, KAL :00 DA: 110/2012 Sivu 33 Kaarinassa 70+ kortin myöntämiseen on tehty myös muutos, jolloin kortin voi lunastaa jo sen vuoden alussa, kun henkilö täyttää 70 vuotta. 70+ kortteja / vuositarroja oli vuoden 2009 aikana lunastettu 340 kappaletta. Tämän vuoden alussa niitä oli lunastettu 390 kappaletta eli luku lisääntyy noin 50 kappaleella vuodessa. Vuonna kortin leimauksia oli Uimahallilla yhteensä mutta vuonna 2009 jo kappaletta. Vuoden 2010 aikana leimaukset ovat yhä lisääntyneet. Mikäli vuoden 2009 leimaukset muutettaisiin tulojen menetykseksi, tekisi summa eläkeläisten kertamaksujen keskihinnan mukaan noin Mikäli kortin käyttäjäkuntaa laajennettaisiin vuotiaisiin, tulisivat korttileimaukset lisääntymään merkittävästi, koska eläkeläiset ovat hyvin aktiivinen käyttäjäryhmä uimahallilla ja kuntokoululla. Oman arvioni mukaan leimaukset lisääntyisivät hyvinkin kappaleeseen, jolloin rahallinen merkitys olisi noin Tämän summan verran pitäisi tietenkin silloin hyvittää Liikuntapalveluja budjetissa. Samalla tulee myös huomioida, että Kaarinan uimahallin ja Kuntokoulun tilat ovat jo tällä hetkelläkin hyvin ahtaat valtavan käyttäjämäärän takia. Uimahallin ja Kuntokoulun tilojen laajennuksen jälkeen tilat varmasti riittäisivät paremmin. KuntaNet väestörekisterin mukaan Kaarinassa on yli 70-vuotiasta ja vuotiaita on tämän lisäksi henkilöä. Turun seutukunnan alueella Turussa käyttöön otettu 65+ kortti on poikkeus eli Raisiossa, Liedossa ja Kaarinassa on käytössä 70+ kortti. Pienemmillä kunnilla ei ole käytössä mitään korttia. Turussa on tuon 65+ kortin lisäksi käytössä myös 55+ kortti, jota myydään turkulaisille 40 :n hintaan, mutta sitä voivat ostaa myös ulkopaikkakuntalaiset 60 :n hintaan. Kortti oikeuttaa 19 erilaisen harrastusryhmän toimintoihin viikon aikana. Kortilla ei pääse sisään uimahalleihin. Hyvinvoinnin edistämispalveluissa ollaan parhaillaan selvittämässä ja osittain jo päätettykin, mihin hyvinvoinnin edistämisprojekteihin ja toimintoihin ollaan lähdössä mukaan ja mihin toimintaa ensisijaisesti tullaan kohdentamaan. Esiin on tullut ainakin Neuvolayhteistyö, Liikkujan Apteekki-projekti, liikunta-, terveys- ja ravitsemusneuvonta, työttömät sekä syrjäytymisvaarassa olevat ryhmät, ylipainoiset lapset, ym. Vuoden 2010 aikana varmasti asiat vielä tarkentuvat. Valmistelija: Liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd, p Ehdotus: Kansalaistoiminnan johtaja Sirkka Mylly Lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle tehdystä valtuustoaloitteesta sekä Piikkiön eläkeläisjärjestöjen kirjeestä, että 1 Kaarinassa ei tässä vaiheessa oteta käyttöön esityksissä mainittua 65+ liikuntakorttia, ellei valtuusto samalla kompensoi :n kustannusta liikuntapalvelujen

35 37, KAL :00 DA: 110/2012 Sivu 34 budjetissa, 2 hyvinvoinnin edistämispalveluissa tullaan jatkossa satsaamaan voimakkaasti ennaltaehkäiseviin toimintoihin ja yhteistyömalleihin, joita löytyy myös 60+ ikäluokista, 3 hyvin laaja seurojen sekä muiden järjestäjien 60+ liikuntapalvelut tarjoaa tällä hetkellä riittävän monipuoliset liikuntamahdollisuudet omatoimisesti käytössä olevien liikuntapaikkojen kanssa Kaarinassa, 4 tehty valtuustoaloite ja Piikkiön eläkeläisjärjestöjen esitys voidaan katsoa loppuun käsitellyiksi. Käsittely: Mikko Rehmonen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun terveyden edistämispalveluille siten, että selvitetään kokonaisvaltaisesti terveys- ja sosiaalipalvelujen ennaltaehkäisevän liikunnan tarpeet, mahdolliset toimintamallit ja tarveharkinta. Jäsen Arell kannatti Rehmosen tekemää esitystä. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja tiedusteli, onko lautakunta yksimielinen tehdystä palautusesityksestä. Koska kukaan ei tätä vastustanut, puheenjohtaja totesi päätöksen. Päätös 69: Lautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteluun siten, että selvitetään kokonaisvaltaisesti terveys- ja sosiaalipalvelujen ennaltaehkäisevän liikunnan tarpeet, mahdolliset toimintamallit ja tarveharkinta. Kansalaistoiminnan lautakunta Esittely: Päätös 65+kortin käyttöön ottaminen on ollut Turun seudun liikuntahankkeen (Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla) harkinnassa jo pitkään. Turun lisäksi ovat nyt Raisio ja Paimio päättäneet ottaa käyttöön sekä 70+ että myös 65+ kortit. 70+ kortin hinnaksi on päätetty 40 ja 65+ kortin hinnaksi 60 / vuosi. Tämän lisäksi pitää vielä ostaa 5 :n kortti, johon saa lunastaa vuosittain uuden tarran. Yhtenäinen käytäntö Turun seudun uimahallipaikkakunnilla on todettu tarpeelliseksi. Kaarinassa 70+ kortin nykyinen hinta on 30 / kalenterivuosi. Vuonna kortilla leimattiin uimahallilla ja kuntokoululla yhteensä käyntikertaa ja vuonna käyntikertaa. 70+ kortteja oli v hankittu 605 kappaletta. Näiden lisäksi eläkeläisten käyntikirjauksia oli vuonna 2013 hallilla noin kappaletta. Eläkeläiset käyvät myös iltaisin ja viikonloppuisin hallilla, mutta silloin he maksavat normaalit maksut. Tätä kävijämäärää on erittäin vaikeaa arvioida. Nämä kirjaukset siirtyvät pääsääntöisesti mahdollisesti käyttöön otettavan 65+ kortin kirjauksiksi. Toki kaikki eivät tietenkään lunasta 65+ korttia vaan käyvät hallilla kertamaksuin harvemmin. 65+ kortin käyttöönotto Kaarinan uimahallilla saattaa pudottaa Liikuntapalvelujen tuloja merkittävästi eli :n verran. Tämä tulisi huomioida vuoden 2015 budjettivalmistelussa.

36 37, KAL :00 DA: 110/2012 Sivu 35 Valmistelija: Liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd, p Ehdotus: Kansalaistoiminnan johtaja Tuuli Salospohja Kansalaistoiminnan lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että 1. Kaarinassa otetaan käyttöön valtuustoaloitteessa ja useissa muissa esityksissä esitetty 65+ liikuntakortti, kortin hinnaksi tulee 40 ja 65+ kortin hinnaksi 60 / kalenterivuosi, 3. korttien uudet hinnat tulevat voimaan alkaen, 4. vuoden 2015 budjettivalmistelussa otetaan huomioon Liikuntapalvelujen osalta :n tulojen pudotus, jolloin uimahallin ja kuntokoulun tulotavoitetta lasketaan ko. summalla, 5. valtuustoaloite ja muut kuntalaisaloitteet kyseisestä 65+ kortin käyttöön otosta voidaan katsoa loppuun käsitellyksi. Käsittely: Liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd kertoi 65+ kortin käsittelyvaiheiden historiasta. Päätös 37: Päätösehdotus hyväksyttiin. Ote: Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää palauttaa asian uudelleen kansalaistoiminnan lautakunnan valmisteluun ja todeta, että kortin käyttöönotto ratkaistaan vuoden 2015 talousarvion valmistelun yhteydessä. Päätös 199: Ehdotus hyväksyttiin. Ote: Kansalaistoiminnan lautakunta Liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd Kansalaistoiminnan lautakunta Esittely: Kansalaistoiminnan lautakunnan talousarvio vuodelle 2015 on laadittu siten, että Uimahallin ja Kuntokoulun tulotavoitteeksi on esitetty lähes vuoden 2014 tulotavoitteet. Ainoastaan sisäiset tulot on kirjattu pienemmiksi vuoden 2015 talousarvioon. Vuoden 2015 talousarvioesityksessä on siten huomioitu sekä 70+-kortin että myös 65+-kortin vaikutukset budjettiin. Uimahallin ja Kuntokoulun tulotavoitetta nostettiin jo vuoden 2014 budjettiin ja tulotavoitteeseen pääseminen on myös tiukalla. Elokuun alussa 2014 voimaan tulleiden hinnankorotusten vaikutusta tulokertymään on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida. Mikäli tulotavoitteeseen päästään vuonna 2014, kuluu kevätkauden 2015 mahdollinen tulojen lisääntyminen siihen, että 65+ kortin käyttöönotto samalla pienentää tulokertymää. Nähtäväksi jää miten paljon vuoden 2015 lisätuloilla saadaan kompensoitua 65+ kortin käyttöönottoa.

37 37, KAL :00 DA: 110/2012 Sivu 36 Valmistelija: Liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd, p Ehdotus: Kansalaistoiminnan johtaja Tuuli Salospohja: Kansalaistoiminnan lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että 1. Kaarinassa otetaan käyttöön valtuustoaloitteessa ja useissa muissa esityksissä esitetty 65+ liikuntakortti, kortin hinnaksi tulee 40 ja 65+ kortin hinnaksi 60 / kalenterivuosi, 3. korttien uudet hinnat tulevat voimaan alkaen, 4. valtuustoaloite ja muut kuntalaisaloitteet kyseisestä 65+ kortin käyttöön otosta voidaan katsoa loppuun käsitellyksi. Päätös 65: Päätösehdotus hyväksyttiin. Ote: Kaupunginhallitus ja -valtuusto Kaupunginhallitus Esittely: Ehdotus: Kaupunginjohtajan vuoden 2015 talousarvioesitykseen sisältyy 65+ -kortin käyttöönotto. Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle 1. kansalaistoiminnan lautakunnan selvityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen ja että 2. selvityksen perusteella aloitteet katsotaan loppuunkäsitellyiksi. Käsittely: Kimmo Hollmén esitti, että asia jätetään pöydälle. Janne Aso kannatti Kimmo Hollménin esitystä. Puheenjohtaja tiedusteli, hyväksyykö kaupunginhallitus yksimielisesti Kimmo Hollmènin esityksen. Kukaan ei tätä vastustanut. Päätös 327: Kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle ja asiaan palataan talousarvion käsittelyn yhteydessä. Ote: Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle 1. kansalaistoiminnan lautakunnan selvityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen ja että 2. selvityksen perusteella aloitteet katsotaan loppuunkäsitellyiksi. Käsittely: Tämä asia käsiteltiin :n 338 jälkeen.

38 37, KAL :00 DA: 110/2012 Sivu 37 Aila Laitinen esitti, että 65+ -korttia ei oteta käyttöön. Mari Saario ja Olli-Pekka Sysinoro kannattivat Aila Laitisen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty kannatettu, pohjaehdotuksesta poikkeava esitys. Puheenjohtaja kysyi, voiko kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyä Aila Laitisen esityksen. Koska kaupunginhallitus ei ollut yksimielinen puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä ja esitti, että ne jotka ovat pohjaesityksen kannalla, äänestävät "jaa" ja ne, jotka ovat Aila Laitisen esityksen kannalla, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 "jaa" ääntä (J. Järvinen, K. Nikkonen ja M. Lindholm) ja 10 "ei" ääntä (M. Kantalainen, K. Hollmén, O-P. Sysinoro, A. Laitinen, H. Sirkiä, J. Aso, Å. Gustafsson, P. Kallio, M. Saario ja S. Tähkämaa). Puheenjohtaja totesi, että Aila Laitisen ehdotus oli tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Päätös 335: Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle 1. vastauksena valtuustoaloitteeseen, että 65+ -korttia ei oteta käyttöön ja että 2. annettujen selvitysten ja vastauksen perusteella aloitteet katsotaan loppuun käsitellyiksi. Ote: Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Ehdotus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle 1. vastauksena valtuustoaloitteeseen, että 65+ -korttia ei oteta käyttöön ja että 2. annettujen selvitysten ja vastauksen perusteella aloitteet katsotaan loppuun käsitellyiksi. Käsittely: Valtuutettu Kari Nikkonen esitti, että 65+ -korttiasia palautetaan uudelleen valmisteluun ja että asiaan palataan vuoden 2016 budjetin yhteydessä sekä valmistellaan yhden kortin periaatetta. Aloitetta ei todeta loppuun käsitellyksi. Valtuutettu Hanna Petäjä kannatti valtuutettu Nikkosen esitystä. Puheenjohtaja tiedusteli, hyväksyykö kaupunginvaltuusto yksimielisesti valtuutettu Nikkosen palautusesityksen. Kukaan ei tätä vastustanut. Päätös 131: Kaupunginvaltuusto päätti, että 65+ -korttiasia palautetaan uudelleen valmisteluun ja että asiaan palataan vuoden 2016 budjetin yhteydessä sekä valmistellaan yhden kortin periaatetta. Aloitetta ei todeta loppuun käsitellyksi. Ote: Aloitteen tehneet eläkeläisjärjestöt Johdon sihteeri Terhi Jerkku Kansalaistoiminnan lautakunta Liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd

39 37, KAL :00 DA: 110/2012 Sivu 38 Kansalaistoiminnan lautakunta Esittely: Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan :ssä 118, Kaarinan kaupungin talousarvio vuodelle 2016, päättänyt että 65+ -kortti otetaan käyttöön Samassa yhteydessä valtuusto varasi liikuntapalveluiden budjettiin, jolla korvataan kortin käyttöönoton johdosta menetettäviä tuloja. Turun seudulla on käytössä Seniori kortti / 65+ kortti seuraavasti; - Turussa: kortin hinta 40 / 6 kk eli vuosihinta on 80 + lisäksi ensimmäisellä kerralla rannekemaksu 8. Kortti oikeuttaa omatoimiseen liikuntaan Impivaaran uimahallilla ja kuntosaleissa, Jäkärlän kuntosalilla, Kupittaan urheiluhallilla ja kuntosalilla, Paattisten aluetalon kuntosalilla, Pansion kuntosalilla, Petreliuksen uimahallilla ja kuntosalilla sekä Varissuon jäähallin kuntosalilla. - Raisiossa: kortin hinta korttimaksu 5 eli vuosihinta on 70. Kortti oikeuttaa omatoimiseen liikuntaan Ulpukan uimahallilla sekä kuntosalilla. - Paimiossa: kortteja on kaksi eli 70 + kortti, hinta 50 / vuosi ja 65 + kortti, hinta 70 / vuosi. Molempiin kortteihin joutuu vielä maksamaan erikseen korttimaksun. Kortti oikeuttaa omatoimiseen liikuntaan uimahalli Solinassa ja kuntosalilla. - Liedossa: seniorikortin hinta on 25 / vuosi tai kevät 15 ja syksy 15. Kortti oikeuttaa omatoimiseen liikuntaan Ruskan, Lietohallin ja Tarvashovin kuntosaleilla erillisillä varatuilla vuoroilla. Kortti oikeuttaa pääsyyn myös Liedon liikuntatoimen järjestämiin seniori-ikäisten liikuntaryhmiin. Kaarinassa Seniorikortti oikeuttaa omatoimiseen liikuntaan Kaarinan uimahallilla, kuntosaleilla, Kuntokoulu Kaarinassa, Keskusliikuntapuistossa, Littoisten monitoimitalolla, Pontelassa sekä Visiitissä. Kortti ei oikeuta ohjattuihin ryhmiin, vaan niistä pitää maksaa ryhmän normaali kerta- tai sarjakortti-/kausimaksu. Kaarinassa kortteja ja vuositarroja myydään toistaiseksi Kaarinan ja Piikkiön palvelupisteillä. Myyntihetkellä tarkistetaan myös kortin ostajan henkilöllisyys ja että hän on kaarinalainen. Mikäli seniorikortin / 65+ kortin vuosihinta olisi 70, kuten Raisiossakin, elokuussa myyntiin tulevan kortin loppuvuoden hinnan tulisi olla 35 + korttimaksu. Tällä hetkellä 70+ kortin on saanut lunastaa sen vuoden alusta, kun täyttää 70 vuotta. Uuden 65+ seniorikortin myynti voitaisiin toteuttaa samalla tavalla. Mikäli Kaarinan seniorikortin hinnaksi päätetään 70 / vuosi, tulisi yhden viikoittaisen uimahallikäynnin hinnaksi ainoastaan 1,5 / käynti. Jatkossakin uusi seniorikortti / 65+ kortti oikeuttaisi ainoastaan omatoimiseen liikkumiseen, ei ohjattuihin tunteihin. Vuonna 2009 tehdyn valtuustoaloitteen jälkeen on 65+ kortista, sen käyttöönotosta ja ohjattujen tuntien sisällyttämisestä 65+ korttiin tehty lähes 10 kuntalais- tai muuta aloitetta. Valmistelija: Liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd, p

40 37, KAL :00 DA: 110/2012 Sivu 39 Ehdotus: Hyvinvointipalveluiden johtaja Anna Arola-Järvi: Kansalaistoiminnan lautakunta päättää 1. ottaa alkaen Kaarinassa käyttöön uuden 65+ seniorikortin, jolloin vanha 70+ kortti poistuu myynnistä, 2. että kortin on 70 / vuosi + korttimaksu 5, ja vuonna 2016 loppuvuoden kortin hinta on 35 + korttimaksu 5, 3. että kortti on omatoimiliikuntaan tarkoitettu eikä kortti oikeuta käymään ohjatuilla tunneilla, 4. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että kaikki 65+ korttiin liittyvät aloitteet voidaan katsoa loppuun käsitellyiksi. Käsittely: Päätös 37: Ote: Kaupunginhallitus

41 38, KAL :00 DA: 272/2016 Sivu 40 Kansalaistoiminnan lautakunnan kesän ja syksyn 2016 kokousajat DA: 272 /210/2016 Kansalaistoiminnan lautakunta Esittely: Kaarinan kaupungin hallintosäännön 3 :n mukaan toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, jos puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä. Aiemmin on päätetty, että lautakunta pitää kokouksen Olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista joko siirtää kokous myöhemmäksi tai peruuttaa se, mikäli käsiteltäviä asioita ei ole. Lautakunnan kokouspäiviksi syksyllä 2016 esitetään seuraavia keskiviikkoja: (mm. palvelustrategia, investoinnit, puolivuotisraportti, selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen) (talousarvio) Kokoukset alkavat klo Valmistelija: Hyvinvointipalveluiden johtaja Anna Arola-Järvi, p Ehdotus: Hyvinvointipalveluiden johtaja Anna Arola-Järvi: Lautakunta päättää 1. pitää kokouksensa syksyllä 2016 yllä esitettyinä kokouspäivinä sekä lisäksi tarvittaessa puheenjohtajan koolle kutsumana 2. että pidettäväksi sovittu kokous peruutetaan ja puheenjohtaja päättää kaupunginvaltuuston kesäkuun kokouksen jälkeen, onko tarpeen vielä pitää kokous ennen juhannusta Päätös 38: Ote: -

42 39, KAL :00 DA: 249/2016 Sivu 41 Oikaisuvaatimus hyvinvoinnin edistämisen avustusten jakoon DA: 249 /053/2016 Kansalaistoiminnan lautakunta Esittely: Kari Karanko on lähettänyt Kaarinan kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimuksen kansalaistoiminnan lautakunnan hyvinvoinnin edistämisen avustusten jaosta (liitteenä). Hänen oikaisuvaatimuksensa koskee sekä Länsi- Suomen Etävanhempien että Etävanhempien liiton hakemia avustuksia. Karanko on pyynnöstä toimittanut yhdistysten kokouksista pöytäkirjanotteet, joissa hänet on valtuutettu hoitamaan näiden yhdistysten asioita. Kansalaistoiminnan lautakunta on rajannut avustusohjeissaan, että "toiminnan tulee tapahtua Kaarinassa. Jos hakijalla on toimintaa usean kaupungin alueella, myönnetään avustusta vain Kaarinassa tapahtuvaan toimintaan, josta on esitettävä erillinen talousarvio ja toimintasuunnitelma." Yhdistysten toimittamissa hakemuksissa, talousarvioissa ja toimintasuunnitelmissa ei ole eritelty Kaarinan alueella tapahtuvaa toimintaa. Karangon oikaisuvaatimuksen mukaan "yhdistykset auttavat yli 50% Kaarinan kaupungin asukkaista eli avustavat perheitä ja heidän lapsiaan lastensuojelutoiminnassa". Tällaisesta toiminnasta kansalaistoiminnan lautakunnalla ei ole tietoa. Liite 20/2016, Oikaisuvaatimus Valmistelija: Kehittämispäällikkö Tuuli Salospohja, p Ehdotus: Hyvinvointipalveluiden johtaja Anna Arola-Järvi: Kansalaistoiminnan lautakunta hylkää Kari Karangon Länsi-Suomen etävanhempien ja Etävanhempien liiton avustuspäätöksiä koskevan oikaisuvaatimuksen, eikä muuta päätöstään hyvinvoinnin edistämisen avustusten jaosta. Päätös 39: Ote: Länsi-Suomen etävanhemmat ry. Etävanhempien liitto ry.

43 39, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Liite 20/2016 Sivu 42 Länsi-Suomen etävanhemmat ry ja Etävanhempien liitto ry Turku Kissankellonkatu 5 B TURKU Kaarinan kaupunki Kansalaistoiminnan lautakunta PL KAARINA kirjaamo@kaarina.fi OIKAISUVAATIMUS KAARINAN KAUPUNGIN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN AVUSTUSPÄÄTÖKSEEN 23 PER Kaarinan kaupungin kanssa yhteistyössä ovat vuosikymmeniä toimineet erovanhempia erossa auttaen Turun seudun yksinhuoltajat ry, Yhden vanhemman perheiden liitto ry, Länsi-Suomen etävanhemmat ry sekä vuodesta 2013 alkaen myös Etävanhempien liitto ry. Nämä ym. yhdistykset auttavat yli 50% Kaarinan kaupungin asukkaista eli avustavat perheitä ja heidän lapsiaan sellaisessa lastensuojeluitoiminnassa, jota Kaarinan kaupunki ei itse varojen puutteen tms. syystä tuota ja näin ko. yhdistykset säästävät vuosittain Kaarinan kaupungin varoja satoja tuhansia euroja. Tämä ym. tieto on ollut kanslaistoiminnan lautakunnalla päätöstä tehdessään ja tästä huolimatta ym. yhdistyksille ei ole myönnetty euroakaan avustusta eli avustusten myöntämisessä on rikottu selvästi Kaarinan kaupungin avustuksille päättämää linjaa, kun lapsille ja perheille ei ole myönnetty varoja ja päätös onkin siis selvästi virheellinen ja häpeäksi Kaarinan kaupungille. Näinkö Kaarinan kaupunki avustaa 0,- eurolla hädässä olevia lapsiperheitään ja syytää varoja sellaiseen toimintaan, jonka tietää olevan turhaa tai ei ainakaan auttavan mitenkään vähävaraisia, avun tarpeessa olevia lapsiperheitä, joita ainaostaan ym. yhdistykset Kaarinassa avustavat. Kaarinan kaupunki jakoi varoja euroa muille tahoille kuin ym. avun tarvitseville lapsiperheille ja lisäksi on huomattavaa, että jaetut varat ovat täsmälleen saman suuruiset, kuin nämä hakijat olivat avustuksissaan esittäneet. Vaadimme ym. perusteella Kaarinan kaupungin lapsiperheille hakemaamme avustusta täysimääräisinä sekä pyydämme Kaarinan kaupungin tarkastuslautakuntaa selvittämään mihin vuodelle 2016 myönnetyt avustukset on käytetty, jottei seuraavina vuosina tapahdu enää tällaisia valitettavia virheitä tai jopa väärinkäytöksiä Kaarinan kaupungin avustusmäärärahojen myöntämisessä ja niiden käytössä. Kunnioittavasti Etävanhempien liitto ry:n ja Länsi-Suomen etävanhemmat ry:n psta Lapsen edun asiantuntija Kari Karanko

44 40, KAL :00 DA: 44/2014 Sivu 43 Askel-hanke ja kaupunkiorganisaation kokonaisarviointi DA:44/010/2014 Kaupunginhallitus Esittely: Kaupunkiorganisaation kokonaisarviointi käynnistyi Kaarinassa keväällä 2014, kun talousarvion yhtenä tavoitteena oli selvittää nykyisen organisaatiomallin toimivuutta. Yksi arvioinnin keskeisimmistä selvityskohteista oli elämänkaarimalli sivistys- ja hyvinvointipalveluissa. Selvitystyö kehittyi vuoden 2014 aikana Askelhankkeeksi, jonka tarkoituksena oli kehittää toimintamalleja, prosesseja ja organisaatiota aiempaa asiakaslähtöisimmiksi. Johtavana ajatuksena oli, että asiakastyötä tekevät Kaarinan kaupungin työntekijät ovat kehitystyössä keskeisessä roolissa. Käytännön kehittämistyö aloitettiin syksyllä Työhön koottiin ryhmät, joiden tehtävänä oli pohtia toiminnan kehittämistarpeita huomioiden erityisesti Askelhankkeen kantavat teemat: asiakaslähtöisyys, varhainen tukeminen ja moniammatillisuus. Kehittämisryhmien työn tuloksia esiteltiin kaupunginvaltuustolle erillisessä seminaarissa Kaupunginjohtaja asetti kesäkuussa 2015 erilliset organisaatioselvitystyöryhmät, joiden tavoitteena oli pohtia ennalta määrätyn tehtäväksiannon pohjalta nykyisten hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimintojen sijoittamista ikäryhmäpohjaisesti jaoteltuna kolmeen palvelulinjaan: lapset ja nuoret, työikäiset ja ikäihmiset. Selvitykset esiteltiin kaupunginjohtajasta ja toimialajohtajista muodostetulle kjtjryhmälle syyskuun alussa. Selvitysten ja aiemman kehittämistyön pohjalta on laadittu ehdotus uudeksi organisaatioksi. Työyhteisön kehittämisryhmä (Kehry) on käsittelyt asiaa viimeksi työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 mukaisesti. Kaupunginhallitus käy tässä kokouksessa lähetekeskustelun ehdotuksesta. Tarkoitus on, että kaupunginvaltuusto tekee päätöksen uudesta organisaatiosta osana vuoden 2016 talousarviovalmistelua. Oheismateriaalina ovat ehdotus uudeksi peruspalveluiden organisaatioksi organisaation kehittämisen taustaa koskeva materiaali. Valmistelija: Hyvinvointipalvelujen johtaja Anna Arola-Järvi, p Sivistysjohtaja Elina Heikkilä, p Kaupunginjohtaja Harri Virta, p Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus käy lähetekeskustelun asiasta ja antaa ohjeita asian jatkovalmistelua varten. Käsittely: Janne Aso esitti, että kaupunginhallitus toteaa jatkovalmisteluohjeenaan, että asiakaslähtöisyyttä parantavat toiminnalliset muutokset toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa. Hallinto-organisaation muuttamista tarkastellaan sote-

45 40, KAL :00 DA: 44/2014 Sivu 44 ratkaisun selviämisen jälkeen, kuitenkin viimeistään keväällä Kari Nikkonen ja Pentti Kallio kannattivat Janne Ason esitystä. Puheenjohtaja tiedusteli, hyväksyykö kaupunginhallitus yksimielisesti tehdyn esityksen. Kukaan ei tätä vastustanut Päätös 290: Kaupunginhallitus totesi jatkovalmisteluohjeenaan, että asiakaslähtöisyyttä parantavat toiminnalliset muutokset toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa. Hallinto-organisaation muuttamista tarkastellaan sote-ratkaisun selviämisen jälkeen, kuitenkin viimeistään keväällä Ote: Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Kansalaistoiminnan lautakunta Kaupunginjohtaja Harri Virta Hyvinvointipalveluiden johtaja Anna Arola-Järvi Sivistysjohtaja Elina Heikkilä Ryhmäpuheenjohtajien toimikunta Esittely: Syksyn 2015 kaupunginhallituksen valmistelulinjauksen jälkeen on kaupunginhallitus päättänyt käynnistää muutokset, joiden tavoitteena on hyvän ja tasapainoisen työympäristön järjestäminen hyvinvoinnin edistämisen vastuualueella. Tehtävien uudelleenjärjestelyt koskivat mm. nuorisopalveluiden siirtämistä vuoden 2016 ajaksi koulutuksen vastuualueelle. Lisäksi käynnistettiin valmistelutyö, jonka tavoitteena on kirjaston, kulttuurin ja kansalaisopiston toiminnan tiivistäminen niin, että jatkossa nämä yksiköt toimivat yhdellä vastuualueella ja saman lautakunnan alaisuudessa. Osana toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelman valmistelua on käynnistetty liikuntapalveluiden, kiinteistönhoidon sekä puistojen hoidon yhdistämistä koskeva selvitys. Selvitys valmistuu kuluvan kevään aikana. Hankinnan ja logistiikan organisointia selvitetään niin ikään. Kaarinan Vuokratalot Oy:n isännöintipalveluista on käynnissä kilpailutus ja kilpailutuksen jälkeen ratkaistaan toimitusjohtajan tehtävien hoito. Esiselvitys taloushallinnon seudullisesta yhteistyöstä Kaarinan, Liedon, Sauvon ja Paimion välillä sekä työterveyshuollon kilpailutuksen valmistelu ovat myös meneillään. Yhteispalvelupisteiden sijainti kaupunkiorganisaatiossa on lisäksi pohdinnassa. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Tämän vuoksi vuoden 2017 talousarviota valmisteltaessa mahdollinen uusi viranhaltijaorganisaatio tulee olla selvillä. Pohjaehdotuksena onkin, että vuonna 2015 tehtyä valmistelutyötä jatketaan. Tavoitteena on nykyisten hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimintojen sijoittaminen ikäryhmäpohjaisesti jaoteltuna kolmeen palvelulinjaan: lapset ja nuoret, työikäiset ja ikäihmiset kaupunginhallituksessa esillä olleen organisaatioehdotuksen pohjalta. Lisäksi organisaatioehdotuksen valmistelussa huomioidaan käynnissä olevien selvitystöiden tulokset. Tavoitteena on, että uusi organisaatio aloittaa toimintansa talousarviovuoden alkaessa. Tämä edellyttää, että päätös uudesta viranhaltijaorgani-

46 40, KAL :00 DA: 44/2014 Sivu 45 saatiosta tulee tehdä kesäkuun 2016 kaupunginvaltuustossa ennen talousarvioraamin vahvistamista. Talousarvioraamista päätetään vuosisuunnitelman mukaan Kaarinan kaupungilla on kahden vuoden ajan, ennen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantuloa, luoda ikäryhmäpohjaiseen malliin perustuvat hyvät toimintakäytännöt, jotka jatkuvat myös uudistuksen jälkeen. Organisaatiouudistusta käsitellään valtuustoseminaarissa Oheismateriaalina ovat ehdotus uudeksi peruspalveluiden organisaatioksi ja organisaation kehittämisen taustaa koskeva materiaali. Valmistelija: Hallintojohtaja Päivi Antola, Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta: Ryhmäpuheenjohtajien toimikunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 1. vuonna 2015 tehtyä organisaation uudistamiseen tähtäävä valmistelutyötä jatketaan. Tavoitteena on nykyisten hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimintojen sijoittaminen ikäryhmäpohjaisesti jaoteltuna kolmeen palvelulinjaan: lapset ja nuoret, työikäiset ja ikäihmiset kaupunginhallituksessa esillä olleen organisaatioehdotuksen pohjalta. Lisäksi organisaatioehdotuksen valmistelussa huomioidaan käynnissä olevien selvitystöiden tulokset 2. uusi organisaatio aloittaa toimintansa päätös uudesta viranhaltijaorganisaatiosta tehdään kesäkuun 2016 kaupunginvaltuustossa. Päätös 8: Ehdotus hyväksyttiin. Ote: Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Esittely: Ehdotus: Oheismateriaalina ovat ehdotus uudeksi peruspalveluiden organisaatioksi ja organisaation kehittämisen taustaa koskeva materiaali. Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää ryhmäpuheenjohtajien toimikunnan esityksen mukaisesti, että 1. vuonna 2015 tehtyä organisaation uudistamiseen tähtäävä valmistelutyötä jatketaan. Tavoitteena on nykyisten hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimintojen sijoittaminen ikäryhmäpohjaisesti jaoteltuna kolmeen palvelulinjaan: lapset ja nuoret, työikäiset ja ikäihmiset kaupunginhallituksessa esillä olleen organisaatioehdotuksen pohjalta. Lisäksi organisaatioehdotuksen valmistelussa huomioidaan käynnissä olevien selvitystöiden tulokset

47 40, KAL :00 DA: 44/2014 Sivu uusi organisaatio aloittaa toimintansa päätös uudesta viranhaltijaorganisaatiosta tehdään kesäkuun 2016 kaupunginvaltuustossa. Päätös 98: Ehdotus hyväksyttiin. Ote: Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat Ryhmäpuheenjohtajien toimikunta Kansalaistoiminnan lautakunta Esittely: Kaupunginhallitus päätti maaliskuussa, että asiakaslähtöisen organisaation valmistelua jatketaan. Tavoitteena on, että uusi, asiakkaiden elämänkaaren eri vaiheisiin rakentuva virasto-organisaatio aloittaa vuoden 2017 alusta. Luottamushenkilöorganisaatio pysyy entisellään virasto-organisaation muutoksesta huolimatta. Lautakunta- ja muuta toimielinrakennetta arvioidaan keväällä 2017, jolloin valmistaudutaan kesäkuussa alkavaan uuteen valtuustokauteen. Nyt käynnissä oleva organisaation uudistaminen on kiinteä jatko kaksi vuotta käynnissä olleelle Askel-hankkeelle. Askel-hanke on keskittynyt pääosin Sivistyspalveluiden ja Hyvinvointipalveluiden toimialojen palveluihin ja toimintoihin. Tämän lisäksi kevään aikana on valmisteltu myös muita organisaatioselvityksiä, jotka koskettavat myös Hallinto- ja Ympäristöpalveluita. Useimmat näistä erillisselvityksistä tuodaan käsittelyyn ja päätöksentekoon kesäkuun valtuustoon samanaikaisesti elämänkaariorganisaation kanssa. Kevään aikana on valmisteltu seuraavia erillisselvityksiä: kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkojen hoidon yhteistyön kehittäminen selvitys ympäristöpalveluiden jakamisesta kahdeksi toimialaksi selvitys kirjaston, kulttuurin ja kansalaisopiston toimimisesta samalla vastuualueella hankinnan ja logistiikan organisointiselvitys taloushallinnon seudullisen yhteistyön selvitys selvitys toimialojen talouspalveluiden yhdistämisestä taloushallinnon vastuualueeseen yhteispalvelupisteiden organisointiselvitys ja vaikutukset kanslia- ja viestintäpalveluiden esimiestyön organisointiin. Kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkojen hoidon yhteistyön kehittäminen Toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamisryhmä selvitti vuonna 2015 kaupungin eri yksiköiden toiminnan kehittämismahdollisuuksia. Työn tuloksena päädyttiin laatimaan yhteistyöselvitys, joka koski kiinteistöjen hoitoa, puistotoimea ja liikuntapaikkojen hoitoa. Yhteistyöselvitystä on valmistellut ryhmä, johon ovat kuuluneet tekninen johtaja Jyrki Lappi, tekninen isännöitsijä Mikko Salospohja, liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd ja viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen.

48 40, KAL :00 DA: 44/2014 Sivu 47 Työryhmä on laatinut neljä vaihtoehtoa toiminnan organisoimiseksi jatkossa. Vaihtoehdot plussin ja miinuksin sekä arvioitavin säästöin on esitetty liitteessä. Vaihtoehdot on esitelty henkilöstölle kunkin yksikön omissa palavereissa ja henkilöstöllä on ollut mahdollisuus antaa kahden viikon ajan palautetta asiaan liittyen. Sen jälkeen pidettiin lisäksi yhteinen tilaisuus kaikkien yksiköiden kesken, jossa henkilöstöllä oli vielä tilaisuus tuoda näkemyksiä esiin ja keskustella yhteisesti asiasta. Ryhmäpuheenjohtaja toimikunta käsitteli laadittua selvitystä kokouksessaan ja päätti, että työryhmän selvityksestä pyydetään kansalaistoiminnan lautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnot. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa ja totesi kantanaan, että lautakunta näkee laaditun selvityksen pohjalta parhaaksi etenemisen vaihtoehdon 3. mukaan. Vaihtoehto mahdollistaa parhaimmat synergiaedut liikuntapaikkojen hoidon ja kiinteistöjen hoidon sekä puistojen hoidon välillä. Vaihtoehto edellyttää myös eniten toimintojen kokonaisuuden uudelleen arviointia, joka luo uusia mahdollisuuksia toiminnan entistä tarkoituksenmukaisempaan järjestämiseen jatkossa. Kyseisessä vaihtoehdossa liikuntatoimen hallinto (liikunnanohjaajat, vuorojen jako, avustukset yms.) jäisi uuteen peruspalvelujen toimialaan. Tämä tukisi hyvin myös yleistä tavoitetta liikunnan suunnittelun yhdistämisestä muuhun terveyden edistämiseen. Kansalaistoiminnan lautakunta antaa lausuntonsa asiaan Selvitys ympäristöpalveluiden jakamisesta kahdeksi toimialaksi Useiden valtuustoryhmien valtuutetut ovat tehneet seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen Ympäristöpalveluiden jakamisesta tukitoimintojen ja perustoimintojen toimialoiksi. Kaarinassa on vireillä kaupunkiorganisaation tarkistamis- ja uudistamisprosessi, jossa on tarkoituksena tutkia parhaita mahdollisia toimintatapoja palveluiden tuottamiseksi ja järjestämiseksi. Esillä on ollut mm. perustehtävien ja tukipalveluiden eriyttäminen toisistaan, jotta varsinaisten perustoimintojen osalta voidaan suorittaa kokonaistarkastelua ja resurssien tarkempaa kohdentamista. Lisäksi tukitoimintojen osalta on pyrkimyksenä tarkastella kaupungin strategian mukaisia ratkaisuja. Kaarinassa ympäristötoimialaan kuuluu nykyisin teknisen lautakunnan, ympäristönsuojelulautakunnan ja kaavoitus- ja rakennuslautakunnan alainen toiminta. Näistä lautakunnista selkeästi teknisen lautakunnan alaiset tehtävät ovat tukitoimintoja ja kahden muun lautakunnan alaiset tehtävät ovat perustoimintoja eli kaupunkikehityksen suunnittelua ja valvontatehtäviä. Kaupunkisuunnittelu on yksi merkittävistä asioista, kun toteutetaan kaupungin strategiaa, maankäytöllistä suunnittelua, kaupunkiympäristön viihtyisyyden suunnittelua ja valvontaa, sekä rakennetun ympäristön valvontaa. Maankäytölliseen suunnitteluun kuuluu selkeästi maanmyynti, maanhankinta ja kiinteistöjen myynti.

49 40, KAL :00 DA: 44/2014 Sivu 48 Esitämme selvitettäväksi ympäristötoimialan jakamista tukipalveluiden ja perustoimintojen toimialoiksi. Mahdollinen selkeämpi jako erillisiin kaupunkipalveluiden ja kaupunkisuunnittelun toimialoihin olisi merkittävä strateginen linjaus. Kaupunkipalveluiden tehtävä olisi luoda tukipalveluita kaupunkistrategian pelisääntöjen mukaisesti muille toimialoille ja vastata kaupunkisuunnittelun toteuttamisesta omalta osaltaan. Kaupunkisuunnittelu sen sijaan saisi nykyistä merkittävästi laajemman roolin suunnittelun koordinoinnissa ja toteuttamisessa. Sote-uudistus tullee aiheuttamaan kuntien nykyisiin toimintoihin oletettavasti ratkaisevia muutoksia. Kaarinan tulee trimmata omaa organisaatiotaan ja palveluita ennakolta - ketterän ja visionäärisen ajattelun suuntaan. Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut 24 valtuutettua. Ympäristöpalvelujen jakamista kahdeksi toimialaksi on selvitetty toimialan johtoryhmässä. Aloitteen mukaista esitystä jakamisesta tukipalveluiden ja perustoimintojen toimialoiksi ei ole pidetty toimivana ratkaisuna. Nykyistä laajaa yhtenäistä Ympäristöpalvelua pidetään hyvin toimivana ja yhteistyötä lisäävänä toimintatapana. Jakaminen kahteen toimialaan vähentäisi yhteistyötä ja kokonaisvaltaista ajattelua rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Esitetty jako on siten keinotekoinen ja muodostaisi toteutuessaan helposti turhaa lokeroitumista. Nykyisen Ympäristöpalveluiden toimintakokonaisuuden etu on se, että maankäytön, suunnittelun ja toteutuksen ketju toimii. Tämän ansiosta pystymme olemaan hyvin joustavia niin yritystoiminnan kuin myös asuinalueiden tuotannon suhteen. Erityinen etu on mahdollisuus nopeiden muutostarpeiden toteuttamiseen. Mm. Turku pohtii parhaillaan siirtymistä yhteen toimialaan juuri näistä syistä. Tässä yhteydessä pitäisi enemminkin pohtia teknisen lautakunnan ja kaavoitus- ja rakennuslautakunnan yhdistämistä koko ympäristön suunnittelu- ja toteutusketjun käsittelemiseksi yhden lautakunnan alaisuudessa. Tämä varmistaisi jatkossa entistä paremmin toimivan ja joustavan päätöksentekomallin maankäytön ja liikenteen kysymyksissä. Tässä vaihtoehdossa rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun asiat tulisi eriyttää omaan lautakuntaan riippumattomuuden takaamiseksi. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa ja jätti asian pöydälle. Kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa asia on esillä Selvitys kirjaston, kulttuurin ja kansalaisopiston toimimisesta samalla vastuualueella Kaupunginhallitus käynnisti muutokset, joiden tavoitteena on hyvän ja tasapainoisen työympäristön järjestäminen Hyvinvoinnin edistämisen vastuualueella. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus käynnisti valmistelutyön, jonka tavoitteena on kirjaston, kulttuurin ja kansalaisopiston toiminnan tiivistäminen niin, että jatkossa nämä yksiköt toimivat yhdellä vastuualueella ja saman lautakunnan alaisuudessa.

50 40, KAL :00 DA: 44/2014 Sivu 49 Kirjaston, kulttuurin ja kansalaisopiston organisointimuutosta on valmisteltu kiinteänä osana uuden elämänkaarimallin mukaisen organisaation valmistelua. Uudessa organisaatiossa kirjasto, kansalaisopisto ja kulttuuri sijoittuisivat terveys- ja toimintakyky palvelualueelle. Ne toimisivat omina yksiköinään mutta yhtenä kokonaisuutena niin, että niiden johtajat muodostaisivat tiimin, jonka vetäjä vaihtuisi vuosittain. Kirjaston, kansalaisopiston ja kulttuurin yhteistyötä selvittänyt työryhmä päätyi esittämään, että yhteistyötä tiivistetään nykyisestä tapahtumiin, tiedotukseen, tiloihin ja asiantuntijuuden jakamiseen liittyen. Hankinnan ja logistiikan organisointiselvitys Kaarinan kaupunki on teettänyt pro gradu -tutkielman Kaarinan kaupungin eri toimialojen tarvitsemien sisäisten kuljetusten organisoinnista sekä kuljetusten organisointia rajoittavista tekijöistä. Selvityksen perusteella laaditaan ehdotus kaupungin sisäisen logistiikan järjestämiseksi. Tällä hetkellä kaupungin toimialat organisoivat kuljetuksensa hyvin itsenäisesti. Tämän seurauksena mm. kaupungin kuljetussopimusten kilpailutus on hajanaista. Seurauksena on, että kuljetussopimuksia solmittaessa huomioidaan usein vain yksittäisen toimialan tarpeet, eikä niissä oteta huomioon kattavasti ratkaisuja, jotka olisivat optimaalisia koko kaupungin kannalta. Kaarinan kaupungin tavoitteena on ollut jo pitkään lisätä kuljetuspalveluiden organisoinnissa ja hallinnassa toimialojen välistä yhteistyötä. Toimialojen välisellä tiiviimmällä yhteistyöllä voidaan parantaa eri toimialojen kuljetusten hallintaa ja lisätä kuljetusten yhteistä organisointia. Yhtenä vaihtoehtona on, että kuljetusten yhteisen organisoinnin ja hankinnan tueksi perustetaan kuljetuspalvelukeskus. Kuljetuspalvelukeskuksen tehtävänä olisi järjestää ja kilpailuttaa kaikki eri toimialojen tarvitsemat kuljetukset keskitetysti. Pro gradu -tutkielma valmistuu touko-/kesäkuun vaihteessa. Tämän jälkeen ratkaistaan, keskitetäänkö kuljetuspalvelut kaupungissa yhteen yksikköön. Taloushallinnon seudullisen yhteistyön selvitys Kuntien tulevia tehtäviä ja muuttuvia rooleja ennakoiden Liedon, Kaarinan, Paimion ja Sauvon kunnat ovat päättäneet selvittää talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistä organisoitumista. Tulevaa organisointia on tarkasteltu liitteenä olevassa esiselvityksessä vastuukuntamallin ja kuntien yhteisesti omistaman osakeyhtiön osalta. Tarkasteltavina näkökulmina ovat kustannusrakenne, resurssit ja tietojärjestelmät, tulevien eläköitymisten resurssihallinta ja henkilöstön asema. Talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden osalta tarkastelun ulkopuolelle on rajattu kuntien eri toimialoilla tällä hetkellä tapahtuva laskutustoiminta ja siihen liittyvät järjestelmät sekä ohjelmat. Henkilöstöresurssien osalta henkilöstöjohtajat/-päälliköt, talousjohtajat, sekä mahdolliset rekrytointiin tai työhyvinvointiin osallistuvat resursoinnit ovat myös rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Kaarinassa selvitys koskee laskentapalvelujen henkilöstöä, 14 vakituista henkilöä (12,7 htv). Kustannusten selvitys perustuu kuntien vuoden 2015 tammi-joulukuun toteumaan. Tarkasteltavat kokonaiskustannukset ovat hieman yli kaksi miljoonaa euroa. Suurin kustannuserä ovat henkilöstökustannukset. Kaarinan laskenta-

51 40, KAL :00 DA: 44/2014 Sivu 50 palvelujen henkilöstön kustannukset 519 teur ovat noin 41 % henkilöstön kokonaiskustannuksista. Kaarinan osuus 820 teur kokonaiskustannuksista 2035 teur on 40 %. Tällä hetkellä kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon on vaikea lisätä työn tuottavuutta tai kehittää toimintaa. Organisaatio ei voi hyödyntää eläköitymisiä, mikäli toiminta henkilöityy yksittäisten henkilöiden varaan, toisaalta suurempi talous- ja palkkahallinnon yksikkö antaisi mahdollisuuden toimintojen tehostamiselle. Yhdistetty organisaatio mahdollistaa keskitetyn johtamisen, työnjakojen kehittämisen, auttaa sijaisjärjestelyissä sekä toisaalta luo edellytykset henkilöstön erikoistumiselle ja osaamisen syventämiselle. Näiden myötä on mahdollista parantaa talous- ja palkkahallinnon laatua, mikä mahdollistaa parempaa tietoa kuntien johtamiselle. Kunnissa tehtävä talous- ja henkilöstöhallinnon työ on hyvin samankaltaista. Erilaiset ohjelmistopäivitykset ja raportoinnit sekä tiedonkeruut tehdään jokaisessa kunnassa erikseen ja näiden keskittämisellä olisi mahdollista saada synergiaetua. Taloudellisia säästöjä voi syntyä tulevien ohjelmistojen hankinnassa, jolloin moniyritysversioiden avulla voidaan ICT-investointien määrää vähentää sekä saada säästöjä päivitys- ja ylläpitotehtävien osalta. Tietojärjestelmien käyttömaksut ovat usein riippuvaisia käyttäjien määrästä, jolloin niihin ei välttämättä kohdistu suoria säästöjä. Vastuukuntamallin etuna on, että se on kunnille ja kuntien työntekijöille tuttu toimintatapa, jolloin yhteisen toiminnan käynnistäminen on sujuvampaa. Resursseja ei kulu uuden juridisen organisaation perustamiseen. Vastuukuntamallissa nk. isännän ääni on paremmin kuuluvilla kuin osakeyhtiössä. Vaikka talous- ja palkkahallintopalveluiden tuottaminen omistajille tehokkaasti ei välttämättä edellytä eriyttämistä osakeyhtiöksi, ostopalveluiden kotiuttamiseen liittyen osakeyhtiömalli on vastuukuntamallia toimivampi. Vastuukunta ei voi myydä palveluita toisen kunnan omistamalle tytäryhteisölle. Sen sijaan osakeyhtiömallissa ostopalvelut on mahdollista kotiuttaa kaikkien omistajakuntien tytäryhteisöjen osalta. Pitkällä tähtäimellä osakeyhtiömallia voidaan pitää tämän johdosta tavoiteltavana toimintamallina. Kaikilla selvitykseen osallistuneilla kunnilla on tytäryhtiöitä, joiden talous- ja palkkahallinnon kotiuttamista kuntien yhteiseen yhtiöön voidaan pitää tavoiteltavana ja mahdollistavan myös kustannussäästöt sekä yhdenmukaistavan raportointia ja helpottavan konsernitilinpäätöstietojen koontia. Kaupunginhallitus päätti , että Kaarinan kaupunki osallistuu talousja henkilöstöhallinnon yhteistyön jatkoselvitykseen. Jatkoselvityksessä yhteistyön toteuttaminen selvitetään sekä vastuukunta- että osakeyhtiömallilla. Selvitys toimialojen talouspalveluiden yhdistämisestä taloushallinnon vastuualueeseen Talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskinen valmistelee selvitystä ja sen on tarkoitus valmistua kesäkuun alussa. Selvitys yhteispalvelupisteiden organisoinnista ja vaikutuksista kanslia- ja viestintäpalveluiden esimiestyön organisointiin

52 40, KAL :00 DA: 44/2014 Sivu 51 Kaarinan kaupungin kaksi yhteispalvelupistettä toimivat tällä hetkellä osana Hallintopalveluja. Yhteispalvelupisteiden asema organisaatiossa on noussut esille toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamistyön yhteydessä vuonna Kaupunginjohtajan, toimialajohtajien ja talousjohtajan muodostama ns. konsulttiryhmä on antanut tehtäväksi kehittää tiimiorganisaatiota ja lähiesimiestyötä kanslia- ja viestintäpalveluissa. Lisäksi yhteispalvelupisteen hallinnollista sijoittumista tulee arvioida myös sen takia, että uudessa Kaarinatalossa yhteispalvelupiste toimii kirjaston yhteydessä. Piikkiössä kirjasto ja yhteispalvelupiste ovat toimineet yhteisissä tiloissa kuntaliitoksesta lähtien. Konsulttiryhmän toimeksiannon mukainen selvitys on laadittu ja se on liitteenä. Selvityksen perusteella esitetään, että yhteispalvelupisteet ja niiden henkilöstö siirtyvät hallinnollisesti kirjaston yhteyteen omana kustannuspaikkanaan alkaen. Hallintojohtaja jatkaa kanslia- ja viestintäpalveluiden vastuualueen esimiehenä toistaiseksi kuitenkin niin, että vastuualueelle muodostetaan tiimi ja tiimille nimetään tiimin vetäjä henkilöstön keskuudesta. Organisointia arvioidaan uudelleen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun yhteydessä. Elämänkaarimallin mukainen organisaatio Askel-hankkeen jatkotyönä on valmistunut ehdotus uudeksi organisaatioksi. Uusi organisaatiomalli rakentuu kahden perusperiaatteen mukaisesti: 1. Asiakaslähtöisen elämänkaarimallin mukaisesti kullekin ikäryhmälle tarjottavat palvelut tuotetaan keskitetysti niin, että niille asetetaan yhteiset tavoitteet, ne toimivat yhden johdon alaisuudessa ja niillä on yhteinen budjetti. 2. Samalla palvelutuotanto rakentuu kullakin palvelualueella niin, että jatkumo universaalipalveluista raskaisiin korjaaviin palveluihin on selkeä ja painopistettä voidaan siirtää enenevässä määrin pois raskaista palveluista. Hyvinvointia tukevat, ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut nivoutuvat jatkumoiksi yli nykyisten sektorirajojen. Prosessien kuvaamis- ja kehittämistyö on jo meneillään ja siinä esiin tulleet lähtökohdat on otettu huomioon hallinto-organisaatiota suunniteltaessa. Tavoitteena on saada palvelut yhtenäisen kehittämisen piiriin: samojen kuntalaisten kanssa työskentelevät kootaan myös organisatorisesti yhteen. Tavoitteena on myös, että palvelut voidaan järjestää niissä ympäristöissä, joissa kuntalaiset elävät: kodeissa ja arkisissa kohtaamispaikoissa. Erityistason palvelut suunnataan tukemaan peruspalveluita. Organisaatioehdotuksen mukaan Kaarinan kaupungissa on alkaen kolme toimialaa: Peruspalvelut, Ympäristöpalvelut ja Hallintopalvelut. Peruspalveluiden toimiala jakaantuu kolmeen palvelualueeseen: Lasten ja nuorten palveluihin, Terveyden ja toimintakyvyn palveluihin sekä Ikäihmisten palveluihin. Palvelualueet muodostuvat vastuualueista ja yksiköistä. Kaupunginvaltuusto päättää kesäkuussa Peruspalveluiden toimialan johtajasta sekä palvelualueiden johtajista samanaikaisesti kun valtuusto ottaa kantaa

53 40, KAL :00 DA: 44/2014 Sivu 52 uuteen organisaatioon. Vastuualueiden ja yksiköiden esimiehet nimetään puolestaan elokuussa niin, että kaupunginhallitus päättää vastuualueiden esimiehistä ja lautakunnat päättävät yksiköiden esimiehistä. Organisaatiouudistusta käsitellään valtuustoseminaarissa. Kaupunginhallitus ottaa ehdotukseen kantaa ja kaupunginvaltuusto ratkaisee asian Oheismateriaalina selvitys kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkojen hoidon yhteistyön kehittämisestä taloushallinnon seudullisen yhteistyön esiselvitys selvitys yhteispalvelupisteiden organisoinnista ja vaikutuksista kanslia- ja viestintäpalveluiden esimiestyön organisointiin Liite 21/2016 ehdotus asiakaslähtöisestä elämänkaarimallin mukaisesta organisaatiosta Valmistelija: Hallintojohtaja Päivi Antola, Hyvinvointipalveluiden johtaja Anna Arola-Järvi, Sivistysjohtaja Elina Heikkilä, Tekninen johtaja Jyrki Lappi, Kaupunginjohtaja Harri Virta, Ehdotus: Hyvinvointipalveluiden johtaja Anna Arola-Järvi: Kansalaistoiminnan lautakunta 1. merkitsee tiedokseen tehdyt selvitykset 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle liitteen 21/2016 mukaiseen organisaatioon siirtymistä alkaen. Päätös 40: Ote: Kaupunginhallitus

54 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 53 Kiinteistöjen hoidon, puistotoimen ja liikuntapaikkojen hoidon yhteistyön kehittäminen Ryhmäpj. tmk

55 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 54 Kehittämistyön tausta Kaupungin ns. konsulttityöryhmä on tehnyt selvitystä kaupungin eri yksiköiden toiminnan kehittämismahdollisuuksista Työn tuloksena päädyttiin laatimaan yhteistyöselvitys kiinteistönhoidon, liikuntatoimen ja puistotoimen osalta Selvitysryhmän vetäjäksi valittiin tekninen johtaja ja jäseniksi kunkin yksikön vastuuvetäjät (Mikko Salospohja, Tapio Svärd ja Ossi Vesalainen) 2

56 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 55 Työn tavoitteet Selvittää yhteistyön kehittämisvaihtoehtoja näiden yksiköiden välille, joiden avulla voidaan palvelujen tuottamista tehostaa laatutason kärsimättä. Valmistelussa voidaan hakea ratkaisuja välittämättä nykyisestä organisaatiorakenteesta. Selvityksen lopputulokseen on tarkoitus ottaa kantaa koko kaupungin organisaatiouudistuksen yhteydessä kesällä

57 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 56 Organisoitumisvaihtoehdot Erilaisia vaihtoehtoja laadittu työryhmässä neljä kappaletta. Vaihtoehdoista arvioitu plussat ja miinukset nykytilanteeseen verrattuna Lisäksi on arvioitu eri vaihtoehdoissa seuraavan neljän vuoden aikana saavutettavia säästöjä. 4

58 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu Nykytila Ympäristöpalvelut Tila- ja ravintopalvelut Infrapalvelut Kiinteistöjen hoito Muiden kuin liikuntakiinteistöjen sisä- ja ulkotilojen hoito (21 henk.) Viheralueet Puistojen ja yleisten alueiden hoito (12 henk.) Hyvinvointipalvelut Hyvinvoinnin edistäminen Liikuntapalvelut Liikuntapaikkojen sisä- ja ulkotilojen hoito (13 henk.) Rajapinnat toimintojen välissä: Kukin hoitaa omat kiinteistönsä ja alueensa itsenäisesti.

59 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu Nykytila Mallin plussat: Kehittämis- ja toimintavastuut selkeät Sitoutuminen oman sektorin kehittämiseen hyvä Palvelutaso on hyvä Mallin miinukset: Yhteistyö ja kehittäminen eri toimijoiden kesken vähäistä. Kaluston käyttöä tehostettavissa Vastuut kiinteistöjen sisällä ja ulkona mm. liikuntakaluston hoidosta epäselvät Liikuntapaikkojen ja koulujen pihojen investointien etukäteissuunnitelmien laadinta ei toimi

60 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu Nykytila Taloudelliset vaikutukset vuoteen 2020 mennessä: Kiinteistönhoidon tehostamisella n euroa (3 htv.) Puistotoimen tehostamisella n euroa (1,5 htv.)

61 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu Liikuntapalvelut osana Ympäristöpalveluja. (vastuualue) Ympäristöpalvelut Tila- ja ravintopalvelut Infrapalvelut Kiinteistöjen sisätilojen hoito (xx henk.) Kiinteistöjen, puistojen ja yleisten alueiden ulkotilojen hoito (xx henk.) Liikuntapalvelut Liikuntapaikkojen hoito (xx henk.) Rajapinnat toimintojen välissä: Kiinteistöjen ulkotilojen hoito keskitetty Infrapalveluille. Liikuntatoimen alueiden hoidoissa pieniä vastuualuerajatarkistuksia. Tila- ja ravintopalvelut hoitavat muiden kuin liikuntapaikkojen kiinteistöjen sisätilat ulkoportaalle asti. Lisäksi työhön kuuluu päivittäinen roskien keruukierros ulkoalueilta.

62 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu Liikuntapalvelut osana Ympäristöpalveluja. (vastuualue) Mallin plussat: Yhteistoiminnan kehittäminen Liikuntapalveluiden kanssa helpottuisi Henkilöstön helppo sitoutua pienempään organisatoriseen askeleeseen. Ammattilaiset vastaavat kiinteistöjen viheralueiden hoidosta. Mallin miinukset: Yhteistoiminta kansalaistoiminnan muiden yksiköiden kanssa etääntyy. Edelleen kolme erillistä yksikköä toimii samankaltaisten tehtävien parissa.

63 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu Liikuntapalvelut osana Ympäristöpalveluja. (vastuualue) Taloudelliset vaikutukset vuoteen 2020 mennessä: Kiinteistönhoidon tehostamisella (3 htv.) Kiinteistöjen sekä liikuntapaikkojen talvihoidon tehostamisella n euroa (1 htv.) Puistotoimen tehostamisella (1,5 htv.)

64 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu Liikuntapaikkojen hoito jaettu Infra- sekä Tila- ja ravintopalveluille. Ympäristöpalvelut Tila- ja ravintopalvelut Infrapalvelut Kiinteistöjen ja liikuntapaikkojen sisätilojen hoito (xx henk.) Kiinteistöjen ja liikuntapaikkojen ulkotilojen hoito (xx henk.) Liikuntapaikkojen hallinnointi (sijainti avoin) Rajapinnat toimintojen välissä: Hallinnointi Peruspalveluissa. Tila- ja ravintopalvelut hoitavat kaikkien kiinteistöjen sisätilat ulkoportaalle asti. Lisäksi työhön kuuluu päivittäinen roskien keruukierros ulkoalueilta. Infrapalvelut hoitaa kaikki ulkotilat. Liikuntapaikkojen hallinnointi vastaa liikuntatilojen kehittämisestä, vuorojen jakamisesta yms.

65 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu Liikuntapaikkojen hoito jaettu Infra- sekä Tila- ja ravintopalveluille. Mallin plussat: Suuremmat yksiköt mahdollistavat paremmat edellytykset toiminnan tehostamiseen. Muutos pakottaa arvioimaan organisaatioiden toiminnat uudelleen. Liikuntatoimen työnjohtoresurssi vapautuu muuhun käyttöön. Mahdollistaa henkilöstön monipuolisemmat työtehtävät ja tehtäväkierron. Yhtenäisempi toimintakulttuuri

66 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu Liikuntapaikkojen hoito jaettu Infra- sekä Tila- ja ravintopalveluille. Mallin miinukset: Henkilöstön käytön joustavuus liikuntapaikkojen sisä- ja ulkotilojen välillä kärsii Toimintakulttuurin muutoksiin voi olla vaikea sopeutua Riski byrokratian lisääntymiseen liikuntapaikkojen hallinnoinnin ja toimintayksiköiden välillä Liikuntatoimen yhteys kenttätoimintaan heikkenee.

67 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu Liikuntapaikkojen hoito jaettu Infra- sekä Tila- ja ravintopalveluille. Taloudelliset vaikutukset vuoteen 2020 mennessä: Antaa parhaat mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen Kiinteistöjen sisätilojen hoidon osalta pystytään saavuttamaan järjestelyin n euron säästöt (4-6 htv.) Ulkoalueiden hoidon osalta pystytään saavuttamaan järjestelyin n euron säästöt (2,5-3,5 htv.)

68 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu Ulkoliikuntapaikkojen hoito infrapalveluille ja sisäliikunta jää liikuntatoimelle Tila- ja ravintopalvelut Kiinteistöjen sisätilojen hoito (xx henk.) Ympäristöpalvelut Infra- ja liikuntapalvelut Kiinteistöjen, puistojen, katujen ja liikuntapaikkojen ulkotilojen hoito sekä liikuntapaikkojen sisätilojen hoito (xx henk.) Rajapinnat toimintojen välissä: Tila- ja ravintopalvelut hoitavat muiden kuin liikuntapaikkojen kiinteistöjen sisätilat ulkoportaalle asti. Lisäksi työhön kuuluu päivittäinen roskien keruukierros ulkoalueilta sekä liikuntatilojen talotekniikan hoito. Uimahallin kiinteistönhoito kuuluu kokonaisuudessaan tila- ja ravintopalveluille. Muista alueista ja tiloista vastaa infra- ja liikuntapalvelut.

69 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu Ulkoliikuntapaikkojen hoito infrapalveluille ja sisäliikunta jää liikuntatoimelle Mallin plussat: Ammattilaiset vastaavat kiinteistöjen viheralueiden hoidosta. Yhteistoiminnan kehittäminen infra- ja liikuntapalveluiden yksikössä helppoa Antaa hyvät mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen. Infrapalveluiden ulkoistamiskokemusten hyödyntäminen liikuntapaikkojen kunnossapidossa. Mallin miinukset: Yhteistoiminta kansalaistoiminnan muiden yksiköiden kanssa etääntyy.

70 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu Ulkoliikuntapaikkojen hoito infrapalveluille ja sisäliikunta jää liikuntatoimelle Taloudelliset vaikutukset vuoteen 2020 mennessä: Kiinteistönhoidon tehostamisella (3 htv.) Kiinteistöjen sekä liikuntapaikkojen talvihoidon tehostamisella n euroa (1 htv.) Puistotoimen tehostamisella (1,5 htv.)

71 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 70 Palautteita/liikuntatoimi 8 henk. Yhteistyötä pitäisi lähteä työstämään esitysten 2 & 4 pohjalta. Puistotoimen kanssa tehty ennenkin hyvää yhteistyötä. Koko liikuntapuoli siirrettävä yhtenä kokonaisuutena, huonoja kokemuksia kun siirretään vain osa. Liikuntapalveluilla laaja ja osittain erilainen asiakaskunta (kuntalaiset, seurat, järjestöt, koulut, päiväkodit). Sisä-, ja ulkoliikuntapaikkojen hoitajat tekevät nykyisin paljon yhteistyötä. Monitoimitalo, Vapari & Keskusliikuntapuisto vaativat 7pv viikossa henkilökuntaa(kahdessa vuorossa). Tiloilla monipuolista käyttöä & käyttäjäkuntaa, joka vaatii myös ammattiosaamista. Myös valvonta on tärkeä osa tehtävistä. Lisäresursseja esim. talvihoitoon ja viheralueille. Suunnitteluosaamista alueiden perustamiselle & hoidoille. 18 Palvelut pysyvät hyvinä.

72 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 71 Saatuja palautteita/liikuntatoimi 8 henk. Työnkuva on kaikille selkeä. Alan ammattilaiset vastaavat omista tehtävistään. Johdossa säilyy urheilualan ammattilainen. Turussa liikuntatoimi on oma yksikkönsä. Vaihtoehto 3 Työmotivaatio kärsii. Työnjohto-ongelmia. Myös seurat ovat esittäneet huolensa, että nykyisin hyvin toimivaa yhteistyötä ei tulisi vaarantaa (mm. kuntalaisaloite). -Samat seurat toimivat sekä sisällä & ulkona. -Hajauttaa liikuntapalvelut -Mihin perustuvat taloudellisten arvioiden luvut, tarkoittaako tämä, ettei eläköityvien tilalle palkata uusia työntekijöitä? Miten käy tärkeimmän tavoitteen (laadun & palvelutason) kanssa? -johtamistaso urheilualasta heikkenee. 19

73 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 72 Palautteita/liikunta hallinto 4 henk. emme kannata lainkaan vaihtoehtoa 3. yhteistyötä on ollut aikaisemminkin puistopuolen kanssa ja siitä on ollut hyviä kokemuksia, tarvitseeko yhteistyön parantaminen organisaatiouudistusta? yhteistyö kansalaistoiminnan muiden yksiköiden ja tepan kanssa vaikeutuu kaikissa uusissa vaihtoehdoissa hallintopuolta ei ole huomioitu lainkaan ja kuitenkin teemme kenttähenkilökunnan kanssa paljon yhteistyötä vaihtoehto 2. mielestämme paras vaikkakin kaikki yksiköt toimivat samankaltaisten tehtävien parissa jatkossa, yhteistyö muiden yksikköjen kanssa helpottuu kunkin yksikön johtajat tuntevat alaisensa ja heidän ammattitaidon sekä kuntalaisten erilaiset tarpeet / toiveet liian suuret muutokset saattavat aiheuttaa erimielisyyksiä työntekijöiden kesken, jolloin työtehtävät kärsivät ja työmotivaatio saattaa laskea 20 (sairaslomat)

74 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 73 Palautteita muut Muutosta halutaan Liikuntatoimessa työt eivät jakaudu tällä hetkellä tasaisesti Liikuntatoimen esimiesjärjestelyt eivät ole tällä hetkellä toimivat Halutaan monipuolisempia tehtäväkuvia Kaikki vaihtoehdot kelpaavat 21

75 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 74 Palautteita/yhteistilaisuus Kiinteistöhoidon henkilöstöltä lähtee 2- ja 4- vaihtoehdosta töitä pois. 3- vaihtoehto on kiinteistöhoidon osalta paras vaihtoehto, koska uusia kiinteistöjä ja töitä tulee sisäliikunnan mukana. Liikunnan tehtäväkenttä on muuttunut. Kaikki työ ei ole pelkkää suorittamista vaan asiakaspalvelu on isossa roolissa nykyään. Maailma muuttuu ja meidän on organisaationa ja työntekijöinä muututtava ja sopeuduttava sen mukana. Oman yksikön työt on tehtävä koulutuksesta riippumatta nytkin. Puistopuolen henkilöstö on aiemminkin joutunut opettelemaan osan liikuntapuolen töistä. Kiinteistötekniset työt kuuluvat ammattilaisille. Asiat voitaisiin tehdä toisinkin liikuntakiinteistöissä. Puistoyksikkö on aiemminkin hoitanut kiinteistöjen piha-alueita. Kiinteistöissä on edelleen paikkoja, joihin koneet eivät yllä. Käsitöitä tehdään esim. talvisin todella paljon. 22 Talvikunnossapidon siirtämisessä puistopuolelle ei ole mitään järkeä.

76 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 75 Kiitos! 23

77 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 76 LIEDON KUNTA Talous- ja henkilöstöhallinnon organisoituminen Selvitys FCG KONSULTOINTI OY P26830

78 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 77 Selvitys 1 (25) Riitta Ekuri ja Kimmo Haapasalo Sisällysluettelo 1 Toimeksianto Palvelutarpeen kehittyminen tulevaisuudessa Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon nykytila Kustannukset Henkilöstö ja eläköitymisennuste Tietojärjestelmät Haastatteluissa esille nousseet asiakokonaisuudet Organisoitumisvaihtoehdot Vaikutukset Henkilöstö Arvio taloudellisista vaikutuksista Yhteenveto vaikutuksista Liitteet Liite 1: Aloituspalaverin muistio Liite 2: Haastattelurunko FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, Helsinki Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

79 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 78 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 2 (25) Talous- ja henkilöstöhallinnon organisoituminen 1 Toimeksianto Kuntien tulevia tehtäviä ja muuttuvia rooleja ennakoiden Liedon, Kaarinan, Paimion ja Sauvon kunnat ovat päättäneet selvittää talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistä organisoitumista. Tulevaa organisointia tarkastellaan tässä esiselvityksessä vastuukuntamallin ja kuntien yhteisesti omistaman osakeyhtiön osalta. Tarkasteltavina näkökulmina ovat yhteiset tietojärjestelmät, henkilöstön asema, mitä tarkoittaa oikeudelliselta kannalta yhtiö- ja vastuukuntavaihtoehto, sekä arvio taloudellisesta vaikutuksesta. Tilaajan edustajana toimii Liedon vt. hallintojohtaja Johanna Mäkinen. Muut selvityksessä mukana olleet (aloituspalaveri, haastattelut) kuntien edustajat ovat: o o o o o o Katja Laalo, henkilöstöpäällikkö Liedon kunta Sonja Forsblom, talouspäällikkö Liedon kunta Maija Hanhiala, henkilöstöpäällikkö Kaarinan kaupunki Sinikka Sinervuo-Koskinen, talousjohtaja Kaarinan kaupunki Jaana Hölsö, hallintojohtaja Paimion kaupunki Jenni Soini, hallintojohtaja Sauvon kunta Hankkeen aloituskokous pidettiin Liedossa, jossa tuleva työsuunnitelma, kuntien tilanne ja hankkeen eteneminen käytiin läpi (liite 1. Talous- ja henkilöstöhallinnon selvitystyön aloituskokous). Aloitusmateriaalina konsultit ovat saaneet käyttöönsä kuntien talouden vuoden 2015 toteumaraportit, kuntien laskennalliset eläköitymistiedot, talous- ja henkilöstöhallintojärjestelmien elinkaarta koskevaa aineistoa, palaverimuistion (päivätty ) sekä kuntien tekemän alustavan talous- ja palkkahallinnon prosessikartoituksen. Kuntakohtaiset haastattelut pidettiin välisenä aikana. Kuntakohtaiset haastattelut käytiin soveltuvin osin liitteenä kaksi (2) olevan kyselyaineiston pohjalta. Kunnat saivat kysymysrungon käyttöönsä aikaisemmin, jotta haastattelussa voitiin hyödyntää kunnan laajempaa näkemystä. Alustava raportti käydään läpi Liedossa. Selvityksestä linjattiin aloituspalaverissa seuraavaa: kyse on alustavasta selvityksestä, jonka perusteella kunnat voivat tehdä päätöksen siitä, lähdetäänkö selvittämään tarkemmin yhtenäisiä palveluprosesseja, yhtenäisiä tietojärjestelmiä ja henkilöstöresursseja jne.

80 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 79 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 3 (25) Palvelutarpeen kehittyminen tulevaisuudessa Sipilän hallituksen keskeisin reformi kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen eriyttämiseen ns. peruskunnasta. Uudistuksen toteutuessa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantovastuu siirtyy maakunta-alueille ja kuntien tehtäväksi jää asukkaiden hyvinvoinnin seuranta ja arviointi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen kuntaorganisaation ulkopuolelle muuttaa kuntien perinteistä tehtäväkenttää merkittävästi. Maakuntien talous- ja palkkahallintoa kaavaillaan järjestettäväksi maakunnallisten yhtiöiden/organisaatioiden kautta. Kansallisella tasolla hallituksen tukipalveluiden (mm. talous- ja palkkahallinto, ruokapalvelut, tilahallinto) säästötavoitteet ovat 3 miljardia euroa. Maakunta-alueiden tehtävien tarkempi määrittely ja toimintojen organisoituminen ovat vielä kesken tätä selvitystä laadittaessa. Kokonaisuuden toimivuuden kannalta ei ole tietoa siitä, ovatko maakunnalliset tukipalvelut kansallisesti vai maakunnallisesti keskitettyjä, tai myykö tukipalveluyhtiö palveluita muille toimijoille kuin maakunnille? Palveluiden kustannustasosta ja hinnoittelusta ei tästä syystä ole mitään tietoa. Väestökasvu: Kuntien väestökehitys on kasvava. Selvityksessä muutosta nykytilanteeseen on tarkasteltu Liedon, Kaarinan, Paimion ja Sauvon kuntien (=vertailuryhmä) näkökulmasta. Tilastokeskuksen ennustuksen mukaan väestön kasvua vuoteen 2029 mennessä on yhteensä 10 %. Voimakkainta kasvu on yli 75-vuotiaiden osalta, joiden lukumäärä tulee lähes kaksinkertaistumaan. Muiden tarkasteluluokkien osalta väestö kehittyy vuoteen 2029 mennessä seuraavasti: 1-6-vuotiaat (-6 %) 7-18-vuotiaat (+4 %) Työikäiset, vuotiaat (+3 %) Vanhusväestö, 75v ja vanhemmat (+98 %)

81 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 80 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 4 (25) Kuva 1. Ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuosina Alla olevassa taulukossa väestökehityksen muutosta on tarkasteltu henkilömäärien mukaisesti. Tällä hetkellä alueen kunnissa asuu noin asukasta. Ennusteen mukaan vuonna 2029 alueen kunnissa asuisi noin asukasta. Vanhusväestön osalta ennustettu väestökasvun kaksinkertaistuminen tarkoittaa muutosta 4800 asukkaasta reiluun 9500 asukkaaseen. Taulukko 1. Ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuosina Kuntien väestökasvulla ei ole välitöntä vaikutusta talous- ja palkkahallinnon palvelutarpeeseen lisääntymiseen, mutta peruspalveluiden kasvun kautta palvelutarve voi tulla hieman kasvamaan.

82 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 81 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 5 (25) Kuntien talous- ja palkkahallinnon nykytila 2.1 Kustannukset Kuntien talous- ja palkkahallintopalvelut järjestetään jokaisessa muussa kunnassa omana toimintana. Ainoastaan Sauvon kunta hankkii palkkahallinnon palvelut Paimion kunnalta, joka tuottaa Sauvon kunnan palkanlaskennasta, sekä alueen terveyskeskuskuntayhtymän talous- ja palkkahallintopalveluista. Talous- ja palkkahallintopalveluita korottavana tekijänä ovat Liedon kunnan 12 kunnalle tuottama alueellisen ympäristöterveydenhuollon palvelut sekä vastuukuntana terveydenhuollon palvelut Koski T.L.:n ja Marttilan kunnalle. Alueen maaseutupalveluita tuottavat niin Paimio kuin Lieto. Lieto tuottaa palveluita 12 jäsenkunnalle ja Paimio viidelle jäsenkunnalle. Kuntien organisointien ja palveluiden käsitteet ja nimitykset vaihtelevat hieman toisistaan. Nykytilassa tarkastellaan taloushallinnon kirjanpitoon sekä henkilöstöhallinnon palkanlaskentaan liittyviä toimintoja. Talous- ja palkkahallintopalveluiden osalta tarkastelun ulkopuolelle on rajattu kuntien toimialoilla tällä hetkellä tapahtuva laskutustoiminta ja siihen liittyvät järjestelmät sekä ohjelmat. Henkilöstöresurssien osalta henkilöstöjohtajat/-päälliköt, talousjohtajat, sekä mahdolliset rekrytointiin tai työhyvinvointiin osallistuvat resursoinnit ovat myös rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Kustannukset perustuvat vuoden 2015 tammi-joulukuun toteumaan. Kuntien mahdolliset aiheuttamisperiaatteen mukaiset vyörytys- tai sisäisen laskennan perusteet saattavat hieman vaihdella organisaatioittain. Kustannusperiaatteita ei ole vakioitu, joten nykytilakustannukset ovat tältä osin suuntaa-antavia. Siirtyvän toiminnan tietojärjestelmien, tarvittavien toimitilojen ja henkilöstökustannuksien osalta kunnat ovat toimittaneet erikseen niiden aiheuttamien kustannuksien erittelyt. Osa kustannuslajeista, kuten toimitilakustannukset, eivät mahdollisen perustettavan organisaation myötä välttämättä poistu täysimääräisesti aikaisemmasta organisaatiosta, jollei jäljelle jäävää esim. toimitilaa saada kunnassa korvaavaan ja tehokkaaseen käyttöön. Alueen kuntien tarkasteltavat kokonaiskustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa. Suurin kustannuserä ovat henkilöstökustannukset. Siirtyvän henkilöstön henkilöstökustannukset (1,2Me) ovat noin 62 % kokonaiskustannuksista. ICTjärjestelmien ja ohjelmistojen sekä poistojen osuus on kokonaiskustannuksista yli 20 %. Kirjanpito- ja palkanlaskentahenkilöstön välittömät ja välilliset toimitilakustannukset (puhtaanapitokustannukset huomioiden) ovat noin euroa vuodessa. Yhteensä toimitiloja vapautuisi sisäiseen vuokranmaksuun perustuen noin 640m 2 verran. Alla olevassa kuvassa on eritelty selvityksessä tarkasteltavien kunnittaisten talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset.

83 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 82 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 6 (25) Taulukko 2. Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon kustannusrakenne Henkilöstökustannukset koskevat siirtyvää henkilöstöä ja sisältävät palkat ja palkkiot, lakisääteiset henkilösivukulut sekä muut henkilösivukulut. ICT-kustannukset koostuvat järjestelmäkustannuksista sekä sisäisistä ICT-palveluista. Muut ostopalvelut voivat koostua sisäisistä hallintopalveluista tai puhtaanapitopalveluista, työterveyspalveluista, koulutus- ja kulttuuripalveluista sekä henkilöiden työhyvinvointitoiminnasta. Ostot, tavarat ja tarvikkeet ovat toimistotarvikkeita, kirjallisuutta tai kalustokustannuksia. Sisäiset vuokrakustannukset ja/tai muut toimitiloihin liittyvät kustannukset liittyvät toimitilakustannuksiin. Poistot koostuvat arvonalentumisista ja suunnitelman mukaisista poistoista. Esiselvityksen taustatietojen perusteella on laskettu myös prosessikohtaisia suorite- ja tehokkuuslukuja. Vertailussa on tarkastelut kunnittain kirjanpidon tositteiden ja palkkalaskelmien lukumääriä. Kuntien yhteenlaskettujen tositteiden lukumäärä vuonna 2015 oli kpl. Palkkalaskelmia kunnissa oli samana vuonna tuotettu kpl. Eniten tositteita tuotettiin Liedossa, peräti 43 % koko alueen kuntien lukumäärästä. Palkkalaskelmat suhteutuvat tasapainoisemmin kunnan koon ja tuotettavien palveluiden mukaisesti. Tehokkuuslukujen osalta on huomattava, että palkkalaskentaohjelma on alueen kunnilla yhteneväinen, mutta kirjanpidon osalta käytössä kahden eri järjestelmätoimittajan tuotteita.

84 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 83 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 7 (25) Tositteet % Palkkalaskelmat % Lieto % % Kaarina % % Paimio + KTT KY % % Sauvo % sis. Paimio Yhteensä % % Taulukko 3. Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon suoritetietoja vuonna Henkilöstö ja eläköitymisennuste Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon eri toiminnoissa työskentelee tällä hetkellä yhteensä 33 henkilöä. Kokonaisuus painottuu hieman henkilöstöhallintoon, jossa työskentelee yhteensä 19,5 henkilöä. Taloushallinnon henkilöstövahvuus on 17,5 henkilöä. Henkilötyövuosia tarkasteltavassa kokonaisuudessa on yhteensä 31,3, joka jakaantuu henkilöstöhallintoon 17,1 (htv) ja taloushallintoon 14,2 (htv). Kaarinassa talous- ja palkanlaskennan henkilötyövuosilla mitattu resursointi on yhteensä 12,7, kun se Liedossa on 10,6 htv:ta. Paimiossa on yhteensä seitsemän kokoaikaista henkilöä. Sauvossa taloushallinnossa työskentelee yksi kirjanpitäjä. Taulukossa neljä on eritelty henkilöstömäärät ja henkilötyövuodet niin henkilöstökuin taloushallinnon osalta.

85 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 84 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 8 (25) Henkilöstöhallinto Taloushallinto Yhdistetty Henkilöstöhallinto Taloushallinto Sauvo yhteensä Henkilöstöhallinto Taloushallinto Paimio yhteensä htv* Henkilöstö* Palkanlaskenta Kirjanpito Kaarina yhteensä Henkilöstöhallinto Taloushallinto Lieto yhteensä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 Kuva 2. Henkilöstö ja henkilötyövuodet kunta- ja palvelutasoilla Lähivuosien ( ) laskennallisen eläköitymisen osuus koko suhteutettuna tarkasteltavaan henkilöstömäärään on yhteensä 25 %. Henkilötyövuosina määrä on yhteensä 8,6, joista taloushallintoon kohdistuu 4,6 htv ja henkilöstöhallintoon 4 henkilötyövuoden laskennallinen eläköityminen. Eläköitymiset painottuvat tarkastelujakson alkupuolelle vuosien 2016 ja 2017 aikana eläköitymisiä on odotettavissa yhteensä 6 htv:n verran. Vuonna 2018 ei ole odotettavissa lainkaan eläköitymisiä, kun taas vuonna 2019 niitä ennakoidaan tulevan yhteensä 2,6 henkilötyövuoden edestä. Kuvassa kolme vihreällä värillä olevat eläköitymiset kohdistuvat vuoteen 2016, violetti väri kuvaa vuoden 2017 tilannetta, sinertävä väri vuotta 2018 ja oranssi väri ennakoi vuoden 2019 eläköitymisiä.

86 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 85 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 9 (25) Henkilöstöhallinto Taloushallinto Yhteensä 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 Yhteensä Taloushallinto Henkilöstöhallinto ,6 0,6 2, ,0 0,0 0, ,0 2,0 0, ,0 2,0 2,0 Kuva 3. Kuntien yhdistetyn talous- ja henkilöstöhallinnon eläköityminen Kunnittainen eläköityminen jaksottuu kuntien kesken eri aikoina. Liedon kunnassa sekä taloushallinnon että palkkahallinnon osalta 40 % toimihenkilöistä on eläköitymässä vuonna Tulevien eläköitymisien osuus Liedossa on täten melkein puolet koko talous- ja henkilöstöhallinnon eläköitymisistä. Kaarinan ja Paimion lähivuosien eläköitymisten osuus on reilut 20 % suhteutettuna koko henkilöstöön.

87 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 86 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 10 (25) Sauvo - henkilöstöhallinto Sauvo - taloushallinto Paimio - henkilöstöhallinto Paimio - taloushallinto Kaarina - palkanlaskenta Kaarina - kirjanpito Lieto - henkilöstöhallinto Lieto - taloushallinto 0 0,5 1 1, Kuva 4. Kuntien talous- ja palkkahallinnon työntekijöiden laskennallinen eläköityminen 2.3 Tietojärjestelmät Kuntien oman arvion mukaan järjestelmäkehitystarvetta on jokaisessa kunnassa. Taloushallinnon järjestelmäkehitystarvetta on Kaarinassa ja Sauvossa. Henkilöstöhallinnan kehitystarpeesta taas raportoi jokainen kunta (talous ja henkilöstöhallinnon palaverimuistio ). Järjestelmien investointitarpeet perustuvat kuntien tietopyynnössä määrittämiin itsearviointeihin ja perusteluihin. Talous- ja palkkahallinnon järjestelmien osalta kuntien tilanteet vaihtelevat merkittävästi. Liedon talous- ja palkkahallinnon järjestelmien investointitarve on suurin ja tarvittavat toimenpiteet koskettavat kuluvaa tai seuraavaa kalenterivuotta. Akuutit toimenpiteet koskettavat erityisesti palkanlaskentaan. Lähivuosien aikana myös kirjanpitoon, laskutukseen ja muuhun taloushallintoon liittyvät järjestelmähankinnat tulevat ajankohtaisiksi. Kaarinassa järjestelmiä on uusittu tai päivitetty edellisinä vuosina. Investointipaineet olemassa olevien järjestelmien osalla kohdistuvat taloussuunnitteluun ja raportointiin. Paimiossa palkanlaskentajärjestelmän uusiminen on tarkoitus ratkaista kuluvan vuoden aikana. Osa taloushallinnon järjestelmistä on uusittava lähivuosien aikana.

88 40, KAL :00 / Pykälän liite: KAL , Oheismateriaali Sivu 87 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 11 (25) Taulukkoon on kerätty talous- ja palkkahallinnon järjestelmiä. Investointitarpeen väritys tarkoittaa: - Punainen väri = välitön investointitarve - Keltainen väri = investointitarve aktivoituu 1-2 vuoden kuluessa - Vihreä väri = investointitarvetta ei ole lähivuosien aikana Taulukko 4. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät ja investointitarve