YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yliopisto, kello 14-18, Sali F1011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 22.2.2010 kello 14-18, Sali F1011"

Transkriptio

1 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti Lapin yliopisto, kello 14-18, Sali F1011

2 KURSSIN SUORITTAMINEN

3 KURSSIN TAVOITE Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat: tutkimuksen tekemiseen, tutkimuksellisen ajattelun logiikkaan, tieteelliseen tietoon, aineistojen tarkastelemiseen tutkimusaineistona sekä hyvään tieteelliseen käytäntöön.

4 LUENTOJEN AIHEET Ma Mitä on tieteellinen tutkimus? Argumentaatio ja tieteellinen tutkimus Ti Tutkimusongelman ja aineiston valinta Paradigmojen ja keskeisten käsitteiden valinta Ma 1.3. Tutkimusmenetelmien valinta Selittäminen ja ymmärtäminen tieteessä Ti 2.3. Tutkimuksen luotettavuuden arviointi Tutkimusetiikka

5 KURSSIN SUORITTAMINEN 3 op:n suoritus luentopäiväkirja artikkelitehtävä 4 op:n suoritus luentopäiväkirja artikkelitehtävä tutkimusongelmatehtävä Tehtävät ja kopio käytetystä artikkelista palautetaan printattuna viimeistään ti 6.4. menetelmätieteiden laitokselle (YTK, A-siipi, 2.krs), työhuoneeseen S7. Työhuoneesta löytyy laatikko tehtäville.

6 LUENTOPÄIVÄKIRJA Luentopäiväkirja on omien luentomuistiinpanojen tiivistämistä omien kommenttien, huomautusten ja kritiikin kera. Pelkkä luentojen referoiminen ei siis riitä. Kirjoita luentopäiväkirjaa jatkuvasti kurssin kuluessa. Tekstin pituus saa olla korkeintaan viisi liuskaa. Jäsentele teksti hyvin, ja käytä väliotsikoita. Jos joudut olemaan poissa, kysy vierustoverilta, mitä käsiteltiin ja kirjoita luentokerran aiheesta luennoilla jaettavan kirjallisuuslistan avulla. Ks. tarkempia ohjeita Menetelmätieteiden laitok-sen verkkosivulta kohdasta > ohjeita ja oppaita

7 ARTIKKELITEHTÄVÄ Artikkelitehtävän pohjana on jokin itse valitsemasi oman alasi tieteellinen artikkeli. Etsi mahdollisimman pian kirjastosta tai elektronisesta tietokannasta tieteellisessä lehdessä julkaistu artikkeli, jota aiot käyttää tehtävässä. Jokaisen luennon lopuksi annetaan luennon aiheeseen liittyen tehtäviä, joissa sovelletaan luennolla opittua etsimällä ja arvioimalla samoja asioita valitsemastasi artikkelistasi. Liitä käyttämäsi artikkeli suorituksesi oheen.

8 TUTKIMUSONGELMATEHTÄVÄ Muotoile oma tieteellinen tutkimusongelma. Valitse aihe, jota pidät tutkimisen arvoisena ja muotoile siitä empiirisen tutkimuksen vastattavaksi tarkoitettu kysymys. Pohdi: Mitkä ovat tutkimuksen tavoitteet? Mikä on yleinen tutkimuskysymys ja mitkä sen tarkempia alakysymyksiä? Millä perusteella tutkimusongelmasi on valittu? Miten tutkimusongelmaasi voitaisiin vastata? Minkälaista aineistoa keräisit? Millaisella yleisellä tutkimusstrategialla ongelmaan voisi vastata? Minkälaisesta näkökulmasta ongelmaa lähestyisit? Millaisia rajoituksia tai ongelmia ajattelemiisi valintoihin sisältyy? Tehtävän tarkoituksena on siis pohtia tutkimusongelman asettamisen lisäksi siihen vastaamista ja sitä, mitä tällöin tehdyistä perusvalinnoista seuraa.

9 KIRJALLISUUS Voit käyttää kurssin tehtävien tekemisessä apuna esimerkiksi seuraavia teoksia. Pidempi lista löytyy verkosta. Alkula T. & Pöntinen S. & Ylöstalo P. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät, Eskola, Jari & Suoranta, Juha. Johdatus laadulliseen tutkimukseen, Alasuutari, Pertti. Laadullinen tutkimus, Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa & Heinlahti, Kaisa. Mitä on tutkimus?, Koskinen & Alasuutari & Peltonen. Laadulliset menetelmät kauppatieteissä, Häkli, Jouni. Meta hodos johdatus ihmismaantieteeseen, Toivonen, Timo. Empiirinen sosiaalitutkimus filosofia ja metodologia, Raunio, Kyösti. Positivismi ja ihmistiede sosiaalitutkimuksen perustat ja käytännöt, 1999.

10 MITÄ ON TIETEELLINEN TUTKIMUS?

11 MITÄ ON TIEDE? Tieteellä voidaan tarkoittaa: Tieteen tuloksia eli tieteellistä tietoa Itseään korjaavaa tieteen menetelmää mahdollisimman pätevän tiedon hankkimiseksi Tieteellisiä instituutioita, esim. tiedeyhteisö, tieteelliset julkaisut, yliopisto (Ks. Ilkka Niiniluoto: Johdatus tieteenfilosofiaan, Otava, 1983 ja Panu Raatikainen: Ihmistiede ja filosofia, Gaudeamus, 2004)

12 TIETEELLINEN TIETO Tiede pyrkii saavuttamaan tieteellistä tietoa. Klassinen tiedonmääritelmä: Tieto on samaa kuin oikea käsitys yhdessä selityksen kanssa. (Platon: Theaitetos, 201c) Nykykäsittein: Tietoa ovat todet hyvin perustellut uskomukset.

13 TIETEEN MENETELMÄ Mekaaninen toimintamalli tai sääntö, jonka avulla voidaan tuottaa varmaa (tai luotettavaa) tieteellistä tietoa. Menetelmä, jolla tieteellisiä teorioita tuotetaan. Menetelmä, jolla teorioita ja väitteitä oikeutetaan. Yhtä kaikki tieteenalat (ja vain ne), traditiot, koulukunnat, jne. kattavaa menetelmää on vaikea löytää.

14 TIEDEYHTEISÖ TIETEEN PERUSINSTITUUTIONA Tieteellisten instituutioiden (tieteelliset seurat, lehdet, yliopistot) perustalle rakentuva yhteisö. yksittäisen tieteilijän rajoitusten korjaaminen työnjako tiedon ja osaamisen ylläpitäminen avoimuus

15 TIEDEYHTEISÖ TIETEEN PERUSINSTITUUTIONA Thomas Kuhnin mukaan tiedeyhteisön ideologiaan kuuluvat yhteiset uskomukset arvot ja normit muodostavat paradigman. Normaalitieteen vaiheessa tieteen tekijät jakavat paradigman oletukset Tieteellisessä vallankumouksessa vanha paradigma korvautuu uudella Koska kumouksessa koko tieteen viitekehys muuttuu, tiede ei edisty suoraviivaisesti.

16 TIETEELLINEN TUTKIMUS, ARKIAJATTELU JA SELVITYKSET

17 ARKIAJATTELU, SELVITYKSET JA TIETEELLINEN TUTKIMUS Arkiajattelun, selvitysten ja tieteen välisessä erossa on kyse aste-eroista. Selvitykset ovat kattavampia ja johdonmukaisempia kuin arkiajattelu. Tieteellinen tutkimus taas on kriittisempää ja perustellumpaa kuin selvitysten tulokset.

18 ARKIAJATTELUN "ONGELMIA" Epäluotettavat havainnot Havaintojen valikoituminen Liiallinen yleistäminen Puutteellinen päättely Lyhytjänteisyys Asioiden tarkastelu irrallaan yhteydestään (Ks. Hannu Uusitalo: Tiede, tutkimus ja tutkielma WSOY, 2001.) POHDI: MITEN TIETEESSÄ PYRITÄÄN KORJAA-MAAN NÄITÄ ARKIAJATTELUN ONGELMIA?

19 ARKIAJATTELUN "ONGELMAT" JA NIIDEN KORJAAMINEN TIETEESSÄ Epäluotettavat havainnot havaintojen systematisointi, toistettavuus, luotettavuutta koskeva kriittinen keskustelu Havaintojen valikoituminen tiedostaminen, kiinnostuksen rajaaminen, kriittinen keskustelu tutkimuksen julkilausumattomista oletuksista ja niiden vaikutuksista. Liiallinen yleistäminen Yleistämisen tekniikka (otantateoria, teoreettisen yleistämisen säännöt), väitteiden pätevyysalueen määrittely.

20 ARKIAJATTELUN "ONGELMAT" JA NIIDEN KORJAAMINEN TIETEESSÄ Puutteellinen päättely Loogiset ja matemaattiset välineet, tilastolliset menetelmät, kriittinen keskustelu oikeasta ja virheellisestä päätelmien tekemisestä. Lyhytjänteisyys Vapaa ja kriittinen keskustelu, rakentaminen aiemman tutkimuksen varaan, ilmeisen näkeminen ongelmallisena. Asioiden tarkastelu irrallaan yhteydestään Olennaisen ja epäolennaisen erottaminen.

21 SELVITYS vrt. TUTKIMUS pragmaattinen ja tyydyttää tarkasti yksilöityä tiedontarvetta teemoja tarkastellaan pintapuolisemmin kuin tutkimuksessa, vaikka menetelmät voivat olla samat. ei edellytetä sisältävän: teoriaan ja tieteenalan traditioihin perustuvaa viitekehystä aiempien tutkimusten ja selvitysten dokumentointia. toteutetaan akateemisesti hyväksytyin menetelmin teoreettinen viitekehys rakentuu kunkin tieteenalan traditioille. tutkittava teema tai ongelma käsitellään kokonaisvaltaisesti ja kriittisesti ottaen huomioon aiheeseen liittyvät teoriat, erilaiset metodit sekä aiempi tutkimus.

22 TIETEEN TUNTOMERKIT

23 TIETEEN TUNTOMERKKEJÄ Objektiivisuus: Tavoitteena antaa mahdollisimman totuudenmukainen kuva tutkimuskohteesta, mikä edellyttää avointa vuorovaikutusta kohteen kanssa. Testattavuus: Esitettyjen väitteiden pätevyyden tulee olla todennettavissa tutkimuksin ja tutkimuksia toistamalla. Julkisuus: Tutkimusten tulokset ovat julkisia ja tiedeyhteisön kaikkien jäsenten käytettävissä.

24 ...TIETEEN TUNTOMERKKEJÄ Kriittisyys: Mitään esitettyjä ja tutkimuksia ei pidetä itsestäänselvinä vaan niihin suhtaudutaan arvioivasti. Itseäänkorjaavuus: Kriitikot pitävät huolen siitä, että virheelliset teoriat karsiutuvat ajan myötä. Edistyvyys: Jos väitteet osoittautuvat perusteettomiksi, käsitykset hylätään. Niiden sijaan omaksutaan käsityksiä, joita todistusaineisto tukee paremmin.

25 ...TIETEEN TUNTOMERKKEJÄ Riippumattomuus (autonomisuus): tutkimustuloksien ja väitteiden pätevyys riippuvat yksinomaan tiedollisista perusteista, ei poliittisista, uskonnollisista, ideologisista, eettisistä tai taloudellisista tekijöistä. Avoimuus: Kenen tahansa tiedeyhteisön jäsenen on voitava arvioida tehtyä tutkimusta ja sen tuloksia. Taloudellisuus: Pyrkimyksenä on kehittää työkaluja (esim. teorioita), jotka sopivat moniin eri tapauksiin. (Ks. Ilkka Niiniluoto: Johdatus tieteenfilosofiaan, Otava, 1980)

26 POHDI: MIKÄ TIETEEN TUNTOMERKEISTÄ ON TÄRKEIN? Objektiivisuus Testattavuus Julkisuus Kriittisyys Itseäänkorjaavuus Edistyvyys Autonomisuus Avoimuus Taloudellisuus MITÄ MUITA TUNTOMERKKEJÄ TIETEELLÄ VOISI OLLA?

27 ARTIKKELITEHTÄVÄ 1: MITÄ ON TIEDE? Lue läpi valitsemasi artikkeli ja vastaa sen pohjalta seuraaviin tehtäviin: Kerro lyhyesti, miksi valitsit juuri tämän artikkelin. Mistä tunnistit, että kyseessä on juuri tieteellinen artikkeli? Miten erotat sen esimerkiksi mielipidekirjoituksesta tai selvityksestä? Valitse pari tieteen tuntomerkkiä ja pohdi, miten ne näkyvät artikkelissa. Esimerkiksi: Onko teksti kriittistä? Miten artikkelissa on tai ei ole pyritty objektiivisuuteen?

28 TIETEELLINEN TUTKIMUS JA ARGUMENTAATIO

29 TUTKIMUS JA ARGUMENTAATIO Yksittäisen tutkimuksen argumentit: Tutkimustuloksen perustelu Tutkimuksen lähtökohtien perustelu Yksittäinen tutkimus osallistuu tieteelliseen väittelyyn, jossa punnitaan argumentteja eri tutkimusraporteissa esitettyjä näkemyksiä vastaan ja niiden puolesta. Tieteellinen tieto

30 ARGUMENTTIEN TUNNISTAMINEN JA ARVIOIMINEN

31 ARGUMENTTI Argumentti koostuu väitteestä ja sen perusteluista. Argumentin tehtävänä on vakuuttaa lukija tai kuulija jostakin. Esimerkiksi: saada tutkijayhteisö uskomaan tutkimuksen päätulos saada tutkimuksen lukija hyväksymään jokin tutkijan käyttämä uusi tutkimusmenetelmä vakuuttaa tutkimuksen rahoittaja tutkimuksen yleisestä merkityksestä

32 RETORIIKKA ELI VAKUUTTAMISEN TAITO Retoriikan vaikutuskeinojen lajit Logos: argumentin asiasisältö Ethos: puhujan uskottavuus Pathos: yleisön tunnetila Kaikki kolme tähtäävät jonkin väitteen uskottavuuden lisäämiseen. Hyvässä tieteellisessä argumentaatiossa ethos- ja pathos -keinot toimivat yhdessä logos-keinojen kanssa.

33 ARGUMENTIN ILMIASU JA ASIASISÄLTÖ Argumenteilla on tekstissä aina ilmiasu, joka ei välttämättä vastaa argumentin asiasisältöä. Asiasisältö saadaan esille kirjoittamalla auki argumentin eri osat: Väite = se, mitä vastaanottajan halutaan hyväksyvän Perustelut = se, minkä nojalla kuulijan tai lukijan tulisi hyväksyä väite Taustaoletukset = muodostavat linkin perustelujen ja väitteen välille

34 Esimerkki: Argumentin osat YLE uutiset : Tutkijat selvittivät allergiatestien avulla, reagoiko ryhmä allergioille taipuvaisia aikuisia ja lapsia eri tavalla geenimuunneltuihin kuin tavallisiin tuotteisiin. Testattavana oli kolme geenimuuntelulla tuholaisille vastustuskykyisemmäksi tehtyä maissilajiketta ja yksi soijapapulajike. Allergia-alan lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kukaan ei reagoinut geenituotteisiin tavallisia herkemmin. Tutkijat kuitenkin kehottavat, että tuotteiden mahdollisia allergiavaikutuksia seurataan säännöllisesti.

35 Esimerkki 2: Argumentin osat Väite: Allergikot eivät reagoi geenituotteisiin muita tuotteita herkemmin. Perustelu: Kukaan tutkimukseen osallistuneista allergikoista ei reagoinut geenituotteisiin tavallisia tuotteita herkemmin. Taustaoletus: Sama, mikä pätee tähän otokseen, pätee muihinkin ihmisiin.

36 LINKKI Sitova linkki: väite seuraa loogisesti perusteluista niin, että jos perustelut ovat tosia, myös väite on välttämättä tosi. esim. P: Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia. P: Sokrates on ihminen. V: Sokrates on kuolevainen. Löyhä linkki: väite saa tukea perusteluista. esim. Gradun ohjaaja: Kuule, eräiltä osin kysely-tutkimuksen tulokset ovat luotettavia. Voit luottaa siihen, että jos Samuli Pekkala on ilmoittanut ammatikseen toimihenkilö, hän tn. myös on toimihenkilö.

37 ANALYYSIN ASKELEET 1. Etsi pääväite ja sen lähimmät perustelut ilmiasussaan. 2. Työstä ensin pääväitteen ja sen välittömien perustelujen asiasisältö. 3. Etsi muut väitteet ja niiden perustelut ensin ilmiasussaan ja täsmennä sitten niiden asiasisältö. 4. Määritä argumenttien keskinäiset suhteet. 5. Täsmennä argumenttien kokonaisuus etsimällä kunkin argumentin taustaoletukset niin pitkälle, että julkilausumattomiksi jääviä taustaoletuksia voidaan pitää itsestään selvinä.

38 ARGUMENTTIEN ANALYSOINNIN APUKYSYMYKSET 1) Tulkitsenko tämän väitteeksi tässä tekstin osassa? 2) Tulkitsenko tämän perusteluksi tälle väitteelle tässä tekstin osassa? 3) Toimiiko tämä perusteluna tälle väitteelle tekstin kokonaisuudessa?

39 TIETEELLE TYYPILLISIÄ ARGUMENTTIRAKENTEITA

40 TIETEESSÄ YLEISIÄ ARGUMENTTIMUOTOJA 1. Auktoriteettiin perustuvat Argumentti auktoriteetin perusteella 2. Todellisuutta koskevat Argumentit yleistyksen, analogian, merkin, vertauksen ja esimerkin perusteella 3. Arvoihin ja asenteisiin nojautuvat Argumentti arvon perusteella

41 ERILAISTEN ARGUMENTTIEN TAUSTAOLETUSTEN ARVIOIMINEN Erilaiset argumenttirakenteet, eroavat toisistaan sen perusteella, miten taustaoletukset niissä linkittävät argumentin väitteen ja sen perustelut. Erilaiset argumenttirakenteet edellyttävät erilaisia arviointikysymyksiä.

42 Etsi argumentti! [Institute of International Economicsin vanhempi tutkija Michael] Mussa uskoo Yhdysvaltain keskuspankin jatkavan jo viime vuoden kesäkuussa alkaneella rahapolitiikan asteittaisen kiristämisen linjalla. Rahapolitiikan ei pidäkään nykäistä boolimaljaa juhlijoiden ulottuvilta juuri, kun rajut energian hinnan korotukset iskevät Yhdysvaltain talou-teen. Toisaalta rahapolitiikan ei myöskään pidä kaataa booliin lisää alkoholia, jotta pippalot jat-kuisivat yhtä vauhdikkaina koko ensi vuoden ajan. Jos niin tehtäisiin, Yhdysvaltain kansan-talous heräisi vuonna 2007 mannertenvälisessä krapulassa, Mussa kuvasi. HS

43 AUKTORITEETTI V (=Väite): Yhdysvaltain keskuspankki tulee jatkamaan jo viime vuoden kesäkuussa alkaneella rahapolitiikan asteittaisen kiristämisen linjalla. P (=Perustelu): Asia on näin, koska Mussa uskoo niin. T (=Taustaoletus): Institute of International Economicsin vanhempi tutkija Michael Mussa on luotettava asiantuntija tässä asiassa. A (= Arviointikysymykset): Onko auktoriteetti riittävän arvostettu ja luotettava? Ovatko muut auktoriteetit samaa mieltä?

44 ANALOGIA V: Rahapolitiikan asteittaisen kiristämisen linjaa pitää jatkaa. P: Sekä boolin ottaminen juhlijoilta kesken juhlien että sen liiallinen terästäminen ovat juhlien vauhdikkaan jatkumisen kannalta haitallisia tekijöitä. T: Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan vaikutukset Yhdysvaltain kansantalouteen ovat analogisia boolin vaikutukseen juhlien jatkumiseen. A: Onko kahden tekijän välillä riittävästi yhtäläisyyksiä, jotta analogia olisi uskottava?

45 Etsi argumentti! Laajan kansallisen tutkimuksen mukaan avotoimistojen melu heikentää työn tuottavuutta. Tuottava Toimisto hankkeessa huomattiin työntekijän tuottavuuden jäävän avotoimistossa alhaisemmaksi kuin perinteisessä huonetoimistossa. Liiaksi erottuvat puheäänet vähentävät työtehoa 8 10 prosenttia verrattuna sopiviin työolosuhteisiin. (Taloussanomat )

46 SYY JA SEURAUS V (Seuraus): Työn tuottavuus on avokonttoreissa alhaisempi kuin perinteisissä huonetoimistoissa. P: Liiaksi erottuvat puheäänet vähentävät työtehoa 8 10 prosenttia verrattuna sopiviin työolosuhteisiin. T (Syy): Avotoimistoissa on yleensä meluisampaa kuin perinteisissä avokonttoreissa. A: Selittääkö syy seurauksen kokonaan? Onko mahdollista todistaa, että syy todella tuotti seurauksen?

47 ARGUMENTTIEN ARVIOIMINEN

48 ARGUMENTTIEN ARVIOINTI Pääkysymykset: Toteutuuko argumentin päätehtävä? Tulisiko väite hyväksyä esitettyjen argumenttien nojalla? Yleensä yhdellä argumentilla ei vakuuteta, vaan tarvitaan useita argumentteja ja perusteellista keskustelua. Tilannesidonnaisuus: ilmiasultaan sama argumentti voi eri tilanteissa olla joko aito tai näennäisargumentti. (Ks. Kakkuri-Knuuttila: Argumentti ja kritiikki, Gaudeamus 1998, luvut 3 & 5)

49 HYVÄN ARGUMENTIN EHDOT Perustelut: perustelut ja taustaoletukset ovat riittävän hyväksyttäviä: (aiemmin tunnettuja tai lähteen luotettavuuden nojalla) Perustelut ovat aluksi hyväksyttävämpiä kuin väite. Linkki: Linkki liittää perustelut ja väitteen yhteen Perustelut ja taustaoletukset antavat riittävästi tukea väitteelle. Reiluus: Argumentoija uskoo myös itse esittämänsä perustelut ja taustaoletukset. Argumentoija esittää perusteet ja väitteet vastaanottajalle ymmärrettävässä muodossa.

50 NÄENNÄISARGUMENTIT Näennäisargumentti ei täytä hyvän argumentin ehtoja, mutta näyttää ensi silmäyksellä näyttää kelvolliselta argumentilta. Tällaisia argumentteja kutsutaan usein myös virheargumenteiksi, vaikka ne eivät välttämättä sisällä mitään varsinaista päättelyvirhettä. Myös näennäisargumentteihin pätee kontekstisidonnaisuuden periaate: sama argumenttimuoto voi jossain tapauksessa olla hyvä ja toisessa huono.

51 NÄENNÄISARGMENTTEJA Ufoja on olemassa, koska ei ole osoitettu, ettei niitä ole olemassa. = TODISTAMISTAAKAN VYÖRYTTÄMINEN: argumentoija perustelee näkemystään sillä, ettei vastakkaista näkemystä ole osoitettu todeksi. Isaac Newton oli nykyaikaisen luonnontieteen isä ja hän uskoi Jumalaan, joten meidänkin tulee uskoa. = VÄÄRÄÄN AUKTORITEETTIIN VETOAMINEN Sikiöiden seulontatutkimusten hyväksyminen johtaa tulevaisuudessa rodunjalostukseen. = KALTEVA TASO -argumentissa väitetään jonkin asian hyväksymisen johtavan liioiteltuihin seurauksiin tulevaisuudessa.

52 VÄITTELY Väittely sisältää ainakin: 1. kaksi toisensa poissulkevaa väitettä sekä 2. perustelun kummankin väitteen puolesta. 3. Argumentti väitteen puolesta on argumentti kilpailevaa väitettä vastaan, mikäli väitteet ovat keskenään loogiset vastakohdat eli T 2 = ei-t 1, tai väittelytilanteessa ei ole järkevää olettaa muita vaihtoehtoja P 1 P V 1 V 2

53 ARTIKKELITEHTÄVÄ 2: ARGUMENTAATIO JA TUTKIMUS Lue läpi valitsemasi artikkeli ja vastaa sen pohjalta seuraaviin tehtäviin: Mikä on artikkelin pääväite? Mitkä ovat keskeiset perustelut artikkelin pääväitteelle? Erittele ja arvioi artikkelin pääväitteen tueksi esitettyä argumentaatiota.

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016 Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt Tieteen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY.

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. HOITOTIETEEN PÄÄSYKOE 2010 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. Kysymys 1. Määrittele triangulaatiotyypit (sivut 58-61), 5p. Arviointikriteerit: - Rakenne 0,5p

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO Opettaja Hanna Vilkka 1. TIETEELLINEN LUKEMINEN 2. TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN 3. ARGUMENTOINTI 4. KRIITTINEN KESKUSTELU 5. ESSEE 6. OPPONOINTI 1.TIETEELLINEN

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KIRJOITTAMINEN

KOKONAISVALTAINEN KIRJOITTAMINEN KOKONAISVALTAINEN KIRJOITTAMINEN Kirjoittaminen tavoitteellisena työtapana ja toimintana Otetaan tuntumaa. Sinä ja kirjoittaminen? Valitse fiiliksen mukaan kortti, joka kertoo sinusta ja suhteestasi kirjoittamiseen.

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Kandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat:

Kandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: Kandi/Gradu 2016 Risto Hotulainen OKL/Helsingin yliopisto Risto.Hotulainen@Helsinki.fi 3.2.2016 1 Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: 1. Lähteiden

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Akateemisen ajattelun alkeiskurssi

Akateemisen ajattelun alkeiskurssi CHEM-A1600: Aalto-kurssi, 3 op Akateemisen ajattelun alkeiskurssi sami.franssila@aalto.fi 11.9-4.12.2015: 12 kertaa Mitä ajattelu on? Ajattelua on se hukka-aika, joka kuluu jonkun näkemisestä siihen kun

Lisätiedot

2. Argumenttianalyysi. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta / 119

2. Argumenttianalyysi. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta / 119 2. Argumenttianalyysi Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 35 / 119 Tähän mennessä havaittua: Argumentti koostuu kolmenlaisista asioista 1. Väite V 2. Perustelut P 1, P 2, P 3,... 3. Taustaoletukset

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen

Pro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Missä menet? Kirjoita vapaasti Mitä Miksi Miten teet kandintyössäsi.

Lisätiedot

Filosofia yhdistää 1

Filosofia yhdistää 1 Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila Filosofia yhdistää 1 Filosofia yhdistää hajanaisuudessa Puheenvuoroni otsikko on Filosofia yhdistää. Tätä voidaan pitää yllättävänä väitteenä kahdestakin syytä. Ensinnäkin

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi

Tausta realismikeskustelulle. Tieteellinen realismi. Tieteellinen realismi (1) Instrumentalismi Tausta realismikeskustelulle Tieteellinen realismi Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 6. Luento 1.2. Yksinkertainen ajatus teorioista havaintojen teknisenä kuvauksena ei toimi havainnon teoriapitoisuus:

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on

Lisätiedot

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Uuteen tutkintorakenteeseen vaihtava opiskelija Perusopinnot POLPOP00 Politiikan tutkimuksen perusopinnot POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi * POLPOP02 Valtio-opin

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen

K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Janne Matikainen Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot viestinnän tutkimuksissa käytettävistä kvalitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja niiden

Lisätiedot

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Tutkijakoulujen hakuinfo ja tutkijan työelämätaidot. Suomen akatemian ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Kandiaikataulu ja -ohjeita

Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten

Lisätiedot

811393A JOHDATUS TUTKIMUSTYÖHÖN

811393A JOHDATUS TUTKIMUSTYÖHÖN 811393A JOHDATUS TUTKIMUSTYÖHÖN Harjoitus 1: Tutkimussuunnitelma 19.9.2017 Mari Karjalainen 1 Yleistä kurssin suorittamisesta Tutkimusaiheen päätät itse, voit laajentaa JTT-tutkielman pohjalta kandityön

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

SKEPSIS: KYSY JA KYSEENALAISTA. astrologia homeopatia numerologia ektoplasma siddhi aurakuvaus telepatia roswell zener-kortit parapsykologia [1]

SKEPSIS: KYSY JA KYSEENALAISTA. astrologia homeopatia numerologia ektoplasma siddhi aurakuvaus telepatia roswell zener-kortit parapsykologia [1] SKEPSIS: KYSY JA KYSEENALAISTA astrologia homeopatia numerologia ektoplasma siddhi aurakuvaus telepatia roswell zener-kortit parapsykologia [1] Mitä skeptisismi on? - Useita filosofisia koulukuntia - Yhteistä:

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Saamelainen kulttuuri KEVÄÄN 2010 OHJELMA III periodi ja IV periodi

Saamelainen kulttuuri KEVÄÄN 2010 OHJELMA III periodi ja IV periodi Saamelainen kulttuuri 9.2.10 KEVÄÄN 2010 OHJELMA III periodi 11. 1. 5.3. ja IV periodi 15. 3. 21.5.2010 PERUSOPINNOT 683394P Saamelaisten maailmankuvat ja taide 5op Luennot (20 t) ja luentopäiväkirja 2

Lisätiedot

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO

LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Ohjaajat ja tutkielmaryhmät Kirjoitusohjeet 2. Miten teen gradun? Aiheen etsiminen

Lisätiedot

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan

Lisätiedot

TEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ

TEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ TEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ Kirjoita asiantuntevasti (ARTS) Tiina Airaksinen ESSEE ajatus omilla poluillaan Pohtiva, perusteleva ote Rajattu aihe, valittu näkökulma Lähdetiedon suhteuttamista omaan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka

Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Erilaiset aineistot yhteiskuntatieteissä - Esimerkkeinä lastensuojelu-

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä L1 Johdanto + tutkimuksen käsite 30.8.2016 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 2. luento 12.9.2017 Tutkimuksen tekemisestä ja tutkimusaiheesta Johdatus tutkimustyöhön 5 op (811393A) Sisältö: Yleistä tutkimuksesta,

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 7. luento 13.10.2015 Raportointi ja argumentointi Milloin siteerataan? APA-formaatti! Aina kun käyttää toisen omaa, pitää huomioida oikea

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä L1 Johdanto + tutkimuksen käsite 8.9.2017 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Luennon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Osaamistavoitteet lyhyesti Pro gradu-seminaarin opintopisteiden jakautuminen

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

HAVAINTO, TIEDONINTRESSI, PÄÄTTELY, HAVAINNOLLISTAMINEN JA DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN MIKÄ ON HAVAINTO?

HAVAINTO, TIEDONINTRESSI, PÄÄTTELY, HAVAINNOLLISTAMINEN JA DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN MIKÄ ON HAVAINTO? HAVAINTO, TIEDONINTRESSI, PÄÄTTELY, HAVAINNOLLISTAMINEN JA DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical

Lisätiedot

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 (10.9.2015) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet

Lisätiedot