KRIMINOLOGIAN MENETELMÄT

Transkriptio

1 KRIMINOLOGIAN MENETELMÄT Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Tutkimus analyysi Heidi Piiroinen Mia Kilpeläinen & Matti Tolvanen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN ESITTELY TUTKIMUKSEN ANALYSOIMINEN Otanta Aineisto Määrällinen aineisto Laadullinen aineisto Tutkimus kysymyksiin vastaaminen MINÄ OPPIJANA JA KURSSI PALAUTE II

3 1 TUTKIMUKSEN ESITTELY Opintojakson kriminologian menetelmät ( ) tutkimusanalyysini kohdistui Rikosseuraamuslaitoksen julkaisemaan Laatuaikaa vankilassa? Tutkimus vankilaelämän latuun vaikuttavista tekijöistä tutkimukseen, jonka tekijöinä ovat Henrik Linderborg, Peter Bloster, Sasu Tyni ja Marja-Liisa Muiluvuori (Linderborg ym.). Tutkimus on julkaistu Rikosseuraamuslaitoksen julkaisussa 1/2012. Tutkimuksessa arvioitiin vankeuden laatua niin vankien kuin vankilan henkilökunnan näkökulmasta pääosin englantilais-amerikkalaisen Lieblingin ja Arnoldin (2004) vankilailmapiiri tutkimuksen pohjalta 1. Mallina lisäksi käytettiin Ruotsissa ja Norjassa toteutettuja tutkimuksien tapaa muuntaa Lieblingin ja Arnoldin laatu ulottuvuuksia suomalaisiin vankilaoloihin sopiviksi. Tavoitteena oli selvittää miten henkilökunta ja vangit kokivat vankilan toimintaympäristönä ja kuinka eri tekijät muokkaavat heidän suhdettaan vankeuteen. Lähtökohdaksi tutkimukseen otettiin Rikosseuraamuslaitoksen arvot vankeuden täytäntöönpanossa. Rikosseuraamusten tavoitteeksi on otettu tausta-arvoihin (ihmisten kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, usko ihmisen mahdollisuuksiin muuttua ja kasvaa sekä turvallisuus) sitoutuminen kaikessa toiminnassa. Seuraamusten täytäntöönpanon on oltava inhimillistä, asiallista ja tasavertaista ja siinä on toteutettava lainmukaisuuden, oikeuden ja kohtuuden periaatteita. Täytäntöönpanon pitää olla sellaista, että se tukee rangaistukseen tuomitun yksilöllistä kasvua, kehitystä ja pyrkimystään rikoksettomaan elämään. se pitää toteuttaa niin, että se on turvallista yhteiskunnalle, henkilöstölle ja rikosseuraamusasiakkaille. (Rikosseuraamuslaitoksen strategia) 2 Tutkimuksessa aineistoa kerättiin neljästä vankilasta: Oulun vankilasta, Satakunnan vankilan Köyliön ja Huittisten avo-osastolta, Keravan vankilan avo- ja suljettu osastolta sekä Haminan vankilasta. Tutkimus pohjautui määrälliseen, (kyselylomake) sekä laadulliseen (haastattelu) aineistoon. Määrälliseksi aineistoksi muodostui 264 vangin ja 208 henkilökunnan jäsenen täyttämät kyselylomakkeet. Laadullinen aineisto koostui 15 vangin ja 16 henkilökunnan jäsenen antamasta haastattelusta. 1 Liebling & Arnold: Prison and their Moral Performance Linderborg ym.2012, s.12. 1

4 Tutkimus on Suomessa ensimmäinen kokonaisvaltainen tutkimus vankeuden laatuun vaikuttavista tekijöistä. Suomessa on aikaisemmin kohdistettu rajatumpia tutkimuksia eri laatutekijöihin 3, mutta kokonaisvaltainen tutkimus miten vangit ja henkilökunta kokevat toimintaympäristönsä puuttuu kokonaan Suomesta. Seuraamuskäytäntöjen tuloksellisuus- ja tehostamispaineiden kasvaessa tutkimuksen tarpeellisuus on nähty erityisen ajankohtaisena. Tutkimustehtäviksi muodostui loppujen lopuksi: 1) Kartoittaa ja kuvata määrällisesti vankeuden laatueroavuuksia eri ulottuvuuksissaan suomalaisissa vankiloissa ja suhteuttaa ne vankeudelle asetettuihin kriminaalipoliittisiin yleistavoitteisiin. 2) Kartoittaa ja kuvata laadullisesti näiden ulottuvuuksien taustalla olevia erityistekijöitä niin, että vankiloiden väliset erot saadaan esiin tarpeeksi yksilöllisellä ja samalla yleistettävällä tavalla. 3) Arvioidaan sitä kuinka hyvin Liebling ja Arnoldin teoreettiset ulottuvuudet tavoittavat suomalaisen vankeuden keskeisiä laatutekijöitä kun niitä tarkastellaan vankeudelle asetettujen tavoitteiden suhteen. 4) Arvioida tämän pohjalta mahdollisuutta kehittää koko rikosseuraamusalalla toistuvasti käytettävä laadun mittauksen väkine. 4 Tutkimus rakentuu niin että ensimmäisessä osassa esitellään tutkimuksen taustat (tutkimuksen tarve), taustalla olevat arvot, tutkimuksen pohjalla olevat tutkimukset sekä muut aikaisemmat tutkimukset. Toisessa osassa esitetään lyhyesti kuinka tutkimus on toteutettu eli aineistokeruu, analyysi ja siinä käytetyt välineet. Kolmas osa muodostaa tutkimuksen pääasiallisen sisällön, siinä esitellään tutkimuksen aineisto. Vangeille ja henkilökunnalle esitetyt asenneväittämät on avattu ja esitetty tilastollisia menetelmiä hyödyntäen sekä rikastettu laadullisen aineiston haastatteluilla sekä aikaisempien tutkimusten tuloksilla. Osuudessa on myös esitetty myös tutkimuksessa saadut tulokset vankilakohtaisesti. Neljänteen osuuteen on laitettu tutkimuksen yhteenveto sekä pohdintaan tutkimuksen onnistumisesta sekä lisätutkimuksen mahdollisuudesta/tarpeesta. 3 Aikaisemmat tutkimukset esiteltiin s Suomalaisten tutkimusten esittelyt löytyvät sivuilta Liebling ym. 2012, s

5 2 TUTKIMUKSEN ANALYSOIMINEN 2.1 Otanta Vuonna 2010 rikosseuraamus uudistusten jälkeen Rikosseuraamuslaitoksen alaisuudessa toimi kaiken kaikkiaan 28 vankilaa, joista suljettuja vankiloita oli 16 ja avovankiloita 12. Suljetuista vankiloista 3 yhteydessä oli avo-osastoja. 5 Linderborg ym. ovat tutkimuksessaan onnistuneesti esitelleet vankeusluvun tilastoja tutkimuksen ajankohtana Tutkimuksen aikaan vankiluku Suomessa on ollut Vangeista rangaistustaan on suorittanut suljetuissa vankiloissa 2290 (71 %) ja avovankiloissa 929 (29 %). Rikosseuraamuslaitoksen alaisuudessa toimivien vankiloiden henkilökunnan kokonaismääriä ei ole tutkimuksessa ilmoitettu. Tutkimus päädyttiin toteuttamaan 4 vankilassa ns. pilottitutkimuksena. Suljettuja vankiloita tutkimuksessa edusti Oulun vankila (vankiluku 93) ja Keravan vankila (vankiluku 159) 6. Avovankiloita edustivat Haminan vankila (vankiluku 30), Satakunnan vankilan Köyliön (vankiluku 63) ja Huittisten (vankiluku 66) avo-osastot sekä Keravan vankilan avo-osasto. Kaiken kaikkiaan vankeja tutkimuksen kohteissa olevissa vankiloissa on tutkimusajankohtana ollut 411, joista paikalla 368. Määrällisen aineiston tutkimuslomake jaettiin kaiken kaikkiaan 300 vangille, joista 292 palautti lomakkeen. Puutteellisten lomakkeiden jälkeen lopulliseksi tutkimus aineistoksi tuli 264. Vastanneista 59 % oli kirjoilla avovankilassa. Henkilökunnan kokonaismäärä tutkimuksen vankiloissa oli 329. Henkilökunnalle osoitettujen lomakyselyiden määrä kokonaisuudessaan oli 286 ja vastausprosentti oli 74 %. Kokonaisaineiston määrä henkilökunnan osalta oli 208. Laadullisen aineiston koko sen täydentävän luonteen vuoksi on ollut määrällistä aineistoa huomattavasti pienempi 16:sta henkilökunnan ja 15:sta vangin edustuksella. Tutkimuksessa on korostettu sen luonnetta pilottitutkimuksena. Tutkijat ovatkin pyrkineet saamaan tutkimukseen erilaisia laitoksia näyttääkseen toteen mitkä sisäiset tekijät vaikuttavat ulkoisten toimintojen taustalla. Muulla tavalla Linderborg ym. eivät perustele valittujen vankiloiden valintaan tai niiden vähäisyyttä suhteessa vankiloiden kokonaismäärään. Huomioitavaa on erityisesti avolaitosten suuri osuus sekä korkeimman turvallisuus luokan suljettujen vankiloiden puuttuminen tutkimuksesta. Tutkijat itse tunnustavatkin yhteenvedossaan avovankiloiden suuren määrän vaikutuksen tulosten yleistettävyyteen. Suljettujen 5 Rikosseuraamuslaitoksen tilastollinen vuosikirja 2010, s Vankilukua ei ole Keravan vankilan osalta erikseen ilmoitettu suljetun vankilan ja avo-osaston osalta. 3

6 vankiloiden vankien kriittisempi suhtautuminen laatutekijöiden onnistumiseen suljetuissa vankiloissa näkyykin läpi tutkimuksen kolmannen osan, jossa määrällinen ja laadullinen aineisto esitetään. Esimerkkinä tutkimustulosten ristiriitaisuudesta aikaisempien tutkimusten on vankien kokema henkilökohtainen ja vankilaturvallisuus. Suomessa turvallisuus on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu ongelmaksi vankiloissa, kuitenkin Lindeborgin ym. saamat tulokset osoittavat vankien kokevan turvallisuuden suurilta osin hyväksi. Aineiston analyysissa merkittäväksi turvallisuutta lisääväksi tekijäksi on katsottu avovankien motivoituneisuuden hyvään käytökseen välttääkseen kivitaloon joutumisen. Suuren avovankiloiden määrän voidaankin siis katsoa esittävän tutkimus tulokset positiivisemmin kuin mitä se olisi, jos tutkimukseen olisi otettu suurempi suljettujen vankiloiden määrä. Tutkimusta lukiessa herääkin kysymys miksi tutkimusta ei ole lähdetty toteuttamaan englantilaisamerikkalaisen tutkimuksen pohjalta tehdyn norjalaisen tutkimuksen 7 kanssa, jossa tutkimus kohteena oli kaikki Norjan 32 suljettua vankilaa. Olisiko tutkimuksen tulokset silloin ollut yleistettävimpiä? Tämä olettamus voisi olla hyvinkin perusteltua, koska suurin osa Suomen vangeista suorittaa rangaistustaan suljetussa vankilassa. Tutkimustulosten yleistämistä rajoittavaksi tekijäksi Linderborg ym. ovat myös katsoneet tutkimuksen pienen koon. Tämän Linderborgin ym. rajoituksen ei pidä katsoa johtuvan pelkästään tutkimuksen kohteena olevien vankiloiden määrästä, vaan myös siihen osallistuneiden vankien ja henkilökunnan määrän pienuudesta. Määrällisen aineiston tutkimuslomakkeet jaettiin 300, joka on Suomen sen hetkisestä kokonaisvankimäärästä vain noin 9,3 % ja lopullinen aineiston vielä pienempi noin 8,2 %. Myös vankien määrän arvioinnin kohdalla korostuu suuri avovankilan vankien prosentuaalinen määrä suhteessa avovankien määrään Suomen kokonaisvankiluvussa. Lisäksi huomioitavaan on myös muiden kuin suomenkansalaisuuden omaavien vankien huomattavan pieni osuus 5 %, vaikka ulkomaalaisten vankien osuus on kaksinkertaistunut 200-luvulla ja on tutkimuksen tekoaikana ollut 12 % 8. Koska tutkimuksen otanta ei vastaa täysin todellista vankikuvaa Suomessa, vaikuttaa se konkreettisesti tutkimustulosten yleistettävyyteen. Voidaankin todeta kuten Linderborg ym. ovat yhteen vedossaan todenneet tutkimuksen tulokset jäävät vain kuvaileviksi. 7 Johnsen, Berit & Helgesen, Janne & Granheim, Per Kristian & Ottesen. V. (2007) Klimaundersøkelsen i fengsler med høyt sikkerhetsnivå. Kvaliteten på livet til innsatte og kvaliteten på yrkeslivet til tillsatte. Rapportering till KSF. Oslo: KRUS Määrällisen aineiston kyselylomake on suomenkielinen, joka rajoittaa kyselytutkimukseen osallistumista. 4

7 Otoksen koossa huomio myös kiinnittyy siihen, etteivät kaikki vangit ja henkilökunnan jäsenet, jotka tutkimuksen teko aikana ovat olleet kyseisissä vankiloissa, ole saaneet määrällisen aineiston kyselylomaketta. Ainoastaan Huittisten avo-osastolla kyselylomake on jaettu kaikille vangeille. Tutkimuksessa ei tuoda esiin, mitkä tekijät on vaikuttanut henkilöiden valintaan. Esimerkiksi Keravan vankilassa tutkimusajankohtana on ollut henkilökuntaa 144, mutta kyselylomake on jaettu 113 henkilölle. Tutkimuksessa nimenomaisesti tuodaan esiin, ettei henkilökunnalla tarkoiteta vain virkapukuista henkilöstöä, vaan kaikki henkilökunta ryhmät huomioidaan, jotka ovat ainakin välillisesti vankien kanssa tekemisissä. Tästä huolimatta ilman kyselylomaketta on Keravassa jäänyt 31 henkilöä. 2.2 Aineisto Määrällinen aineisto Tutkimuksessa määrällinen aineiston tarkoitus oli yksittäisten väittämien avulla kuvata vankilakäytäntöjä. Määrällisen aineiston kerättiin Määrällinen aineisto koostui suurilta osin Likert-asteikon 5-portaisia asenneväittämiä. Vangeille ohjattu kyselylomake sisälsi 95 väittämää, jotka jakautuivat 16 eri laatu ulottuvuutta. Henkilökunnalle suunnattu kyselylomake sisälsi 101 väittämää ja jakautui 17 eri laatu ulottuvuuteen. Tulosten kuvaus toteutettiin pääosin keski- ja hajontalukujen avulla. Ulottuvuuksien reliabiliteetin todentamisessa käytettiin Cronbachin alfaa. Asenneväittämien lineaarista suhdetta sen ulottuvuuteen mitattiin Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla. Likerkysymysten lisäksi vangeilta ja henkilökunnalta kysyttiin tutkimuksen kannalta oleellisia taustatietoja. Tutkimus on tavoitteidensa mukaisesti toteutettu niin että määrällisen aineiston analysoiminen on vallitsevassa asemassa. Tulosten esittämisen toisto ensin keskihajonnan ja sitten prosenttiosuuksien muodossa tekee tutkimustulokset ymmärrettäväksi. Jokaisen yksittäisen väittämän avaaminen ja aineistossa käytettyjen metodien avaaminen luo läpinäkyvän kuvan tutkimuksen tekemisestä. Määrällinen aineisto onkin ollut, otoksen kokoon nähden, hyvin runsasta ja pikkutarkkaa lukuisien väittäminen ja taustatieto kyselyiden vuoksi. Kriittisenkin lukijan on pakko tunnustaa että lukuisten taulukoiden, pylväsdiagrammien ja lopusta löytyvien vastausjakauma- taulukoiden avulla lomakekyselyn tulokset on esitetty kattavasti. Tutkimuskysymyksen mukainen vankilakohtainen erottelu erityisesti onnistuu loistavasti vertailevan pylväsdiagrammin muodossa. 5

8 Vaikka määrällinen aineisto on esitetty asianmukaisesti, on sen toteutus paikoittain luettelomaista eikä kovinkaan lukija ystävällistä. Suuri syy luettelomaiseen muotoon löytyy tutkijoiden tavasta aukaista jokainen yksittäinen väittämä sen saaman keskiarvon kautta, sekä vastausten sijoittumista Likert- asteikolle prosentuaalisesti. Siitä huolimatta, että tyyli on kankea, Linderborg ym. ilmaisivat tuloksensa jonkinlaisen, mahdollisesti turhankin, toiston kautta sen verran ymmärrettävästi, että empiiriseen tutkimukseen vähemmän perehtynyt pystyi ymmärtämään saadut tutkimustulokset. Määrällisen aineiston kohdalla erityisen huomioitavaa oli Likert- asteikon keskiarvo 3. Tutkimuksessa keskiarvo 3 kuvasi tilannetta, jossa vastaaja ei ole saamaa eikä eri mieltä. Tästä huolimatta tutkimuksen kolmannessa osiossa väittämien vastauksien keskiarvon ollessa 3 tutkijat katsoivat laatutekijän toteutuvan kohtuullisesti. Väittämän saavuttaessa keskiarvon tulokset kuvattiinkin jokseenkin positiiviseen sävyyn ja laatutekijöiden toteutuvan ainakin tyydyttävästi. Erityisen suureen rooliin keskiarvo nousi vankien kyselyssä ulottuvuuden suhtautuminen etnisiin vähemmistöihin kohdalla. Tutkimuksen perusteella vankien ja henkilökunnan suhtautuminen etnisiä vähemmistöjä kohtaan oli hyvää ja esimerkiksi vain 5 % vastaajista oli sitä mieltä että ulkomaalaisia vankeja kohdeltiin huonommin. Kuitenkin kyseisen väittämän kohdalla noin 50 % vastaajista ei ollut samaa eikä eri mieltä. Keskiarvo väittämän kohdalla oli ka=3,4, joka tutkimuksessa tulkittiin hyvin todentavan sitä, ettei ulkomaalaisia vankeja kohdalla huonommin suhteessa kantaväestön vankeihin. Vastausten valikoituminen, ei samaa eikä eri mieltä sektorille oli tutkimuksessa kauttaaltaan suurta. Määrällisen aineiston toteutti myös vankilakohtaisen vertailun ja sen ehkä mielenkiintoisin tulos oli Haminan vankilan kohdalla. Haminan vankila koettiin monien ulottuvuuksien osalta parhaimmaksi tai erittäin hyväksi henkilökunnan kyselyiden valossa. Kuitenkin vangeille kohdistetun kyselyiden perusteella Haminan vankila koettiin laadullisesti huonommaksi tai yhdeksi huonoimmista. Tutkimustuloksien osalta onkin ongelmallista, että vaikka määrällinen aineisto on kattavasti esitetty tilastollisten menetelmien avulla, ei ole pystytty selvittämään, miksi eri vankiloiden vangit tai henkilökunta kokevat omien ulottuvuuksien toteutumisen eri tavalla kussakin vankilassa. Määrällisen aineiston avulla pystytään näyttämään ne laatutekijät jotka eivät kyselyyn vastanneiden mielestä toteudu, toteutuvat hyvin tai ovat puutteellisia, mutta sen enempiä perusteluja ei ole onnistuttu saamaan. Myös minkä vuoksi henkilökunta ja vangit kokevat toimintaympäristönsä erityisesti Haminan kohdalla hyvin eritavalla on jäänyt avoimeksi. Haminan vankilan kohdalla huomioitavaa on 6

9 erityisesti se että kyseessä on avovankila, vaikka tutkimustulokset osoittavat laatuulottuvuuksien toteutuvan yleisesti paremmin avovankiloissa kuin suljetuissa vankiloissa Laadullinen aineisto Tutkimuksessa laadullisen aineiston kerättiin jälkikäteen, maalis-huhtikuun aikana Laadullisen aineiston tarkoitus on täydentää määrällistä aineistoa väittämien taustatekijöistä. Laadullista aineistoa kerättiin 16 henkilöstön ja 15 vankien edustajalta. Haastattelut suoritettiin 3:ssa eri vankilassa ja niiden kesto vaihteli 1 2 tunnin välillä. Laadullisessa aineistossa on henkilökunnan osalta pystytty erottamaan henkilön sijoittuminen ammattikunnittain aineiston purun yhteydessä. Vankien osalta on onnistuttu tuomaan esiin heidän sijoittuminen joko avovankilaan tai suljettuun vankilaan sekä osittain myös heidän vankeusaikansa. Kuitenkaan laadullista aineistoa ei ole eroteltu vankilakohtaisesti. Haastatteluun valittujen henkilöiden osalta oli pyritty saavuttamaan mahdollisimman hyvin perusjoukko. Niin henkilökunnan kuin vankienkin kohdalla perusjoukon arviointiin liittyvät kriteerit on avattu tutkimuksen läpinäkyvyyden edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi vankien kohdalla huomioon on otettu muun muassa vankien ikä, sukupuoli ja vankikertaisuus. Saavutettu edustaja joukko on kauttaaltaan avattu hyvin tuomalla muun muassa esiin työasemat, keski-iät ja sukupuoli vaihtelut. Avoimuudesta huolimatta laadullisen aineiston kerääminen jälkikäteen määrällisen aineiston jälkeen ei ole perusteltu ja tutkimuksessa ei ole tuotu esiin, onko aikaisemmin kerätty määrällinen aineisto vaikuttanut haastateltavaksi valittujen henkilöiden valintaan. Laadullisen aineiston keruu on päädytty suorittamaan vain 3 vankilassa, eikä kaikissa 4 vankilassa. Linderborg ym. eivät ole tutkimuksessaan paljastaneet, mitkä tutkimuksen vankilat ovat olleet osallisina laadullisen aineiston keruussa ja mikä vankila on jätetty laadullisesta aineistosta pois. Perusteluja yhden vankilan pois jättämiselle ei ole annettu, vaan vankiloiden määrän suhteen asia sivuutetaan yhdellä lauseella. Lukijan onkin vaikea ymmärtää jo valmiiksi pienen otoksen supistamisen laadullisen aineiston kohdalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli nimenomaisesti tuoda esiin eri vankiloiden sisäisten rakenteiden vaikutukset sen ulkoiseen toimintaan. Yhden vankilan pois jättäminen laadullisesta aineistosta vaikuttaa kyseisen vankilatyypin aineiston puuttuminen kokonaan laadullisesta aineistosta. Linderborg ym. ovat olleet tutkimuksessaan kriittisiä haastateltujen ulosannin epätasaisuuden vaikutuksista aineistoon. Laadullisen aineiston laatu on merkittävässä asemassa taustatekijöiden selventämisen ollessa sen päätavoitteena. Linderborg ym. tavoitteena on ollut 7

10 laadullisten kysymysten avoimuuden, jotta tilaa jää laatu-ulottuvuuksien taustatekijöiden esiin tuomiselle. Lisäksi laadullinen aineisto on esitetty tutkimuksessa loogisesti sitä koskevan määrällisen aineiston yhteydessä. Tämä tekee tutkimuksessa lukijaystävällisempää ja avaa kunkin kohdan määrällisestä aineistosta saatujen tulosten tausta arvoja. Laadullisen aineiston tuoman lisäarvon huomaa erityisesti niiden laatu-ulottuvuuksien kohdalla, jossa määrällisen aineiston rinnalla ei ole käytetty laadullista aineistoa, esimerkiksi laadullista aineistoa ei käytettyä aukaisemaan henkilökunnan kohdalla mitattaessa suhdetta rikosseuraamuslaitokseen. Vaikka Linderborg ym. ovat onnistuneet tuomaan laadullisella aineistolla hyvin lisäarvoa tutkimukseen, ei siinä esitettyjä avoimia kysymyksiä ole aukaistu lukijalle. Tämä vaikuttaa tutkimus tulosten läpinäkyvyyteen ja esitettyjen tulosten luotettavuuteen. Erityisesti joissakin vankihaastatteluissa korostuu vahvasti erottelu valvontahenkilökunnan ja kuntoutushenkilökunnan välillä. Valvontahenkilökunta nähdään etäisempänä suhteessa kuntoutushenkilökuntaan. Tähän aikaisemmissakin tutkimuksissa esiin nousseeseen vastakkainasetteluun on voitu tahattomasti vaikuttaa kysymyksen asettelulla. Onko kysymykset huomaamattomasti asetettu korostamaan tätä vastakkain asettelua, joka on lukuisissa aikaisemmissa tutkimuksissa todettu? Mutta koska avoimet kysymykset jäävät lukijalta paljolti hämäränpeittoon, lukija ei pysty arvioimaan kysymysten vaikutusta vastausten sisältöön. Henkilökunnan osalta ongelmaksi muodostui myös laadullisen aineiston kohdalla johdon, ruokahuollon, kanttiinitoimintojen ja yleishallinnon edustajien poissa olo laadullisesta tutkimus materiaalista. Vaikka materiaalia oli yritetty saada, eivät haastattelu pyynnöt tuottaneet tulosta. Syyksi arvioitiin henkilöiden pelko heidän tunnistettavuudesta. Tämä vaikutti erityisesti taustatekijöiden selvittämisessä henkilökunnan ja johdon välillä sekä rikosseuraamuslaitoksen välillä. Vaikka laadullista aineistoa oli onnistuttu keräämään suhteista johtoon ja rikosseuraamuslaitokseen oli se johdon ja yleishallinnon edustajien puutteen vuoksi yksipuolista. Laadullisen aineiston suppeus ja pieni koko vaikuttavat erityisesti henkilökunnan laadullisen aineiston määrään ja joidenkin henkilöryhmien korostuneeseen asemaan vastausten sisällössä. Näkisin tämän lukijana erityisen ongelmalliseksi vastausten yleistettävyydestä ja huomioitavan arvoista onkin, että myös Linderborg ym. tunnistavat sen ongelmallisuuden omassa tutkimuksessaan. 8

11 2.3 Tutkimus kysymyksiin vastaaminen Linderborg ym. yhteenvedossa korostuu aineiston lopputulosten kohdalla laatutulosten vaihtelevan arvioinnin niin henkilökunnan kuin vankien keskuudessa. Määrällisen ja laadullisen aineiston tulokset on katsottu vastaavan hyvin toisiaan ja kuvailevan kauttaaltaan vankeuden laatua Suomessa tyydyttäväksi. Vankien kyselyn keskiarvo oli korkein Köyliön vankilassa (ka=3,5) ja matalin Haminan vankilassa (ka=3,0). Henkilökunnan osalta keskiarvo oli alhaisin Oulun suljetussa vankilassa (ka=3,2) ja korkein Haminan vankilassa (ka=3,8) Määrällisen ja laadullisen aineiston suhteen tutkimuksessa on onnistuttu kuvaamaan eri laatu-ulottuvuuksien tämän hetken tilaa Suomalaisissa vankiloissa. Laatu-ulottuvuudet ovat olleet yhdenmukaiset kriminaalipoliittisten yleistavoitteiden kanssa, jonka seurauksena pystytään vertaamaan asetettujen tavoitteiden onnistuneisuutta. Vaikka kahteen ensimmäiseen tutkimuskysymykseen on onnistuttu vastaamaan kuvailevan onnistuneesti, jää vankilakohtainen vertailu paljolti määrällisen aineiston varaan. Laadullinen aineiston osalta vankilakohtaista erottelua on tehty ainoastaan avovankiloiden ja suljettujen vankiloiden välillä. Tämä ei tue sitä asetettua tavoitetta, jossa yksittäisten vankiloiden historiallisten ominaispiirteiden taustatekijöiden vaikutusta laatu-ulottuvuuksien toteutumiseen pystyttäisiin arvioimaan. Tutkimus olisikin vaatinut näiden tavoitteiden toteuttavaksi suurempaa laadullista aineistoa sekä laadullisen aineiston vankilakohtaista erottelua. Vankilakohtainen erottelu tässä aineistossa olisikin aineiston pienuuden vuoksi altistanut haastateltujen tunnistettavuudelle ja olisi ollut vastoin tieteelliselle tutkimukselle kohdistettuja vaatimuksia. Linderborg ym. ovat hyödyntäneet, hieman pohjoismaalaisia tutkimuksia hyväksikäyttäen, soveltavasti Liebling ja Arnoldin kehittelemät laatu-ulottuvuuksia. Pohjalla olevan tutkimuksen tuloksia sekä sen kautta saatuja terminologiaa ja taustatekijöitä on käytetty tutkimuksen kolmannessa osuudessa määrällisen aineiston taustatekijöitä selittävänä suhteellisen runsaasti. Tutkijat eivät kuitenkaan ole tarkastelleet kriittisesti Suomalaisen ja Amerikkalaisen vankeuskulttuurin eroja pohjatutkimuksen yleistettävyyden kannalta. Linderborgin ym. otannan painottuessa avovankiloihin on huomautettava erityisesti avovankiloiden puuttuminen amerikkalaisesta vankilajärjestelmästä. Pohjatutkimuksen tulokset ja ulottuvuudet onkin otettu jonkinlaisena absoluuttisena totuutena ja osaksi suomalaista tutkimusta, eikä niiden soveltuvuutta suomalaiseen ilmapiritutkimukseen ole arvioitu kriittisesti. 9

12 Linderborg ym. ovat suhteellisen kriittisiä käyttämänsä tutkimusmetodin hyödyntämisen mahdollisuutta suuremmalle aineistolle. Ongelmaksi nähdään erityisesti yhteisten toimintatapojen puute sekä laatu-ulottuvuuksiin vaikuttavien taustatekijöiden runsasmäärä. He näkevät tutkimukseen kokonaisuudessaan onnistuneen antamaan hyvän kuvailevan käsityksen laatutekijöistä, mutta samalla tulevien tutkimuksien tarpeen yksinkertaisemmasta mittausmenetelmästä. Kriittisen lukijan on helppo yhtyä tutkijoiden mielipiteeseen ja neljännen tutkimuskysymyksen tulokseen. Kysymykseksi kuitenkin jää yksinkertaisemman tutkimusmetodin käyttämisen vaikutus moninaisen taustatekijöiden esiin tuomiseen. Pystyttäisiinkö laatututkimuksesta ylipäätänsä saamaan kuvailevaa tutkimusta informatiivisempaa, kun huomioidaan henkilöiden suhtautumisen ristiriitaisuus eri laatu-ulottuvuuksia kohtaan? 3 MINÄ OPPIJANA JA KURSSI PALAUTE Syventävän opintojakson kriminologiset menetelmät tarkoituksena on perehdyttää opiskelija keskeisimpiin kriminologisiin menetelmiin sekä eri kriminologisiin tutkimuksiin. Opiskelun tehostamiseksi on suositeltu aikaisempia empiirisen tutkimuksen opintojaksoja ja menetelmäopintoja. Valitettavasti itse joudun myöntämään, että oma pohjani tälle kriminologiset menetelmät opintojaksolle on täysin olematon. Olen pitänyt kurssia alusta asti hyvin mielenkiintoisena, mutta tämä mielenkiinto ei valitettavasti riittänyt lukemaan suosituksia kurssin pohjalle suoritettavista opinnoista. Mutta, koska suositukset on selvästi havaittavissa weboodista, tästä voi syyttää vain opiskelijaa, eli tässä tapauksessa itseäni. Aikaisempien opintojen puutteen vuoksi koin kurssin jokseenkin hieman hämmentävänä ja erityisesti tutkimusanalyysin tekemisen vaikeana. Erityisen hyödyllisenä olisin nähnyt määrällisen ja laadullisen tutkimuksen menetelmäopinnot. Lisäksi olen läpi opintojen kammoksunut analyysien tekemistä, enkä koe analyysien tekemistä millään tavalla vahvuudekseni. Epämukavuus alueelle on kuitenkin hyvä välillä mennä ja ainakin yrittää parhaansa, minkä olen ainakin mielestäni pystynyt tekemään. Oli hyvin mielenkiintoista lukea ensimmäistä kertaa empiirinen tutkimus ja joutua pohtimaan sitä kriittisesti eikä vain ottaa siinä annettuja tietoja absoluuttisena totuutena. Ilman tätä opintojaksoa tuskin olisin tullut lukemaan yhtään empiiristä tutkimusta omien yliopisto-opintojeni aikana. Kurssi täyttikin 10

13 siis ainakin omalta osaltani sen pitäjien lupaukset erilaisena kurssina suhteessa muihin opintoihini. Kurssin aluksia pidettyjä teoria luentoja pidin hyvänä ja oman puutteellisen perehtyneisyyteni vuoksi välttämättöminä kurssin suorittamisen kannalta. Luennot ohjasivat hyvin keskittymään tutkimuksen kannalta olennaisiin tekijöihin ja avasivat tutkimuksessa käytettäviä menetelmiä. Teoria luentojen sisältö lisäksi konkretisoitu ja selkeytyi varsinaista tutkimusta lukiessa ja yhdisti opitun teorian käytäntöön. Teoria luennot olivat kuitenkin määrältään suhteellisen vähäiset (8h), mikä on varmasti suhteutettu oletukseen, että opiskelijoilla on pohjatieto ja ymmärrys empiirisestä tutkimuksesta jo olemassa. Tämän vuoksi näinkin erityisen hyväksi mahdollisuuden tuen saantiin kohdatessani ongelmia tutkimusta lukiessa. Vaikka koen saaneeni kurssilta paljon, en usko kurssi tavoitteen, valmius tehdä itsenäisiä kriminologisia tutkimuksia, toteutuneen omalta kohdaltani. Minun osaltani opintojakso loi käsityksen, minkälainen kriminologinen tutkimus ylipäätänsä on ja kuinka tällaista tutkimusta tehdään. Näen kuitenkin tutkimuksen metodeihin tutustumisen ja ylipäätänsä tutkimuksen lukemisen tärkeänä ja uskon saavani opintojaksosta hyötyä pro gradu-tutkielmani tekoon. Tämä siitäkin huolimatta että uskon tutkielmani muodostuvan lainopilliseksi. 11