Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvitys. Yleisötilaisuus

Transkriptio

1 Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvitys Yleisötilaisuus

2 Tavoite Pyritään varautumaan äkillisiin ja voimakkaisiin tulvatilanteisiin sekä pitkäaikaisiin virtaamien muutoksiin Kehitetään Uljuan tekoaltaan säännöstelyä huomioiden alueen elinkeinot, virkistyskäyttö, ekologia ja voimatalous Tarkastellaan tulvavaara- ja riskikarttojen avulla nykyiset tulvariskit sekä laaditaan selvitykset mahdollisista toimenpiteistä tulvariskien vähentämiseksi

3 Taustatiedot Ei varsinaista valtakunnallista tulvariskialuetta, mutta ELY-keskus tunnisti vuoden 2011 tulvariskien alustavassa arvioinnissa neljä taajama-aluetta muiksi tulvariskialueiksi: Revonlahti, Ruukki, Rantsila ja Piippola. Kevättulvantorjunta Siikajoen alueella toimii pääsääntöisesti hyvin. Sade- ja sulamisvedet varastoidaan Uljuan altaaseen. Kevätaikainen tulva ei yleensä aiheuta rakennusvahinkoja, mutta esimerkiksi Mankilan alueella tulva kastelee laajoja peltoalueita (jopa 3500 ha) sekä katkaisee useita tieyhteyksiä. Kesäaikana Uljuan tekoaltaan säännöstelyllä pystytään pienentämään tulvavirtaamia, mutta pitkään jatkuvat voimakkaat sateet voivat täyttää tekoaltaan nopeasti ja aiheuttaa vahinkoja maataloudelle ja myös rakennuksille etenkin, jos maaperän vesivarastot ovat täynnä. Tällainen tapahtuma esiintyi elokuussa Ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia virtaamissa on tarkasteltu SYKE:n julkaisussa Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen (2012). Näiden uusien tietojen myötä tulisi tarkastella, pitäisikö Uljuan tekoaltaan säännöstelykäytäntöä tai lupaehtoja muuttaa.

4 Siikajoen vesistöalue Siikajoen vesistöalue on laajuudeltaan km 2 ja järvisyysprosentti on 2,18

5 Toimeksianto (Ramboll) 1. Yksityiskohtaiset tulvavaara- ja tulvariskikartat välille Revonlahti (Pöyryn voimalaitos) Kestilä kevättulville välille Saarikoski-Rantsila kesätulville => tulvavaarakartat tulvakarttapalvelussa maaliskuussa, tulvariskikarttoja aloitetaan työstämään maaliskuussa 2. Vuoden 2012 tulvavahingot ja toiminta tulvatilanteessa 3. Tulvanpidätysmahdollisuudet vesistöalueella 4. Jääpatopaikat ja niiden mahdolliset ennakkotorjuntatoimenpiteet 5. Toimenpiteet, joilla voidaan vähentää tulvariskejä (myöhemmin) 6. Ehdotukset maankäytön suunnitteluun (myöhemmin) 7. Kortteisen säännöstelyn muutokset ja kuntakysely Iso Lamujärven kehittämistarpeista 8. Tavat parantaa tulvavaroitusten antamista asukkaille ja toiminnanharjoittajille 9. Aiemmat suunnitelmat säännöstelyyn ja tulvasuojeluun

6 1. Tulvavaara- ja tulvariskikartat Siikajoesta luotiin virtausmalli tulvavaarakarttojen laatimiseksi. Mallinnuksessa hyödynnettiin Maanmittauslaitoksen laserkeilaamia alueita, vanhoja poikkileikkaustietoja joesta sekä kesällä 2013 tehtyjä uomamittauksia. Sillat ja pohjapadot lisättiin malliin piirustusten ja tarkemittausten perusteella. Alueella on tehty koskikunnostuksia, jolloin aikoinaan perattuja koskia on ennallistettu. Kunnostusten vaikutus veden pinnan korkeuteen on alustavien laskelmien mukaan keskimääräisellä tulvavirtaamalla enintään noin 0,17 0,18 m. Malli on sovitettu vastaamaan jokiuoman ominaisuuksia mitatuilla virtaamilla ja vedenkorkeuksilla, jonka jälkeen on voitu laskea vedenkorkeuksia suurillakin (kerran 1000 vuodessa sattuvilla) tulvilla. Tulvavaarakartoissa kuvataan tulva-alueet ja vedenkorkeudet.

7 Tulvavaarakartta

8 Tulvariskillä tarkoitetaan vahingon tai vaaran uhkaa Korkea riski syntyy silloin, kun tulvan todennäköisyys on suuri ja alueella on haavoittuvia kohteita, esim. tiheää asutusta, julkisia rakennuksia (koulut, päiväkodit, sairaalat, vanhainkodit ym.) tai teollisuuslaitoksia. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys sekä tulvasta aiheutuvat vahingolliset seuraukset: 1) vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle 2) välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan, pitkäaikainen keskeytyminen 3) yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen 4) pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle 5) korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle Tulvariskikartat esittävät jokaisen tarkastellun toistuvuuden tulva-alueen: asukkaiden määrä laitokset, jotka voivat aiheuttaa äkillistä pilaantumista tulvatilanteessa seurauksista mahdollisesti kärsivät suojelualueet muu tärkeä paikallinen aineisto Tulva-alueilla olevat riskikohteet poimitaan viranomaisaineistoista ja kohteet tarkistetaan kunnissa ja muilla sidosryhmillä.

9 Esimerkki tulvariskikartasta Pudasjärven alueelta

10 3. Tulvanpidätysmahdollisuudet vesistöalueella Olemassa olevat tekoaltaat ja säännöstelyjärvet: Uljua 139,7 Mm 3 (säännöstelytilavuus) Kortteinen 9,0 Mm 3 Iso-Lamujärvi 29,0 Mm 3 Vähä-Lamujärvi 1,1 Mm 3 Tarkasteltu seuraavia mahdollisuuksia: A) Alaslasketut järvet ja niiden ottaminen säännöstelyyn Yläpuolinen valuma-alue pieni, sijaitsevat valuma-alueen latvoilla Ei merkittävää varastotilavuutta Järven rannalla asutusta, tulvia esiintyy jo nykyisin B) Kuiva-altaat, joihin tulvavettä voidaan varastoida tilapäisesti Kuiva-altaan pitäisi sijaita lähellä Mankilan tulva-aluetta, jolloin allas voitaisiin ottaa oikea-aikaisesti käyttöön. Alueella ei ole kunnan tai valtion omistamia suurehkoja alueita, ongelma suunnittelussa ja toteutuksessa on käyttöoikeudesta tai lunastamisesta sopiminen. Rakennettavien altaiden kustannukset korkeat. Vanhat turvetuotantoalueet pääosin viljelyssä tai metsitetty. Kurunneva ainoa, johon voisi vettä tilapäisesti varastoida, mutta tilavuus pieni (~0,5 Mm 3 ). C) Veden pidättäminen metsäojissa Vedenpidätysmahdollisuus metsäojissa tulisi ottaa huomioon jo metsänojitussuunnitelmia laadittaessa.

11

12 4. Jääpatopaikat Siikajoki: Tuomisaaren yläpuolella Kaijankoskella jokisuussa Siikajoen kirkonkylän kohdalla Revonlahti: Pöyrynkosken yläpuoleisessa suvannossa ja heti Pöyrynkosken alapuolella Kirkkosuvanto Ruukki: Anttilan suvanto Liskonmutka Ruukinkosken alapuolella Yrityspuisto Paavola: Hemminkosken alapuolelle 86 maantien yläpuolelle Rantsilan yläpuoli Hyttikoski Siikajoella jääpadot eivät ole viime vuosien aikana olleet ongelma, eikä jääpatoja ole tarvinnut purkaa tai räjäyttää viimeisen viiden vuoden aikana. Yleensä Uljuan altaan ja Rantsilan välinen jokiosuus on ollut sula jäiden lähdön aikaan, mikä vähentää jääpatoriskiä alempana jokiosuudella.

13 5. Vuoden 2012 tulvavahingot Viisto- ja ilmakuvasten perusteella Siikajoen tulva-alueen pinta-alaksi saatiin 4 133,6 ha. Tulvan alle jäi yleisiä teitä m ja yksityisiä teitä m. Tulvavahinkokorvaushakemuksia jätettiin 42 kpl ja korvauksia haettiin euron arvosta. Tulvavahinkolain mukaisia vahinkoja todettiin noin euron edestä. Tulvavahinkoina korvattiin vahinkoja n euroa. Satovahinkoja ilmoitti kaikkiaan 104 tilaa ja korvaushakemuksen jätti 42 tilaa. Satovahinkolain mukaisesti arvioitu satovahinkojen määrä oli noin euroa. Keskimääräinen korvausprosentti arvioidun vahingon määrästä oli 33,80 %. Satovahinkona korvattiin 29 hakijalle Siikalatvalla yhteensä euroa. (Siikalatvan Maaseutujohtajan Mikko Äijälän tiedonanto )

14 Sato- ja tulvavahinkolakien ulkopuolelle jää huomattava osa vahinkoja: valtion teille aiheutuvat vahingot sekä niiden torjunta yksityisteille aiheutuvat vahingot, joilla ei ole virallisesti perustettua tiekuntaa palo- ja pelastusviranomaisille aiheutuneet kulut sosiaali- ja vanhuspalveluille sekä koulutoimelle aiheutuneet kulut erilaisille ajoneuvoille aiheutuneet vahingot (maidonkuljetus, muu tarvikekuljetus, yksityiset) tulvavahinkojen torjumisesta ja rajoittamisesta aiheutuneet kustannukset sato- ja tulvavahinkolakien korvausten ulkopuolelle jäävät irtaimisto-, tuote- ja maataloustuotevahingot sekä sadonmenetykset (mahdollisesti esim. perunan kantasiemenen lisäysaineisto) peltojen tiivistymisestä ja vesitalouden häiriintymisestä aiheutuneet kustannukset ojituksen vahingoittumisesta ja liettymisestä aiheutuneet puhdistus- ja kunnostuskustannukset karjalle mahdollisesti hankitun ostorehun kustannukset Suurimmat yksittäiset, todennetut vahingot joita em. lait eivät tunne korvattavina, olivat noin euroa. Yleisiä teitä kunnostettiin noin eurolla (lanaus) sekä yhden tiekohdan korjaus Mankilan alueella. => Alkuperäinen arvio ~2 milj. euroa ei liene kaukana todellisista vahingoista

15 7. Kuntakysely Iso-Lamujärven kehittämistarpeista Kysely lähetetty Pyhännän kunnalle (myös ranta-asukkaat 14 kpl) ja Lamun osakaskunnan puheenjohtajalle Nykytila: Nykyisestä vedenkorkeusvaihtelusta (0,5-1 m) jonkin verran haittaa kalastolle, veden laadulle ja virkistyskäytölle Rantaeroosiota esiintyy jonkin verran, mutta ei ole ongelma Vedenlaatua heikentävät turvetuotanto, metsäojitukset ja ranta-asutus Humusta kertynyt järven pohjalle, vesi ruskeaa sateiden jälkeen, pyydykset liettyvät, sinilevää Järven rannalla on 226 loma-asuntoa, 4 vakituista asuntoa, matkailulle ollaan hakemassa paikkaa Iso-Lamujärven rannalta Kehittämistarpeet: Säännöstely tasaisemmaksi (pohjapato, säännöstelypadon automatisointi) Kesällä ja kalojen kutuaikana vesipinta korkeammalla, HW-raja alemmas Turvetuotannon, metsätalouden ja haja-asutuksen vesien parempi käsittely Istutukset: siika ja kuha (kalatie säännöstelypadon yhteyteen) Venepaikkoja Lamujoen kioskille, vesikasvillisuuden niittoa, ruovikoituneiden rantojen ruoppauksia Haanpään-soututapahtuma, kalastusmatkailun lisääntyminen (istutukset)

16 8. Tavat parantaa tulvavaroitusten antamista Lähtökohdat: Kaikkien asianosaisten tulisi saada ilmoitus tulvavaarasta ajoissa. Kaikki alueen asukkaat eivät lue internettiä säännöllisesti tai edes käytä tietokonetta. Internet-sivustoilla olevat virtaama tms. tekniset tiedot eivät kaikille välttämättä avaudu, joten tulvavaarasta olisi ilmoitettava kansantajuisesti. Siikalatvan kunta: Tiedote ovelta-ovelle vuorokauden sisällä (paperitiedote) Tiedote kunnan internet-sivujen päälle (kriisiviestintä) Suomen ympäristökeskus (SYKE): Sähköpostiviesti tulvavaroituksesta (kuntaan, voidaan toimittaa myös asukkaille) Puhelimen tekstiviestivaroitus vaikeampi toteuttaa, mutta mahdollinen Tulvavaroitus voidaan antaa Ylen sääennusteiden yhteydessä tai paikallislehteen/ -radioon Tulvavaroitusten internet-sivut: Lisätty myös tekstiä varoituksista Voidaan mahdollisesti liittää tietoa poikkimenevistä tieosuuksista Maakosteudesta voidaan tehdä mittari säännöstelijälle, jonka perusteella Uljuan juoksutuksia ja pinnankorkeutta säädetään. Maakosteusvaroitus voidaan lisätä Suomen myös ympäristökeskuksen wwwsivuilla näkyviin ennusteteksteihin. Uusi maakosteuden mittausasema lähelle Uljuaa

17 Sadanta yksinään käytettynä ole hyvä tulvan ennustemittari, mutta mikäli maaperän kosteusvarastot ovat täynnä eikä maa enää ime vettä, kaikki sadevesi voi päätyä valunnaksi. Tulvatilanteessa etenkin jatkuvilla, rankoilla sateilla on suuri merkitys tulvan lisääntymiseen. Sadetutkatietoja löytyy mm. Ilmatieteen laitoksen ja Foreca Oy:n internet-sivuilta. Vedenpinnan (ja virtaaman) mittausaseman palautus Mankilaan Tulvakeskus (Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto Palveluista löytyvät vesistötulvat (varoitukset, vesitilanne ja ennusteet, vesistöennusteet vesistöittäin ja tulvakartat), Rankkasadetulva (varoitukset) sekä Merivesitulvat (varoitukset, meriveden korkeusennuste ja tulvakartat) ELY-keskus: Ohjaa/valvoo Uljuan säännöstelyä Seuraa SYKEn vesistöennusteita päivittäin Informoi Siikajoen vanhan uoman varren asukkaita lisääntyneistä juoksutuksista (puhelin, paikallislehdet Kaleva ja Siikajokilaakso, paikallisradio Pooki) Erillinen tulvaorganisaatio (varahenkilöjärjestelyt huomioiden): Viranomaistyö ja tiedottaminen Säännöstelyn ohjaus ja tulvaennusteet Operatiivinen tulvantorjunta Tiedottamista ELY-keskuksen sisällä on selkeytetty, myös ELY-SYKE välillä

18 Muita mahdollisia tiedotuskeinoja: VIRVE-verkko (viranomaisradioverkko, ei tavoita asukkaita) Viranomaisen vaaratiedoite (Siikajoella patomurtumatilanteessa tai erittäin poikkeuksellisessa jääpatotilanteessa) Paikallisradio ja lehdet (toimittajat seuraavat tulvavaroituksia internetistä) Twitter-tili kehitteillä internettiin (tätä kautta voidaan lähettää mm. tekstiviestejä) Tulvakamerat Käytetty mm. vesistöjen jäätilanteen seurantaan Voitaisiin hyödyntää Mankilan alueella tieosuuksilla (ei hyödytä paikallisia asukkaita, mutta ulkopuolisia mahdollisesti) Ilkivaltauhka Yhteystietojen ylläpito ja ajantasaisuus Kunnan maaseutuasiamiehellä on viljelijöiden osoite- ja muut yhteystiedot, tiedot päivitettävä ja tarkastettava esim. tukihakemuksia tehtäessä, jotta ajantasaiset yhteystiedot olisivat tarpeen vaatiessa saatavilla

19 9. Aiemmat suunnitelmat säännöstelyyn ja tulvasuojeluun Yleissuunnitelmia Siikajoen säännösteltävyyden parantamiseksi on tehty vuosina 1970, 1978 ja Kaikki ovat jääneet yleissuunnitelma-asteelle: Lamujoen säännöstelyn tehostaminen ja kanava Kortteisen altaasta Uljuan altaaseen Kurranjärven ja Järvitalonjärven säännöstely (säännöstelytilavuudet: 6,1 Mm 3 ja 3 Mm 3 ) Kanava Kurranjärvestä Kärsämänojaan Paavolan tekoallas (säännöstelytilavuus 33 Mm 3 ) Ohtuanojan kääntö Siikajokeen Revonlahden tekoallas (säännöstelytilavuus 10 Mm 3 ) Mulkuanjärven säännöstely ja kanava Mustamaan altaaseen Leuvan allas (Leuvan allas olisi ollut teknisesti hyvä hanke, mutta sen katsottiin aiheuttavan haittaa Liminganlahdelle, säännöstelytilavuus 50 Mm 3 ) Pöyryn voimalaitoksen siirto Revonlahden altaan yhteyteen Hyttikosken voimalaitoksen rakentaminen Ruukin voimalaitoksen uusiminen Kurranjärven ja säännöstely ja kanava Kurranjärvestä Uljuan altaaseen Revonlahden voimalaitos ilman yläallasta Pöyryn voimalaitoksen uusiminen Länkelän voimalaitos

20 Uljuan altaan tulokanavan vedenjohtokyvyn parantaminen Uljuan altaan yläosan korotus altaaseen tehtävällä säännöstelypadolla (noin Mm 3 lisätilavuus altaaseen) tai Mustaojan tekoaltaan rakentaminen Uljuan altaan kaakkoispuolelle Leuvan altaan yhteyteen rakennettava voimalaitos Autionkosken voimalaitos Uljuan voimalaitoksen laajennus Neljä säännöstelykohdetta (Leuvan ja Paavolan tekojärvet, Kurranjärven säännöstely ja Uljuan yläosan korotus) Viisi voimalaitosta: Länkelä, Revonlahti, Autiokoski ja Leuva sekä Uljuan laajennus Kurrankanavan kaivu Kurranjärvestä Lämsänkoskelle Kärsämäojan kääntö Kurranjärveen 14 kpl pohjapatoja vähävetisiksi jäävillä jokiosuuksilla 1986 tehty diplomityö (Hannu Alatalo) Mankilan alueen tulvapenkereistä. Hanke todettiin taloudellisesti kannattamattomaksi. Ohitusoja Savalojasta Saarikosken alapuolelle (nopeuttaisi vesien siirtymistä pois Mankilan tulva-alueelta). Investointi todettiin kannattamattomaksi (ojan pituus noin 11 km, paljon kaivumassoja, mitoitusvirtaama vain 20 m 3 /s, ohitusojan on suunniteltu tulvivan suoalueille, suot Pikarineva ja Matkusneva ovat tällöin kuuluneet valtakunnalliseen soiden suojeluohjelmaan, nyt osa Matkusnevasta on luonnonsuojelualuetta).

21 Aikaisempia suunnitelmia kartalla

22 Koko työ valmis Aikataulu

23 Kiitos mielenkiinnosta! Kommentteja, mielipiteitä ja ideoita otetaan mielellään vastaan! Ramboll Finland Oy Piia Sassi Päkkilä piia.sassi p