VUODEN 2012 TULVAVAHINGOT JA TOIMINTA TULVATILANTEESSA
|
|
- Jaana Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä Viite VUODEN 2012 TULVAVAHINGOT JA TOIMINTA TULVATILANTEESSA
2 1 Tarkastus Päivämäärä Laatija Piia Sassi-Päkkilä Tarkastaja Jaana Hakola Hyväksyjä Veli-Pekka Latvala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuvaus Selvitys vuoden 2012 tulvavahingoista, säännöstelyn hoidosta ja tiedottamisesta tulvatilanteessa Viite
3 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO VUODEN 2012 TULVAVAHINGOT ALUSTAVA ARVIO VIISTO- JA ORTOILMAKUVAUKSET KORVAUSTEN PERUSTEET MAKSETUT VAHINKOKORVAUKSET JA MUUT AIHEUTUNEET VAHINGOT SÄÄNNÖSTELYN HOITO JA TIEDOTTAMINEN TULVATILANTEEN KEHITTYMINEN SÄÄNNÖSTELYYN LIITTYVIÄ RAJOITUKSIA JA ONGELMIA TIEDOTTAMISEEN LIITTYVIÄ ONGELMIA PELASTUS- JA SUOJAUSTOIMET PERUSPALVELUJEN TURVAAMINEN... 9
4 3 1. JOHDANTO Työ liittyy kokonaisuuteen Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvityksen laatiminen. Työssä on selvitetty vuoden 2012 kesätulvasta aiheutuneita vahinkoja sekä tarkastelu kyseisen tulvan aikaista säännöstelyn hoitoa ja tiedottamisesta. Aineistoa on saatu ELY-keskukselta, kunnilta (maaseutuhallinto) sekä paikallisilta asukkailta (kokousmuistiot, ohjausryhmä, yleisötilaisuudet). ELY-keskus laatii koko Siikajoen vesistöalueen kattavan tulvariskien hallinnan yleissuunnitelman, jossa tarkastellaan säännöstelykäytäntöjä ja laaditaan tulvakartat sekä tarkastellaan mahdollisuuksia pidättää vesiä ja pienentää haitallisia vaikutuksia. Selvityksen perusteella ELY-keskuksen on saatava jatkossa jokivarren asukkaille tieto tulvavaarasta paremmin. 2. VUODEN 2012 TULVAVAHINGOT 2.1 Alustava arvio Vuonna 2012 elokuussa sattuneessa tulvassa Siikajoen alaosalla kastui alustavan arvion mukaan noin ha peltoa, joista suurin osa oli Mankilan alueella. Satotappioiksi arvioitiin alustavasti n. 2-3 miljoonaa euroa, mikä sisälsi sekä suorat sateesta aiheutuvat tappiot että tulvasta aiheutuneet vahingot. Koko Pohjois-Pohjanmaan alueella sateet ja tulvat aiheuttivat noin 10 miljoonan euron satotappiot. Tiettävästi karjan juomavesi ei saastunut eikä eläimiä kuollut tulvan seurauksena Siikajoen alueella. Satovahinkojärjestelmästä ja voimakkaasta nurmiviljelystä johtuen vain harvojen viljelijöiden arvioitiin saavan satovahinkokorvausta. Tilakohtainen omavastuu satovahinkojen määrässä on 30 %, minkä ylittävän vahingon jälkeen korvauksia voidaan maksaa. Vielä tuolloin voimassa olleen tulvavahinkolain mukaisista vahingoista voitiin korvata enintään 80 %. Arvioitiin myös todennäköiseksi, etteivät kaikki vahinkoa kärsineet hae korvausta. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, kokousmuisto ja yleisötilaisuusmuistio ) 2.2 Viisto- ja ortoilmakuvaukset Lentokuva Vallas Oy kuvasi Siikajoen alueen viistokuvauksena pilvien alapuolelta 10. ja 11. elokuuta Lisäksi Maanmittauslaitos suoritti 13. elokuuta korkeammalta tehtävän ortokuvauksen, mutta tässä vaiheessa suurin tulvahuippu oli kuitenkin jo ohitettu. Siikajoen viistokuvat jättivät joitakin alueita katveeseen, koska kuva oli otettu vain yhteen suuntaan tai lentoreitti ei ollut riittävän laaja. Näin ollen joitakin osia tulva-alueesta jäi viistokuvauksen ulkopuolelle. Tällaisia alueita olivat esimerkiksi Mankilanjärven etelä- ja itäpuoli sekä Nevalankankaan ja Karjonevan alueet. Ortoilmakuvissa puusto ja pilvien varjot aiheuttivat tulva-alueen tulkintaan epävarmuutta. Tulvan peittämät tiet saatiin selville Liikenneviraston Digiroad-aineiston avulla. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Eeva Pudas, Siikajoen ja Kalajoen kesätulvat elokuussa 2012 raportti) Viisto- ja ortoilmakuvasten perusteella vesi peitti laajoja ja yhtenäisiä alueita Rantsilan ja Paavolan välillä, mutta asuinrakennukset säilyivät kuivina. Yhdistämällä eri kuvauksista saadut tulva-alueet Siikajoen tulva-alueen pinta-alaksi saatiin 4 133,6 ha. Tulvan alle jäi yleisiä teitä m ja yksityisiä teitä m. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Eeva Pudas, Siikajoen ja Kalajoen kesätulvat elokuussa 2012 raportti) Karkealla tarkastelulla tulva-alueesta noin 400 ha on metsäaluetta ja loput, reilu 3700 ha, peltoa.
5 4 Kuva 1. Yhdistetty viisto- ja ortokuvauksen tulva-alue (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Eeva Pudas, Siikajoen ja Kalajoen kesätulvat elokuussa 2012 raportti) 2.3 Korvausten perusteet Satovahinkojen korvaamisesta asti voimassa oleva lain ( /1214) perusteella korvausta voidaan maksaa tulvavahingosta, joka on aiheutunut: kasvaville, korjuuvaiheessa oleville tai korjatuille puutarhatuotteille, mikäli vahinkoa ei korvata satovahinkolain mukaisesti, tai korjatulle sadolle kasvavalle puustolle, yksityisteille, silloille, ojille ja penkereille rakennuksille tai rakennelmille välttämättömälle kotitalousirtaimistolle ja ammatin harjoittamisessa valmistuneille tuotteille tai siinä tarvittavalle irtaimistolle tulvan takia kylvämättä jäämisestä Lisäksi korvausta voidaan maksaa kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet edellä mainittujen vahinkojen estämiseksi tai rajoittamiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Korvausta ei makseta, jos tulvan aiheuttama vahinko olisi tulvan sattuessa ollut vahingonkärsijän kohtuullisin toimenpitein estettävissä tai jos vahinko on vähäinen. Korvaus perustuu vahinkoarvioon, ei esimerkiksi rakennusten korjauskustannuksiin. Voimassa olevan satovahinkolain mukaan korvauksia voidaan maksaa vahingosta, joka aiheutuu: kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sadolle hallasta, raesateesta, kaatosateesta, rajuilmasta, poikkeuksellisista tulvista, poikkeuksellisesta kuivuudesta tai muusta vastaavasta viljelijästä riippumattomasta, poikkeuksellisen suuresta luonnonolojen vaihtelusta talvehtivalle kasville poikkeuksellisista talvehtimisolosuhteista poikkeuksellisen tulvan tai poikkeuksellisen runsaiden sateiden aiheuttaman märkyyden vuoksi kylvämättä jäämisestä Korvaus perustuu laskennalliseen normisatoon ja yksikköhintaan.
6 5 2.4 Maksetut vahinkokorvaukset ja muut aiheutuneet vahingot Tulvavahinkona korvattavaksi haettiin korvauksia kaikkiaan euron arvosta. Suoritetun arvioinnin perusteella tulvavahinkolain mukaisia vahinkoja todettiin noin euron edestä. Tulvavahinkokorvaushakemuksia jätettiin kaikkiaan 42 kpl. Tulvavahinkoina korvattiin vahinkoja n euroa. Lisäksi vahinkoja haettiin korvattavaksi satovahinkoina. Satovahinkoja ilmoitti kaikkiaan 104 tilaa ja korvaushakemuksen jätti 42 tilaa. Satovahinkolain mukaisesti arvioitu satovahinkojen määrä oli noin euroa. Keskimääräinen korvausprosentti arvioidun vahingon määrästä oli 33,80 %, satovahinkona korvatuissa tapauksissa. Satovahinkona korvattiin 29 hakijalle Siikalatvalla yhteensä euroa. (Siikalatvan kunnan maaseutujohtajan Mikko Äijälän tiedonanto ) Suuri osa tulvassa syntyneistä vahingoista oli kuitenkin sellaisia, joita ei voida korvata joko satovahinko- tai tulvavahinko lakien mukaisina vahinkoina. Suurimmat yksittäiset, todennetut vahingot joita em. lait eivät tunne korvattavina, olivat noin euroa. Sato- ja tulvavahinkolakien ulkopuolelle jää huomattava osa tulvan aiheuttamia vahinkoja. Tällaisia vahinkoja ovat mm: valtion hallinnoimille teille aiheutuvat vahingot sekä niiden torjunta sellaisille yksityisille ja yksityisteille aiheutuvat vahingot, joilla ei ole virallisesti perustettua tiekuntaa palo- ja pelastusviranomaisille aiheutuneet kulut sosiaali- ja vanhuspalveluille sekä koulutoimelle aiheutuneet kulut erilaisille ajoneuvoille aiheutuneet vahingot (maidonkuljetus, muu tarvikekuljetus, yksityiset) tulvavahinkojen torjumisesta ja rajoittamisesta aiheutuneet kustannukset sato- ja tulvavahinkolakien korvausten ulkopuolelle jäävät irtaimisto-, tuote- ja maataloustuotevahingot sekä sadonmenetykset (esim. perunan kantasiemenen lisäysaineisto) peltojen tiivistymisestä ja vesitalouden häiriintymisestä aiheutuneet kustannukset ojituksen vahingoittumisesta ja liettymisestä aiheutuneet ojien puhdistuskaivu- ja salaojien huuhtelu sekä muut kunnostuskustannukset karjalle mahdollisesti hankitun ostorehun kustannukset ELY-keskuksen liikenne-vastuualueen mukaan, vuoden 2012 kesätulvasta ei syntynyt varsinaisia vaurioita yleisiin teihin, koska voimakasta virtausta ei teiden kohdalla kuitenkaan esiintynyt. Lisärahan tarve oli vain euroa. Ainoastaan yhtä tienkohtaa korotettiin ja rahoitus tähän saatiin ELYkeskuksen ympäristöpuolelta. Yksityistievahingoista ei liikennepuolella ole tietoa, mutta heille ei tullut yhdeltäkään tiekunnalta parannushakemusta tulvavaurioiden seurauksena. Alustava arvio tulvavahinkojen kokonaissuuruudesta, n. 2 miljoonaa euroa, on siis hyvin todennäköinen. Vuonna 2006 on Mankilan alueella arvioitu yleisten tieosuuksien parantamista kerran 20 vuodessa toistuvalle tulvalle ja arvioksi on saatu samoille tieosuuksille (Saarikoski-Mankila- Savaloja) kuin mitkä edelleen olivat tulvan peittäminä elokuun 2012 tulvan aikana. Hankekortin mukaisia korotuksia ja kunnostuksia ei siis vielä ole toteutettu, mutta ongelmakohdat ovat tiedossa.
7 Kuva 2. Tienparannuskohteet kartalla (Oulun tiepiiri 2006, Hankekortti, Mankilan kylän tulvasuojelu). 6
8 7 3. SÄÄNNÖSTELYN HOITO JA TIEDOTTAMINEN 3.1 Tulvatilanteen kehittyminen Uljuan säännöstelyallas oli ennen elokuun 2012 sadehuippua 70 cm ylävesirajan alapuolella, jolloin säännöstelyaltaassa oli varastokapasiteettia n. 19,3 miljoonaa m 3. Elokuussa todettiin Kestilän havaintoasemalla suurin havaittu sadanta (142 mm viikon aikana, kun keskimääräinen koko elokuun sadanta on noin mm). Muutaman päivän aikana satoi kaksi kertaa enemmän kuin koko elokuun sadanta on keskimäärin. Sade- ja virtaamaennuste näytti siltä, että Uljuan altaalla käytössä oleva säännöstelytilavuus olisi riittänyt. Kuitenkin ennusteet muuttuivat 4.8. ja ohijuoksutuksia aloitettiin 5.8., niin pian kuin mahdollista. Uljuan altaan yläraja (N m) ylitettiin 8.8. Uljuan ohijuoksutus oli suurimmillaan 9.8. (200 m 3 /s). Kaikille vähävetisen uoman varrella oleville maanomistajille soitettiin 5.8. virtaaman lisääntymisestä. Tulvavesi Mankilassa oli korkeimmillaan 11.8., jolloin Siikajoen vesipinta oli 3,5 m korkeammalla kuin elokuun alussa. Mankilan tulva-alueen laajuudeksi arvioitiin ha. Vesitilannetiedote ilmestyi Yleisradion (YLE) verkkosivuille 5.8. ja tietoa lähetettiin myös paikallisradio Pookiin. Tiedotteita lähetettiin myös Suomen ympäristökeskuksen avustuksella 8.8., 9.8. ja Alueen tulvavesikorkeuksien mittaus aloitettiin ja ilmakuvaukset tulva-alueista suoritettiin Säännöstelyyn liittyviä rajoituksia ja ongelmia Siikajoen kevättulvia pystytään leikkaamaan Uljuan ja muiden säännöstelyaltaiden avulla pääsääntöisesti hyvin. Uljuan altaalla voidaan säännöstellä kuitenkin vain noin kolmannes koko valumaalueelta kertyvästä valunnasta. Mankilan alueelle tulevasta vedestä ei voida säännöstellä Savalojaa eikä Kärsämänjokea. Lamujoelta tulevan veden säännöstely on merkitykseltään vähäistä säännöstelyaltaiden pienuuden ja sijainnin vuoksi. Kesätulvia on esiintynyt Siikajoen vesistössä myös vuonna 1986 ja 1990-luvulla. Elokuussa 2012 havaitut virtaamat olivat Siikajoen yläosalla harvinaisen suuria ja niiden on arvioitu toistuvan keskimäärin noin kerran 200 vuodessa (Harjuniva). Elokuun alussa sademäärä oli kahdeksassa päivässä vastaava kuin kahden kuukauden keskimääräinen sademäärä. Sateisesta alkukesästä johtuen maaperän vesivarastot olivat täynnä eikä sadevettä enää imeytynyt maahan. Näin suurien sateiden aiheuttamaa virtaaman nousua ei pystytty leikkaamaan riittävästi, vaan seitsemän päivää sateiden alkamisen jälkeen Uljuan altaan yläpuoliset vedet jouduttiin ohjaamaan kokonaan altaan ohitse. Uljuan alapuolista tilannetta vaikeuttivat vielä Siikajokeen Uljuan alapuolella yhtyvä Lamujoki ja muut tulvivat uomat, joiden virtaamat olisivat jo ilman Uljuan ohi virranneita tulvavesiä aiheuttaneet tulvavahinkoja Mankilan alueella. Mankilassa tulvahaittaa alkaa esiintyä jo Harjunnivan virtaamilla 220 m 3 /s, kun pitkäaikainen keskiylivirtaama (MHQ) on 262 m 3 /s. Joen rantapenkereet ovat riittävät pitämään tulvaveden Siikajoessa, mutta vesi nousee jokeen laskevien kuivatusojien kautta pelloille ja metsiin. Vesipinnan noustua joessa riittävän korkealle, esimerkiksi Pasonojan virtaussuunta kääntyy ja vettä työntyy Kaivosojan ja Linnanojan kautta pelloille. (Alatalo 1986) Kasvillisuus voi muuttaa uoman virtausvastusta kesän kuluessa. Tällöin kesällä vedenkorkeus saattaa samalla virtaamalla olla korkeampi, kuin vastaavassa tilanteessa keväällä, kasvillisuudesta johtuen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) arvioi, että Mankilan tulva-alue olisi ollut noin ha pienempi, jos Uljuaa olisi tyhjennetty kolme viikkoa etukäteen tai, jos Uljuan vesipintaa olisi pidetty koko ajan kesäaikaisella alavesirajalla (N m). Tällöin voi syntyä kuivuusongelmia Uljualla ja Siikajokivarressa, jos sateita ei syksyllä tule. Vesipinta Uljualla voi laskea luvan mukaisen säännöstelyn alarajan ( ) +77,00 alapuolelle, koska säännöstelyssä tulee huomioida myös haihdunta. Edellä mainittu vaikuttaa Uljuan ja Siikajoen virkistyskäyttöön ja ekologiseen tilaan. Tässä selvityksessä ELY-keskus tarkastelee SYKEn arvioiden perusteella mahdollisuutta pitää vedenkorkeus alempana, jos kesä on märkä ja maaperän vesivarastot ovat täynnä.
9 8 Uljuan voimalaitoksen yhteydessä olevan tulvaluukun käyttö on pakkasilla hieman ongelmallista. Tulvaluukun kautta juoksutettu vesi jäätää 4-tien vaarallisen liukkaaksi. Eli talvellakin olisi hyvä saada tulovirtaama leikattua hyvissä ajoin Lämsänkosken padon kautta kuivaan uomaan, koska altaan tyhjentäminen pelkän voimalaitoksen kautta kestään liian kauan. Esimerkiksi joulua 2013 edeltävänä ajanjaksona ei voimalaitoksen yhteydessä olevaa tulvaluukkua uskallettu avata 4-tien jäätymisen pelossa joululiikenteen ollessa vilkkaimmillaan. Ilmastonmuutoksen ennustaminen vaikuttaa tulevaisuuden tulva-arvioihin. Siikajoen alueella on odotettavissa että ilmastonmuutoksen seurauksena kevättulvat tulevat pienenemään ja talvikauden (joulukuu-maaliskuu) tulvat tulevat puolestaan lisääntymään. Kesien arvioidaan muuttuvan hieman vähäsateisimmiksi, mutta vuosien välinen vaihtelu tulee todennäköisesti kasvamaan. Siikajoen säännöstelyä voidaan kuitenkin muuttaa tarvittaessa, jos virtaamissa tapahtuu merkittäviä muutoksia ilmastonmuutoksen myötä. 3.3 Tiedottamiseen liittyviä ongelmia Siikajoen tulva-alueilla asuvat ovat tottuneet kevättulviin, sillä joki on tulvinut aina. Tulvien esiintyminen ennalta arvaamattomana ajankohtana on ongelma, kuten elokuun 2012 tulva. Vielä näytti siltä, että Uljuan altaalla käytössä oleva säännöstelytilavuus olisi riittänyt sadevesien varastointiin. Kuitenkin ennusteet muuttuivat 4.8. Sade- ja virtaamaennusteiden nopea muuttuminen vuorokaudessa edellytti nopeita toimenpiteitä juoksutuksissa. ELY-keskuksella on operatiivinen yksikkö ja organisaatio kevättulvia varten, kuten jääpatojen purkamiseen ja tulvasuojauksiin, mutta loppukesällä 2012 tulvaorganisaatio ei ollut valmiudessa. Myöskään varallaolomääräyksiä tai varahenkilöjärjestelyjä ei oltu yksiselitteisesti sovittu. Tulvatilanne oli lisäksi erilainen verrattuna kevättulviin, joten ei selkeästi tiedetty miten toimia tällaisessa tulvassa. Kaikkia vahingonkärsijöitä ei tavoitettu ajoissa. Vanhan uoman varren asukkaille soitettiin kasvavista virtaamista, mutta Mankilan alueen maanviljelijöitä ei henkilökohtaisesti informoitu Siikajoen lisääntyvästä virtaamasta. Tiedotteet annettiin Ylen verkkosivuille ja paikallisradioon. Tiedotteet annettiin samana päivänä, kun ohijuoksutukset vanhaan uomaan aloitettiin, joten myös varoaika oli liian lyhyt. Kaikkien asianosaisten tulisi saada ilmoitus tulvavaarasta ajoissa. Kaikki alueen asukkaat eivät lue internettiä säännöllisesti tai edes käytä tietokonetta. Myöskään internet-sivustoilla olevat virtaama tms. tekniset tiedot eivät kaikille välttämättä avaudu. Tulvavaarasta olisi ilmoitettava kansantajuisesti. ELY-keskuksen ohjeistusta ja työnjakoa äkillisessä tulvatilanteessa on syytä parantaa. Tiedottamis-/varoituskynnystä tilanteissa, jossa satovahingot ovat mahdollisia, on syytä laskea ja yhteistyötä ELY:n ja kunnan maaseutuviranomaisten kanssa on aihetta parantaa Vuoden 2012 elokuun tulvassa etukäteistiedottaminen olisi voinut vähentää tappioita merkittävästi, jos esimerkiksi rehupaalit olisi saatu siirrettyä ajoissa turvaan. 3.4 Pelastus- ja suojaustoimet Pelastuslaitokselle ei tullut Mankilasta yhtään hätäpuhelua kesätulvan 2012 aikana. Kotihoitopalvelu tiedusteli mahdollisuutta kuljetuksiin, mutta virallista pyyntöä ei tullut. Rantsilassa tulvii joka vuosi ja pelastuslaitos toimii nykykalustolla ja resursseilla. Pelastuslaitos ei hanki lisäkalustoa tulvien vuoksi, mutta pelastuslaitoksen sisällä voidaan tehdä valmiussiirtoja, esim. veneitä voidaan siirtää Rantsilaan tarpeen vaatiessa. Jokilaaksojen pelastuslaitos on kuntien palveluksessa ja pelastuslaitoksen toimenkuvaa voidaan tarkistaa tällaisten tapausten varalle. Sopivaa kalustoa pelastuslaitoksella kuitenkin olisi myös kuljetusten hoitoon. Vasteajat sairaustapauksissa tai tulipaloissa eivät toimi normaaliolojen mukaisesti, jos tiellä on paljon vettä. Alueen asukkaiden omatoiminen varautuminen tulvatilanteisiin on tärkeää. ELY-keskuksen rooli tulvantorjunnassa on kesätulvilla pieni. Mankilan tapauksessa ELY-keskus suojasi yhden siemenperunatilan yhteistoimin tilan omistajan kanssa. Lisäksi ELY-keskus tehosti tulvaaikana esim. Uljuan tekoaltaan patojen tarkkailua.
10 9 3.5 Peruspalvelujen turvaaminen Mikäli saadaan ajoissa tietoa mahdollisista tulvista, voidaan kotisairaanhoidon ja kotihoidon päivittäisiä palveluja tarvitsevia kuntalaisia siirtää etukäteen palvelukeskuksiin. Koulupuoli pystyi hyvin reagoimaan elokuussa 2012 Mankilan suunnan oppilaiden koulukyyditykseen päätöksellä, ettei Mankilan suunnan oppilaille voida järjestää koulukyyditystä koulun alkamispäivänä. Asiasta tiedotettiin Yle Oulun, RadioPookin ja sanomalehti Kalevan välityksellä. Tulva-arvio perustui mm. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin Jorma Kallion arvioon. Lähteet: Alatalo Hannu Siikajoen keskiosan pengerrysmahdollisuudet. Diplomityö. Oulun yliopiston rakentamistekniikan osasto. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Siikajoen ja Kalajoen kesätulvat elokuussa Eeva Pudas. Vesistöyksikkö. Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kokousmuisto Viranomaisneuvottelu. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kokousmuisto Yleisötilaisuus. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Lausunto Siikajoen kesätulvan poikkeuksellisuus, Siikalatva. POPEL73/07.02/2012. Äijälä Mikko (Siikalatvan kunnan maaseutujohtaja). Kirjallinen tiedonanto Yhteenveto kesän 2012 tulva- ja satovahingoista Siikalatvalla ja Pyhännällä.
LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotSiikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvitys. Yleisötilaisuus 26.2.2014
Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvitys Yleisötilaisuus 26.2.2014 Tavoite Pyritään varautumaan äkillisiin ja voimakkaisiin tulvatilanteisiin sekä pitkäaikaisiin virtaamien muutoksiin
LisätiedotMUISTIO. Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen ja Mankilan tiestöselvitys, tiedotustilaisuus
MUISTIO Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen ja Mankilan tiestöselvitys, tiedotustilaisuus Aika ja paikka: 16.12.2014 Klo 9.00-, Siikalatvan kunta, Rantsila Gananderin koulu Läsnäolijat:
Lisätiedot42 Kyrönjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8
Lisätiedot57 Siikajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 133(196) 57 Siikajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 318 km 2 Järvisyys 2,2 % Vesistönro Vesistö + hanke Rakennetut MW GWh/a 57 Siikajoen vesistöalue 4,7 15,7
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotMistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?
Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM 2000-luvun tulvat Meriveden
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotTehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke. Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar
Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar Hankkeen osa-alueet Kartoitus tiedontarpeista Tulvatiedon tuottaminen ja
LisätiedotVANHAT TULVASUOJELUSUUNNITELMAT
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.6.2014 Viite 1510007427 VANHAT TULVASUOJELUSUUNNITELMAT 1 Päivämäärä 11.6.2014 Laatija Tarkastus Piia Sassi-Päkkilä
LisätiedotTehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke. Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar
Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar Hankkeen osa-alueet Kartoitus tiedontarpeista Tulvatiedon tuottaminen ja
LisätiedotTulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
LisätiedotULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT
Veli Pekka Latvala 2.10.2014 ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Siikajoen vesistöalueella sijaitsee neljä säännösteltyä järveä. Vesistöalueella käytettävissä oleva
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotTulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo
Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!
LisätiedotKITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE
KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE Tiedote 24.5.2012 klo 15 Kittilässä suuren tulvan vaara ohi Kittilässä vesi on laskenut huipustaan 53 cm ja ennusteiden mukaan vesi jatkaa laskua. Vedenpinta oli tänä
LisätiedotLUP Tulvantorjunta
LUP Tulvantorjunta 7.11.2017 Antti Lallukka Palopäällikkö 20.11.2017 1 Suomessa 22 alueellista pelastuslaitosta ja LUP vastaa koko Länsi-Uudenmaan alueesta (10 kuntaa) Asukkaita alueella 450 555 Työntekijöitä
LisätiedotTulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa
Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki
LisätiedotVAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto
VAKUUTUSYHTIÖIDEN VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Risto Joppe Karhunen Johtaja Turvallisuus & Infra 1 VAKUUTUSALAN ROOLI Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö
LisätiedotKiiminkijoen trhs. Ohjausryhmän 2. palaveri
5.10.2015 Kiiminkijoen trhs Ohjausryhmän 2. palaveri 5.10.2015 Asialista 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Tulvavaarakartat ja riskikohteet 3. Laserkeilausaineiston hyödyntäminen tulvasuojelutoimenpiteiden
LisätiedotPyhäjoen tulvariskien hallinta
Sivu 1/7 Pyhäjoen tulvariskien hallinta 1/11 Yleistiedot Tervetuloa Pyhäjoen tulvariskien hallinnan kyselyyn Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on saanut Maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen Pyhäjoen
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa
LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotMONIMUOTOISET TULVAT
MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla
KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.5.2014 Tampere Olli Utriainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 Pohjois-Pohjanmaan tulvariskialueet 2 1 Lähtölaukaus
LisätiedotEHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta
LisätiedotHE 142/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 142/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi satovahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi satovahinkojen korvaamisesta
LisätiedotPekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta
Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Porin tulvasuojelusta 1 Tulvista ja tulvavaarasta 2 Mahdollinen tulva-alue 50 km 2 3 Pahimmat tulvat ja tulvavaaratilanteita *) 1899 kevät, ns. valapaton tulva 1924 kevät
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (6) Yleisten töiden lautakunta Ho/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2012 1 (6) 425 Oikaisuvaatimus yleisten töiden lautakunnan päätöksestä 29.5.2012 297 vahingonkorvausasiassa HEL 2011-003295 T 03 01 00 Päätös päätti hylätä Asunto Oy Laivasillankatu
LisätiedotIvalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen
IVALOJOEN TULVARYHMÄ Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotTulvariskien hahmottaminen
Tulvariskien hahmottaminen VHVSY:n ja Vantaan kaupungin hulevesiseminaari 25.11.2014 Ulla-Maija Rimpiläinen Mitä tarkoittaa? Todennäköisyys on 22% sille, että seuraavan 50 vuoden aikana sattuu ainakin
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija
LisätiedotISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen
ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Siikaisten kunta Tekijä(t): Anne Järvenranta Pvm: 14.11.2018 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotPäijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005
Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia
LisätiedotKatsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin
Hulevesifoorumi 15.4.2010 Kuntatalo Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin Mikko Huokuna, SYKE Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta Tavoitteena on vähentää tulvista ihmisten
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotPAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN
LisätiedotSiikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus
29.9.2014 Jari Uusikivi ja Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen Hydrologiset selvitykset Johdanto Viime vuosina kesän ja alkutalven tulvissa on tullut
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotVantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet
Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7
LisätiedotPIENTALON TULVA TURVALLISUUSOPAS
ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS OPASTAA TURVALLISEEN ASUMISEEN PIENTALON TULVA TURVALLISUUSOPAS www.espl.fi www.ely-keskus.fi/etela-savo KUVA: STIG HÄGGLUND/VASTAVALO.FI Tulviin varautuminen Selvitä miten tulvat
LisätiedotSIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.6.2014 Viite 1510007427 TULVAVESIEN PIDÄTYSMAHDOLLISUUDET SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA 1 Päivämäärä 11.6.2014 Laatija
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Yhteenvetoraportti Päivämäärä 09/2014 SIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotHULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA, 2. KIERROS
ORIVEDEN KAUPUNKI TEKLA 18.4.2012 49/2012 29.3.2012 TEKLA 20.6.2012 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 66/12 TEKLA 1.11.2018 25.10.2018 79/2018 HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA,
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotPyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu
Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Yleisötilaisuus 25.2.2016, Pyhäjoki 2016-02-26 Page 1 Lähtökohdat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suunnitellut tulvasuojelutoimenpiteitä Pyhäjoen
LisätiedotPIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET
PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä
LisätiedotViranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet
Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet Tuomas Raivio Gaia Consulting Oy Sisältö Tulvatilanteet
LisätiedotBILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus
Muutos% Lämpötila BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Hydrologiset simuloinnit Hydrologisissa simuloinneissa on käytetty
LisätiedotPudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 27.2.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Korteoja ylävirtaan keväällä 2000, Suomen Ilmakuva Oy POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 2011 2/5 Tausta (ELY-keskus)
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
Lisätiedot49 Perhonjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotYlivieska-Alavieskan asukaskysely tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta
Ylivieska-Alavieskan asukaskysely tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta Anne-Mari Rytkönen, SYKE/Vesikeskus Yleisötilaisuus Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta Ylivieska Kyselyn
LisätiedotKORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS
4.10.2013 KORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS Hanke: Paikka: Aika: Läsnä: Kortteisen tekojärven säännöstelyn
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotPudasjärven tulvakartta
TULVAKARTOITUKSEN METATIETOLOMAKE tulvapaikan nimi: sijainti Pudasjärven tulvakartta 12.04.2013 ID: 61 ELY-keskus: Pohjois- Pohjanmaan ELY vesienhoitoalue: Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalue (VHA4) kunta:
LisätiedotProjekti Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen, suunnittelupalaveri
MUISTIO Projekti Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen, suunnittelupalaveri Paikka Ramboll Finland Oy, Kiviharjuntie 11 Päivämäärä 7.5.2014 (klo 9-12) Läsnäolijat
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
LisätiedotKiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA
LisätiedotPientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet
Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten
LisätiedotHULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI
HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...
LisätiedotKYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 8.11.213 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA (-1)
LisätiedotPielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset
Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Padotus- ja juoksutusselvitykseen liittyvä 2. neuvottelu 19.6.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuu Esityksen sisältö Pielisen padotus-
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotToiminta käynnistyi 1.1.2014
Toiminta käynnistyi 1.1.2014 MMM ja LVM päättivät viime vuonna, että SYKEn ja IL:n yhteinen palvelu Tulvakeskus aloittaa 1.1.2014. SYKEn tulvaosaaminen Tulvakeskus IL:n sää- ja meriosaaminen Päätös perustuu
LisätiedotTorniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.
Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.2014 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/vesivarayksikkö 23.6.2015
LisätiedotPekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Valtakunnallinen patoturvallisuusharjoitus VALPAS 2014 Porissa
Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Valtakunnallinen patoturvallisuusharjoitus VALPAS 2014 Porissa 1 Miksi harjoittelimme? 2 Erilaisia tulvatilanteita 3 Vahingonvaara 5.000 asuntoa, joihin vesi tulisi sisälle
LisätiedotIGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola
IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-
LisätiedotMerkittävät tulvariskialueet
Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen
LisätiedotRavinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto
Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000
LisätiedotMerkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit
Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit vesistö- ja meritulvat Mikko Sane Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 5.10.2017 Miten merkittävä tulvariski arvioidaan
LisätiedotSIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 26.9.2014 Viite 1510007427 TOIMENPITEET TULVARISKIEN VÄHENTÄMISEKSI SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA 1 Tarkastus 23.09.2014 Päivämäärä
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotSIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN
SIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Projekti Asia Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen Ohjausryhmän kokous Päiväys 4.9.2014 Aika Klo 10-12.45 Paikka Toteuttaja
LisätiedotKainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan
Tiedote 12.2.2013 Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon seurauksena merkittävä osa kaivospiirin
LisätiedotISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.9.2014 Viite 1510007427 ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET 1 Tarkastus 16.6.2014 Päivämäärä 11.9.2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotLapin tulvatilannekatsaus
Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.
LisätiedotLapuanjoen vesistöalueen tulvaryhmän viestintäsuunnitelma
Lapuanjoen vesistöalueen tulvaryhmän viestintäsuunnitelma Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 22.1.2013 Sisältö Johdanto... 3 Viestinnän nykytila... 3 Ydinviesti ja tavoitteet...
LisätiedotTIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta
TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. Jussi Rämet avasi kokouksen klo 9:05. Läsnäolijat esittäytyivät.
PÖYTÄKIRJA Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous Aika: 16.10.2012 klo 9:00 Paikka: Ylivieskan kaupungintalo, Kyöstintie 4 Läsnäolijat: Aronsuu Kimmo, Haapakoski Hannu, Haikola Mauri, Huumo Harri, Isid
LisätiedotItämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä
27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL
LisätiedotMeri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?
Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään? Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013, yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus Vantaanjoen virtaamien muutokset ilmastonmuutoksen
LisätiedotToimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään
LisätiedotSIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNÖSTELYN KEHITTÄMINEN
SIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Projekti Asia Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen Ohjausryhmän kokous Päiväys 13.5.2014 Aika Klo 10-13.10 Paikka Toteuttaja
LisätiedotPSAVI/12/04.08/2013. Täydennys lupahakemukseen, kokouksessa sovitut tarkennukset. Talvivaarantie Tuhkakylä
Asia: Dnro: Viite: Hakija: Ympäristöluvan muuttaminen koskien kaivosalueella olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien puhdistamista ja johtamista Oulujoen ja Vuoksen vesistöihin, Kajaani
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen
LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht
LisätiedotSuomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö
Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.11.2015, Anna Kurkela Esityksen sisältö TRHS prosessi Yhteistyötahot Tulvakartoitus Rajavesiyhteistyö
LisätiedotMitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?
Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta 31.1.2013, Rovaniemi 4.2.2013 Tulvadirektiivi (2007/60/EY) 4
Lisätiedot