2. OPPIMISEN ILOA ESIOPETUKSESSA 7 3. LEIKKI OSANA LAPSEN ELÄMÄÄ 7

Transkriptio

1 Opetus- ja kasvatusltk

2 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu ALUKSI 3 JOHDANTO 4 1. ESIOPETUS ULVILASSA 6 2. OPPIMISEN ILOA ESIOPETUKSESSA 7 3. LEIKKI OSANA LAPSEN ELÄMÄÄ 7 4. YHTEISELLÄ POLULLA Kasvatuskumppanuus Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistoiminta Esi- ja alkuopetuksen yhteistoiminta 9 5. ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Taide ja kulttuuri Etiikka ja katsomus KASVUN JA OPPIMISEN TUKEMINEN ESIOPETUKSESSA Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Kolmiportaisen tuen malli Oppilashuolto Oppilashuoltoryhmät Oppilashuollon suunnitelmat Oppilashuollon palvelut Oppilashuollon rekisterit ja arviointi ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ARVIOINNILLA ETEENPÄIN 22

3 2 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Hakemus esioppilaan kuljettamiseen Koulutulokastiedote Esiopetuksen vuosikello Pedagoginen arvio Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostetun tuen vaiheessa Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten HOJKS-kaavake Esiopetustodistus

4 3 ALUKSI Ulvilan esiopetuksen edellinen opetussuunnitelma valmistui vuonna Opetussuunnitelman uudelleen päivitys tuli ajankohtaiseksi Opetushallituksen annettua uudet Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuonna 2010 sekä uudistuksia Perusopetuksen perusteisiin erityisyyden osalta vuonna 2011, jotka vaikuttavat myös esiopetukseen. Esiopetussuunnitelmien välisenä aikana Ulvilan varhaiskasvatus on vuonna 2010 siirtynyt sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudesta opetus- ja kasvatuslautakunnan alaisuuteen. Täten muodostettiin Ulvilaan sivistystoimen alle yhtenäinen opetus- ja kasvatustoimi, sekä toteutettiin varhaiskasvatuksen johtamiseen liittyvät alueuudistukset Päivitystyöryhmä on kokoontunut 5 kertaa. Kokoontumisten välisenä aikana työryhmä on tehnyt aihealueittain tiimityötä, sekä kerännyt yksiköistään asiantuntijatietoa sekä arviointia. Työryhmä: Kevätsalo Arja, varhaiskasvatuskoordinaattori, puheenjohtaja Kuusisto Päivi, Kaasmarkun Pikkulasten koulu Lyysaari-Koskelin Leena, Malmitien päiväkoti Penttilä Marjo, Olavin koulu Pirttiniemi Leena, Friitalan koulu Raatesalmi Pauliina, kiertävä erityislastentarhanopettaja Rantala Tiina, Kaasmarkun Pikkulasten koulu Viljanen Tarja, Tuulenpesän päiväkoti Erkkola Kirsti, sihteeri

5 4 JOHDANTO Lapsella on oikeus saada esiopetusta vuotta ennen oppivelvollisuusiän alkua eli sinä vuonna, jolloin hän täyttää kuusi vuotta. Esiopetusta tulee järjestää myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille, jotka aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää kuusi vuotta. Tällöin lapsella on oikeus saada esiopetusta päivähoidossa jo viisivuotiaana. Esiopetukseen osallistumisesta päättää lapsen huoltaja. Esiopetuksessa noudatetaan koulujen toiminta-aikoja kuitenkin siten, että se päättyy aina mennessä. Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Esiopetuksen tavoitteena on lapsen myönteisen minäkuvan vahvistuminen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen. Esiopetuksessa lapsi omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Leikin kautta oppiminen on keskeistä. Lapsi oppii ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa sekä säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen. Tavoitteena on, että lapsi uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. Esiopetuksessa lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä ja hänen toimimisensa vastuuntuntoisena yhteisön jäsenenä vahvistuu. Esiopetuksessa harjoitellaan yhteiselämän pelisääntöjä ja sitoutumista niihin, yhteiskunnan hyviä tapoja ja niiden merkityksen osana jokapäiväistä elämää. Lapsi oppii paremmin hallitsemaan itseään ja opettelee selviytymään arkipäivän tilanteissa, oppii ymmärtämään tasavertaisuutta ja hyväksymään ihmisten erilaisuuden. Lisäksi hän oppii ikävaiheensa mukaisesti ymmärtämään, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän tutustuu eri taidemuotoihin, paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kulttuureihin. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitysja oppimisedellytyksiä. Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennaltaehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Lapsen kokemusmaailmaa rikastutetaan ja häntä autetaan suuntautumaan uusiin kiinnostuksen kohteisiin. Periaatteena esiopetuksessa on lasten innostaminen oppimaan uusia asioita oman kiinnostuksensa mukaisesti leikin ja toiminnan kautta, eheyttävän kokonaisopetuksen avulla.

6 5 Esiopetuksessa taataan lapsille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta sisällöllisesti johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Ulvilan kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma toimii pohjana yksikkökohtaisille esiopetuksen opetussuunnitelmille, joissa käy ilmi päiväkodin toimintaympäristö ja sen suomat erilaiset mahdollisuudet, yksikön omaleimaisuus ja kulttuuriset ominaispiirteet. Siinä ilmenee myös yhdessä vanhempien kanssa sovitut arvot ja kasvatustavoitteet sekä painotukset ja yhteistyötahot. Esiopetuksen opetussuunnitelmassa on kuvaus opetuksen tavoitteista, sisällöistä ja toteuttamisesta ja se ohjaa lastentarhanopettajan toiminnan suunnittelua ja toimii hänen työvälineenään. Ulvilassa esiopetuksessa ei ole käytössä yhtenäistä opetusmateriaalia, se ratkaistaan yksikkökohtaisesti.

7 6 1. ESIOPETUS ULVILASSA Esiopetus on suunnitelmallista, perusopetuslain mukaista opetusta ja kasvatusta, joka pohjautuu valtakunnallisiin esiopetuksen perusteisiin (2010). Esiopetuksessa luodaan lapsille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Esiopetus, päivähoito ja perusopetus muodostavat yhdessä ehjän kokonaisuuden, joka tukee kasvua ja oppimista lapsen tarvitsemalla tavalla. Esiopetuksessa leikki on keskeisessä asemassa. Lapsi oppii ja kehittyy leikkien. Leikin ohella toiminnalliset työtavat, elämyksellisyys ja kokemuksellisuus monipuolisessa oppimisympäristössä ovat esiopetuksen menetelmiä. Esiopetuksen tavoitteet, sisällöt ja työtavat nivotaan eheytetysti lapsen elämään ja lapselle merkityksellisiin asioihin liittyviin kokonaisuuksiin. Esiopetuksen työtavat valitaan mahdollisimman monipuolisesti lapsen ja lapsiryhmän tarpeiden mukaan. Avoin ja luonteva yhteistyö kotien kanssa on edellytys esiopetuksen onnistumiselle. Yksilöllinen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa (Liite 1: Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma). Suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet sekä mahdolliset tuettavat alueet lapsen kehityksessä. Esiopetuksen opetussuunnitelmaa täsmennetään vuosittain laadittavalla esiopetuksen toimintasuunnitelmalla, jossa määritellään esiopetuksen järjestämisen periaatteet. Esiopetusyksikkö voi oman arvopohjansa ja painotuksensa perusteella valita mahdollisen painotusalueensa. Tällaisia ovat esimerkiksi liikunta, ympäristö- ja luonnontieto tai montessoripedagogiikka. Edellä mainittuja painotusalueita käytettäessä on erityisen tärkeää, että lapsen huoltaja saa riittävästi tietoa käytettävästä toimintafilosofiasta ja opetuksen erityistavoitteista. Ulvilassa annetaan esiopetusta erilaisissa ympäristöissä sekä päiväkodeissa että koulujen yhteydessä. Ulvilassa esiopetusta toteutetaan sivistystoimen hallinnoimana. Esiopetusta toteutetaan seuraavissa yksiköissä: päiväkodit Kuusipirtti, Metsätähti, PeltoWilla, Satumetsä, Tuulenpesä ja Harjunpää. Kaasmarkun koulussa on Pikkulasten koulu, jossa esikoulu ja 1-2 luokka toimivat yhdessä vuosiluokattomasti. Koskin koulussa toimii erillinen esiopetusluokka ja Leineperin Antti Ahlströmin koulussa esikoulu ja 1-2 luokka toimivat yhdysluokkana. Ulvilassa esiopetuksen viikkotuntimäärä on Suurimmalla osalla esioppilaista päivä sisältää esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa. Esiopetusaika sisältää päivittäin sisältöalueitten mukaista toimintaa, leikkiä, ulkoilua sekä lounaan. Esiopetus on maksutonta. Esioppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, kun matkaa on yli kolme kilometriä tai matka on vaarallinen, eikä esiopetus nivoudu yhteen päivähoidon kanssa (Liite 2: Hakemus esioppilaan kuljettamiseen). Esiopetuksen ja perheen välinen yhteistyö on tärkeää lasta tuotaessa tai haettaessa.

8 7 2. OPPIMISEN ILOA ESIOPETUKSESSA Oppiminen on iloa, leikkiä, ongelmanratkaisua, vuorovaikutusta ja onnistumisen kokemuksia. Tavoitteena on myönteisen minäkuvan ja itsetunnon kehittyminen sekä positiivisten oppimiskokemusten syntyminen. Oppimisympäristö on positiivinen, iloinen, avoin, turvallinen, rohkaiseva ja lapsen yksilölliset tarpeet huomioon ottava. Lapselle annetaan mahdollisuus havaitsemiseen, elämyksiin ja pohdintaan. Lasta ohjataan oppimaan leikin, vuorovaikutuksen ja tutkivan asenteen avulla. Fyysinen ympäristö on esteettisesti miellyttävä ja se tarjoaa mahdollisuuden sekä toiminnallisuuteen että omaan rauhaan. Hyvä oppimisympäristö mahdollistaa leikin sekä pienryhmä- ja yksilötyöskentelyn. Oppimisympäristön suunnittelussa on oleellista, että keskeiset leikki ja työvälineet sekä materiaalit ovat laadukkaita ja lasten saatavilla. Lapsen osallisuus esiopetuksessa toteutuu siten, että hänelle annetaan mahdollisuus vaikuttaa tekemällä aloitteita ja osallistumalla toiminnan suunnitteluun. Vanhempien osallisuuden toteutuminen edellyttää hyvää yhteistyötä kodin ja esiopetuksen kanssa. Tällöin mahdollistuu lapsen kokonaisvaltainen hyvä kasvu, kehitys ja oppimisen tukeminen. Tietoja ja kokemuksia lapsesta on mahdollista vaihtaa päivittäin. 3. LEIKKI OSANA LAPSEN ELÄMÄÄ Leikki on kaiken toiminnan perusta ja lapsen luontaisin oppimistapa. Leikkiessään lapsi oppii monia eri asioita sosiaalisista taidoista luovuuteen ja ongelmanratkaisuun. Leikkiessään lapsi oppii toimimaan yhdessä muiden kanssa. Lapsi oppii tekemään kompromisseja, keskustelemaan, joustamaan ja jakamaan. Leikki opettaa lasta ilmaisemaan ja käsittelemään omia tunteitaan ja samaistumaan toisen tunnetilaan. Leikkiessään lapsi kohtaa ristiriitatilanteita, jotka opettavat häntä ratkaisemaan pulmia neuvotellen ja toista kunnioittaen. Lapsesta itsestään lähtevä leikki antaa hänelle mielihyvää, iloa ja tyydytystä. Lapsen itsetunto ja itseluottamus vahvistuvat onnistuneissa leikeissä. Seuraamalla lapsen leikkiä aikuinen saa tärkeää tietoa tämän kehityksestä ja taidoista. Lapsista tehtyjen havaintojen pohjalta pystytään huomioimaan yksilölliset tarpeet ja tavoitteet sekä erilaiset oppimistyylit. 4. YHTEISELLÄ POLULLA 4.1 Kasvatuskumppanuus Lapsen huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista ja heillä on myös lapsensa paras tuntemus. Esiopetushenkilöstöllä on koulutuksen ja kokemuksen antama ammatillinen tieto ja osaaminen. Yhteistyössä pyritään kasvatuskumppanuuteen, tasavertaisuuteen, luottamukseen, avoimuuteen ja toisen kunnioittamiseen. Kasvatuskumppanuuteen kuuluu kasvatusperiaatteista sopiminen ja lapsen hyvinvoinnin edistäminen sekä kotona että päivähoidossa. Myös huolet otetaan esille tarpeeksi ajoissa ja toimitaan aina lapsen parhaaksi.

9 8 Esiopetuksen aloitusvaiheessa esiopettaja sekä huoltajat laativat yhdessä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman, jota toteutetaan, seurataan ja arvioidaan yhdessä esiopetusvuoden aikana. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman avulla pyritään turvaamaan parhaat edellytykset lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Kodin ja esiopetuksen yhteistoiminta jatkaa varhaiskasvatuksen kasvatuskumppanuutta ja luo pohjaa myöhemmälle kodin ja koulun yhteistyölle. 4.2 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistoiminta Kaikille varhaiskasvatuksen piirissä oleville lapsille laaditaan Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli Vasu. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa ja se tarkistetaan noin puolivuosittain. Jos lapsella on kasvussaan ja kehityksessään erityisen tuen tarvetta, laaditaan Vasun liitteeksi sivut lisätuen ja erityisen tuen tarpeesta (kuntoutussuunnitelma). Vasun liitteenä on myös Varhaiskasvatuksen tukitoimien seurantalomake. Sekä Vasu että siinä mahdollisesti mukana oleva lisätuen suunnitelma ovat pohjana, kun laaditaan Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, pidetään tarvittaessa keskustelu lapsen asioista, johon osallistuu tuleva esiopettaja, huoltajat ja tarvittaessa moniammatillisia yhteistyötahoja. Esiopetusryhmiä muodostettaessa pyydetään vanhempia toimittamaan tulevaan esiopetusyksikköön lapsen viisivuotisarvioinnin, Kehun koontisivu. Näin tuleva esiopettaja saa tietoa lapsen vahvuuksista ja mahdollisista tuen tarpeista. Siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen tehdään lapselle mahdollisimman luontevaksi ja yhteistyö lähettävän ja vastaanottavan tahon välillä on tärkeää. Tulevat esioppilaat käyvät tutustumassa tulevaan esiopetusryhmään, esiopettajaan ja kavereihin. Mahdollisuuksien mukaan keväällä tehdään vierailuja ja pidetään yhteisiä hetkiä puolin ja toisin.

10 9 4.3 Esi- ja alkuopetuksen yhteistoiminta Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa johdonmukaisesti etenevä kasvatuksellinen ja opetuksellinen kokonaisuus. Esi ja alkuopetus turvaavat yhdessä lapsen kehityksen ja oppimisen jatkumon. Esi- ja alkuopetuksen henkilöstö luovat yhdessä lapselle turvallisen siirtymisen esiopetuksesta kouluun. Oheisessa kaaviossa on kuvattuna varhaiskasvatuksen orientaatioiden kautta siirtyminen esiopetuksen sisältöalueisiin ja koulun oppiaineisiin: Koulutulokkaiden huoltajille järjestetään vanhempainilta keväällä ennen kouluun tutustumispäivää. Vanhempainillassa huoltajat voivat esittää koulun aloittamiseen liittyviä toiveita. Huoltajien luvalla esiopettaja tiedottaa rehtorille lasten vahvuuksista ja mahdollisesta tuen tarpeesta. Tulevat 1. luokan oppilaat käyvät tutustumassa kouluunsa ja opettajaansa toukokuun alussa. Esiopettaja tapaa luokanopettajan tiedonsiirtopalaverissa toukokuun aikana (Liite 3: Koulutulokastiedote). Tiedonsiirtopalaveriin osallistuvat tarvittaessa myös erityislastentarhanopettaja ja erityisopettaja. Syksyllä luokanopettaja kertoo kuulumisia esiopettajalle koulunkäynnin sujumisesta. Lähikoulu ja päiväkoti tekevät yhteistyötä esim. teemapäivinä. Syksyllä oppilaat käyvät mahdollisuuksien mukaan vierailulla esiopetuspaikassaan kertomassa koulukuulumisia (Liite 4: Esiopetuksen vuosikello).

11 10 Kaasmarkun Pikkulasten koulussa esi- ja alkuopettaja toimivat työparina. Jokaiselle lapselle laaditaan oma oppimissuunnitelma esikouluvuoden alkaessa ja sitä täydennetään aina 2. luokan loppuun asti. 5. ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET JA NIIDEN TOTEUTTAMINEN Esiopetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen omaan elämänpiiriin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Esiopetus perustuu opetuksen eheyttämiseen. Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Eheyttävässä opetuksessa opettaja käyttää esiopetuksen sisältöalueita opetuksen suunnittelun välineinä siten, että yhdessä menetelmien ja työtapojen kanssa niistä syntyy mielekäs toiminnan ja oppimisen kokonaisuus. Monipuolisella työtapojen käytöllä pyritään saamaan erilaisia kokemuksia ja taitoja eri tiedonaloista. Esiopetuksessa tiedonalojen sisältöjen avulla lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja oppii itsestään oppijana. Sisältöaluejako on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä. Esiopetusta toteutetaan projekti- ja teematyöskentelyn kautta. Teemakokonaisuuksien valinnassa pyritään löytämään lapselle merkitykselliset asiat ottamalla heidät mukaan teemojen suunnitteluun. Kun käsiteltävänä on samanaikaisesti usean sisältöalueen asioita erilaisten projektien ja teemojen muodossa toteutuu lapsen kannalta merkityksellinen kokonaisuus. Esiopetuksessa oppimisen keskeinen osa on kokemusten ja tietojen käsittely monin eri tavoin vuorovaikutuksessa aikuisten ja muiden lasten kanssa. 5.1 Kieli ja vuorovaikutus Esiopetuksessa tulee tukea lapsen sosiaalisuuden, vuorovaikutustaitojen, tunteiden, ajattelun kehittymistä ja oppimisprosessia erityisesti kielen avulla. Näin lapsen tunne-elämä, luovuus ja itsetunto vahvistuvat. Aikuinen rohkaisee ja ohjaa lasta niin, että hänestä vähitellen kasvaa aktiivinen puhuja ja kuuntelija monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa. Lapsi totuttautuu kertomaan ja keskustelemaan omista mielipiteistään, tunteistaan, toiveistaan ja ajatuksistaan sekä ilmaisemaan suullisesti havainnoistaan ja päätelmistään. Ryhmän jäsenenä hän opettelee kuuntelemaan muiden puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan omaa vuoroaan. Lasta rohkaistaan monipuoliseen ilmaisuun ja esiintymistilanteisiin ennen kaikkea leikin ja mielikuvituksen kautta. Lapselle luetaan ja kerrotaan satuja, kertomuksia, kertovia asiatekstejä, runoja ja loruja. Lapsi eläytyy kuulemaansa, hän saa aineksia ajatteluunsa ja hänen kykynsä ymmärtää omaa ja toisten elämää kasvaa. Aikuisen lukemien satujen avulla kartutetaan lapsen sana- ja käsitevarastoa. Lapsi kiinnostuu kysymään ja

12 11 tekemään omia päätelmiään ja arvioimaan kuulemaansa ja hän alkaa ymmärtää lukemisen merkitystä. Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Alkavan lukuja kirjoitustaidon pohjana on se, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on itse tullut kuulluksi, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu. Esiopetuksen oppimisympäristö järjestetään niin, että lapsen mielenkiinto herää ja suuntautuu kirjoitetun kielen havainnoimiseen ja tutkimiseen. Tutkimisen kohteina voivat olla erilaiset tekstit, ilmaisut, yksittäiset sanat, kirjaimet ja äänteet lapselle mielekkäässä yhteydessä. Kieltä rikastuttavat leikit ja pelit tarjoavat lapselle tilanteita tutkia ja oppia kieltä yhdessä toisten kanssa. Lapselle tarjotaan mahdollisuus tarttua kirjoitettuun kieleen omien edellytysten mukaisesti. Monipuolista materiaalia käyttäen lisätään lapsen mielenkiintoa kieltä kohtaan. Lapsen kielellisen tietoisuuden kehittymistä tuetaan kielellä leikkien, loruillen, riimitellen sekä tutustuen monipuolisesti kirjoitettuun kieleen. Lapsi saa kokemuksia siitä, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja kirjoitettu kieli puheeksi sekä aikuisen antaman mallin että oman harjoittelun kautta yksin ja yhdessä toisten kanssa. Lapsen aikaisemmat kokemukset ja taidot ovat pohjana esiopetuksen lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen prosessissa. Alkavan luku- ja kirjoitustaidon perustana on kehittää kielen ymmärtämistä, kommunikaatiota ja käsitteellistä ajattelua. Taidon tukemista voidaan edistää hyväksikäyttämällä tietotekniikan tarjoamia oppimismahdollisuuksia. Esiopetuksessa tulee olla mahdollisuus käyttää tietotekniikan ja viestinnän välineitä ja oppia niiden valikoivaa käyttöä. 5.2 Matematiikka Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle tukemalla myönteistä suhtautumista matematiikka kohtaan. Lasta ohjataan monipuolisesti, kokonaisvaltaisesti, havainnollisesti ja konkreettisesti näkemään arkipäivän matemaattisia ilmiöitä. Oppimistilanteissa lapsella on aktiivinen rooli. Lapsen käsitystä matematiikasta avarretaan leikkien, laulujen, tarinoiden, liikunnan, pienten työtehtävien, keskusteluhetkien ja pelien avulla. Esiopetuksessa matemaattisiin peruskäsitteisiin tutustutaan toiminnallisten työskentelymuotojen ja leikin välityksellä, eri aisteja käyttäen sekä runsaasti havaintoja ja konkreettisia välineitä hyväksi käyttäen. Matemaattista ajattelua harjoitetaan erilaisilla päättely- ja ongelmanratkaisutehtävillä, joiden tulee liittyä läheisesti lapseen päivittäiseen toimintaan tai yhteisesti koettuihin asioihin. Tehtävien ja työskentelyn tulee olla sopivan haasteellista kaikille lapsille. Toimintaympäristö ja tilanteet tulee suunnitella niin että lapsessa säilyy luontainen ute-

13 12 liaisuus ja ilo leikitellä opittavan asian parissa. Tavoitteena on motivaatio uuden oppimiseen. Lapsen tulee kokea matematiikan oppiminen mielenkiintoiseksi ja haastavaksi toiminnaksi, joka on merkityksellistä ja mielekästä oman arkielämän kannalta. Matematiikan oppiminen edellyttää käsitteiden ymmärtämistä. Tarkoin harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät, välineet ja kieli ovat keskeisiä käsitteiden muodostumisprosessissa. Luokittelun, vertailun ja järjestämisen avulla lapsi tutkii ja jäsentää ympäristönsä esineitä, eliöitä, kappaleita kuvioita, aineita ja ilmiöitä muotojen ja määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella. Esiopetuksessa matematiikan oppimiselle on olennaista, että lasta ohjataan keskittymään, kuuntelemaan, pohtimaan ja kommunikoimaan matematiikkaan liittyvistä asioista. Voidakseen keskustella käsitteistä ja ilmiöistä lapsi tarvitsee oikeita termejä. Lapsen oman ajattelun kehittyminen on tärkeätä. Matemaattisen ajattelun kehittymisessä on tärkeää, että lasta kannustetaan kertomaan, mitä hän ajattelee ja miten hän ajatteli matemaattista ongelmaa ratkaistessaan. Oleellista on yhteinen keskustelu, jossa lapsen kysymyksillä on keskeinen osa. Aikuisen tehtävänä on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee ja edistää jokaisen lapsen yksilöllistä matemaattisen ajattelun kehittymistä. Lapsen elämässä tarvittavia matemaattisia valmiuksia, tietoja ja taitoja edistetään luokittelemalla, vertailemalla määriä ja ominaisuuksia, arvioimalla, päättelemällä, mittaamalla ja asettamalla erilaisia esineitä ja ilmiöitä loogiseen järjestykseen. Keskeinen harjoittelun kohde on lukukäsite ja lukujono, matemaattiset symbolit, tutustuminen geometrisiin kappaleisiin, aikaa ja suuntaan liittyviin käsitteisiin. 5.3 Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontieto-opetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen toiminnallista, elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja ympäristöön sekä herättää lapsen kiinnostus kestävään elämäntapaan ja vastuullisuuteen. Lasta ohjataan tekemään havaintoja luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä kaikkia aisteja hyväksi käyttäen kaikkina vuodenaikoina. Pysähtyminen ja havaintoherkkyyden lisääntyminen auttaa lasta erittelemään ympäristön ilmiöitä ja tapahtumia. Näin hänelle kehittyy myönteinen asenne luontoon ja ympäristöön ja hän oppii kantamaan vastuuta omien edellytystensä mukaan kestävästä kehityksestä. Lähtökohtana on lähiympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa lapsen ajattelulle ja ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Luontoa ja muuta ympäristöä koskeva tietämys jäsentyy ja lisääntyy, kun lapsi omaksuu luontoa koskevia peruskäsitteitä ja pääsee käyttämään ikäkaudelleen sopivia luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä.

14 13 Tutustuessaan lähiympäristöönsä lapsi oppii liikkumaan turvallisesti erilaisissa ympäristöissä. Omassa kotikaupungissa ja lähiseudulla kulkiessaan lapsi havainnoi maisemallisesti ja kulttuurisesti erilaisia rakennuksia sekä arkkitehtuurisesti merkittäviä paikkoja. Kestävä kehitys on työtä yhteisen tulevaisuutemme ja erityisesti tulevien sukupolvien elinehtojen puolesta. Sen periaatteisiin kuuluu pyrkimys muuttaa käyttäytymismalleja ympäristöä kuluttavista ympäristöä säästäviin toimintatapoihin. Esiopetuksen arki ja toiminta järjestetään siten, että ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän ja että lapset pääsevät osallistumaan päätöksentekoon ja toiminnan toteuttamiseen. 5.4 Terveys Esiopetuksessa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Lasta ohjataan huolehtimaan ja ottamaan vastuuta terveydestään, turvallisuudestaan ja henkilökohtaisesta hygieniastaan. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Kiinnitetään huomiota sään ja tilanteen mukaiseen pukeutumiseen. Keskustellaan ja harjoitellaan turvallista liikkumista lähiympäristössä. Toiminnalla ja tapakasvatuksella lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne- elämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta. 5.5 Fyysinen ja motorinen kehitys Monipuolinen päivittäinen liikkuminen on välttämätöntä esiopetusikäisen lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Lapsi tarvitsee runsaasti omaehtoista liikkumista, mutta hän nauttii myös ohjatuista liikunnan muodoista. Liikunta kehittää motorisia perustaitoja ja oman kehon hallintaa. Lapsi oppii tiedostamaan itsensä suhteessa muihin ja saa myönteisiä osallistumisen kokemuksia. Lapsen fyysisen ja motorisen kehityksen tukeminen edistää terveen itsetunnon kehitystä sekä fyysistä kuntoa ja itseilmaisua. Päivittäisissä liikuntatilanteissa lapsi saa harjaannusta ja rohkaisua omatoimisuuteen, aloitteellisuuteen ja taitoon toimia yhdessä toisten kanssa. Liikuntaa voidaan käyttää monella tavalla tehostamaan oppimista. Liikunnassa lapsi oppii myös tilan ottamista ja sen antamista toiselle, vuoron odottamista, onnistumista ja epäonnistumista. Erilaisissa liikuntatilanteissa lapsi harjaantuu ilmaisemaan ja hallitsemaan tunteitaan. Hän oppii myös reilun pelin säännöt. Liikunta tarjoaa lisäksi luontevan mahdollisuuden purkaa ylimääräistä energiaa.

15 14 Esiopetusikäisen fyysisen ja motorisen kehityksen edistämiseksi pidetään huolta liikuntamuotojen monipuolisuudesta ja tarjonnan vaihtelevuudesta ottaen huomioon eri vuodenaikojen tarjoamat mahdollisuudet. Lasta ohjataan perusliikuntataitoihin, liikuntaleikkeihin, luontoliikuntaan, musiikkiliikuntaan, palloiluun, hiihtoon, luisteluun, uintiin, suunnistukseen ja muihin sisätilojen tuomiin mahdollisuuksiin. Välineistön tulee olla monipuolista ja esiopetusikäiselle sopivankokoista. 5.6 Taide ja kulttuuri Esiopetuksessa musiikki- ja muut taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Onnistumisen kokemukset vahvistavat lapsen luottamista omiin kykyihinsä. Taiteen avulla lapsessa herää kiinnostus ja arvostus luontoa, rakennettua ympäristöä sekä esineympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja kohtaan. Lapsen kulttuurisen identiteetin vahvistumista ja hänen ymmärrystään omasta kulttuuriperinnöstään tuetaan esiopetuksessa. Musiikki antaa lapselle iloa ja onnistumisen mahdollisuuksia. Esiopetuksessa musiikkikasvatus on elämyksellistä ja toiminnallista. Tärkeää on musiikin tekemisen ja kokemisen ilo yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Musiikki tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on myönteisen asenteen ja kiinnostuksen herääminen musiikkia kohtaan. Lapsen keskittymis- ja kuuntelutaidot kehittyvät. Lapsi saa aineksia tunneelämälleen, mielikuvitukselleen ja luovalle ilmaisulleen. Lapsi tutustuu musiikin eri lajeihin, erilaisiin soittimiin, musiikin peruskäsitteiseen. ja musiikkiperinteeseen. Kuvataiteen keinoin lapsi ilmaisee havaintojaan, mielikuviaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja tunteitaan. Taiteen parissa lapsi saa esteettisiä kokemuksia. Lapselle järjestetään mahdollisuuksia taidekokemuksiin ja -nautintoihin ja niistä keskustelemiseen. Toimintaympäristö tukee lapsen oma-aloitteisuutta ja innostusta kuvataiteellisiin kokeiluihin. Lapsi harjaantuu ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin, jolloin hänen ajattelunsa ja ongelmanratkaisutaitonsa sekä mielikuvituksensa kehittyy. Tavoitteena on eri välineisiin, materiaaleihin ja työskentelytapoihin tutustuminen, välineiden ja työtilan siisteydestä huolehtiminen, hienomotoriikan, visuaalisen havaintokyvyn harjaantuminen sekä itse työskentelystä nauttiminen. Hän oppii työskentelemään pitkäjänteisemmin ja arvostamaan omaa ja toisten työtä sekä iloitsemaan omista tuotoksistaan.

16 Etiikka ja katsomus Esiopetuksen eettisessä ja uskontokasvatuksessa on tärkeää myönteinen ja turvallinen ilmapiiri, erilaisten vakaumusten kunnioittaminen ja yhteistyö kodin kanssa. Eettinen kasvatus perustuu siihen, että lasta kunnioitetaan yksilönä ja rohkaistaan häntä ilmaisemaan tunteitaan ja hallitsemaan niitä. Seurakunta ja esiopetus toimivat aktiivisesti yhteistyössä järjestämällä seurakuntahetkiä ja huomioimalla kirkolliset juhlapyhät. Tavoitteita ovat lapsen kokonaispersoonallisuuden kasvun ja myönteisen minäkuvan tukeminen, lapselle annetaan mahdollisuus saada vastauksia uskonnollisiin kysymyksiin, kirkkovuoden juhliin osallistuminen ja eläytyminen, hyvät tavat ja toisten huomioonottaminen, perusturvallisuuden, hiljentymisen ja hartauden kokeminen, suvaitsevaisuus erilaisia vakaumuksia ja elämänkatsomuksia kohtaan. 6. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA 6.1 Tuen järjestämistä koskevat periaatteet Lapsella on oikeus saada omien edellytystensä mukaista esiopetusta ja osallistua mahdollisimman täysipainoisesti muun ryhmän toimintaan. Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen ympäristö ja tarvittavat tukipalvelut tulee järjestää em. asiat huomioonottaen. Ulvilassa jokaiselle esioppilaalle laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, jonka avulla lapselle pyritään turvaamaan parhaat edellytykset kasvaa ja oppia. Esiopetuksen oppimissuunnitelmassa kiinnitetään huomiota lapsen kehityksen kannalta olennaisiin tekijöihin ja tavoitteisiin. Tavoitteet kirjataan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen oppimissuunnitelmaan. Lasta kuullaan ja hänet osallistetaan oman esiopetuksensa toteuttamiseen. Lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen oppimissuunnitelman laadinnassa hyödynnetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä muita mahdollisia asiakirjoja. Ulvilan esiopetusta ohjaa varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn periaatteet. Käytössä on varhaisen puuttumisen toimintamalli, joka sisältää huolen seuraamisen ja jäsentämisen sekä henkilöstön puheeksiottamiseen liittyvät koulutukset. Esiopetuksessa tarvittavan tuen oikea-aikaisuus, oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia kasvun ja oppimisen turvaajia. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tuen tulee muodostaa suunnitelmallinen jatkumo. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tarvittava tuki annetaan erilaisin joustavin järjestelyin, kuten pienryhmä- ja yksilötyöskentelyin. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä muusta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen. Nivelvaiheessa lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun esiopettaja kirjaa lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyviä asioita koulutulokas-

17 16 tiedotteeseen. Tiedotteen asiat käydään keskustellen läpi sekä lapsen vanhempien että vastaanottavan koulun opettajan kanssa. 6.2 Kolmiportaisen tuen malli Laadukas esiopetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen kaikkina esiopetuksen työpäivinä on jokaisen lapsen oikeus. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, jonka pohjana ovat lapsen vahvuudet ja häntä kiinnostavat ja innostavat asiat, sisältää myös lapsen mahdollisesti tarvitseman ja hänelle tarjottavan tuen. Yleinen tuki sisältää oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen ja oppimisen tuen tarpeen seurannan. Se pitää sisällään opetuksen yksilöllistämisen, jolloin opettaja huomioi toiminnan määrän sekä vaikeustason, oppimisympäristön muokkaamisen ja opetusmetodit. Ulvilassa on lasten, perheiden ja henkilöstön käytössä moniammatillinen verkosto, johon kuuluvat kiertävä erityislastentarhanopettaja, lastenpsykologi, sosiaalityöntekijä ja lastenneuvolan terveydenhoitaja. Esiopetusvuoden keväällä lapsella on mahdollisuus osallistua kouluvalmiusryhmään, mikäli halutaan hakea lisätietoa ja varmistusta hänen koulun aloituksensa vaihtoehtoihin ja sisältöihin. Lapselle joka tarvitsee oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon (Liite 5: Pedagoginen arvio) perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti (Liite 6: Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostetun tuen vaiheessa). Pedagogisen arvion laatii esiopettaja ja sen laatimisessa hyödynnetään lapselle jo osana yleistä tukea laadittua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena, johon siirtyminen velvoittaa esiopettajaa kirjaamaan tuen tarpeet ja käytetyt tukitoimet sekä konsultoimaan erityislastentarhanopettajaa. Tehostetun tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa yhteistyössä. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä kuullaan lasta ja tämän huoltajaa sekä tehdään pedagoginen selvitys (Liite 7: Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten). Selvitystyön tekee pääsääntöisesti lapsen esiopetuksesta vastaava opettaja, yhteistyössä kiertävän erityislastentarhanopettajan ja muun moniammatillisen työryhmän kanssa. Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta, kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytysten heikentymisen vuoksi ei voida järjestää muuten. Näille lapsille laaditaan huoltajien kanssa moniammatillisena yhteistyönä HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (Liite 8: HOJKS-kaavake). HOJKS:n laatimisessa hyödynnetään tehostetun tuen aikana laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogisen selvityksen yhteydessä kerättyä tietoa. Esiopettaja tarvitsee tietoa ja taitoa käyttää erityisen tuen tarpeessa olevien lasten oppimista tukevia pedagogisia menetelmiä ja työskentelytapoja. Erityisen tuen järjestämisen lopettamisesta tehdään hallintopäätös, jos lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea. Suunnitelma tulee tarkis-

18 17 taa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen tarpeiden mukaiseksi. Lapsen oppimisen edellytykset ovat voineet heikentyä esim. vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon esiopetuksen opetushenkilöstön, moniammatillisesta työstä vastaavien tahojen sekä huoltajan näkemys lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä. Siirtopäätöksen tekee sivistystoimenjohtaja. Erityistä tukea esiopetuksessa saavat myös lapset, joilla on varhennettu esiopetus (alkaa lapsen ollessa 5-vuotias) ja pidennetty oppivelvollisuus (11-vuotinen oppivelvollisuus). Tukea tarvitsevat esioppilaat pyritään sijoittamaan ryhmiin, jotka ovat mahdollisimman lähellä lapsen kotia. Ulvilassa on kolme lapsiryhmää, joissa jokaisessa työskentelee erityislastentarhanopettaja. Lisäksi varhaiskasvatuksessa työskentelee yksi kiertävä erityislastentarhanopettaja eli kelto. Moniammatilliseen yhteistyöverkostoon kuuluvat mm. psykologi, neuvola, terapeutit ja sosiaalityöntekijät.

19 18 Lapsen tuki Ulvilan esiopetuksessa Yleisen tuen tukitoimet riittävät ja jatkuvat. Tuen tarvetta arvioidaan. Asia puheeksi lapsen kanssa. Esiopettajalla herää huoli lapsesta. SEURANTA Yleinen tuki ei riitä. Yhteys huoltajiin. Puheeksiotto, vanhemmat 1. YLEINEN TUKI Pienryhmä, Pari- ja yksilötyöskentely Perustaitojen harjaannut. Itsetunnon vahvistaminen Menetelmien ja sisältöjen tarkentaminen Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, Struktuuri ( aika, tila, ihmiset ) Vuorovaikutuksen vahvist. Avustaja Ryhmäkoon pienentäminen Apuvälineet Oman toiminnan ohjaus Yhteistyö kodin kanssa Tukitoimien seurantalomake. Huom! Riittävä aika!! Tehostetun tuen tukitoimet riittävät ja jatkuvat. Tuen tarvetta arvioidaan. Palaveri esiopettajan, vanhempien, lapsen ( aiheesta riippuen ), esimiehen / elton/ kelton ( tarvittaessa psykologi/terv.hoit. ) kanssa. Esiopettaja laatii pedagogisen arvion. Asia käsitellään yhteistyössä vanhempien ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. SEURANTA Tehostettu tuki ei riitä. Yhteys huoltajiin. 2. TEHOSTETTU TUKI Päällekkäisiä ja samanaikaisia tukitoimia Pienryhmä Pari- ja yksilötyöskentely Perustaitojen harjaannut. Itsetunnon vahvist. Menetelmien ja sisältöjen tarkentaminen Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten Struktuuri Vuorovaikutuksen vahvist. Avustaja, ryhmäkoko Apuvälineet Oman toiminnan ohjaus Erityisen tuen tukitoimet riittävät ja jatkuvat. Tuen tarvetta arvioidaan. Asia käsitellään moniammatillisessa työryhmässä. Laaditaan pedagoginen selvitys. Päätetään yhteistyömuodoista esiopetuksen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Erityisen tuen päätös. Laaditaan HOJKS. SEURANTA 3. ERITYINEN TUKI Pienryhmä, pari- ja yksilötyöskentely Perustaitojen harjaannut. Itsetunnon vahvist. Menetelmien ja sisältöjen tarkentaminen HOJKS Struktuuri Vuorovaikutuksen vahvist. Avustaja, ryhmäkoko Apuvälineet Oman toiminnan ohjaus Yhteistyö kodin kanssa

20 Oppilashuolto esiopetuksessa Esiopetuksen oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Sillä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja se mahdollistaa lapselle ympäristön, jossa on turvallista kasvaa, kehittyä, leikkiä ja oppia. Oppilashuolto kuuluu kaikille esioppilaille. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on kaikilla esiopetusyhteisössä työskentelevillä työntekijöillä, joiden oppilashuollollisena tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen kehitystä vaarantavia tekijöitä. Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeä osa oppilashuoltotyötä. Oppilashuolto on sekä yksilöllistä, että yhteisöllistä toimintaa, jonka tarkoituksena on turvata lasten tasavertaiset mahdollisuudet kasvamiseen ja oppimiseen. Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena Ulvilassa on ennaltaehkäisevä työote sekä varhainen puuttuminen huolta aiheuttavissa tilanteissa. Esiopetuksen oppilashuolto on osa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollon jatkumoa. Esiopetuksen oppimisympäristön terveyden ja turvallisuuden edistäminen otetaan huomioon jokapäiväisessä toiminnassa. Esiopetuksen toimintayksiköissä on sekä kaupungin yhteisiä, että yksikön omia toimintaohjeita ja -periaatteita ongelmatilanteiden varalle. Ulvilassa esiopetusta järjestetään, sekä kunnallisissa päiväkodeissa, kahdella koululla sekä yksityisessä päiväkodissa. Esiopetusta järjestävien yksiköiden ollessa Ulvilassa pieniä on tarkoituksen mukaista, että yksikkökohtainen esiopetuksen oppilashuoltoryhmä järjestetään Friitalan ja Vanhakylän alueilla yksiköiden yhteisenä ryhmänä. Kouluilla toimiva esiopetus kuuluu kyseisen koulun oppilashuoltoryhmään Oppilashuoltoryhmät Opetuksen järjestäjä asettaa koko opetus- ja kasvatustointa ohjaavan oppilashuollon ohjausryhmän ja yksikkökohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä lasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Oppilashuollon ohjausryhmä Ulvilan oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä ohjauksesta ja arvioinnista. Esiopetusta ja varhaiskasvatusta ryhmässä edustaa varhaiskasvatuskoodinaattori. Esiopetuksen oppilashuollon ryhmä Ulvilassa esiopetuksen oppilashuoltotyötä ohjaa ja suunnittelee moniammatillinen esiopetuksen oppilashuollon ohjausryhmä, joka koostuu kasvatus- ja opetusalan sekä terveys- ja sosiaalitoimen asiantuntijoista. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisöjen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Esi-

21 20 opetuksen oppilashuoltoryhmä kartoittaa oppilashuollon tarpeita ja organisoi yhteisöllistä oppilashuoltoa. Se arvioi ja seuraa koko esiopetusyhteisön, että yksittäisten ryhmien hyvinvointia, sekä huolehtii siitä, että lasten kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tarpeet otetaan huomioon esiopetuksen arjessa. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmään kuuluvat koollekutsujana varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja, alueen päiväkotien johtajat, alueen erityisopettajat, kuraattori, psykologi, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja sekä tarpeen mukaan kutsutaan varhaiskasvatuksen työntekijöitä ja muita asiantuntijoita. Tapaamisista pidetään muistiota. Yksilökohtainen oppilashuoltotyö Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Yksilökohtainen oppilashuolto on aina luottamuksellista ja perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan ja lapsen osallisuutta tuetaan ja mielipiteitä kunnioitetaan, kuunnellaan ja toivomuksia otetaan huomioon. Työssä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä Oppilashuollon suunnitelmat Oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat - Kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus. - Kaupungin oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma. - Esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma, joka tarkentaa ja täydentää oppilashuollon asioita esiopetuksen osalta niiltä osin, kuin ne ovat poikkeavia kaupungin oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelmasta. Lisäksi esiopetusyksiköt kuvaavat yksikön käytännön oppilashuoltotyön toimintatavat työsuunnitelmiinsa, jotka laaditaan toimintavuodeksi kerrallaan Oppilashuollon palvelut Oppilashuoltolain mukaan oppilaalle tai hänen vanhemmalleen on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon kuraattorin tai psykologin kanssa viimeistään seitsemäntenä esiopetusyksikön työpäivänä sen jälkeen kun oppilas tai hänen huoltajansa on sitä pyytänyt. Kuraattoripalveluita Ulvilassa hoitavat opetus- ja kasvatustoimen yhteiset kuraattorit ja jokaiseen esiopetusyksikköön on nimetty oma kuraattori. Psykologipalvelut järjestetään YTA-alueen perusturvan perheneuvolasta käsin ja terveydenhuoltopalvelut järjestetään YTA-alueen perusturvasta,joko kouluterveydenhuoltona tai lastenneuvolapalveluna.

22 Oppilashuollon rekisterit ja arviointi Oppilas- ja opiskelijahuollossa ylläpidetään kolmea rekisteriä: 1. Terveydenhuollon potilasrekisteri, jota oppilashuollon osalta täydentävät terveydenhoitajat, lääkärit sekä psykologit. Rekisterin ylläpitäjänä toimii Porin perusturva, jolla on vastuuhenkilö nimettynä rekisterille. 2. Kuraattorien asiakasrekisteri, jota täydentää koulukuraattorit. Rekisteriä ylläpitää Ulvilan kaupunki, joka nimeää rekisterille vastuuhenkilön. 3. Oppilashuollon kertomuksista muodostuva rekisteri, jota ylläpitää koulutuksen tai opetuksen järjestäjä, joka myös nimeää vastuuhenkilön rekisterille. Esiopetuksen järjestäjän on arvioitava opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta yhteistyössä kunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa sekä osallistuttava ulkopuoliseen opiskeluhuoltoa koskevaan arviointiin. Arvioinnin keskeiset tulokset on julkistettava. Esiopetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä toimitettava opetushallintoviranomaiselle sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle opiskeluhuollon valtakunnallisessa arvioinnissa, kehittämisessä, tilastoinnissa ja seurannassa tarvittavat tiedot. 7. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Esiopetuksen opetuskielestä on säädetty perusopetuslain 10 :ssä (1288/99). Lapsen äidinkielen taitojen kehittämiseen tähtäävää esiopetusta on annettava esiopetuksen yleiskielellä. Ulvilassa esiopetuskielenä on suomi. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetus järjestetään Ulvilassa esiopetusta antavissa yksiköissä. Esiopetuksessa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin (viittomakieliset, maahanmuuttajat, kaksikieliset) kuuluvan lapsen kulttuuritausta otetaan huomioon sekä tuetaan hänen kehitystään ja oppimistaan yksilöllisesti. On myös tärkeätä, että lapsi oppii kunnioittamaan omaa kulttuuriaan ja kieltään. Ulvilan kaupunki voi myös ostaa toiselta kunnalta äidinkielenään muun kuin suomenkielisen lapsen esiopetuksen, esim. Porista ruotsinkielisten lasten esiopetus. Tavoitteena on laatia Ulvilan esiopetukseen S2-suunnitelma.

23 22 8. ARVIOINNILLA ETEENPÄIN Lapsen esiopetussuunnitelman tarkoituksena on löytää lapsen vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Lisäksi arviointi auttaa tunnistamaan mahdollisia tuettavia alueita kehityksessä ja käyttäytymisessä sekä löytämään ratkaisuja näiden selvittelyyn ja tukemiseen. Arviointi perustuu esiopetuksen yleisten tavoitteiden ja lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumiseen. Arviointiin ja uusien tavoitteiden asetteluun osallistuvat opettaja ja lapsen vanhemmat sekä lapsi omien edellytyksiensä mukaan. Lapselle annettava palaute on sanallista ja kannustavaa. Itsearviointi vahvistaa lapsen tietoisuutta omasta oppimisesta, edistää kasvua ja vahvistaa lapsen itsetuntemusta. Oman toiminnan arviointia harjoitellaan erilaisten keskustelujen avulla. On tärkeää, että yhdessä arvioidaan myös lapsiryhmän toimintaa ja kehittymistä. Itsearvioinnin tukena voidaan käyttää erilaisia lomakkeita. Esiopetusvuoden lopulla esiopettaja laatii koulutulokastiedotteen, joka käydään läpi huoltajien kanssa keskustellen. Tiedotteessa arvioidaan koulutulokkaan sosiaalisia taitoja, työskentelytaitoja, motoriikkaa ja hahmotusta sekä kielellisiä ja matemaattisia valmiuksia. Koulutulokastiedote siirtyy lapsen uudelle opettajalle esiopettajan ja alkuopettajan tavatessa kevätkeskustelussa. Esiopetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus. (Liite 9: Osallistumistodistus). Todistus ei sisällä henkilökohtaista arviointia. Kaasmarkun Pikkulasten koulussa esioppilaat eivät saa osallistumistodistusta vaan käytössä on Minä opin arviointi, jota käytetään ja täydennetään aina toisen luokan loppuun asti. Esiopetuksessa toiminta on tavoitteellista ja suunniteltua, joten tavoitteiden toteutumista ja toimintaa arvioidaan koko ajan. Toiminnan aikana arvioidaan kulunutta vuotta ja tehdään mahdollisesti muutoksia seuraavaa vuotta varten. Esiopetusryhmä toteuttaa esiopettajan johdolla vuosittaista toimintasuunnitelmaa laatien sen syksyllä lapsiryhmän mukaan. Henkilökunta arvioi ryhmän toimintaa koko toimintakauden aikana ja muuttaa samalla tarvittaessa toimintatapoja. Ulvilan kaupungin esiopetuksen kehittäminen perustuu kunnassa laadittuihin toiminnan strategioihin, joissa on määritelty yhteiset arvot, visio ja toiminta-ajatus. Esiopetuksen laadunhallinnan kannalta on tärkeää arvioida suunnitelmallisesti ja säännöllisesti toteutunutta toimintaa ja sen vaikuttavuutta. Ulvilassa on haasteena kehittää nykyistä arviointijärjestelmää entistä johdonmukaisemmaksi, monipuolisemmaksi ja toimivammaksi esiopetuksen kehittämistyön välineeksi.

24 23 Esiopetuksen laadun jatkuva kehittäminen Laadun arviointia varten mietitään vuosittain kunta- ja toimintayksikkötason arvioinnin kohteet, arviointikriteerit, -menetelmät, -aikataulu, arviointitiedon koontitapa sekä arvioinnin toteutuksen vastuuhenkilöt. LÄHTEET: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Perusopetuslaki 2011 Ulvilan kaupungin esiopetussuunnitelma 2006 Ulvilan kaupungin esi- ja alkuopetuksen toimintasuunnitelma 2006 Oppilashuoltolaki 2014 Ulvilan kaupungin esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014