LAPE Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon Toiminta Työkohteet

Transkriptio

1 LAPE Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon Toiminta Työkohteet

2 Projektissa vuosina mukana olleet kunnat Pihtipudas Kyyjärvi Kivijärvi 2013 Viitasaari Kannonkoski 2013 Karstula Äänekoski Konnevesi Keuruu Multia Petäjävesi Uurainen Laukaa , 2014 Hankasalmi Toivakka Jämsä * Jyväskylä Luhanka Joutsa Kuhmoinen Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/14 (* Jämsänkoski, Jämsä) toim. ja taitto Anne Yli-Olli Kaaviot ja tekstien oikoluku Pia Högmander Työkohdetekstit: Timo Grönvall, Juha Kainulainen, Erkki Kupari, Jukka Leinonen, Pekka Niskanen, Aulis Pohjola, Ilkka Silen, Tapani Tenhunen, Voitto Vilander Kuvat: Timo Grönvall (TG), Pia Högmander (PH), Ulla Kuvaja (UK), Erkki Kupari (EK), Jukka Leinonen (JL), Pekka Niskanen (PN), Aulis Pohjola (AP), Ilkka Silén (IS), Janne Syrjänen (JS), Tapani Tenhunen (TT), Voitto Vilander (VV), Anne Yli-Olli (AYO) Etu- ja takakansi: Joutsan Simolan kotisetututalon piharakennuksen katon kunnostus (AYO) 2

3 Sisältö 1 Projekti lyhyesti Projektin henkilöstö Projektin kohderyhmä Kunnat projektin osatoteuttajina Kouluttajat ja koulutukset Työvoimakoulutus Täsmäkoulutuspäivät Koulutus työjakson aikana Työnjohtajien koulutus Tärkeät yhteistyötahot TE-toimistot ELYn sisäinen yhteistyö Keski-Suomen museo Tavoitteet ja tulokset Onnistuminen tukityöllistämisessä Onnistuminen koulutuksessa Onnistuminen jatkotyöllistymisen edistämisessä Onnistuminen syrjäytymisen ehkäisemisessä Onnistuminen ympäristön hoitamisessa ja kulttuuriympäristön säilyttämisessä Kuntien arvio projektista Ohjausryhmän arvio projektista Tiedottaminen Kustannukset Mitä jäi käteen ja kuka ottaa kopin? Töiden jatkuminen kunnissa? Tehtyjen töiden vaikutuksia Hyviä käytäntöjä Hankasalmen työkohteet Työkohteet Työkohteet Joutsan työkohteet vuonna Jyväskylän työkohteet Työkohteet Työkohteet Jämsän työkohteet Työkohteet Työkohteet Kannonkosken työkohteet vuonna Karstulan työkohteet Työkohteet Työkohteet Keuruun työkohteet Työkohteet Työkohteet Kivijärven työkohteet vuonna Konneveden työkohteet Työkohteet Työkohteet Kuhmoisten työkohteet Työkohteet Työkohteet Kyyjärven työkohteet Laukaan työkohteet vuonna Petäjäveden työkohteet Työkohteet Työkohteet Pihtiputaan työkohteet Työkohteet Työkohteet Toivakan työkohteet Työkohteet Työkohteet Uuraisten työkohteet Työkohteet Työkohteet Viitasaaren työkohteet Työkohteet Työkohteet

4 Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma , toimintalinja 2 Ohjelman osio Euroopan unionin Länsi-Suomen suuralueosio Projektin rahoitus EU + valtio euroa kunnat euroa Toiminta-aika Projekti lyhyesti LAPE - Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon -projekti työllisti ja koulutti työttömiä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella perinnerakentamisen ja ympäristönhoidon töihin vuosina Projekti toimi Keski-Suomen maakunnan alueella ja sen hallinnoijana oli Keski-Suomen ympäristökeskus/keski-suomen ELY-keskus. Projektin kohderyhmänä olivat pitkäaikaistyöttömät, työttömät, työttömyyden uhan alla olevat henkilöt sekä työmarkkinoille pyrkivät nuoret. Projektin tavoitteena oli jatkotyöllistymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Määrällisenä tavoitteena oli työllistää projektin toiminta-aikana vuosittain 60 henkilöä kuntien, sosiaalisten yritysten ja yhteisöjen kautta. Keskimäärin puolen vuoden mittainen työjakso ajoittui touko-lokakuulle (kuvio 1.). Työjaksoa edelsi noin kuukauden pituinen työvoimakoulutus, joka antoi työntekijöille valmiudet suorittaa ympäristötöitä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Projektissa työnskenteli työnjohtotehtävissä kymmenen kuntiin palkattua projektityöntyönjohtajaa. Projektissa toteutetetut työkohteet olivat yleishyödyllisiä perinnerakentamisen, virkistyskäytön sekä maisemanhoidon töitä. Kohdevalinta tehtiin yhdessä kumppanikuntien esitysten pohjalta mm. yleishyödyllisyyden sekä kulttuurihistoriallisten ja ympäristöarvojen perusteella. Työkohteiden oheiskustannukset kustansivat kohteiden omistajat. Kuvio 1. Projektin vuoden kulku, jota määrittivät pitkälti työvoimakoulutus ja sitä seurannut kuuden kuukauden työjakso. TAMMIKUU JOULUKUU Työkohteiden raportointi, yhteenvedot., työvoimakoulutusten ja toiminnan suunnittelu väli- ja seurantaraportti, asiantuntijapalaveri, vuoden valmistelu HELMIKUU Kuntapalaverit ja työkohteista päättäminen, työntekijöiden valinnat MARRASKUU MAALISKUU Palaute- ja suunnittelupalaverit kuntien kanssa, ensi vuoden toiminnan suunnittelu, työkohteiden raportointi Työntekijöiden valinnat, työvoimakoulutusten ja työjakson valmistelu LOKAKUU HUHTIKUU Työjakso loppuu, työntekijäpalautteet, ensi vuoden suunnittelu ja osallistuvien kuntien kartoittaminen Työvoimakoulutus, kohdekäynnit ja suunnittelu, palautteet koulutuksista SYYSKUU TOUKOKUU Työjakso, tiedottaminen, täsmäkoulutuspäivät Työjakso alkaa, kohdekäynnit ELOKUU Työjakso, työnäytökset, tiedottaminen, täsmäkoulutuspäivien valmistelu, väliraportointi HEINÄKUU Työjakso, työnäytökset, tiedottaminen KESÄKUU Työjakso, työnäytökset, tiedottaminen 4

5 Projektin arvot Sosiaaliset arvot - hyöty (syrjäytyneelle) työttömälle - hyöty lähipiirille ja perheelle - hyöty kuntalaisille ja yhteiskunnalle Taloudelliset arvot - hyöty kunnille: työmarkkinatuen osamaksut - verotulot kunnille - palkka tekijälle Ympäristölliset arvot - maiseman ja kuntakuvan parantaja - työvoimavaltainen ympäristönhoitaja - yleishyödyllisten ympäristötöiden tekijä Kulttuuriarvot - perinteiden kunnioittaminen - perinteisten työtapojen oppiminen -perinteisten työtapojen siirtäminen - kulttuuriperinnön säilyttäminen 5

6 LAPE toiminta 2 Projektin henkilöstö LAPE-projektin hallinnoijana oli Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Projektin vastuuhenkilönä oli rakennuttamispäällikkö Aimo Ruokangas ja vuoden 2011 puolivälistä vesihuoltoinsinsinööri Kai Voutilainen.Vakituisesti projektirahoituksella projektin hallinnoinnissa työskenteli projektipäällikkö ja projektikoordinaattori, jonka lisäksi projektilla oli suunnittelija ja osa-aikainen projektisihteeri lyhyemmillä työsuhteilla. Taulukko 1. Projektin hallinto Nimike Nimi Aika projektipäällikkö Ulla Kuvaja , , projektikoordinaattori Anne Yli-Olli (projektipäällikkö , ) projektikoordinaattori Pia Högmander projektikoordinaattori Soili Katko suunnittelija Janne Syrjänen projektisihteeri (50%) Marjaana Kuitunen projektisihteeri (50%) Tarja Lehtonen Projektikoordinaattori Anne Yli-Olli ja projektipäällikkö Ulla Kuvaja testaamassa Korpijoen vesimyllyn ympäristössä olevaa katselutasannetta. (Matti Hyvärinen) 6

7 Työnjohtajat Projektityönjohtajat olivat työsuhteessa kuntiin, joissa heillä oli toimipisteet. Työnjohtajien palkkaustannuksista maksoi projekti % ja loput % kunnat. Projektin työnjohtajien tehtävänä oli työntekijöiden valinta yhteistyössä kuntien ja TE-toimistojen kanssa, työntekijöiden lähimpinä esimiehinä toimiminen, tulevien työkohteiden suunnittelu ja toteutuksen valmistelu sekä toteutuneista työkohteista raportointi. Työnkuvaan kuului myös mm. työmaiden tarvikkeiden ja materiaalien hankintaa, neuvotteluja kohteiden omistajien kanssa sekä työntekijöiden ohjaamista ja neuvontaa. Työnjohtajilla oli vuodesta ja kunnista riippuen työalueenaan yhdellä kertaa 1-4 kuntaa (taulukko 2). Taulukko 2. Projektin työnjohtajat Kunnat Työnjohtajat Aika Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi, Keuruu, Petäjävesi, Äänekoski Timo Grönvall Joutsa, Toivakka, Luhanka Juha Kainulainen LAPE toiminta HUOMIOT! Hyvä työnjohtaja oli projektille kullan arvoinen. Hän oli: - läsnä oleva - esimerkin näyttäjä - inhimillisen otteen omaava - toiveikas tsemppaaja - työhön perehdyttävä - vastuuta antava - jämäkkä ja tasapuolinen Jyväskylä, Uurainen, Petäjävesi, Erkki Kupari Äänekoski Hankasalmi, Laukaa, Jukka Leinonen Konnevesi Viitasaari Pekka Niskanen Hankasalmi, Laukaa Jouni Palonen Keuruu, Petäjävesi, Multia Aulis Pohjola Jämsä, Jämsänkoski, Jyväskylä, Kuhmoinen Ilkka Silén Pihtipudas Tapani Tenhunen Karstula, Kyyjärvi Voitto Vilander , , kuntaa 10 työnjohtajaa Projektityönjohtajat yhteisessä palaverissa Pohjois-Päijänteen rannassa Mämminiemen ulkoilu-,veneily- ja virkistysalueella. (PH). 7

8 LAPE toiminta 3 Projektin kohderyhmä Projektin kohderyhmään kuuluivat rakenteelliseen työttömyyteen luettavat henkilöt, pitkäaikaistyttömät, yli 500 päivää työttömänä olleet, työttömät, työttömyysuhan alla olevat sekä työmarkkinoille pyrkivät nuoret (taulukko 3.). Kuntien projektiin työllistämistä työntekijöistä lähes kaikki olivat miehiä. Tämä johtui työn rakennuspainotteisen luonteen lisäksi siitä, että teknistaustaisille miehille tukityömahdollisuuksia oli projektia lukuun ottamatta kunnissa vähän tarjolla. Suurin osa työllistetyistä oli pitkäaikaistyöttömiä, yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita. Työllistäminen kohdistui nimenomaan heihin sen vuoksi, että kunnat saivat työjakson avulla henkilöt pois kunnan osarahoittamalta työmarkkinatuelta. Erityisesti jos työntekijä sai työssäoloehtonsa täyteen, oli työllistämisestä kunnalle suoranaista taloudellista hyötyä. Vuonna 2014 tehty työttömyysturvalain muutos, jonka mukaan 6 kuukauden työ riitti työssäoloehdon täyttymiseen, yksinkertaisti tilannetta, koska projektin työjakso oli pääsääntöisesti juuri sen pituinen. Taulukko 3. Työntekijöiden taustatiedot (tiedot on saatu TE-toimistolta) Aloittaneiden ikäjäkauma Aloittaneiden koulutustaso perusasteen koulutus keskiasteen koulutus keskiasteen jälkeinen koulutus korkea-asteen koulutus Aloittaneiden työmarkkinaasema ennen projektia Aloittaneista heikossa työmarkkina-asemassa olevia töissä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla työttömänä pitkäaikaistyöttömänä työelämän ulkopuolella maahanmuuttajia vähemmistöjä vammaisia muita heikossa asemassa olevia 7 % 35 % 35 % 23 % 39 % 55 % 5 % 1 % 0 % 96 % 84 % 4 % 1 % 0 % 4 % 64 % Punamullan lisääminen keittomaaliin käynnissä. (UK) 8

9 Suurin osa työntekijöistä oli vuotiaita, perus- tai keskiasteen koulutuksen omaavia miehiä. Suurella osalla työhistoria oli rikkonainen ja pätkäinen, mutta mukana oli myös pitkän työuran yhden työnantajan palveluksessa tehneitä. Ammattitaidon taso LAPE-projektissa tehtäviin töihin nähden vaihteli kovan luokan ammattilaisista niihin, jotka eivät käytännössä olleet juurikaan alan töitä tehneet. Tämä lisäsi haastetta työmaille. Projektissa työskentelevät voitiin karkeasti jakaa viiteen eri ryhmään: 1. Henkilöt, joilla projekti toimii ponnistusalustana tai välivaiheena avoimille työmarkkinoille, lähtevät työjaksolta töihin tai opiskelemaan. 2. Henkilöt, joille projektin sosiaaliset vaikutukset ovat suuremmat. He eivät välttämättä työllisty, koska töitä ei lähiseudulla ole, tai työllistyvät tukitöihin. He ovat kyllä ihan potentiaalisia avoimille työmarkkinoille (pätkä)työllistyjiä ja saavat projektista pontta myöhempään työllistymiseen. Osalla oli alkoholiongelma, muuttohaluttomuutta tai koulutuksen päivittämisen tarvetta. Myös töissä itsenäisen työotteen tai avoimilla työmarkkinoilla vaadittavan työtehon puute vaikeuttavat työllistymistä. Räystään alusten maalaus käynnissä (AYO) 3. Henkilöt, jotka eivät tule työllistymään kuin välityömarkkinoille tukitöihin, taustalla monia ongelmia, mutta saavat kuitenkin työjaksosta paljon irti. Työjakson sosiaaliset vaikutukset ovat suuret. 4. Henkilöt, joita ei työnteko kiinnosta, ovat moniongelmaisia, tekevät pimeitä töitä, eivät pysy edes projektissa. 5. Elämäntapaintiaanit, jotka nauttivat projektissa olosta ja mukavista töistä, mutta taloudellista tai sosiaalista pakkoa työntekoon ei ole. Pärekaton tekoa. (AYO) 9

10 LAPE toiminta 4 Kunnat projektin osatoteuttajina HUOMIOT! - teknisen- ja sosiaalitoimen yhteistyö työllistämisessä oli tärkeää - kumppanuussopimuksissa sovittiin pääasiat, mutta kuntapalavereilla oli paikkansa tiedon välittämisessä - yhteyshenkilöiden kiinnostus töihin ja niiden sujumiseen tuki työnjohtajan työtä - kunnat arvostivat projektia, jossa tehtiin konkreettista työtä Projektiin osallistuvia Keski-Suomen kuntia oli vuosina kaiken kaikkiaan 21. Vuosittainen määrä vaihteli kuntaan. Suurin osa kunnista osallistui projektiin koko sen toiminnan ajan, joten toimintatavat ja asioita hoitavat ihmiset tulivat vuosien varrella tutuiksi. Projekti lähetti aina edellisen toimintavuoden syksyllä kuntien kunnanhallituksille kyselyn osallistumisesta projektiin seuraavana vuonna. Kaikki halukkaat kunnat otettiin mukaan,vaikka se vaatikin muutoksia työnjohtajien alueissa tai kokonaan uusien työnjohtajien palkkaamista. Kyselyssä pyydettiin myös esityksiä tulevan kesän työkohteista ja arvio kuntaan LAPE-projektin alle työllistettävien työntekijöiden määrästä. Kuntien kanssa laadittin vuosittain yhteistyön tueksi kumppanuussopimukset, jossa sovittiin työkohteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta, tarvittavien lupien hakemisesta, työnjohdosta sekä nimettiin kuntien yhteyshenkilöt projektiin. Kuntien kanssa pidettiin vuoden aikana kaksi palaveria, joiden lisäksi yhteydenpitoa hoidettiin työnjohtajien välityksellä, sähköpostitse tai puhelimitse. Kevään palaverissa suunniteltiin työjaksoa eli valittiin toteutettavat työkohteet, keskusteltiin kohteisiin liittyvistä asiantuntijatarpeista, päätettiin työntekijämäärät ja kerrottiin alkavista työvoimakoulutuksista. Loppuvuoden palavereissa käytiin läpi palautteet työjaksosta, jatkotyöllistyminen sekä mahdolliset seuraavan vuoden työkohde-esitykset. Kunnat valitsivat työntekijät projektiin, tavallisesti yhteistyössä työnjohtajan kanssa. Kuntien puolelta valinnoissa oli yleensä mukana sosiaali-, työllisyys- ja/tai tekninen puoli. Valinnan jälkeen kunnat hoitivat työllistämisen, työsopimusten ja palkkatukihakemusten teon. Työntekijät työllistettiin kunnasta riippuen joko teknisen toimen tai työllistämistoimen alaisuuteen. Kuntien panos projektin osatoteuttajina oli merkittävä. Kunnat maksoivat projektityönjohtajien palkkakustannuksista %, työkohteidensa toteutukseen liittyvät materiaalija tarvikekustannukset sekä suurimpana kustannuseränä työllistämiensä työntekijöiden palkan ja palkkatuen välisen erotuksen. Viereinen sivu: Neuvottelu käynnissä Viitasaaren Osmolan talaksen työmaalla. (AYO) 10

11 11

12 LAPE toiminta HUOMIOT! - korttikoulutuksia tarvitaan avoimilla työmarkkinoilla - käytännön harjoittelu oli tehokkaampaa ja motivoivampaa kuin teoriaopinnot - koulutusjaksolle motivointi oli aluksi vaikeaa - pitkät koulumatkat olivat taloudellinen haaste pitkäaikaistyöttömille - parhaimmillaan koulutusjakso hitsasi työporukoita yhteen - koulutusten käytännön toteutusta suunniteltiin yhdessä kouluttajien kanssa - TE-toimistoon tehtävä koulutukseen ilmoittautumis- ja valintaprosessi oli haastava tiukan aikataulun vuoksi HUOMIOT! - osa työntekijöistä jätti tulematta eli koulutuspäivät eivät kiinnostaneet kaikkia - monen mielestä koulutuspaikkakunnalle oli pitkä matka - negatiivista palautetta tuli siitä, ettei päivän aikana voitu tarjota ruokaa - yrittäjyys ei tuntunut olevan todellinen vaihtoehto pitkäaikaistyöttömille - yhteiset koulutuspäivät olivat tapaamis- ja kuulumisten vaihtopaikka jo työvoimakoulutuksessa tutustuneille -suuri osa osallistujista koki, että päivistä oli heille hyötyä ja päivien aiheet mielenkiintoisia 5 Kouluttajat ja koulutukset Projektissa tehtiin tiivistä yhteistyötä alueen kouluttajien kanssa. Tärkeimpiä olivat kuukauden mittaiset työvoimakoulutukset, jotka edelsivät työjaksoa. Tämä lisäksi työntekijöille järjestettiin työjakson aikana täsmäkoulutuspäiviä sekä haluikkaille mahdollisuuksia suorittaa ammatillisen tutkinnon osanäyttöjä työmailla. Työnjohtajat saivat koulutusta jätevesiasioista ja kävivät vuonna 2014 Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestämän ja projektin rahoittaman työnjohtajien lisäkoulutuksen. Lisäksi työnjohtajien palavereihin järjestettiin lyhyempiä luentoja mm. työturvallisuudesta ja perinnerakentamisesta. 5.1 Työvoimakoulutus Työvoimakoulutukset järjestettiin projektin aloitusvuotta 2008 lukuun ottamatta kuukauden mittaisena huhtikuussa. Vuonna 2008 projektin nopeasta aloituksesta johtuen alkukoulutus tehtiin työjaksolla neljän päivän pituisena. Kuukauden työvoimakoulutukset hankittiin ja rahoitettiin TE-keskuksen/ELY-keskuksen hallinnoiman LAPE -työvoimapoliittiset toimenpiteet ja Resurssi 2 -projektien kautta. Koulutusten sisältö suunniteltiin projektissa. Pitkien välimatkojen vuoksi koulutuksia järjestettiin vuodesta riippuen 2-4 paikkakunnalla: Jyväskylässä, Jämsässä, Saarijärvellä, Viitasaarella ja/tai Äänekoskella. Vuosien varrella kouluttajina toimivat Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus POKE, Jyväskylän aikuisopisto JAO sekä Jämsän ammattiopisto. Koulutukset olivat sisällöltään ohjaavia ja ne valmistivat osallistujia tulevalle työjaksolle. Koulutus koostui teoriapäivistä, joiden aikana suoritettiin korttikoulutuksia, kuten työturvallisuus-, tulityö-, tieturva 1- sekä henkilönostimen käyttö ja turvallisuuskortit. Muu osa koulutuksesta oli käytännönläheistä; koulutuksessa mm. keitettiin punamultamaalia, kunnostettiin ikkunoita, tehtiin päre- ja huopakattoa, maisemanhoitoraivauksia ja pitkospuita sekä opeteltiin hirrenveistoa. Koulutukset saivat hyvää palautetta osallistujilta nimenomaan käytännön osioista. 5.2 Täsmäkoulutuspäivät Työntekijöille järjestettiin vuosittain 2-3 täsmäkoulutuspäivää työjakson aikana. Vuosina yrittäjyys- ja osuuskuntakoulutuksen järjesti InnoTyöverkko Osuuskunnasta Matti Hyvärinen. Vuosina yrittäjyskoulutuksista tehtiin vaihtelevempia hankkimalla päivään tsemppiluento Speakersforum Oyltä ja miettimällä myös muita jatkopolkumahdollisuuksia. Esiintyjinä olivat vuosien varrella Mato Valtonen, Riku Routo ja Kari Väänänen. Päivillä oli lisäksi mm. täsmätietoa yrittäjyydestä ja osuuskuntatoiminnasta, esittelyjä henkilöstöpalveluyrityksistä, yrittäjien puheenvuoroja yrityksen perustamisesta ja yrittäjyyskokemuksista, tietoa alkavista koulutuksista, avoimista työpaikoista ja mahdollisista työttömien tukipalveluista. Yrittäjyys- ja tsemppipäivien lisäksi järjestettiin perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon keskittyviä koulutuspäiviä. Luennoitsijana olivat Keski- Suomen ELY-keskuksen ja Keski-Suomen museon asiantuntijat. Lisäksi päästiin kuuntelemaan perinnerakentamisen ja perinnemaalauksen mestareita Panu Kailaa ja Risto Vuolle-Apialaa. Päivien aikana käytiin usein tutustumassa joko omiin työmaihin tai muihin kulttuuri- ja rakennusperinnön mielenkiintoisiin lähikohteisiin. 12

13 5.3 Koulutus työjakson aikana Työntekijöille tarjottiin vuosina mahdollisuutta suorittaa työmailla tutkinnon osia perustuen työnäyttöihin. Osanäyttöjä tehtiin vuosina Jyväskylän ammattiopiston hallinnoimien Työnhakijan ammatilliset polut ja Osaamisella töihin -projektien kautta. Hankaluutena oli, että ko. projektit eivät toimineet kaikissa LAPE-kunnissa, joten potentiaalisia koulutettavia saattoi jäädä siitä syystä pois. Vuonna 2014 projektiin lisättiin mahdollisuus suorittaa osanäyttöjä Resurssi 2 -projektin rahoittamana. Lisäksi lähes kaikkien kuntien työntekijöille tehtiin alkukartoitukset, joiden tarkoituksena oli selvitellä työntekijän mahdollisuuksia tehdä osanäyttöjä rakentamisen ja ympäristönhoidon aloilta työjakson aikana. Kartoitukset tehtiin työvoimakouluttajien toimesta työjakson alkupuolella. 5.4 Työnjohtajien koulutus Työnjohtajat kävivät vuonna 2008 Suomen ympäristökeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämän haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijakoulun ja vierailivat koulutukseen liittyen myös Joutsan uudella kunnallisella jätevedenpuhdistamolla. Koulutuksen tavoitteena oli hyödyntää työnjohtajien hiljaisempaa talviaikaa tarjoamalla työpanosta myös kunnan jätevesikartoituksiin ja -neuvontaan. Vuonna 2014 projekti suunnitteli pitkäaikaistyöttömien työnjohdon lisäkoulutuspaketin, jonka toteuttajaksi valittiin Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Tavoitteena oli luoda pitkäaikaistyöttömien työnjohtajana teknisellä alallla työskenteleville tehtäviä tukeva koulutus. Koulutusta pilotoitiin projektin työnjohtajilla. Koulutuspaketti oli pituudeltaan 21 koulutuspäivää ja aihealueena oli mm. johtaminen, sen vastuut ja velvollisuudet, rekrytointiprosessi, työttömyyden sosiaaliset ja taoudelliset vaikutukset, työntekijän tukeminen urapolulla sekä haastavat esimiestilanteet. Työnjohtajat saivat halutessaan osallistua työntekijöille tarkoitettuihin työvoimakoulutuksiin. Monet suorittivatkin tai päivittivät koulutuksissa työmailla vaadittavat kortit ja osallistuivat perinnerakentamisen ja maisemanhoidon asiantuntijaluennoille. LAPE toiminta HUOMIOT! - osanäyttöjen tekemisestä kiinnostuneita oli vain muutama vuosittain - sopivia koulutuskohteita, jotka sopivat koko osatutkinnon suorittamiseen, oli vaikea löytää - työkohteet eivät aina voineet odottaa kouluttajaa ja koulutusta - kouluttajien kesätauko oli haastava, koska työt olivat silloin parhaimmillaan käynnissä - koulutukseen sitoutuminen vaihteli - osatutkinnon tehneistä osa siirtyi myöhemmin opiskelemaan Koulutusta järjestettiin myös työnjohtajien yhteisissä palavereissa, joita pidettiin muutaman kuukauden välein. Aiheina olivat mm. työturvallisuus, tienvarsien maisemanhoitotyöt, linnuston huomioiminen maisemanhoitotöiden ajoituksessa, modernin rakennusperinnön inventoinnit, vieraslajit, gpsn käyttö, muutokset työllistämistuissa ja työllistämisen taloudelliset vaikutukset kunnille. Lisäksi projektihenkilöstö tiedotti tarpeen mukaan sähköpostitse mm. uusista lakimuutoksista ja ajankohtaisista asioista. Pidempia opintomatkoja tehtiin Hailuotoon, Fiskarsiin ja Billnäsiin sekä Kolille ja Lieksaan. Vuonna 2013 JAOn työvoimakoulutuksessa tutustuttiin Toivolan vanhan pihan kunnostustöihin omistaja Margo Saxbergin johdolla. (AYO) 13

14 LAPE toiminta HUOMIOT! - sähköinen ilmoittautuminen työvoimakoulutukseen oli monelle haaste, etenkin jos sähköisiä pankkitunnuksia ei ollut - tiukka aikataulu työntekijöiden valinnan ja työvoimakoulutuksen alun välillä vaati hyvää yhteistyötä kuntien, projektin, TE-toimiston ja kouluttajien välillä - kulttuuriympäristöasiantuntijat sitoutuivat kiitettävästi arvokohteiden osalta työnjohtajien ja työntekijöiden ohjeistukseen ja neuvontaan 6 Tärkeät yhteistyötahot Projektissa tehtiin tiivistä yhteistyötä TE-toimistojen, ELYn eri vastuualueiden ja Keski- Suomen museon kanssa. Myös museoviraston, metsähallituksen ja maakunnassa toimivien kotiseutuyhdistysten kanssa toimittiin yhteistyössä työkohteiden osalta. Heiltä saatuja kohde-esityksiä otettiin työn alle yhteistyössä kuntien kanssa sopien. Joissain kunnissa valtaosa työjakson työkohteista saattoikin olla muita kuin kuntien omistamia. 6.1 TE-toimistot TE-toimistot auttoivat työntekijöiden valinnassa. Projektin alussa, jolloin monella paikkakunnalla oli vielä omat toimipisteet, tehtiin enemmän paikallista yhteisyötä. TE-toimistojen virkailijat etsivät sopivia ehdokkaita järjestelmistään ja työntekijävalinnat tehtiin heistä. Tavallisempaa kuitenkin oli, että työntekijöiden valinta tehtiin kuntien sosiaali- ja työllistämisasioista vastaavien kanssa KELAlta saatujen listojen perusteella ja suurin osa valituista oli yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita. Kun työntekijät oli valittu, heidät ohjattiin ilmoittautumaan työvoimakoulutukseen TEtoimiston järjestelmiä käyttäen. Koulutuksen jälkeen työntekijät siirtyivät työjaksolle, jolloin kunnat hakivat palkkauskustannuksiin palkkatukea TE-toimistoista. Työjakson loputtua työntekijät ohjattiin ilmoittautumaan TE-toimistoon. Joissain toimistoissa pystyttiin myös järjestämään henkilökohtaisia kartoitus- ja neuvontatilaisuuksia työntekijöille. Samalla käytiin läpi yhdessä työnjohtajan kanssa, minkätyyppisiä töitä työntekijät olivat työjaksolla tehneet. Projekti puolestaan pyysi ESR-raportointiin tarvittavat seurantatiedot puolivuosittain TE-toimistoilta. 6.2 ELYn sisäinen yhteistyö Kohteiden osalta suunnittelua ja asiantuntijaohjeistusta tehtiin eniten ELYn luonto ja kulttuuriympäristöt -yksikön ja ennen vuotta 2010 Keski-Suomen ympäristökeskuksen luonto ja maankäyttöyksikön kanssa. Suurimman avun projektin työkohteille antoi ELY-keskuksen perinnerakentamiseen perehtynyt arkkitehti Liisa Bergius, joka ohjeisti työnjohtajia useassa kohteessa, kommentoi tehtyjä suunnitelmia ja teki neuvontakäyntejä työmaille. LAPE-projektiin myös esitettiin uusia kohteita luonto ja kulttuuriympäristöt -yksiköstä, mm. useat perinnebiotooppien niittokohteet hoidettiin vuosittain LAPE-projektin voimin. Tienvarsien maisemanhoidon töihin puolestaan saatiin tarvittavat luvat ja ohjeet Liikenne-vastuualueelta. Työvoimakoulutuksen sekä palkkatuettuna työjaksolla tehtävän koulutuksen eli toppiskoulutuksen suunnittelussa tehtiin yhteistyötä elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen kanssa, jossa myös koulutukset kilpailutettiin. 6.3 Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo toimi asiantuntijana kulttuurihistoriallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaiden työkohteiden kunnostuksen ohjauksessa ja niissä käytettävien työtapojen ja materiaalien valinnassa. Erityisesti paikallismuseokohteiden kunnostamisessa tehtiin yhteistyötä. Kohdekäynnit Keski-Suomen museon ja ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa suunnitteluvaiheessa jo ennen työmaan käynnistymistä olivat tärkeä ja hyvä toimintatapa antaa ohjeita ja näkemyksiä arvokohteen kunnostamisesta sekä työnjohtajille että kohteiden omistajille. 14

15 LAPE toiminta Viereinen kuva: Keski-Suomen museon amanuenssi Pirjo Sojakka ja rakennustutkija/amanuenssi Päivi Andersson tutkimassa Jämsän Jokivarren koulun vanhaa maalipintaa. Alakuvassa ELY-keskuksen arkkitehti Liisa Bergius ottamassa maalinäytteitä Petäjäveden pappilan väentuvan kuistilta värityssuunnitelman tueksi. Kaikki kolme asiantuntijaa olivat rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamisen suunnittelussa ja ohjaamisessa korvaamattomana apuna. (AYO, UK) 15

16 LAPE toiminta HUOMIOT! - vuosien varrella projekti sai hyvän maineen ja moni työtön otti itse yhteyttä työnjohtajiin päästäkseen töihin - Muutama työntekijä saattoi olla jopa 3 tai 4 työjaksolla projektin aikana Kuvio 2. Syyt, jotka saivat lähtemään LAPE-projektin töihin, vastaukset ovat vuosilta Tavoitteet ja tulokset LAPE -projektin tavoitteena oli rakenteellisen työttömyyden alentaminen sekä työllistettävien jatkotyöllistymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Projektin toimenpiteillä edistettiin kohderyhmän eli pitkäaikaistyöttömien, työttömien, työttömyyden uhan alla olevien henkilöiden sekä työmarkkinoille pyrkivien nuorten työllistymistä ja ehkäistiin syrjäytymistä. Projektin lähtökohtana oli tarjota pitkäaikaistyöttömille ympäristö- ja perinnerakentamisen koulutusta ja mielekästä työtä omalla asuinseudullaan. Samalla lisättiin lähiympäristön viihtyisyyttä ja siisteyttä työjaksolla valmistuneiden työkohteiden myötä. Jatkotyöllistymistä pyrittiin edistämään erityisesti panostamalla nivelvaiheeseen eli niihin toimiin, jotka edistivät työntekijän työllistymistä siirryttäessä tukityöjaksolta avoimille työmarkkinoille. Määrällisenä tavoitteena oli tukityöllistää projektin aikana vuosittain 60 henkilöä, joista 95 % suorittaa projektin loppuun ja 25 % työllistyy tai hakeutuu koulutukseen välittömästi projektin päättymisen jälkeen. Tavoitteena oli, että projektin myötävaikutuksella syntyy yksi uusi yritys. 7.1 Onnistuminen tukityöllistämisessä Projektin työllistämistavoite oli 60 henkilöä vuodessa. Koulutus- ja työjaksoilla olikin vuosittain keskimäärin 65 henkilöä. Kahtena ensimmäisenä vuonna 60 henkilön määrä alittui, mutta muina vuosina se ylittyi. Osa työllistetyistä oli useamalla kuin yhdellä työjaksolla. Tästä syystä projektin aloittaneita oli vain 307 eli keskimäärin projektin aloitti 44 henkilöä vuodessa. Projektin tarjoamat tukityöpaikat olivat mielekkäitä mahdollisuuksia syrjäytymisvaarassa oleville teknistaustaisille miehille, joille muita työllistymis- ja aktivointimahdollisuuksia omalla paikkakunnalla oli vähän. Usein projektin työntekijöiksi haluavat ottivatkin itse yhteyttä työnjohtajiin ja TE-toimistoihin. Työntekijöille tehdyn kyselyn mukaan tärkeimmät syyt lähteä LAPE-töihin olivatkin joustavat ja monipuoliset työt, joissa sai hyödyntää omaa osaamistaan ja oppia uutta omalla asuinseudulla (kuvio 2). Työjakson aikana toteutettiin monipuolisia ja ammattitaitoa vaativia työkohteita, joihin työntekijät sitoutuivat ja tarttuivat innokkaasti. Oman käden jäljen näkyminen ympäristötöissä omalla asuinpaikkakunnalla oli varmasti tärkeää ja motivoivaa monelle. Mitkä syyt saivat sinut lähtemään LAPE-töihin? Tekemisen puute, jouten olo harmitti Pakko, työvoimatoimisto osoitti Pääsy työjakson jälkeen ansiosidonnaiselle/eläkkeelle Palkka Halu tehdä jotain konkreettista oman yhteisön hyväksi LAPE-töiden monipuolisuus Mahdollisuus oppia uusia asioita ja työtapoja Sosiaaliset syyt, pääsy mukaan työporukkaan Omien taitojen hyödyntäminen työkohteissa Joustava työ, ei kiirettä tai paineen alaista Lyhyet työmatkat, pääsee töihin omalla asuinseudullaan Mahdollisuus osallistua kiinnostavaan ympäristöprojektiin Omien työllistymismahdollisuuksien parantuminen Muu syy vastausten lukumäärä

17 7.2 Onnistuminen koulutuksessa Työvoimakoulutuksista pyrittiin tekemään kohderyhmälle sopivia ja käytännönläheisiä. Työvoimakoulutuksissa suoritetuista henkilönostimen turvallisuus ja käyttö koulutuksesta sekä työturvallisuus-, tulityö- ja tieturva 1 korttikoulutuksista on hyötyä pyrittäessä avoimille työmarkkinoille. Käytännön harjoitukset valmistivat työntekijöitä työjakson töihin. Nimenomaan koulutusten käytännönläheisyydestä saatiin hyvää palautetta kohderyhmältä. LAPE toiminta Perus- ja ammatillisen toisen asteen tutkinnon osanäyttöjä tehtiin projektin työjaksoilla yhteensä 13. Näytöt suoritettiin JAOn hallinnoimien Työnhakijan ammatilliset polut ja Osaamisella töihin -projektien kautta sekä vuonna 2014 oman tuotannon projektin Resurssi 2 kautta. Osanäyttöjä tehtiin rakennusalan perus- ja ammattitutkinnoista sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinnosta. Lisäksi kahdeksan työntekijää osallistui kaksipäiväiseen rakennuspiirustus- ja mittauskoulutukseen. Osa näyttöjen suorittajista hakeutuikin myöhemmin koulutukseen, joten voi olla, että osanäytön tekeminen työjaksolla kannusti jatkamaan opiskelua. Työjaksolla työntekijöille pidettyjen täsmäkoulutuspäivien osalta palaute oli hyvää, vaikkakin osallistujamäärät olivat yleensä oletettua pienempiä. Päivistä koettiin olevan hyötyä ja moni sai niissä uutta tietoa mm. perinnerakentamisesta, maakunnan rakennusperinnöstä ja osuuskuntatoiminnasta. Vuonna 2014 projekti suunnitteli pitkäaikaistyöttömien työnjohdon lisäkoulutuspaketin, jonka toteuttajaksi valittiin Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Tavoitteena oli luoda pitkäaikaistyöttömien työnjohtajana teknisellä alalla työskenteleville tehtäviä tukeva koulutus. Koulutusta pilotoitiin projektin työnjohtajilla. Koulutuksen aihealueina oli mm. johtaminen, sen vastuut ja velvollisuudet, rekrytointiprosessi, työttömyyden sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, työntekijän tukeminen urapolulla sekä haastavat esimiestilanteet.työnjohtajien palaute koulutuksesta oli keskinkertaista ja vastaava koulutus tulisikin jatkossa suunnata työnjohtajille, joilla on vain vähän kokemusta pitkäaikaistyöttömien työnjohdosta. Vanhojen Ikkunoiden kunnostusta työvoimakoulutuksessa Jyväskylässä. (AYO) 17

18 18

19 7.3 Onnistuminen jatkotyöllistymisen edistämisessä Työjakson jälkeen työllistyneitä tai koulutukseen siirtyneitä oli 19,2 % (tavoite 25 %). Aloittaneista henkilöistä projektin toimenpiteiden aikana tai sen päätteeksi työllistyneitä sen sijaan oli 25,4 %. Näistä henkilöistä avoimille työmarkkinoille työllistyi 7,8 % ja tukitöihin 17,6 %. Tukitöihin työllistyminen oli siis yleisempää ja osa kohderyhmäläisistä työllistyikin projektin työjakson päättymisen jälkeen kuntaan siksi ajaksi, että heidät saatiin pidemmäksi pois kunnan osarahoittamalta työmarkkinatuelta eli työssäoloehto täyttyi. Projektin keskeyttäneiden osalta taas avoimille työmarkkinoille pääsy oli paljon yleisempää ja vaikka keskeyttäneitä oli kaikkiaan 16,6 % (tavoite maksimissaan 5 %) oli näistä puolet sellaisia, jotka keskeyttivät projektin työllistymisen tai koulutukseen siirtymisen vuoksi. Työllistymistä seurattiin vain välittömästi projektin päättymisen jälkeen, mikä oli yleensä lokakuun lopussa. Koska perinnerakentamisen ja ympäristönhoidon alalla työt painottuvat kesäaikaan, osa silloin työttömäksi jääneistä oli työnjohtajien ilmoituksen mukaan kuitenkin työllistynyt esim. seuraavana kesänä. Alaa leimaakin pätkätyöllisyys. Projektissa luotiin kuitenkin edellytyksiä maakunnalliselle osaajapankille kulttuurympäristöjen kunnostus- ja työnjohtotöihin. Työntekijöille tehdyn kyselyn mukaan 60 % oli sitä mieltä, että työjaksosta on heille paljon tai jonkin verran hyötyä jatkotyöllistymisessä. Vaikka suuri osa osallistujista jäikin työttömäksi, oli kyselyjen mukaan vajaalla puolella halu hakeutua töihin, koulutukseen tai yrittäjäksi. LAPE toiminta HUOMIOT! - jatkotyöllistymista tukeviin keinoihin pitää panostaa työjakson aikana, ei vain sen loppuvaiheessa - jatkopolkuja etsivien tahojen kartoittaminen ja sitouttaminen jo projektin suunnitteluvaiheessa olisi tärkeää - kaikista ei ole avoimille työmarkkinoille, vaan joillekin tukityöt ovat ainoa tapa työllistyä - työllistymisen sosiaaliset hyödyt ovat suuria, vaikka ihminen ei pääsisikään avoimille työmarkkinoille Valitettavasti tukitoimia työllistymisen edistämiseen työjakson loppupuolella ja sen jälkeen oli vähän tarjolla. Helposti käykin niin, että aktivoivan tukityöjakson päätteeksi ihminen unohtuu, kunnes hän taas muutaman vuoden päästä joutuu tai pääsee aktivointitoimiin. Toisaalta vaikka tukea työllistymisen edistämiseen pystyttiinkin tarjoamaan työjakson loppupuolella (esim. Cimson koulutuspalveluiden työhönvalmennus tai Jyväskylän kaupungin Töihin -palvelu), sitä ei monestikaan haluttu ottaa vastaan. Paikoin työjakson loppupuolella olikin havaittavissa motivaation katoamista, kun osa työntekijöistä ikäänkuin siirtyi jo valmistautumaan tulevaan työttömyyteen. Työvälineet Kellankosken miehistötuvan työmaalla. (AYO) Viereinen sivu: Uusia pitkoksia Pihtiputaan Rapeikon luontopolulla. (TT) 19

20 LAPE toiminta 7.4 Onnistuminen syrjäytymisen ehkäisemisessä Työntekijöiden oman arvion mukaan työjaksoilla on ollut positiivisia vaikutuksia omaaloitteisuuden lisääntymiseen ja itsetunnon kohoamiseen (kuvio 3). Jo kuuden kuukauden työrupeamat ovat hyödyttäneet työntekijää mm. ehkäisemällä syrjäytymistä ja pitämällä yllä työkykyä. Tärkeää on ollut myös kokemus siitä, että tekee työtä, jolla on merkitystä ja jota arvostetaan. Koetko työjakson aikana Työkykysi parantantuneen Itsetuntosi kohonneen Ammatillisten taitojesi kasvaneen Oma-aloitteisuuden kasvaneen Kyllä Ei Eos Kuvio 3. Projektin aikaansaamia sosiaalisia vaikutuksia mitattiin vuosittain työntekijöille suunnattujen palautekyselyjen avulla. Tehneesi tärkeää työtä Tietämyksesi ympäristöasioista kasvaneen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Palautekyselyihin vastanneista 59 % koki työkykynsä parantuneen. Itsetunto oli kohonnut 63 %:lla ja ammatilliset taidot kasvaneet 64 %:lla. Vastaajista 85 % koki tehneensä työjakson aikana tärkeää työtä. Työllistymisen sosiaaliset vaikutukset eivät kosketa pelkästään yksilöä itseään, vaan sillä on vaikutuksia myös perheeseen ja lähipiiriin. Taloudellisia vaikutuksia ei ole tarkemmin tutkittu, mutta oletuksena on, ettei työssä olleessa turvauduta niin helposti toimeentulotukiin. Työnjohtajat ovat myös kertoneet positiivisista vaikutuksista, joissa yksilön elämänhallinta on parantunut ja sitoutuminen elämänmuutoksiin syntynyt. Myös reipastumista omassa käyttäytymisessä ja tavassa kohdata uusia tilanteita on tullut työjakson aikana. Hyvällä työporukalla ja sen tuella oli monesti positiivinen vaikutus muuhunkin elämään. Luonnossa ja ulkona työskentelyllä on myös positiivinen merkitys ihmiseen. Viereinen sivu: Iloinen naama työvoimakoulutuksen työmaalla. (UK) 20

21 21

22 LAPE toiminta 7.5 Onnistuminen ympäristön hoitamisessa ja kulttuuriympäristön säilyttämisessä Projekti edisti Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen tavoitteita toteuttamalla kulttuuriympäristön kunnostustöitä ja ympäristönhoidon töitä näkyvissä ja yleishyödyllisissä kohteissa. Monet näistä töistä olisivat jääneet todennäköisesti tekemättä ilman projektia. Projektin aikana työntekijät kunnostivat, hoitivat tai rakensivat lähes 600 maisemanhoidon, ympäristönhoidon, virkistyskäytön ja rakennusperinnön työkohdetta. Kohteet ovat yleishyödyllisiä ja toimivat esimerkkeinä rakennetun ja kulttuuriympäristön sekä perinnemaiseman hoidosta ja hoidon keinoista. Töiden avulla ylläpidettiin, hoidettiin ja säilytettiin julkista rakennusperintöä. Virkistyskäytön työt edistivät kuntalaisten hyvinvointia ja tukivat alueen matkailua. Maisemanhoidon työt paransivat alueen viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Kohteet toimivat myös esimerkkeinä työntekijöiden taidoista. Arvokkaiden kohteiden suunnittelussa ja toteutuksessa oli apuna projektissa muotoutunut ja asiantuntijoista koostunut yhteistyöverkosto. Osaltaan projekti edisti maakunnan kulttuurihistoriallisesti ja luonto- ja virkistysarvoltaan merkittävien julkisten kohteiden kunnostamista ja säilymistä. Projektin avulla on myös lisätty ympäristötietoisuutta ja perinnerakentamisen tietämystä sekä kohderyhmässä että alueen asukkaissa. Vuosina projektissa on yhteensä kunnostettu, hoidettu tai tehty 585 kohdetta, joiden henkilötyöpäivistä on työnjohtajien ilmoituksen mukaan 73 % käytetty kulttuuriympäristön hoitotöihin, 21 % virkistyskäytön töihin ja 6 % jätehuollon töihin (taulukko 4.). Taulukko 4. Projektin työkohteet Työkohteet kpl kpl % htp htp % Kulttuuriympäristön hoito % % Ulkoilu ja virkistyskäyttö % % Jätehuolto 26 4 % % yhteensä 585 kpl 100 % % Osa LAPE-töistä kohdistui valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaille rakennetuille ympäristöille, kuten esimerkiksi Viitasaaren Huopanankoskelle (kalahautomon ulkopuolen kunnostus ja maalaus, myllyn maalaus, maisemanhoitotyöt), Hankasalmen Niemisjärven asema-alueelle (asemarakennuksen, varaston ja saunan ulkopuolen kunnostus ja maalaus, aidan rakentaminen radan ja alueen väliin ja jäteaitauksen rakentaminen) ja Karstulan Kruukkilan pihapiiriin (väentuvan ulkopuolen kunnostus ja katon uusiminen, saunan maalaus ja aitan kengitys ja maalaus). Kotiseutumuseoiden rakennuksia ja rakenteita kunnostettiin mm. Pihlajaveden, Keuruun, Laukaan, Aarresaaren, Pälämäen, Kuoreveden ja Joutsan kotiseutumuseoilla. Virkistyskäytön töistä haastavimpia olivat mm. Oravivuoren kolmiomittaustornin portaiden kunnostaminen ja luontotornin rakentaminen Leivonmäen kansallispuistoon. Uusia laavuja ja kotia veistettiin hirrestä mm. Jyväskylän Halssilaan ja Laajavuoreen, Jämsän Himokselle, Uuraisten Kyynämöisiin ja Viitasaaren Niinilahteen. Pitkospuita uusittiin ja kunnostettiin useassa kunnassa. Laajoja tienvarsien maisemanhoitotöitä tehtiin erityisesti Jämsän alueella. Perinnemaisemia hoidettiin usean kunnan alueella. 22

23 Esimerkiksi Oravivuoren näkötornin uudet portaat, Halssilan hiihtomaan laavu ja Hankasalmen Niemisjärven asema-alueen kunnostukset olivat LAPE-työntekijöiden taidonnäytteitä. (UK, Kari Häkkinen, AYO) LAPE toiminta 23

24 LAPE toiminta 7.6 Kuntien arvio projektista Kunnat arvioivat projektin onnistumista projektin päättyessä. Vastaajien mielestä projekti oli onnistunut parhaiten kuntakuvan ja ympäristön siistimisessä sekä kohteiden toteuttamisessa laadulla ja ammattitaidolla. Vastaajien mielestä projekti oli tukenut kohteiden suunnittelua ja toteutusta ja sillä oli ollut työntekijöihin positiivista sosiaalisia vaikutuksia. Jatkotyöllistymisen edistämisessä ei sen sijaan oltu vastaajien mukaan onnistuttu. Vastaajat arvioivat myös työnjohtajien toimintaa projektissa (kuvio 4). Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että työnjohtajat olivat onnistuneet töissään hyvin tai melko hyvin. Töitä on pääsääntöisesti tehty itsenäisesti ja ammattitaidolla. Työnjohtajat ovat tienneet tehtäväänsä kuuluvat vastuut ja velvollisuudet Työnjohtajat ovat työnjohdon ammattilaisia ja tuntevat alan lainsäädännön Työnjohtajat ovat perinnerakentamisen ja ympäristönhoidon ammattilaisia Yhteistyö kunnan ja työnjohtajan välillä on sujunut Työnjohtajat ovat hoitaneet työnsä itsenäisesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 4. Kuntien viranhaltijoiden palaute työnjohtajien toiminnasta projektissa. hyvin melko hyvin tyydyttävästi melko huonosti huonosti Kuntia pyydettiin myös arvioimaan ympäristönhoidon työllistämistöiden jatkuvutta projektin päättymisen jälkeen (kuvio 5). Suurin haaste ympäristönhoidon työllistämistöiden jatkumiselle oli työnjohtajan palkkauskustannukset kuntien kiristyvässä taloustilanteessa. Palkkauskustannuksiin on toki mahdollista saada palkkatukea, mutta löytyykö sopivia henkilöitä työttömien joukosta. Vanhan tutun LAPE-työnjohtajan palkkaaminen vastaaviin tehtäviin jatkossakin olisi monesta kunnasta mieluisaa. Osassa kunnista oli varauduttu talousarvioesityksissä joko työnjohtajan osittaisiin palkkauskustannuksiin, työntekijöiden palkkauskustannuksiin ja/tai kohteiden oheiskustannuksiin, mutta vielä vuoden 2014 puolella varmuutta töiden jatkumisesta ei ollut. Se, mitkä kunnat pystyvät jatkamaan ympäristönhoidon työllistämistöitä itsenäisesti, nähtäneen vuoden 2015 puolella. Suuri osa kunnista kuitenkin toivoo, että ELY-keskukselta saataisiin tukea ainakin työntekijöiden koulutukseen sekä tarvittavaa asiantuntija-apua työkohteille. Kunta pystyy palkkaamaan ympäristönhoidon työllistämistöille oman työnjohtajan Kuvio 5. Kuntien viranhaltijoiden näkemys ympäristönhoidon työllistämistöiden jatkosta kuntavetoisesti. Kunta tarvitsee ELY-keskuksen ohjausta ja koordinointia ympäristönhoidon työllistymistöihin ja siihen liittyvään koulutukseen jatkossa Kunta pystyy jatkamaan ympäristönhoidon työllistämistöitä omassa kunnassaan LAPE-projektia vastaavalla volyymilla 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ehkä Ei Ote kuntien palautteista: Oletan, että toimintamalli jää elämään, tarpeen mukaan sovellettuna. Toivon, että kohdevalinnoissa on jatkossakin selkeä linja LAPE-hankkeen tapaan (kulttuuriympäristökohteet, vetovoimainen taajamakuva, viihtyisä elinympäristö). 24

25 7.7 Ohjausryhmän arvio projektista Myös projektin ohjausryhmä arvioi projektin onnistumista ja vaikutuksia (kuvio 6). Ohjausryhmän mielestä projekti on onnistunut parhaiten laaja-alaista yhteistyötä tekevän toimintamallin toteuttamisessa, mallin avulla on mahdollistettu työllistyminen yleishyödyllisiin ympäristön hoidon töihin osallistujan kotiseudulla. Projekti on edistänyt pitkään työttömänä olleiden miesten tukityöllistymistä ja ehkäissyt syrjäytymistä, lisännyt yhteistyötä kuntien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden keskuudessa sekä kunnostanut ja säilyttänyt maakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön ja virkistyskäytön kohteita. Myös perinnerakentamisen ja ympäristönhoidon menetelmien esille nostamisessa on onnistuttu. LAPE toiminta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yhteistyö projektin henkilöstön (työnjohtajat ja hallintohenkilöstö) kanssa on toiminut Projekti on toiminut perinteisten työmenetelmien ja työtapojen levittäjänä Projektilla on ollut kuntatalouteen positiivisia vaikutuksia Projektilla on ollut työntekijöihin positiivisia sosiaalisia vaikutuksia Projekti on onnistunut jatkotyöllistymisen edistämisessä Projekti on tukenut kohteiden suunnittelua ja toteutusta hyvin melko hyvin tyydyttävästi melko huonosti huonosti Kohteet on toteutettu ammattitaidolla ja laadukkaasti perinteisiä menetelmiä käyttäen Töistä on saatu positiivista palautetta kuntalaisilta Projekti on parantanut kuntakuvaa ja siistinyt ympäristöä Kuvio 6. Ohjausryhmän arvio projektin toiminnasta. Otteita ohjausryhmän palautteista: Samalla toimintaympäristömme muuttuu siten, että yhteiskunnalla on tulevina vuosina yhä suurempi määrä ikääntyviä, osaamiseltaan teknistaustaisia miehiä vailla järkevää tekemistä ja siis yhteiskunnan tuen tarpeessa. Kuntatalouden heikkeneminen osana nykyistä valtakunnallista kehitystä johtaa siihen, että ympäristön ylläpitämiseen ja hoitoon suunnatut voimavarat kunnissa ovat vähentyneet ja vähenemässä. Tulisi tunnustaa ja tunnistaa julkisten toimijoiden yhteiskunnallinen vastuu ja mahdollistaa YTY-tyyppinen toiminta osana tasa-arvoista yhteiskuntaa jatkossakin. Nykyinen malli on ollut erittäin hyvä ja toimiva ja ensisijainen toive toki olisi, että hanke voisi jatkaa. Koska tämä ei ilmeisesti ole mahdollista, olisi nykyisten, usein haastavienkin töiden toteutuksen kannalta asiantuntija-avun saanti jatkossakin tärkeää kuten myös töiden toteuttamiseen liittyvän keskeisen työturvallisuuslainsäädännön neuvonta / koulutus. Projekti on toteuttanut toimintamallia, jossa on mahdollistettu työllistyminen yleishyödyllisiin ympäristön hoidon töihin osallistujan kotiseudulla. Projekti on kohdistunut kohderyhmään, jolle on perinteisesti ollut hankalampaa löytää työpaikkoja ja jolle kohdennettua ESR-rahoitettua projektitoiminta ei muuten ole ollut juurikaan tarjolla. Projektin työkohteina on ollut useita kulttuuriympäristön arvojen säilymisen kannalta merkittäviä kohteita ja näihin yhdistettyinä työnäytökset ovat varmistaneet perinteisten työmenetelmien osaamisen levittämistä paikallisesti. Samalla projektiin osallistujilla on ollut tilaisuus saada tunnettuvuutta ympäristön hoidon tai perinteisin menetelmin korjaamisen osaajina omalla paikkakunnallaan. Tärkein projektin aikaasaama asia on pystyvä ja luotettava maakunnallinen luonto- ja kulttuuriympäristöarvojen säilyttämiseen perehtynyt osaajaverkosto sekä aikaansaadut monet ympäristökohteet, rakennusperintökohteet sekä arvomaisemat. Projektijulkaisut jotka vievät viestiä projektin toteutuksesta ja toimintatavoista tuleville sukupolville. 25

26 8 Tiedottaminen Projektille laadittiin viestintäsuunnitelma, jonka mukaan toimittiin vuosittain. Projektilla on omat www-sivut, joille on päivitetty mm. vuosittaiset työkohteet, vuosijulkaisut ja ohjeusryhmän pöytäkirjat. Nettitiedotusta tehtiin jonkin verran ELY-keskuksen Yhteinen ympäristömme -facebook-sivujen kautta. Projektista tiedotettiin kunnissa sekä mm. Keski-Suomen museon maakuntayhteistyössä. Projektia ja sen toimintaa esiteltiin lisäksi kunnille ja ELYlle järjestetyissä esittelytilaisuuksissa ja palavereissa sekä yhdistyksille työkohteiden omistajina kohdekäynneillä. Työnjohtaja Pekka Niskanen Viitasaaren Huopananakoskella kertomassa alakoululaisille punamultamaalin keitosta. (AYO) Kohderyhmälle kerrottiin projektiin osallistumismahdollisuudesta ja osallistujille Euroopan sosiaalirahaston osarahoituksesta. Projektin tarjoamista mahdollisuuksista kohderyhmän keskuudessa tiedotettiin nähtävästi myös epävirallisemmin, sillä kyselyt pääsystä LAPE-projektiin alkoivat jo vuoden vaihteessa. Ohjausryhmän jäsenet tiedottivat projektista omissa organisaatioissaan ja tilaisuuksissaan. Projektin viestinnässä käytettiin Euroopan sosiaalirahaston lipputunnusta sekä vipuvoimaa EU:sta -tunnusta. Työntekijöille hankituissa työhaalareissa oli edellä mainitut tunnukset. Projekti oli vuosien varrella hyvin esillä maakunnallisissa ja paikallislehdissä, internetissä ja radiossa. Projektia ja sen toimintamallia esiteltiin useassa eri tilaisuudessa ja tapahtumassa. Viestintäyhteenvedon mukaan projekti oli esillä eri tiedotusvälineissä yhteensä 226 kertaa ja projektia on esitelty 75 eri tilaisuudessa. Lehtijutuissa keskityttiin paljolti yksittäisessä kunnassa oleviin työkohteisiin ja niiden valmistumiseen. Joissain jutuissa pureuduttiin myös työllistämisen sosiaalisiin ja taloudellisiin hyötyihin. Projektin toiminnasta kertovia vuosijulkaisuja jaettiin yhteistyötahoille ja työntekijöille. Julkaisuja jaettiin myös Museoviraston ja ELY-keskuksen yhteistyökumppaneille valtakunnallisesti ja niitä hyödynnettiin myös Keski-Suomen museon maakunnallisessa rakennusinventointityössä sekä paikallismuseoiden neuvonta- ja markkinointitoiminnassa. Tehdyn väliarvioinnin mukaan ammattimaisesti toimitetut vuosijulkaisut olivat erinomainen koonti projektin toimista ja työkohteista ja selkeä ja hyvä tietolähde tulevien projektien suunnitteluun ja suuntaamiseen. Oriveden Sanomat kirjoitti Längelmäen kotiseutumuseon pärekattojen kunnostuksesta. 26

27 Projekti järjesti vuosittain työkohteilla työnäytöksiä perinnerakentamisen menetelmistä. Osa näytöksistä järjestettiin yhteistyössä kotiseutuyhdistysten kanssa esimerkiksi laajemman perinnepäivän yhteydessä. Näytösten ideana oli markkinoida työntekijöiden osaamista paikkakuntalaisille. Näytökset saivat hyvin julkisuutta ja niitä mainostettiin edeltäkäsin joko tiedottein, lehti-ilmoituksin tai paikallisin mainoksin. Tiedottamisessa käytettiin myös rakennusperinto.fi -sivujen tapahtumat osiota. Osa näytöksistä keräsi runsaasti yleisöä, osa vähemmän. Näytökset pidettiin arkipäivinä päiväsaikaan, mikä ei ollut todennäköisesti paras aika. Muutaman näytöksen osalta tehtiin myös yhteistyötä läheisten alakoulujen kanssa ja oppilaita tulikin paikalle mukavasti. Näytöksiä järjestettiin pärekaton ja piste- ja kiviaidan teosta sekä punamultamaalin ja kaseiinimaalin valmistamisesta. Näytökset olivat aina todellisilla työkohteilla ja esim. keitetty punamultamaali sudittiin rakennusten seinään myöhemmin. Näytöksissä pyrittiin antamaan työntekijöille vastuuta tekemisestä, opettamisesta ja näyttämisestä. Samalla he markkinoivat omaa ammattitaitoaan ja osaamistaan. Projektin puolesta jaettiin aiheeseen liittyviä ohjeita ja esitteitä. Toimittajat seuraamassa kaseiinimaalin valmistusta Pohjoislahden koululla Keuruulla. (AYO) Päremestari Heikki Suihkonen höyläämässä ja LAPE-työntekijät avustamassa pöllien kantamisessa ja päreiden lajittelussa työnäytöksessä Viitasaarella. (AYO) 27