5. Jatkotyöllistymisen edistäminen

Transkriptio

1 5. Jatkotyöllistymisen edistäminen Projektissa pyritään löytämään tehokkaita keinoja, joiden avulla työntekijöiden siirtyminen avoimille työmarkkinoille tukityöjakson jälkeen helpottuisi. Vuonna 2009 jatkotyöllistymistä edistäviä keinoja projektissa olivat työjakso ja sitä tukeva koulutus, työjakson alussa tehdyt terveystarkastukset, työjakson lopulla pidetyt palaverit TE-toimistojen kanssa, tiedottaminen projektin työkohteista ja toiminnasta sekä työjakson aikana pidetyt työnäytökset ja työntekijöiden osaamisen markkinointitilaisuudet. Sudenkorento paistattelemassa päivää vastamaalatulla seinällä Joutsan Pappisissa. (AYO) Työjakson aikana kartoitettiin alkavia työvoimakoulutuksia ja tehtiin yhteistyötä Työnhakijan ammatilliset polut -hankkeen kanssa. Myös työnsuunnittelijat olivat aktiivisesti koko työjakson ajan mukana miettimässä mahdollisia jatkopolkuja ja kannustamassa työntekijöitä eteenpäin. Työnsuunnittelijat tekivät vuoden lopulla ryhmätyön, joissa pohdittiin toimivia jatkotyöllistymisen keinoja ja hyviä käytäntöjä. Todettiin, että jos työkohteet sijaitsevat näkyvillä paikoilla, ahkerat ja ammattitaitoiset työntekijät kyllä sieltä huomataan. Läsnä olevat työnsuunnittelijat oppivat tuntemaan työntekijänsä työjakson aikana hyvin, jolloin jokaisen vahvuudet ja muut ominaisuudet ovat tiedossa. Omat toimivat verkostot, joille hyviä työntekijöitä voi markkinoida, ovat myös tärkeitä. Myös kuntien ja TE-toimistojen yhteyshenkilöiden käynnit työmailla ovat osoittautuneet hyväksi käytännöksi. Lisäksi työnsuunnittelijat kirjoittavat työjakson lopussa työntekijöille työtodistukset, joissa kerrotaan millaisia töitä ja missä kohteissa työntekijä on töitä tehnyt. Tämä avaa henkilöiden osaamista TE-toimistoihin sekä mahdollisille tuleville työnantajille päin Työjakso ja koulutus Pitkän työttömyyden katkaisevalla tukityöjaksolla on suuri merkitys jatkotyöllistymisen edistämisessä. Työkohteita valittaessa pyrittiin huomioimaan niiden monipuolisuus. Useissa kunnissa käytettiin ns. mestari-kisälli-oppipoika -mallia, jossa työntekijöiksi otettiin sekä työuran alussa olevia että kokeneempia työntekijöitä. Kokeneemmat työntekijät pystyivät näin työjakson aikana siirtämään ammattitaitoaan ja myös työssä olemisen taitoja nuoremmille ja kokemattomammille. Myös työvoimakoulutus suunniteltiin tukemaan sekä työjaksolla tehtäviä töitä että jatkotyöllistymistä. Tulityö- ja työturvallisuuskortit ovat pakollisia monessa työssä ja niiden suorittaminen projektissa lisää työntekijöiden valmiuksia avoimilla työmarkkinoilla. Yrittäjyydestä ja osuuskuntatoiminnasta annettiin yleiskatsaus päivän mittaisessa koulutuksessa. Koetko, että työjaksosta on hyötyä myöhemmän työllistymisen kannalta 29 % 5 % 5 % Kyllä, paljon Kyllä, jonkin verran Ei merkittävästi Ei lainkaan Kaavio 5. Työntekijöiden arvio projektin työjaksosta myöhemmän työllistymisen kannalta. 62 % 20

2 5.2. Terveystarkastukset Kaikki työntekijät kävivät työjakson alkupuolella paikallisissa terveyskeskuksissa terveystarkastuksissa ja saivat samalla voimaan rakennustyömailla vaadittavan työterveyskortin. Samalla työntekijät pääsivät työterveyshuollon piiriin Palaverit työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa Työjakson loppupuolella järjestettiin yhteistyössä TE-toimistojen kanssa tapaamisia, joissa työntekijät saivat ajankohtaista tietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista projektin jälkeen. Tapaamiset toteutettiin TE-toimistoista riippuen joko pienryhmissä tai henkilökohtaisessa neuvonnassa. Työnsuunnittelijat olivat tarvittaessa mukana tapaamisissa ja esittelivät työvoimatoimistojen henkilökunnalle jaksolla tehtyjä töitä ja työntekijöiden osaamista Työkohteista ja projektista tiedottaminen Sorsanpojat lähdössä uintimatkalle Nyrölän laavulla. (AYO) Projektista ja valmistuneista työkohteista tiedottaminen on yksi osa jatkotyöllistymisen edistämistä. Erityisesti paikallislehdissä olevien juttujen avulla työntekijöillä on ollut mahdollisuus markkkinoida itseään ja osaamistaan alueen asukkaille. Projektille on tehty viestintäsuunnitelma, jonka toteutumista on seurattu. Projektin esitettä on jaettu sidosryhmille sekä erilaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa. Projektilla on www-sivut osoitteessa Projekti on ollut hyvin esillä maakunnallisessa ja paikallislehdissä sekä radiossa. Monet tahot ovat tiedottaneet projektin toiminnasta myös www-sivuillaan. Esittelyistä ja tiedottamisesta tehdyn viestintäyhteenvedon mukaan projekti on ollut esillä eri tiedotusvälineissä (lehtijutut, radio, wwwsivut) vuoden 2008 aikana yhteensä 37 kertaa ja projektia on esitelty sen valmistelun ja toiminnan aikana yhteensä 14 eri yleisötilaisuudessa. Näiden tilaisuuksien lisäksi projektia ja sen toimintaa on esitelty kunnille ja TE-toimistoille järjestetyissä esittelytilaisuuksissa sekä kuntapalavereissa ja Keski-Suomen museon rakennussuojelun ja kulttuuriympäristönhoidon tapahtumissa. Laukaa-Konnevesi -lehti uutisoi näyttävästi Äijälän koulun työnäytöksestä. 21

3 5.5. Työnäytökset Projekti järjesti työjakson aikana projektin työkohteilla viisi työnäytöstä, joiden tavoitteena oli työntekijöiden osaamisen markkinointi, projektin tunnetuksi tekeminen sekä tiedon levittäminen perinteisistä työtavoista ja -menetelmistä. Näytöksissä jaettiin halukkaille myös esimerkiksi punamultamaalin ja riukuaidan teko-ohjeita. Työnäytökset saivat jälleen kerran paljon julkisuutta paikallislehdissä. Punamultamaalin keittoa Muurasjärvellä Punamultamaalia on hämmennettävä koko keiton ajan, ettei se pala pohjaan. (UK) Maalinkeitto kiinnosti. Taustalla LAPE -työnä rakennettu luistelukatos, johon keitetty maali myöhemmin siveltiin. (AYO) 22 Pihtiputaan Muurasjärvellä järjestettiin työnsuunnittelija Tapani Tenhusen ja työntekijöiden voimin punamultamaalinkeittonäytös kesäkuussa. Näytöksessä keitetty maali siveltiin myöhemmin Muurasjärven koulun LAPE -työnä rakennettuun luistinten vaihtoaitioon ja varastoon. Työnäytöksestä tiedotettiin etukäteen paikallislehdessä sekä tiedotteella. Maalinkeittoa kävi seuraamassa parisenkymmentä henkilöä.

4 Riukuaidan tekoa Petäjäveden vanhalla kirkolla Petäjäveden vanhan kirkon reunamilla sijaitseva riukuaita uusittiin projektin toimesta ja samalla järjestettiin riukuaidan rakentamisnäytös, jossa työnsuunnittelija Erkki Kupari ja työntekijät näyttivät taitojaan aidan rakentamisessa. Aitaa rakennettiin museoviraston ohjeiden sekä kirkolle tekeillä olevan hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Myös paikalliset osaajat opastivat aidan teossa sekä projektin työntekijöitä että yleisöä. Työnsuunnittelija Erkki Kupari vääntämässä vitasta paikoilleen. (AYO) Vitasten halkaisu on tekniikka- eikä niinkään voimalaji. (AYO) Vanhat aitamestarit kävivät näyttämässä nuoremmille mallia päivän aikana. (AYO) 23

5 Pärekaton tekoa ja punamultamaalin keittoa Pihlajaveden kotiseutumuseolla Keuruun Pihlajaveden kotiseutumuseolla pidettiin yhteistyössä Pihlajaveden kotiseutuyhdistyksen kanssa perinnepäivä, jossa työnsuunnittelija Aulis Pohjola ja projektin työntekijät opastivat paikalle saapuneita punamultamaalin keitossa ja pärekaton teossa. Pärekattoa naputeltiin museon piharakennuksen katokseen. Punamultamaali luovutettiin yhdistykselle, joka markkinoi sen eteenpäin tarvitseville. Punamultamaalin keitto käynnissä Laukaan Äijälässä. (UK) Punamultamaalin resepti ja keittäminen (noin 180 litraa) 150 l vettä 6-8 kg rautasulfaattia eli vihtrilliä 12 kg ruisjauhoja kg (säkillinen) punamultaa 6-8 l vernissaa 3 kg karkeaa suolaa (tai formaliinia) Maali on hyvä keittää 200 litran astiassa, jonka ympärille voidaan sitoa rautalangalla mineraalivillamatto tasaisen lämmön ylläpitämiseksi maalin keittovaiheessa. 1. Laita astia harkkotiilistä ladotun kehikon päälle, kehikon molemmat päät jäävät auki. 2. Mittaa astiaan aluksi 150 litraa vettä, josta jätät noin 20 litraa pienempään astiaan ruisjauhojen sekoitusta varten. 3. Sytytä tuli ja pidä pieneksi pilkottuja kuivia puuklapeja saatavilla tarvittava määrä. 4. Kun vesi on kuumaa, muttei kiehuvaa, lisää rautasulfaatti eli vihtrilli hyvin sekoittaen. 5. Kaada kylmään veteen tehty ruisvelli tynnyriin koko ajan sekoittaen. 6. Tämän jälkeen keitä seosta hiljaisella tulella noin 1,5-3 h. Sekoita seosta jatkuvasti keittoastian pohjaan saakka yltävällä puumelalla. Tässä vaiheessa keitosta ei saa polttaa pohjaan. 7. Mineraalivillan voi poistaa ja tulta hiukan keventää, kun punamulta kaadetaan sekaan. Tällöin maali pyrkii kuohumaan yli, joten kannattaa varata lähelle muutama ämpäri, jolla ainesta voidaan väliaikaisesti keittoastiasta vähentää. Tässä vaiheessa sekoitus on myös välttämätöntä. Varo myös polttamasta pohjaan! 8. Lisää sekaan vernissa, sekoittaen. 9. Tämän jälkeen lisää myös suola, jos et voi maalata noin viikon kuluessa. Punamullan ja vernissan lisäämisen jälkeen keitä seosta miedolla tulella vielä noin tunti, pitempi aikakaan ei haittaa. TESTI: Kasta puupala maaliin ja anna kuivua. Jos siitä ei kädellä pyyhkäistäessä irtoa väriä, maali on valmista. Muutoin jatka vielä keittämistä. Maalia ei voi keittää liian pitkään. Maali on käyttövalmista heti ja sen voi sivellä lämpimänä tai kylmänä seinään. Jäähtyessään keittomaali yleensä paksunee, mutta sen voi ohentaa uudelleen lämmittämällä. Maalatessa sään tulee olla kuiva ja mielellään pilvinen, mutta ei liian kuuma. Jos aurinko paistaa seinälle kohtisuoraan, kannattaa maalata varjoisaa seinustaa. Paras lopputulos saavutetaan käsittelemättömälle ja karhealle pinnalle tai vanhan punamultamaalin päälle maalattaessa. Älä maalaa punamullalla vanhan lateksi- tai öljymaalin päälle, sillä se ei siinä pysy. Punamultamaalin keittoohjeita löytyy esimerkiksi Museoviraston korjauskorteista ja perinnemaalioppaista. Viereistä ohjetta jaettiin projektin järjestämissä työnäytöksissä. Voit testata onko vanha maalipinta punamultaa, kun hankaat sitä sormella: jos se pölyyntyy hangattaessa, siitä tarttuu väriä sormiin tai siitä irtoaa pieniä murusia, on kyseessä keittomaali. Poista aina maalattavasta kohteesta lika, mm. hämähäkinseitit esim. teräsharjalla. Maalaa tuuhealla leveällä pensselillä. Kertasively riittää. Huolehdi maalin säilyvyydestä. Lisäaineena suola tai formaliini auttaa säilyvyyden paranemiseen. Maalin riittoisuus riippuu maalattavan pinnan laadusta. Lisätietoa keittomaalauksesta saat mm. Museoviraston korjauskortista numero 12 tai erilaisista perinnerakentamiseen ja maalaamiseen liittyvistä oppaista. 24

6 Punamultamaalin keittoa Vuorilahden maamiesseurantalolla Vuorilahden maameseurantalolla järjestettiin punamultamaalin keittonäytös samana päivänä Vuorilahden kyläyhdistyksen organisoiman Luomulaulun kyläilmat -tapahtuman kanssa. Työnäytös keräsi kolmisenkymmentä asiasta kiinnostunutta. Maalinkeitto aloitettiin aamu kymmeneltä työnsuunnittelija Pekka Niskasen johdolla ja päivän kuluessa maalinkeittäjät vaihtoivat vuorojaan. Kyläyhdistys myi maalin omakustannushintaan kyläläisille. Punamultamaalin keittoa Äijälän koululla Punamultamaalin keittonäytös järjestettiin Äijälän koululla työnsuunnittelija Jukka Leinosen ja Laukaan työntekijöiden voimin. Punamultamaalin keitto kiinnosti mökkiläisiä ja paikallisia asukkaita. Tapahtuman aikana keskusteltiin vilkkaasti myös muusta perinnerakentamisesta. Maalinkeittoa Viitasaaren Vuorilahdella. (UK) Maalia sekoitettiin tilaisuuteen tehdyllä LAPE-puumelalla. Alakuvassa ruisvellin kaato keittoastiaan käynnissä. (UK) 25