LAPE Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon Toiminta vuonna 2012

Transkriptio

1 LAPE Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon Toiminta vuonna 2012 Ulla Kuvaja, Anne Yli-Olli Juha Kainulainen, Erkki Kupari, Jukka Leinonen, Aulis Pohjola, Pekka Niskanen, Ilkka Silén, Tapani Tenhunen, Voitto Vilander 1

2 Pihtipudas Kyyjärvi Viitasaari Karstula Uurainen Keuruu Petäjävesi Hankasalmi Toivakka Jämsä Jyväskylä Joutsa Kuhmoinen toim. ja taitto Anne Yli-Olli Kuvat: Ulla Kuvaja (UK), Erkki Kupari (EK), Jukka Leinonen (JL), Pekka Niskanen (PN), Aulis Pohjola (AP), Ilkka Silén (IS), Tapani Tenhunen (TT), Voitto Vilander (VV), Anne Yli-Olli (AYO) Etu- ja takakansi: Pärekaton teossa Aarresaaren kotiseutumuseolla (UK) Kartat Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/13 Kopijyvä Oy

3 Sisältö 1. Projektin esittely Tavoitteet ja niiden toteutuminen Projektin ohjausryhmä Toiminta vuonna Kunnat projektin osatoteuttajina Työnsuunnittelijoiden tehtävät Työntekijät eli kohderyhmä Kustannukset Koulutus Jatkotyöllistymisen edistäminen vuonna Työjakso ja koulutus Näyttöjen suorittaminen työmailla Työhöntulotarkastukset Palaverit työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa Työllistämisen hyötyjen markkinointi kunnille Työkohteista ja projektista tiedottaminen Työnäytökset Hankasalmen työkohteet Joutsan työkohteet Jyväskylän työkohteet Jämsän työkohteet Karstulan työkohteet Keuruun työkohteet Kuhmoisten työkohteet Kyyjärven työkohteet Petäjäveden työkohteet Pihtiputaan työkohteet Toivakan työkohteet Uuraisten työkohteet Viitasaaren työkohteet

4 Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma , toimintalinja 2. Ohjelman osio Euroopan unionin Länsi- Suomen suuralueosio Projektin rahoitus EU + valtio euroa kunnat euroa 1. Projektin esittely LAPE - Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon -projekti työllistää ja kouluttaa työttömiä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella perinnerakentamisen ja ympäristönhoidon töihin. Projekti toimii Keski-Suomen maakunnan alueella ja sen hallinnoijana on Keski-Suomen ELY-keskus. Projektin kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät, työttömät, työttömyyden uhan alla olevat henkilöt sekä työmarkkinoille pyrkivät nuoret. Projektin tavoitteena on jatkotyöllistymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Määrällisen tavoitteena on työllistää projektin toiminta-aikana vuosittain 60 henkilöä kuntien, sosiaalisten yritysten ja yhteisöjen kautta. Keskimäärin puolen vuoden mittainen työjakso ajoittuu touko-lokakuulle. Työjaksoa edeltää noin kuukauden pituinen työvoimakoulutus, joka antaa työntekijöille valmiudet suorittaa ympäristötöitä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Projektilla on kahdeksan kuntiin palkattua työnsuunnittelijaa, jotka vastaavat työmaiden työnjohdosta ja töiden toteutuksesta. Vuoden 2013 alusta työnsuunnittelijoiden nimike vaihdettiin projektityönjohtajiksi. Projektissa toteutettavat työkohteet ovat yleishyödyllisiä perinnerakentamisen, virkistyskäytön sekä maisemanhoidon töitä. Kohteet valitaan vuosittain kuntien kohde-esitysten perusteella ja valinta tehdään yhdessä kumppanikuntien ja sidosryhmien kanssa mm. yleishyödyllisyyden sekä kulttuurihistoriallisten ja ympäristöarvojen perusteella. Työkohteiden oheiskustannukset kustantavat kohteiden omistajat. Viimeisimmän hyväksytyn projektisuunnitelman ( ) mukaan projektin toimintaavustus on euroa ja kuntarahoitusosuus euroa. Projektin vastuuhenkilönä toimii Keski-Suomen ELY-keskuksen vesihuoltoinsinööri Kai Voutilainen. Projektipäällikkönä on Ulla Kuvaja ja projektikoordinaattorina Anne Yli-Olli. Työnsuunnittelijat ja vastuukunnat 2012 Työnsuunnittelijat Kunnat Juha Kainulainen Joutsa, Toivakka Erkki Kupari Uurainen, Jyväskylä Jukka Leinonen Hankasalmi Pekka Niskanen Viitasaari Aulis Pohjola Keuruu, Petäjävesi Ilkka Silén Jämsä, Jyväskylä, Kuhmoinen Tapani Tenhunen Pihtipudas Voitto Vilander Karstula, Kyyjärvi 8 työnsuunnittelijaa 13 kuntaa Kuvassa työnsuunnittelijat, nykyiset projektityönjohtajat. Ylärivissä vasemmalta Kupari, Niskanen, Silén, Vilander ja Pohjola. Alarivissä vasemmalta Tenhunen, Kainulainen ja Leinonen. (AYO) 4

5 Perinnerakentaminen Työllistäminen Ympäristönhoito Projektin vastuuhenkilö vesihuoltoinsinööri Kai Voutilainen tutustumassa tiilikaton kunnostustyömaahan Keuruun kotiseutumuseolla. (UK) 5

6 LAPE toiminta 2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen LAPE -projektin tavoitteena on rakenteellisen työttömyyden alentaminen sekä työllistettävien jatkotyöllistymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Toimintamalli on kuntien, TE-toimistojen ja muiden yhteistyökumppaneiden mielestä toimiva ja tarpeellinen. Työttömiä ja projektin toimintaan sopivia yleishyödyllisiä työkohteita on jokaisessa kunnassa. Projektin toimenpiteillä edistetään kohderyhmän eli pitkäaikaistyöttömien, työttömien, työttömyyden uhan alla olevien henkilöiden sekä työmarkkinoille pyrkivien nuorten työllistymistä ja ehkäistään syrjäytymistä. Projektin lähtökohtana on tarjota pitkäaikaistyöttömille ympäristö- ja perinnerakentamisen koulutusta ja mielekästä työtä omalla asuinseudullaan. Samalla työjaksolla valmistuneiden työkohteiden myötä lisätään lähiympäristön viihtyisyyttä ja siisteyttä. Jatkotyöllistymistä pyritään edistämään erityisesti panostamalla nivelvaiheeseen eli niihin toimiin, jotka edistävät työntekijän työllistymistä siirryttäessä tukityöjaksolta avoimille työmarkkinoille. Määrällisenä tavoitteena on tukityöllistää projektin aikana vuosittain 60 henkilöä, joista 95% suorittaa projektin loppuun ja 25 % työllistyy tai hakeutuu koulutukseen välittömästi projektin päättymisen jälkeen. Tavoitteena on, että projektin myötävaikutuksella syntyy yksi uusi yritys. Vuosien aikana projektin aloitti yhteensä 211 henkilöä. Näiden lisäksi on jokaisella työjaksolla ollut sellaisia henkilöitä, jotka ovat aloittaneet projektissa aiempina vuosina ja tulleet uudelleen seuraavan vuoden työjaksolle. Heidät merkintään projektissa aloittaneeksi vain kerran. Projektin vuosina aloittaneista on seurantojen mukaan välittömästi työjakson päättymisen jälkeen työllistynyt tai siirtynyt koulutukseen 20,4 %. Suurin osa on työllistynyt kuntiin palkkatukitöihin, mutta osa myös avoimille työmarkkinoille. Projektin keskeyttäneitä on 16,6 prosenttia. Keskeyttäneisiin on laskettu myös koulutuksen ja työllistymisen vuoksi keskeyttäneet. Jos nämä ns. positiiviset keskeyttäneet poistetaan laskelmista, keskeyttäneiden määrä on 6,6 %. Projektin tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoite Toteuma % Projektissa aloittaneet, 60 henkilöä/vuosi 211 aloittanutta Aloittaneista työjakson jälkeen työllistyneet tai koulutukseen siirtyneet 25 % 43 henkilöä 20,4 % Projektin keskeyttäneet enintään 5 % 35 henkilöä 16,6 % Aloittaneiden ikäjakauma (3 naista) (4 naista) (3 naista) % 35 % 34 % 24 % Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen edustaja Veikko Weijo esittelemässä myllypaitaa projektikoordinaattori Anne Yli-Ollille ja projektipäällikkö Ulla Kuvajalle. (Matti Hyvärinen) 6

7 Suurin osa projektiin osallistuneista on ollut yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita pitkäaikaistyöttömiä, joiden työllistämisestä kunnat saavat suurimman taloudellisen hyödyn. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden aktiivinen työllistäminen johtuu työmarkkinatukilaista, jonka mukaan kunnat maksavat KELA:lle puolet aktiivitoimiin osallistumattoman työttömän työmarkkinatuesta. Erityisen kannattavaa kuntien kannalta työllistäminen on silloin, kun henkilö pystytään työllistämään niin pitkäksi aikaa, että hänen työssäoloehtonsa täyttyy. Vuosien aloittaneista pitkäaikaistyöttömiä oli 80 %. Työntekijöiden oman arvion mukaan työjaksoilla on ollut positiivia vaikutuksia omaaloitteisuuden lisääntymiseen ja itsetunnon kohoamiseen (kuvio 1). Jo kuuden kuukauden työrupeamat ovat hyödyttäneet työntekijää mm. ehkäisemällä syrjäytymistä ja pitämällä yllä työkykyä. Tärkeää on ollut myös kokemus siitä, että tekee työtä, jolla on merkitys ja jota arvostetaan. Koetko työjakson aikana Tietämyksesi ympäristöasioista kasvaneen Tehneesi tärkeää työtä Oma-aloitteisuuden kasvaneen Ammatillisten taitojesi kasvaneen Kyllä Ei Eos Itsetuntosi kohonneen Työkykysi parantantuneen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 1. Työntekijöiden arvio työjakson vaikutuksista vuosina Projekti edistää Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen tavoitteita toteuttamalla kulttuuriympäristön kunnostustöitä ja ympäristönhoidon töitä näkyvissä ja yleishyödyllisissä kohteissa. Monet näistä töistä jäisivät todennäköisesti tekemättä ilman projektia. Osaltaan projekti edistää maakunnan kulttuurihistoriallisesti ja luonto- ja virkistysarvoltaan merkittävien julkisten kohteiden kunnostamista ja säilymistä. Projektin avulla on myös lisätty ympäristötietoisuutta ja perinnerakentamisen tietämystä sekä kohderyhmässä että alueen asukkaissa. Vuosina projektissa on yhteensä kunnostettu, hoidettu tai tehty 406 kohdetta, joiden henkilötyöpäivistä on työnsuunnittelijoiden ilmoituksen mukaan 71 % käytetty kulttuuriympäristön hoitotöihin, 23 % virkistyskäytön töihin ja 6 % jätehuollon töihin. Projektin työkohteet Työkohteet kpl kpl % htp htp % Kulttuuriympäristön hoito % % Ulkoilu ja virkistyskäyttö % % Jätehuolto 17 4 % % yhteensä 406 kpl 100 % % 7

8 LAPE toiminta 3. Projektin ohjausryhmä Projektilla on ohjausryhmä, jonka tehtävänä on projektisuunnitelman toteutumisen seuranta, projektin toiminnan ohjaus sekä projektin itsearviointi. Ohjausryhmän kokoonpano alkaen on: Puheenjohtaja: Amanuenssi, rakennustutkija Päivi Andersson, Keski-Suomen museo Sihteeri: Projektikoordinaattori Anne Yli-Olli, Keski-Suomen ELY-keskus Jäsen: Varajäsen: Jäsen: Jäsen: Jäsen: Varajäsen: Jäsen: Varajäsen: Jäsen: Varajäsen: Jäsen: Varajäsen: Jäsen: Varajäsen: Jäsen: Varajäsen: Jäsen: Varajäsen: Jäsen: Varajäsen: Koulutuspäällikkö Petri Hagman, Jyväskylän aikuisopisto, varapj. Koulutussuunnittelija Rauno Viiru, POKE Projektipäällikkö Ulla Kuvaja, Keski-Suomen ELY-keskus Projektisuunnittelija Tarja Lehtonen, Keski-Suomen ELY-keskus Vesihuoltoinsinööri Kai Voutilainen, Keski-Suomen ELY-keskus Suunnittelupäällikkö Esa Solismaa, Keski-Suomen ELY-keskus Asiantuntija Tapani Pietiläinen, Keski-Suomen TE-toimisto Palvelujohtaja Pekka Rantanen, Keski-Suomen TE-toimisto Arkkitehti Liisa Bergius, Keski-Suomen ELY-keskus Insinööri Merja Tissari, Keski-Suomen ELY-keskus Biologi Johanna Viljanen, Keski-Suomen ELY-keskus Ylitarkastaja Auvo Hamarus, Keski-Suomen ELY-keskus Elinkeinopäällikkö Markku Laitinen, Hankasalmen kunta Ympäristönsuojelusihteeri Sirpa Peitsenheimo-Aarnio, Hankasalmen kunta Kaupunginpuutarhuri Pekka Larinmäki, Jämsän kaupunki Ympäristönsuojelusihteeri Taina Lahtinen-Joensalmi, Keuruun kaupunki Aluearkkitehti Helena Raatikainen, Viitasaari-Pihtipudas Yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Kahilainen, Pihtiputaan kunta Työllisyyspalvelupäällikkö Satu Kelin, Petäjäveden kunta Työllisyyspäällikkö Erja Koivula, Keuruun kaupunki ASIANTUNTIJAT: ESR-koordinaattori Eeva Martikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Projektisuunnittelija Merja Taipale, ELY-keskus, Resurssi 2 -projektin edustaja Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto, Keski-Suomen ELY-keskus Amanuenssi Pirjo Sojakka, Keski-Suomen museo 8

9 Jatkotyöllistyminen Työmarkkinoilla pysyminen Syrjäytymisen ehkäisy Viihtyisämpi ympäristö 9

10 4. Toiminta vuonna 2012 Projektin vuosi alkoi työkohteiden suunnittelulla, toteuttavien työkohteiden ja työntekijöiden valinnalla. Kunnat ilmoittautuivat projektiin jo edellisen vuoden lopulla. Huhtikuussa projektin kohderyhmä kävi kuukauden mittaisten työvoimakoulutuksen, jonka jälkeen työt alkoivat kuntiin palkattuina projektin työnsuunnittelijoiden työjohdossa. Työjakso kesti keskimäärin kuusi kuukautta ja sen aikana järjestetettiin työntekijöille muutamia koulutuspäiviä. Työjakson lopulla kysyttiin palautteita sekä työntekijöitä että kunnilta. Työjakson loputtua tehtiin raportoinnit ja suunniteltiin jo tulevaa vuotta. Kohteen kunnostuksesta neuvottelemassa työnsuunnittelija Aulis Pohjola, Petäjäveden kunnan tekninen johtaja Antti Koskinen, ELY-keskuksen arkkitehti Liisa Bergius sekä Keski-Suomen museon amanuenssi Pirjo Sojakka. (AYO) Projektilla on osatoteuttajina olevien kuntien lisäksi monia muitakin tärkeitä yhteistyökumppaneita. TE-toimistojen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä mm. kohderyhmän valinnassa. Työvoimakoulutuksia suunniteltiin yhteistyössä kouluttajien kanssa. Keski- Suomen museo antoi arvokasta asiantuntija-apua kulttuurihistoriallisesti tärkeillä kohteilla ja alueilla ja oli muutenkin tiiviisti projektin toiminnassa mukana. Myös ELY-keskuksen omat asiantuntijat ohjeistivat töitä vaativilla rakennuskunnostus- ja luontokohteilla. 4.1 Kunnat projektin osatoteuttajina Vuonna 2012 projektiin ilmoittautui osatoteuttajaksi 13 kuntaa: Hankasalmi, Joutsa, Toivakka, Jyväskylä, Jämsä, Karstula, Keuruu, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Petäjävesi, Uurainen, Pihtipudas ja Viitasaari. Kuntien kanssa allekirjoitettiin kumppanuussopimukset, joissa sovittiin projektin työkohteiden suunnittelusta, lupien hakemisesta ja työkohteiden toteuttamisesta sekä työnjohdosta. Lisäksi sovittiin työntekijöiden työhöntulotarkastusten järjestämisestä. Kuntien kanssa käytiin keväällä kuntapalaverit, joissa sovittiin tehtävistä töistä ja kuntiin työllistämistuella palkattavien työntekijöiden määrästä. Lisäksi nimettiin kuntien yhteyshenkilöt. Ennen toukokuussa alkavaa työjaksoa kunnat tekivät työntekijöille työsopimukset ja hakivat palkkatukea työllistämiseen. Työjaksolla kuntien yhteyshenkilöt ja kohteista vastaavat osallistuivat työjakson juokseviin asioihin yhteistyössä työnsuunnittelijoiden kanssa. Kerran kuussa kunnat laskuttivat saatujen ohjeiden mukaan projektilta työnsuunnittelijoiden palkkaus- ja matkakuluja. Kuntien yhteyshenkilöiden kanssa yhteistyö sujui hyvin ja toimintatavat työnsuunnittelijoiden ja kuntien hallinnon kanssa esim. työntekijöiden työajan seurannoissa ja muissa työntekijöitä koskevissa asioissa sekä kohteisiin tarvittavien tarvikkeiden hankinnoissa ovat vakiintuneet. Syksyllä pidetyissä kuntapalavereissa käytiin läpi työjakson toimintaa ja saatuja palautteita ja suunniteltiin jo seuraavaa vuotta. Kuntien panos projektin osatoteuttajina on merkittävä. Kunnat maksavat työnsuunnittelijoiden palkkakustannuksista 20 %, työkohteidensa toteutukseen liittyvät materiaali- ja tarvikekustannukset sekä suurimpana kustannuseränä työllistämiensä työntekijöiden palkan ja palkkatuen välisen erotuksen. 10

11 4.2 Työnsuunnittelijoiden tehtävät LAPE toiminta Projektin työnsuunnittelijoiden tehtävät rytmittyvät paljolti projektin työjakson mukaan. Talviaika on enimmäkseen töiden suunnittelua ja kirjallisia tehtäviä, kiireinen kesäaika kuluu työntekijöiden ja työmaiden työnjohdossa. Työnsuunnittelijoiden panos projektin toteuttamisessa ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien työnjohtotehtävissä on projektin toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Vuoden alussa työnsuunnittelijat valitsivat yhteistyössä kuntien ja TE-toimistojen kanssa työntekijät työmailleen. Alkuvuoden töihin kuuluivat myös työkohde-esitysten kartoittaminen ja työkohteiden varmistuttua kirjallisten työsuunnitelmien laatiminen jokaisesta työkohteesta. Tarvittaessa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden suunnittelua ja kunnostusta ohjeistivat Keski-Suomen museon ja Keski-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijat. Myös vaativimpiin maisemanhoitotöihin sekä luonto- ja perinnemaisemakohteisiin saatiin ohjeita sekä suunnitteluvaiheessa että töiden aikana. Työnsuunnittelijoiden tärkein tehtävä oli toimia työntekijöiden lähimpinä esimiehinä ja työnjohtajina työmailla. Työnkuvaan kuului myös mm. työmaiden tarvikkeiden ja materiaalien hankintaa, neuvotteluja kohteiden omistajien kanssa sekä työntekijöiden ohjaamista ja neuvontaa. Kohderyhmän ollessa enimmäkseen pitkäaikaistyöttömiä, vaadittiin myös työnjohdolta osaamista ja kykyä selvityä välillä haastavistakin tilanteista. Joskus opettelu aloitettiin aivan työssäkäynnin perusasioista, kuten työhöntuloajoista ja mahdollisten poissaolojen ilmoittamisesta. Töiden valmistuttua kohteet luovutettiin ja ylläpitovastuu siirrettiin kohteen omistajalle. Työnsuunnittelijat laativat kohteista loppuraportit, joissa kerrottiin tehdyt työt ja kohteista syntyneet kustannukset. Nämä raportit on koottu tähän julkaisuun. Työnsuunnittelija Juha Kainulainen esittelemässä projektin toimintaa työmaalla ELY-keskuksen ympäristövastuualueen johtajalle Kari Lehtiselle ja projektin vastuuhenkilölle vesihuoltoinsinööri Kai Voutilaiselle. (AYO) 11

12 Koulutusta Työssäoppimista Suunnittelua Yhdessä tekemistä 12

13 4.3. Työntekijät eli kohderyhmä LAPE toiminta Projektiin osallistujat valittiin TE-toimistojen ja kuntien sosiaalitoimen osoittamista henkilöistä. Suurin osa työntekijöistä oli rakennusalan työkokemuksen omaavia miehiä töiden ollessa rakennuspainotteisia. Projektin tekniset työpaikat ovatkin erittäin haluttuja tukityöpaikkoja syrjäytymisvaarassa oleville pitkäaikaistyöttömille miehille, joille muita aktivointimahdollisuuksia on rajallisesti tarjolla. Usein työntekijöiksi haluavat ottavat itse yhteyttä työnsuunnittelijoihin ja TE-toimistoihin jo vuodenvaihteessa. Vuonna 2012 projektin aloitti uutena 38 henkilöä. Lisäksi työjaksolla oli 31 sellaista henkilöä, jotka ovat aloittaneet projektissa jo aiemmin. Koulutus- ja työjaksolla oli yhteensä 69 henkilöä. Kunnat työllistivät suhteellisen paljon edellisen vuoden työjaksoilla olleita, koska projektin oletettiin loppuvan vuoden 2012 loppuun. Kun henkilöt työllistettiin kahdelle työjaksolle, saatiin heidän työssäoloehtonsa täyttymään ja heidät pois kuntien osarahoittamalta työmarkkinatuelta. Työjakson aikana työntekijät työskentelivät pienissä ryhmissä tai pareittain. Jos työntekijä oli kokemattomampi, hänelle pyrittiin valitsemaan työpariksi kokeneempi ja ammattitaitoisempi kaveri. Näin saatiin työmailla toimimaan hyväksi todettu mestarikisälli-oppipoika -malli. Tällöin kokeneemmat työntekijät siirsivät osaamistaan uusille työntekijöille. Kokeneemmat ja tutut työntekijät olivat avuksi myös työnsuunnittelijoille, joilla oli käynnissä useita työmaita jopa kolmen kunnan alueella. Työjakson aikana toteutettiin monipuolisia ja ammattitaitoa vaativia työkohteita, joihin työntekijät sitoutuivat ja tarttuivat innokkaasti. Oman käden jäljen näkyminen ympäristötöissä omalla asuinpaikkakunnalla oli varmasti tärkeää ja motivoivaa monelle. Palautteiden mukaan juuri töiden monipuolisuus, joustavuus ja mahdollisuus oppia uusia työtaitoja kiinnostivat osallistumaan projektiin. Myös pääsy ansiosidonnaiselle tai eläkkeelle nähtiin vastauksissa tärkeäksi. (kuvio 2). Kuvio 2. Työntekijöiden palauteyhteenveto työjaksosta. Mitkä syyt saivat sinut lähtemään LAPE-töihin? Tekemisen puute, jouten olo harmitti 8 Pakko, työvoimatoimisto osoitti 2 Pääsy työjakson jälkeen ansiosidonnaiselle/eläkkeelle 15 Palkka 7 Halu tehdä jotain konkreettista oman yhteisön hyväksi 8 LAPE-töiden monipuolisuus 15 Mahdollisuus oppia uusia asioita ja työtapoja 14 Sosiaaliset syyt, pääsy mukaan työporukkaan 11 Omien taitojen hyödyntäminen työkohteissa 12 Joustava työ, ei kiirettä tai paineen alaista Lyhyet työmatkat, pääsee töihin omalla asuinseudullaan Mahdollisuus osallistua kiinnostavaan ympäristöprojektiin 6 Omien työllistymismahdollisuuksien parantuminen Muu syy 0 7 vastausten lukumäärä 13

14 Työntekijät olivat pääsääntöisesti tyytyviäisiä työjakson antiin ja viihtyivät LAPE-projektin töissä. Eniten negatiivista palautetta tuli palkkauksesta ja työmailla olevien sosiaali- ja taukotilojen puutteesta. Positiivisinta palautetta saatiin työnsuunnittelijoiden ohjauksesta ja itse töiden mielekkyydestä. (Kuvio 3) Kysely työjaksosta työntekijöille vastaajien määrä Kyllä Ei Eos Kuvio 3. Työntekijöiden arvio työjaksosta kysymyksen numero 1. Olitko tyytyväinen palkkaukseen suhteessa työn määrään? 2. Korvattiinko työkalu- ja matkakorvauksia oikein? 3. Oliko tauko- ja sosiaalitilat järjestetty riittävällä tavalla? 4. Huomioitiinko työturvallisuutta tarpeeksi? 5. Oliko työnsuunnittelijan ohjaus ja neuvonta riittävää? 6. Piditkö työstäsi? Vuoden 2012 työjaksolla olleista 69 henkilöstä työllistyi joko jakson aikana tai sen jälkeen 33 %, mikä on erinomainen tulos verrattuna aiempiin vuosiin. Hyvä tulos johtuu siitä, että monet kunnat työllistivät LAPE-työntekijöitä myös työjakson jälkeen. Esimerkiksi Jämsän kaupunki työllisti määäräajaksi kymmenestä LAPE-työntekijästä kuusi, työpaikat olivat teknisellä toimialalla, puistotoimessa ja liikuntapuolella. Viitasaaren kaupunki työllisti työjakson jälkeen kolme henkilöä vanhusten palvelukeskukseen, keskuskeittiölle ja tekniselle toimialalle ja Kuhmoisten kunta kaikki neljä projektissa ollutta henkilöä. Työpaikat ovat aina syntyneet tarpeesta, mutta kuntien yhtenä tavoitteena oli myös henkilöiden saaminen pois kunnan työmarkkinatuen rahoitusvastuulta. Vaikka kuntiin tukityöllistäminen olikin yleisempää, kuusi henkilöä työllistyi myös yksityiselle puolelle joko jakson aikana tai sen jälkeen. 14

15 Työt saisivat jatkua tulevinakin vuosina. Mukavaa, kun sai toimia oma-aloitteisesti hyvässä työporukassa. Vastaavia käytännönläheisiä projekteja voisi olla muillakin osaalueilla. 15

16 LAPE toiminta 4.4. Kustannukset Projektin toiminta-avustuksen kustannukset olivat vuonna 2012 yhteenä euroa. Projektin toiminta-avustus kattoi projektin hallinnointikulut ja palveluiden ostot, projektihenkilöstön palkat sekä suurimpana kustannuksena kuntien projektilta laskuttamat kustannukset eli työnsuunnittelijoiden 80 % palkkakustannukset, työnsuunnittelijoiden työkohteista syntyneitä matkakustannuksia sekä työntekijöiden työhöntulotarkastuksiin liittyviä työterveysmaksuja. Toiminta-avustuksen kustannukset 2012 euroa Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Matkakustannukset Kuntien projektilta laskuttamat kustannukset Yhteensä Kunnat raportoivat projektille neljän kuukauden välein toteutuneen kuntarahoitusosuuden. Viralliseen kuntarahoitusosuuteen laskettiin työnsuunnittelijan 20 % palkkakustannus sivukuluineen, työnsuunnittelijoiden huone- ja laitevuokrat, työntekijöiden kahden täsmäkoulutuspäivän matkakustannukset sekä työntekijöiden työsuojeluvarusteisiin käytetyt kustannukset. Kesällä työkohteisiin ja projektiin kävivät tutustumassa Pohjois-Savon ELY-keskuksen työllistämishankkeen henkilöstö eli projektipäällikkö Pirjo Karinen ja koulutussuunnittelija Timo Talja. Työn alla olevan kodan valmistumisesta on jutustelemassa myös LAPEn koordinaattori ja Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden edustaja. (UK) Projekti keräsi kunnilta myös tiedot työllistämiskustannuksista. Keskimäärin työllistämistuki oli noin 54 % työllistämiskustannuksista sivukuluineen. Tämän lisäksi kunnat maksoivat omistamiensa työkohteiden materiaali-, tarvike- ym. kustannukset. Kuntien ilmoittamat kustannukset 2012 euroa Kuntarahoitusosuus Työllistäminen (palkkauskustannukset saatu palkkatuki) n Yhteensä

17 4.5. Koulutus LAPE toiminta Työvoimakoulutus Projektiin osallistuneille järjestettiin kuukauden mittainen työvoimakoulutus huhtikuussa. Koulutukset rahoitettiin ja hallinnoitiin ELY-keskuksen Resurssi 2 -hankkeen kautta. Kouluttajina toimivat Karstulan, Kyyjärven, Pihtiputaan, Viitasaaren alueen osallistujille Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, aikuiskoulutus (POKE). Hankasalmen, Jyväskylän, Jämsän, Kuhmoisten, Uuraisten, Toivakan, Joutsan, Keuruun ja Petäjäveden alueen osallistujat koulutti Jyväskylän aikuisopisto. Koulutuksen kesto oli 19 päivää ja se oli luonteeltaan ohjaavaa ja valmisti työntekijöitä käytännön työjaksolle. Koulutus tarjosi perusteet perinnerakentamisesta, maisemanhoidosta ja virkistyskäyttöpaikkojen rakenteista. Koulutus koostui kuudesta teoriapäivästä, jolloin suoritettiin tulityö-, työturvallisuus- ja tieturva 1 -kortit sekä opiskeltiin hätäensiaputaitoja ja raivaus- ja moottorisahan käyttöä ja huoltoa. Kolmetoista päivää kestävässä käytännön harjoittelussa opeteltiin mm. rakentamaan pitkospuita, pisteaitaa, huopa- ja pärekattoa, tekemään maisemanhoitoraivauksia sekä keittämään punamultamaalia. Jyväskylän aikuisopiston järjestämässä työvoimakoulutuksessa harjoiteltiin mm. ikkunoiden kittausta, hirren veistoa ja pärekaton tekoa. (AYO) 17

18 Oppimista vaihtelevissa olosuhteissa, oikeilla työkohteilla Täsmäkoulutuspäivän aikana käytiin tutustumassa käynnissä olevaan LAPEkohteeseen eli Petäjäveden pappilan väentupaan työnsuunnittelija Aulis Pohjolan johdolla. (AYO) 18

19 Yrittäjyys- ja osuuskuntakoulutus Työjakson loppupuolella työntekijöille pidettiin yhden päivän yrittäjyys- ja osuuskuntakoulutus. Kilpailutuksen kautta valittuna kouluttajana toimi InnoTyöverkko Osuuskunnasta Matti Hyvärinen. Päivän aikana kuultiin myös rakennusalan yrittäjän Tero Karppisen kokemuksia yrittäjyydestä. Päivän lopuksi yritysvalmentaja Ilona Ukkonen ja projektipäällikkö Anu Laasanen matalan kynnyksen yrittäjyysvalmennuksen kehittämishankkeesta (TeMO-hanke) kertoivat mahdollisuudesta saada henkilökohtaista osuuskunta- ja yritysneuvontaa. LAPE toiminta Täsmäkoulutuspäivä Kohderyhmälle järjestettiin työjakson loppupuolella yhteinen koulutuspäivä, jonka aiheena oli työntekijöiden jatkopolut ja eteenpäin vieminen työjakson jälkeen. Päivän aluksi kuultiin VMP Group:n HR-koordinaattori Antti Martikaisen esitys siitä, millaiset tyypit työllistyvät. Tämän jälkeen Mato Valtonen piti tsemppiluennon motivoinnista, luovuudesta ja yrittäjyydestä. Luennon jälkeen lähdettiin bussilla tutustumaan projektin työkohteisiin eli Oravivuoren näkötornin ja Korpilahden vesimyllyn kunnostukseen sekä Halssilan kodan ja puuvajan rakentamiseen. Bussissa istuessa oli myös hyvää aikaa vaihtaa kuulumisia toisten kanssa. Päivään oli kutsuttu myös projektin yhteistyötahoja ja sidosryhmiä. Viereinen sivu: Työvoimakoulutuksen käytännön harjoittelu tapahtui välillä talvisissa olosuhteissa. Alakuvassa työntekijät ovat täsmäkoulutuspäivänä tutustumassa Korpilahden vanhan myllyn alueeseen. (AYO) 19

20 LAPE toiminta 5. Jatkotyöllistymisen edistäminen vuonna 2012 Projektissa etsitään keinoja, joiden avulla työntekijöiden siirtyminen avoimille työmarkkinoille tukityöjakson eli välityömarkkinoiden jälkeen helpottuisi. Tärkeimmät jatkotyöllistymistä edistävät keinot projektissa vuonna 2012 olivat työjakso ja sitä tukeva koulutus, mahdollisuus suorittaa työnäyttöjä projektin työkohteilla, työjakson alussa tehdyt työhöntulotarkastukset, työjakson lopulla pidetyt palaverit TE-toimistojen kanssa, tiedottaminen projektin työkohteista ja toiminnasta sekä työjakson aikana pidetyt työnäytökset ja työntekijöiden osaamisen markkinointitilaisuudet. Lisäksi projektissa pyrittiin aktiivisesti kertomaan kunnille työllistämisen taloudellisista ja sosiaalisista hyödyistä. Työjakson aikana kartoitettiin alkavia työvoimakoulutuksia ja tehtiin yhteistyötä Keski-Suomen välityömarkkinoilla toimivan Osaamisella töihin -hankkeen kanssa. Myös työnsuunnittelijat ja kunnat olivat aktiivisesti koko työjakson ajan mukana miettimässä mahdollisia jatkopolkuja ja kannustamassa työntekijöitä eteenpäin. Tarkoituksena oli tukea ja kannustaa työntekijää koko työjakson ajan oletuksella, että työnhaku on helpompaa työssä ollessa Työjakso ja koulutus Pitkän työttömyyden katkaisevalla tukityöjaksolla on suuri merkitys jatkotyöllistymisen edistämisessä ja erityisesti syrjäytymisen ehkäisemisessä. Työssä olon rutiinit ja työporukan tarjoama tuki ja yhdessä tekeminen pitkän työttömyyden jälkeen olivat varmasti tärkeitä jokaiselle projektiin osallistuneelle. Opittujen taitojen ja tietojen käyttäminen erilaisessa kunnostus- ja hoitotöissä oli tärkeää, varsinkin kun työkohteet sijaitsivat omalla asuinseudulla. Palautekyselyiden mukaan lähes kaikki työntekijät pitivätkin työstään ja arvioivat tehneensä tärkeää työtä, jolla oli merkitystä. Projektin työkohteita valittaessa pyrittiin huomioimaan niiden monipuolisuus. Koska työkohteita oli jokaisessa kunnassa useita, pystyi työnsuunnittelija parhaimmillaan miettimään työkohteet työntekijöiden osaamisen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. Joku viihtyi paremmin maisemanhoitotöissä ja joku toinen rakennuskunnostuskohteissa. Toiset työskentelivät mieluummin porukassa ja toiset yksin. Useissa kunnissa käytettiin ns. mestari-kisälli-oppipoika -mallia, jossa työntekijöiksi otettiin sekä työuran alussa olevia että kokeneempia työntekijöitä. Kokeneemmat työntekijät pystyivät näin työjakson aikana siirtämään ammattitaitoaan nuoremmille ja kokemattomimmille. Myös työvoimakoulutus suunniteltiin tukemaan sekä työjaksolla tehtäviä töitä että jatkotyöllistymistä. Tulityö- ja työturvallisuuskortit ovat pakollisia monessa työssä ja niiden suorittaminen projektissa lisäsi työntekijöiden valmiuksia avoimilla työmarkkinoilla. Yrittäjyydestä ja osuuskuntatoiminnasta annettiin yleiskatsaus päivän mittaisessa koulutuksessa. Koulutuksista jaettiin todistukset osallistujille Näyttöjen suorittaminen työmailla LAPE tarjosi myös halukkaille työntekijöille mahdollisuuden suorittaa tutkinnon osaan liittyviä työnäyttöjä projektin työkohteilla Osaamisella töihin -hankkeen kautta. Kaikkiaan kolme työntekijää suoritti työjakson aikana rakennusalan perustutkinnosta Ulkoverhous- ja vesikattotyöt- sekä Hirsirakentaminen -osatutkinnot. Näytöt tehtiin projektin työkohteilla Työhöntulotarkastukset Työntekijät kävivät työjakson alkupuolella paikallisissa terveyskeskuksissa työhöntulotarkastuksissa ja saivat voimaan rakennustyömailla vaadittavan työterveyskortin. Samalla työntekijät pääsivät työterveyshuollon piiriin. 20

21 Missä ne työpaikat ovat? 21

22 22 Millainen tyyppi työllistyy?

23 5.4. Palaverit työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa LAPE toiminta Työjakson loppupuolella työnsuunnittelijat järjestivät TE-toimistojen kanssa tapaamisia, joissa työntekijät saivat ajankohtaista tietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista projektin jälkeen. Joissain TE-toimistoissa käytiin resurssipulasta johtuen vain ilmoittautumassa työttömäksi työnhakijaksi. Työnsuunnittelijat olivat tarvittaessa mukana tapaamisissa ja esittelivät TE-toimistojen henkilökunnalle jaksolla tehtyjä töitä ja työntekijöiden osaamista. Tämä oli hyvä käytäntö, koska usein työntekijät eivät osaa samalla tavalla markkinoida osaamistaan kuin vierestä seurannut työnjohtaja Työllistämisen hyötyjen markkinointi kunnille Kaksi kertaa vuodessa pidetyissä kuntapalavereissa tuotiin aktiivisesti esille työllistämisen ja projektin hyötyjä. Osassa kunnista työllistämisen hyödyn nähtiin tulevan pääasiassa toteutuneiden työkohteiden kautta, mutta useissa palavereissa nousivat esille myös työllistämisen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Projektipäällikkö Ulla Kuvajan netistä löytyvässä opinnäytetyössä (YAMK) Ympäristönhoitoa ja työllistämistä Keski-Suomessa -projektista toimintamalliksi on tarkasteltu näitä näkökulmia tarkemmin. Erityisesti työllistettäessä yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita sai kunta selvää taloudellista hyötyä työllistämistä. Tämä johtui kunnan velvoitteesta maksaa 50% työmarkkinatukea niiden henkilöiden kohdalla, jotka eivät ole aktivointitoimissa. Tukitöiden ajalta näitä maksuja ei makseta ja työllistettäessä henkilö pidemmäksi aikaa, pääsee hän taas työttömäksi joutuessaan työmarkkinatuelta ansiosidonnaiselle tai työttömyyspäivärahalle, jolloin velvoite poistuu. Ihanteellisin tilanne on tietysti silloin, kun henkilö työllistyy tukityöjakson jälkeen avoimille työmarkkinoille. Työllistäminen ympäristöhoidon töihin hyödytti kuntalaisia myös toteutuneiden työkohteiden kautta. Ympäristön viihtyisyys ja virkistyskäyttömahdollisuuden paranivat ja kuntakuva siistiytyi. Usein kohteet olivat myös sellaisia, jotka muutoin jäisivät kunnalta toteuttamatta. (Kuvio 4.) Projektin vaikutukset seutukunnassa Kuvio 4. Projektin vaikutukset seutukunnassa. III Toteutetut kohteet I Työntekijöihin kohdistuvat sosiaaliset vaikutukset -jatkotyöllistymismahdollisuuksien paraneminen - yksilön hyvinvointi II Kunnille työllistämisen työkalu ja taloudellinen hyöty Ympäristön parempi viihtyisyys Tieto ja taito työntekijöille oikeista työtavoista ja menetelmistä Perinnerakentamisen taidon siirtyminen ESR:n tavoite Toimintamalli ympäristönhoidon ja työllistämisen yhdistämiseen 23

24 LAPE toiminta 5.5. Työkohteista ja projektista tiedottaminen Projektista ja valmistuneista työkohteista tiedottaminen on yksi osa jatkotyöllistymisen edistämistä. Erityisesti paikallislehdissä olevien juttujen avulla työntekijöillä oli mahdollisuus markkinoida itseään ja osaamistaan alueen asukkaille. Projektille on laadittu viestintäsuunnitelma, jonka toteutumista on seurattu. Toiminnasta kerrotaan www-sivuilla osoitteessa Projekti oli vuonna 2012 hyvin esillä maakunnallisessa ja paikallisissa lehdissä sekä radiossa, yhteensä 28 kertaa. Lisäksi projektia esiteltiin yhdeksässä eri tilaisuudessa. Eniten julkisuutta sai tänä vuonna luontotornin rakentaminen Joutsaan Leivonmäen kansallispuistoon. Lehdet kirjoittivat lisäksi mm. Jämsän Aarresaaren kotiseutumuseon pärekatteiden uusimisesta, Kuoreveden ruumishuoneen ja Karstulan Kruukkilan renkituvan kunnostuksesta sekä Jyväskylän Halssilan hiihtomaan kodan valmistumisesta. Lisäksi projektia ja sen toimintaa esiteltiin mm. kunnille ja ELYlle järjestetyissä tilaisuuksissa sekä palavereissa. Vuoden 2011 toiminnasta valmistui vuosijulkaisu, jota jaettiin yhteistyötahoille ja työntekijöille. Projektista ja sen ajankohtaisista asioista kerrottiin tarpeen mukaan kumppaneille ja sidosryhmille. Kohderyhmälle kerrottiin projektiin osallistumismahdollisuudesta ja osallistujille Euroopan sosiaalirahaston osarahoituksesta. Ohjausryhmän jäsenet tiedottivat projektista omissa organisaatioissaan. Projektin viestinnässä käytettiin Euroopan sosiaalirahaston lipputunnusta sekä vipuvoimaa EU:lta -tunnusta. Työntekijöille hankituissa työhaalareissa oli edellä mainitut tunnukset Työnäytökset Projekti järjesti tänä vuonna yhden työnäytöksen Jämsässä Aarresaaren kotiseutumuseolla. Tapahtuma suunnattiin alueen sidosryhmille ja kehittäjille ja tavoitteena oli työntekijöiden osaamisen markkinointi, projektin tunnetuksi tekeminen sekä tiedon levittäminen perinteisistä työtavoista ja -menetelmistä. Osallistujat saivat käytännön opetusta pärekaton teosta ja pääsivät seuraamaan paikallisen yrittäjän toimesta päreiden tekoa. Tapahtuma sai hyvin julkisuutta paikallislehdessä, mutta paikalla käyneiden määrä oli valitettavan vähäinen. Viereinen sivu: Projektin järjestämässä työnäytöksessä Jämsän Aarresaaren kotiseutumuseolla Suurpuu Oy esitteli päreentekoa. Päreet naputeltiin tuoreeltaan kotiseutumuseon rakennusten katoille. (AYO) 24

25 Näin niitä päreitä on tehty jo satoja vuosia... 25

26 Hankasalmi 6. Hankasalmen työkohteet Työnsuunnittelija Jukka Leinonen on laatinut loppuraportit Hankasalmen työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden työpäivät. Hankasalmen kunta työllisti työkohteille neljä työntekijää. Kunnan yhteyshenkilönä toimivat ympäristönsuojelusihteeri Sirpa Peitsenheimo-Aarnio ja valvontamestari Pekka Veijalainen. Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/13 1. Luontopolkujen ja laavujen kunnostus 2. Kukkalaatikoiden rakentaminen 3. Kunnan rantasaunan kunnostus 4. Ruumissaaren laiturin rakentaminen 5. Keskustan aidan rakentaminen 6. Niemisjärven aseman aidan rakentaminen 7. Aseman linja-autopysäkin maalaus 8. Niemisjärven linja-autopysäkin asennus 26

27 LUONTOPOLKUJEN JA LAAVUJEN KUNNOSTUS Hankasalmi Raivasimme Lyötinmäen luontopolkua kesäkuun alussa ja elokuun loppupuolella, kesäkuussa raivasimme myös Keskisen ja Kärkkäälän luontopolut. Kärkkäälän luontopolulla oli niin paljon vettä, että emme päässeet koko matkaa kulkemaan. Kävimme tarkistamassa ja siistimässä myös Hankaveden Jänissaaren, Säkinmäen ja Armisveden laavut. Ruumissaaren laavuun teimme uuden katon huovasta ,00 965,00 120, ,00 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 16 henkilötyöpäivää. KUKKALAATIKOIDEN RAKENTAMINEN Taajamassa olleiden vanhojen ja lahonneiden kukkalaatikoiden tilalle rakennettiin 10 uutta laatikkoa. Materiaaliksi valittiin 50 x 100 mm kuusilankkua ja pohjamateriaali oli 28 x 95 mm painekyllästetty terassilauta. Ensin katkottiin 120 cm pitkät pätkät lankuista (220 kpl), jotka lovettiin kuten höylähirsikehikot ja kasattiin ruuveilla. Seuraavaksi laatikon kehikko maalattiin tervamaalilla kahteen kertaa, jotta saatiin tasainen maalipinta. Lopuksi katkottiin pohjalaudat (90 kpl) ja ruuvattiin ne paikoilleen ,00 645,00 15, ,00 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 22 henkilötyöpäivää. Perinteisellä tervamaalilla käsitellyt kukkalaatikot valmiina käyttöön. (AYO) 27

28 KUNNAN RANTASAUNAN KUNNOSTUS Kunnostuksen kohteena oli Kuuhankaveden rannassa oleva 1950-luvun lopulla rakennettu hirsirunkoinen rantasauna. Hirsirunko on jossain vaiheessa vuorattu sekä ulkoa että sisältä paneelilla. Perustus on hieman kallistunut, mutta se ei haittaa käyttöä. Saunan tiilikatto oli pahoin sammaloitunut ja huonokuntoinen. (JL) Vanha tiilikatto uusittiin ja piippu purettiin vesikaton alapuolelle ja muurattiin uusiksi hivenen pidemmäksi. Piippu pellitettiin ja tehtiin piipunhattu, joka maalattiin mustaksi kuumankestomaalilla. Eteisen lattia purettiin ja todettiin, että se oli pahasti lahonnut, joten uusi lattia tehtiin uusi mökkilattialaudasta, joka lakattiin venelakalla. Sauna värjättiin ulkoapäin ruskealla Valtti Colorilla ja nurkkalaudat ja räystäslaudat maalattiin valkoisella Vinhalla. Ikkunat ja ovet hiottiin ja maalattiin ensin pohjamaalilla ja sitten Vinhalla valkoiseksi. Rinteeseen rakensimme noin 8 metriä pitkät rappuset painekyllästetystä lankusta. Rappusilta johtaa kävelysilta terassille, joka tehtiin 28 x 100 mm terassilaudasta. Terassin koko on noin 4 x 3 metriä. Teimme terassille myös kiinteät penkit, josta löylyvilvoittelun jälkeen on kiva kipaista järveen johtavaa kävelysiltaa myöten Kuuhankaveden puhtaisiin aaltoihin uimaan. Rantasauna remontoitiin kunnan työntekijöiden sekä palvelukeskuksen asukkaiden virkistyskäyttöön , ,00 820, ,00 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 40 henkilötyöpäivää. Kunnostettu sauna Kuuhankaveden rannassa. (JL). 28

29 RUUMISSAAREN LAITURIN RAKENTAMINEN Hankasalmi Ruumissaari toimii kuntalaisten virkistyspaikkana. Vanha lahonnut laituri purettiin jo viime vuonna ja uusi rakennettiin tilalle tänä vuonna. Laiturin ponttoneiksi valitsimme 4 kappaletta 315 mm halkaisijaltaan olevia muovi-putkiponttoneita, jotka olivat pituudeltaan 6 metriä. Runkona on 50 x 100 mm painekyllästetty lankku ja laudoituksena 28 x 95 mm painekyllästetty terassilauta. Laituri ankkuroitiin ketjuilla aloilleen betonipainoihin, jotka valoimme muovisaaveihin ja pudotimme järven pohjaan. Rannassa laituri ankkuroitiin rantapuihin. Laiturilta johtaa kävelysilta maihin. Laiturin rakentamisessa ja kiinnityksessä huomitoitiin se, että koko saari on muinaismuistoaluetta. Tämän vuoksi jo laiturin suunnitteluvaiheessa oltiin yhteydessä Keski-Suomen museon arkeologiin , ,00 84, ,00 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 22 henkilötyöpäivää. KESKUSTAN AIDAN RAKENTAMINEN Hankasalmen kunnanviraston eteläpuolelta kunnan ja kukkakauppa Mölsän rajalta poistettiin vanhat syreenipuskat, ruusupensaat ja palsamit. Kaivinkone tasoitti maaston ja siihen asensimme puuaidan. Pystylaudat olivat 20 x 95 mm (maalin sävy NORDICA EKO EX2 TM 7152) ja vaakalaudat 20 x 95 mm (maalin sävy NORDICA EKO EX TM 7453). Tolpat olivat painekyllästettyä 100 x 100 parrua, jotka värjättiin ruskealla kyllästeellä , ,00 22, ,00 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 24 henkilötyöpäivää. Uuden aidan viimeistelytyöt käynnissä. (JL) 29

30 Hankasalmi NIEMISJÄRVEN ASEMAN AIDAN RAKENTAMINEN Rakensimme 58 metriä pitkän puuaidan asemarakennusten ja radan väliin. Aita rakennettiin turvallisuuden vuoksi, sillä lähellä rataa oleva asemarakennus tulee olemaan erilaisten tapahtumien ja yrittäjien käytössä. Aidassa käytettiin pohjamaalattua 20 x 95 mm aitalautaa sekä pysty- että vaakalaudoissa. Tolpat ovat 100 x 100 mm parrua, jotka on juntattu maahan teräsjaloissa. Pystylaudat ja tolpat maalasimme Pika-Teholla (TVT U 104) ja vaakalaudat Pika-Teholla (TVT S111). Aitaelementit kiinnitimme tolppiin 60 x 60 mm teräskulmilla. Aitatyyppi valittiin Ratahallintokeskuksen julkaisusta Asema-alueiden aidat (5.4 tyyppi D). Aidan värityksessä käytettiin samoja sävyjä kuin aseman rakennuksissakin , ,00 155, ,00 Työntekijät pystyttämässä aitaelementtejä Niemisjärven asemalla. Viereinen sivu: Aidan värit sopivat asemarakennukseen. Pystytolppien päät muotoiltiin vielä asennuksen jälkeen. (AYO) Työllistävä vaikutus oli yhteensä 48 henkilötyöpäivää. 30

31 31

32 Hankasalmi ASEMAN LINJA-AUTOPYSÄKIN MAALAUS Linja-autopysäkki sijaitsee Hankasalmen asemalla kauppaliike Salen edessä ja on rakennettu vuonna Ilkivalta ja töhriminen ovat pilanneet pysäkkikatoksen maalipinnan ja siksi maalasimme sen uudelleen. Maalina käytimme NORDICA EKOa (sävyt EX2 TM 7111 ja EX2 TM 7411). 950,00 225,00 45, ,00 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 10 henkilötyöpäivää. Aseman pysäkki kunnostusmaalattuna. Maalien sävyt ovat entiset. (JL) 32

33 NIEMISJÄRVEN LINJA-AUTOPYSÄKIN ASENTAMINEN Hankasalmi Linja-autopysäkkikatos pystytettiin Niemisjärvelle urheilukentän ja kadun väliin. Pysäkki oli samanlainen kuin Niemisjärven kieppiin vuonna 2010 LAPE-työnä tehty. Runkorakenteista suurin osa tehtiin viime vuonna. Tänä vuonna elementit siirrettiin urheilukentälle, jossa ne asennettiin terassille, joka tehtiin ojan päälle painekyllästetystä lankusta ja terassilaudasta. Pysäkkikatos maalattiin punaisella pihamaalilla ja vuorilaudat valkoisella Pika-Teholla. Katoksi valittiin punainen kolmiorimahuopakatto ,00 615,00 45, ,00 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 24 henkilötyöpäivää. Niemijärven perinteisen mallinen linja-autokatos valmiina. (JL) 33

34 Joutsa 7. Joutsan työkohteet Työnsuunnittelija Juha Kainulainen on laatinut loppuraportit Joutsan työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden työpäivät. Joutsan kunta työllisti työkohteille neljä työntekijää. Kunnan yhteyshenkilönä toimi työpäällikkö Veijo Penttinen. Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/13 1. Harjunlahden uimarannan rakenteiden korjaaminen 2. Joutsan talomuseon rakennusten kunnostustyöt 3. Kirveslammen luontotornin rakentaminen 4. Pappistalon ikkunoiden kunnostus 5. Kivisuon kurssikeskuksen ikkunoiden kunnostus 34

35 HARJUNLAHDEN UIMARANNAN RAKENTEIDEN KUNNOSTUS Joutsa Harjulahden uimaranta sijaitsee Leivonmäen Kivisuolla noin 10 km:n etäisyydellä Leivonmäen keskustasta. Uimaranta kunnostettiin ns. esteettömäksi uimarannaksi EU-hankkeena 2000-luvun alussa ja nyt osa rakenteista oli korjauksen tarpeessa. Uimaranta ei missään vaiheessa ole ollut täydellisesti esteetön, esim. uimaan menoa ei ole suunniteltu loppuun saakka. Tänä kesänä kunnostimme pukeutumissuojat, kaiteita, portaita ja terassin lankkuja. Pukeutumissuojat maalattiin pellavaöljymaalilla värisävynä keltaokra. Ovien lukot kunnostettiin. Katot olivat huopien osalta erittäin huonossa kunnossa. Rikkinäiset huovat poistettiin ja ehjemmät jätettiin alushuoviksi. Pintaan asennettiin liimareunainen huopa vaakatasoon. Pukeutumissuojat rajoittuvat takaseinän osalta hieman kallellaan olevaan puuseinään. Puuseinän takana on rinne ja näin ollen puuseinän ja rinteen väliin jää pieni kuilu, johon on vaara tipahtaa. Tippuminen oli eliminoitu putoamissuojalankuilla, jotka olivat osittain lahonneet. Näitä putoamissuojalankkuja vaihdettiin tarpeellisin osin. Uimarannan portaiden kaiteet olivat pääosin lahonneet ja ne vaihdettiin. Itse portaat olivat pääosin hyväkuntoisia, mutta useat reunalankut olivat huonokuntoisia ja ne uusittiin. Terassin lankut ovat haasteellisessa ympäristössä eli lähellä uimarantahiekkaa. Lähitulevaisuudessa kaikki lankut on uusittava ja peti rakennettava korkeammalle, jotta hiekan läheisyys ei rasita jatkossa samalla tavalla puuta. Tällä kertaa vaihdoimme vain aivan pakolliset eli kaikkein huonokuntoisimmat lankut. Lisäksi uusittiin parkkipaikan reunan rajaavia pyöreitä maapuita ja kunnostettiin parkkipaikan reunalla sisääntuloaukon suulla olevan vessan katto ,00 685,15 217, ,55 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 30 henkilötyöpäivää. Harjulahden uimarannan terassilta pääsee esteettä uimakoppeihin. (AYO) 35

36 Joutsa JOUTSAN TALOMUSEON RAKENNUSTEN KUNNOSTUSTYÖT Joutsan talomuseo sijaitsee Koiravuoren tilalla, noin kaksi kilometriä Joutsan kirkonkylästä pohjoiseen. Koiravuoressa on asuttu vielä 1800-luvun lopulla. Mikään museoalueen rakennuksista ei ole alkuperäisellä paikallaan, vaan ne on siirretty. Museoalueen rakentaminen alkoi vuonna Museo sijaitsee loivalla mäellä ja pihapiiri on laajuudeltaan noin 1½ hehtaaria. Tuulimylly sijaitsee varsinaisen pihapiirin ulkopuolella. Joutsan museon päärakennus on entinen Mesiäisen talo Marjotaipaleen kylästä. Talo on tyypillinen suomalainen talonpoikaisrakennus. Vanhimman osan, pirtin, ikä on yli 200 vuotta. Aitat saatiin museoalueelle vuonna Niitä on kaksi, joista toinen on kaksi- ja toinen kolmiosainen. Museoalueen rakennuksissa on paljon korjattavaa ja tänä vuonna aloitimme syystöinä pienimuotoisimmista: Aittojen kuistien lattialankkujen kunnostus tukirakenteineen, aittojen portaat, kaivon kannen ja pihakeinon kunnostus, laavun katto ja tuulimyllyn ovi. Aittojen katot, kuten monet muutkin rakennukset, ovat pärekattoja ja vaativat pikaista kunnostamista. Ne uusitaan mahdollisesti Päärakennuksen katto sai uudet päreet 2012 ulkopuolisen yrittäjän toimesta. Aittojen kuistien lattialankut olivat pahoin lahonneet. Alkuperäiset olivat 6-8 tuumaa leveitä ja vaihdoimme ne vastaavanlaisiin. Tukirakenteet olivat pyöreästä puusta veistettyjä ja ne oli tehtävä käsityönä uudestaan. Aittojen portaat olivat hirsirunkoisia ja askelmat leveästä lankusta, ne kunnostettiin ja tehtiin uudestaan täysin vanhan mallin mukaisesti. Pihakeinu oli käyttökiellossa romahtamisvaaran vuoksi. Keinun istuin ja kettingit säilytettiin, kaikki muu uusittiin vanhan mallin mukaisesti. Osa tukirakenteista olisi ehkä kestänyt vielä jonkin aikaa, mutta yhtenäisyyden vuoksi oli järkevämpää vaihtaa kaikki puuosat hyödyntämättä mitään vanhaa. Laavun katto oli tehty puolipyöreistä puista ja tuohesta. Katto uusittiin vanhan mallin mukaisesti. Samalla kunnostettiin laavun hirsirakenteita lahonneiden puiden osalta. Tuulimyllyn ylisten ovi oli lahonnut. Teimme uuden oven sadepäivätöinä sisätiloissa. Siipien ja siipien rungon kunnostus on vuorossa mahdollisesti Pihapiirissä sijaitsevan kaivon kannen lankut olivat huonokuntoisia. Kansi olikin peitetty ylimääräisellä vanerilevyllä putoamisen ehkäisemiseksi. Kaivon kannen lankut uusittiin vanhan profiilin mukaisesti ,00 740,60 58, ,40 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 35 henkilötyöpäivää. 36

37 Joutsa Joutsan talomuseota ylläpitää Joutsan kotiseutuyhdistys. Kuvassa menneitä ja tulevia kunnostustöitä pohtimassa kotiseutyhdistyksen Antero Kuitunen ja Heikki Partanen. Keskellä museolla töissä ollut LAPE-työntekijä Ari Virtanen. (AYO) Osa talomuseon pärekatteista ovat uusimisen tarpeessa. Kattojen kunnostusta on suunniteltu vuoden 2013 työkohteeksi. (UK) 37

38 Joutsa KIRVESLAMMEN LUONTOTORNIN RAKENTAMINEN Kirveslammen luontotorni sijaitsee Kirveslammen patikkareitillä Leivonmäen kansallispuistossa. Alueella on paljon muitakin Metsähallituksen ylläpitämiä reittejä. LAPEprojekti on osallistunut aktiivisesti rakenteiden uusimiseen, rakentamiseen ja huoltoon kansallispuiston alueella. Luontotornin lisäksi on valmistunut neljä siltaa ja useita kilometrejä pitkospuita. Luontotornin puutavara tuotiin suurimmaksi osin talvella moottorikelkalla. Ylätasanteen verhouslaudat kannettiin kesäaikaan. Kiinnitystarvikkeet ja muu materiaali tuotiin rakentamisen alkaessa vaiheittain tarpeen mukaan. Ensimmäisenä työvaiheena oli pohjalautan, mikä toimii tornin perustuksena, asemointi. Tornia kannatteleva lautta muodostuu kuudesta pylväästä, jotka ovat kierretangoilla liitetty kahteen pylvääseen, jotka myös osaltaan toimivat perustuksena etenkin jos alemmat pylväät painuvat riittävästi suohon. Seuraavaksi oli edessä tornin rakentamisen kannalta ehdottomasti haasteellisin osuus, joka oli runkopylväiden pystytys. Noin 30 erilaisen suunnitelman jälkeen päädyttiin sivuelementin tekemiseen maassa (suossa) lappeellaan ja sen nostamiseen sitten kokonaisena pystyyn. Sitä varten lauttaa hyväksikäyttäen rakennettiin väliaikainen nostotorni, jota apuna käyttäen nostimme taljoilla elementin pystyyn. Käytettiin viittä taljaa: Kahta taljaa ensimmäisessä nostovaiheessa ja kahta lisänä ensimmäisten taljojen vaijerivaran loputtua, sekä yhtä taljaa jarrutustaljana lakipisteen lähestyessä. Runkopylväät eivät ole pystysuorassa, vaan hieman sisäänpäin kallellaan eli jarrutustaljaa tarvittiin vasta loppuvaiheessa. Väliaikaisen nostotornin lisäksi elementtiin asennettiin väliaikainen apusarana estämään elementin painumista suohon nostovaiheessa. Elementin ollessa halutussa asennossa, se reivattiin tukevasti pohjalauttaan kiinni. Toisen elementin nostossa käytettiin hyväksi jo pystyssä olevaa elementtiä eli aiemmin rakennetun väliaikaisen nostotornin sai purkaa tieltä pois. Toisen elementin pystytyksen jälkeen pystyttiin tekemään lopulliset reivaukset ja väliaikaiset tuennat voitiin poistaa. Seuraavaksi tehtiin ylätasanteen runkorakenteet, jonka jälkeen siirryttiin portaiden tekoon. Portaiden valmistuttua tehtiin ylätasanteen lattia ja lopulta ylätasanteen ulkoverhous. Viimeiseksi työnä tehtiin pitkospuut tornille sekä penkki levähdyspaikalle , ,12 702, ,52 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 79 henkilötyöpäivää. Luontotornin paikkaa mietittiin jo talvella yhteistyössä Metsähallituksen, ELYkeskuksen ja Leivonmäen luonnonystävät ry:n asiantuntijoiden kanssa. (UK) 38