Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?"

Transkriptio

1 Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo Vitikainen 2016 Saamelaiset Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueella asuva ainoa alkuperäiskansa ja he muodostavat samalla Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa etnisen vähemmistön. Lisäksi saamenkielistä väestöä asuu Kuolan niemimaalla Venäjällä Saamelaisia on yli henkilöä. Norjassa saamelaisista asuu yli , Ruotsissa , Suomessa vajaat 8000 ja Venäjällä noin saamelaista. Suomessa saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluu Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue. Kuva: Saamelaisten kotiseutualue 1

2 Saamelaiskäräjälain 3 :n mukaan saamelaisella tarkoitetaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimus n:o 169 Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimus n:o 169 koskee itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja Sopimus sisältää muun muassa vaatimuksen alkuperäiskansan oikeudesta itse päättää sen asuttamien tai muuten käyttämien maiden kehittämiseen vaikuttavien toimien tärkeysjärjestyksestä sekä sen, että alkuperäiskansoille on tunnustettava omistus- ja hallintaoikeus niihin maihin, joita he perinteisesti asuvat. Saamelaisten maahan ja vesiin kohdistuvien oikeuksien järjestämättömyys on ollut sen esteenä, että Suomi olisi voinut ratifioida tämän sopimuksen. 2

3 Lapinmaa ja lapinkylät Ruotsin ja Suomen vanhimpia maankäytön ja yhteiskuntajärjestyksen alueellisia yksiköitä olivat maakunnat, kihlakunnat ja pitäjät sekä alimmalla tasolla kylät ja talot. Pohjoisessa saamelaisten asumilla alueilla tämä jaotus ei sellaisenaan ollut voimassa. Lapinmaa oli jakautunut Lappeihin, nämä edelleen lapinkyliin ja kylät vielä sukujen tai perheiden kesken lapinvero- eli perintömaihin. Kemin ja Tornion Lappien vanhan rajan rajapyykkejä Porkkavaarassa 3

4 Ihmisen suhde maahan Subjekti Ei voida osittaa, että Kemin ja Tornion Lapeissa lapinkylillä olisi ollut kollektiivista omistusoikeutta kylän maihin. Lapinkylän asukkaat omistivat yhteisesti vain lähinnä majavanpyynnin. Lapinkyliin kuuluvat lapinveromaat sitä vastoin olivat haltijoidensa yksityisessä perinnöllisessä omistuksessa. OIKEUS Objekti Henssen 1995 & Mattsson 2006 Lapinveromaiden omistus 1740 luvulle saakka Lapinveromaan omistaminen edellytti lapinkylän asuinjäsenyyttä ja veronmaksua. Paikalliset tuomioistuimet ja virkamiehet pitivät saamelaisten veromaiden omistusta perintöluontoisena aina 1740-luvulle saakka. Talojärjestelmän ulkopuolella olevaa maata alettiin kuitenkin lainsäädännössä (1683, 1734) pitää kruunun maana. Lappalaisia veronmaksussa. Museovirasto 4

5 Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Poronhoito muuttuu kaupalliseksi Kaupallisen poronhoidon myötä yksityiset veromaat kävivät liian ahtaiksi suurille porokarjoille ja porosaamelaisten poronhoito levisi 1800-luvulla lähes kaikille vapaille kruunun maille ja lopulta nämä ns. tunturisaamelaiset paimensivat useita kymmeniätuhansia poroja käsittävää karjaansa Enontekiöllä ja Utsjoella, mutta myös Inarissa ja jo 1700-luvun lopulta lähtien myös Pohjois- Kittilässä ja Pohjois-Sodankylässä. Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Saamelaiset siirtyvät uudisasukkaiksi 1700 luvulla, koska q Perinteisten saamelaiselinkeinojen elinkeinopohjan petti q Vain uudistilan haltijalla katsottiin olevan yksinoikeus katselmuksessa uudistilalle syynättyihin alueisiin. q Oikeuskäytännössä lähdettiin myös siitä, että uudistilan perustaminen ei vaikuttanut niihin oikeuksiin, jotka uudistilaa asuttaneella saamelaisella alkujaan oli ollut pelkästään lappalaiselinkeinoihin. Käytännössä lapinveromaat muutettiin 1700-luvun jälkipuoliskolla vuoden 1760 verollepano-ohjeiden perusteella uudistiloiksi ja lapinveroa maksaneet lappalaiset siirrettiin esim. kaikissa Kemin Lapin lapinkylissä uudistilallisiksi vuoden 1763 maakirjassa. Käsite lappalainen jäi tarkoittamaan metsästystä, kalastusta ja poronhoitoa harjoittanutta saamelaista. 5

6 Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Alun alkaen Ruotsin kruunun intressi Lapin alueeseen oli pääasiassa valtapoliittinen halu vakiinnuttaa alueen kuuluminen Ruotsille. Vuonna 1673 annettiin ensimmäinen plakaatti lapinmaiden asuttamisesta. Vuoden 1683 metsäasetus. kaikki se, mikä suurissa metsissä on käyttämätöntä ja minkä ei pätevillä syillä voida osoittaa kuuluvan jollekin talolle, kylälle, pitäjälle ja kihlakunnalle on kruunun oikeaa ja yksinomaista omaisuutta. Pohjoisten kuntien isojaot Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa isojakojen toimeenpano tuli ajankohtaiseksi 1900-luvun alussa, jolloin näihin kolmeen kuntaan oli muodostunut varsin huomattava määrä perintö- ja kruununluonteisia taloja ja valtion metsätorppia. Talojen määräksi mainitaan hallituksen esityksessä (HE 29/1924) näiden kolmen kunnan isojakolaiksi Inarissa 119 taloa, Enontekiöllä 72 taloa ja Utsjoella 60 taloa. Kokousväkeä Karnjargan isojakokokouksessa kesällä I957, takana vas. Antti Pohjola. 6

7 Liikamaan erottaminen valtiolle Vuonna 1925 säädetyn pohjoisten kuntien isojakolain (157/1925) mukaan toimitetuissa tilusten verollepanoissa kruunun liikamaat erotettiin yksityiskäyttöön tulevista metsäalueista samalla tavalla kuin muuallakin Suomessa toteutetuissa isojaossa oli tehty vuosien 1775 ja 1777 isojakoasetusten ja vuoden 1848 maanmittausohjesäännön perusteella. Maata omistamattomat saamelaiset jäivät vääjäämättä isojakojen ulkopuolelle. Heitä pidettiin tilattomana väestönä. Pohjoisten kuntien vesirajankäynnit Isojaon jälkeen toimitetuissa ja vuosina lopetetuissa vesirajankäynneissä ratkaistiin vesialueiden omistus sekä lisäksi suurelta osin vesialueiden käyttöä koskevat erityiset oikeudet, kuten erityisperusteiset kalastusoikeudet. Kuva: Lohipato Tenolla 7

8 Yhteenveto 1(3) Vanhojen Lapinmaiden asutuksen, elinkeinojen, verotuksen ja maankäytön historian tutkimus osoittaa, että kaikki tutkitut ilmiöt ovat olleet historiallisen kehityksen ja muutoksen alaisia, sekä omien sisäisten tekijöidensä että valtiovallan harjoittaman politiikan vaikutuksesta. Valtio on kohdellut varsinkin maapolitiikassaan Lapin asukaita yhdenvertaisesti tekemättä eroa etnisyyden perusteella. Yhteenveto 2(3) Lapinkyliin kuuluvat lapinveromaat olivat Kemin ja Tornion Lapeissa 1740-luvulle saakka haltijoidensa yksityisessä perinnöllisessä omistuksessa. Lapinveromaat jäivät 1740-luvulta lähtien pois oikeuskäytännöstä, hallinnosta ja lainsäädännöstä. Samalla lapinkylä hallinnollisena ja oikeudellisena yksikkönä sekä käsitteenä hiipui pois ja korvautui pitäjällä ja maakirjakylä. 8

9 Yhteenveto 3(3) Pohjoisten kuntien isojaoissa kruunun liikamaat erotettiin yksityiskäyttöön tulevista metsäalueista. Toisaalta isojaoissa ei puututtu taloille erotettujen alueiden ulkopuolella oleviin valtion maihin kohdistuviin oikeuksiin muulla tavalla, kuin käymällä alueiden rajat taloja vastaan ja määrittelemällä alueisiin oikeuttavina ja rasittavina kohdistuvat isojaosta johtuvat käyttöoikeudet (rasitteet) ja eräät erityiset etuudet, kuten kalastusoikeudet. Maaoikeuskysymyksen ratkaisumallit Saamelaisten kotiseutualueella maahan, veteen, luonnonvaroihin ja perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvat alkuperäiskansaoikeudet voidaan järjestää lainsäädäntöteitse. Toinen vaihtoehto on pyrkiä ratkaisemaan saamelaisten maaoikeudet oikeudenkäynnin avulla, riitauttamalla valtion saanto ja omistusoikeus Ylä-Lapin valtionmaihin. 9

10 Oikeusoppinut: Ruotsin saamelaistuomio voi rohkaista oikeudenkäynteihin myös Suomessa Oikeustieteen tohtori Markku Kiikeri toivoo porosaamelaisten voiton Ruotsissa vaikuttavan myös suomalaiseen oikeusajatteluun. Girjásin lapinkylä eli paliskunta sai keskiviikkona yksinoikeuden metsästykseen ja kalastukseen poronhoitoalueellaan Pohjois-Ruotsissa. Girjásin lapinkylä eli paliskunta voitti keskiviikkona, oikeusjutun Ruotsin valtiota vastaan. Lapinkylä vaati ja sai yksinoikeuden metsästykseen ja kalastukseen poronhoitoalueellaan Jällivaaran ja Kiirunan kunnissa Pohjois- Ruotsissa. Käytännössä tuomio tarkoittaa sitä, että lapinkylä saa määrätä missä, miten ja milloin alueella saa metsästää ja kalastaa ja ohjata metsästäjät ja kalastajat niille alueille, joilla porot eivät ole laiduntamassa. Ruotsin Jällivaaran käräjäoikeus perusteli tuomiotaan sillä, että lapinkylän poronhoitajat ovat käyttäneet maita kauemmin kuin Ruotsin valtio. KIITOKSIA TARKKAAVAISUUDESTA Veikko Kallunki ja Antti Pohjola Saanan maisemissa juhannuksena1955 Lähteet: Korpijaakko, Kaisa: Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa. Lakimiesliiton kustannus Sillanpää, Jouko: Ylä-Lapin isojaot ja saamelaisten maaoikeudet. Maanmittaus 1-2/2006 Vitikainen, Arvo: Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa. Maanmittaus 2/2010. Wirilander, Juhani: Lausunto maanomistusoloista ja niiden kehityksestä saamelaisten kotiseutualueella, oikeusministeriö

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Maanmittaus 85:2 (2010) 5 Maanmittaus 85:2 (2010) Saapunut 8.6.2010 ja tarkistettuna 28.9.2010 Hyväksytty 30.9.2010 Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Arvo Vitikainen Aalto-yliopiston teknillinen

Lisätiedot

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Laurila, A & Saarinen, E & Saarinen, H Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Kartan lähde: Jouni Kitti, Saamelaiset eilen ja tänään. 1 Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Työryhmän

Lisätiedot

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - Oik. kand. Heikki J. Hyvärinen Saamentutkimuksen seminaari Levillä 30.9. 1.10.2010 1 NYKYINEN TILANNE JA KYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset

Lisätiedot

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj. MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus

Lisätiedot

Reunahuomautuksia Marjut Aikion kirjoitukseen

Reunahuomautuksia Marjut Aikion kirjoitukseen 54 Tiedepolitiikka lehdessä 2006:4 professori emerita Marjut Aikio käsitteli ajankohtaisia saamelaiskysymyksiä. Aikio kommentoi kirjoituksessaan eri toimijoiden kannanottoja, myös minun. Marjut Aikio yrittää

Lisätiedot

Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008

Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008 Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008 ILO:N SOPIMUKSEN N:O 169 RATIFIOINTIEDELLYTYKSISTÄ SUOMESSA Arvoisa puheenjohtaja,

Lisätiedot

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: Kotimaa 5.3.2015 klo 17:01 päivitetty 5.3.2015 klo 22:48 Koskinen pettynyt perustuslakivaliokunnan riitaisiin saamelaisäänestyksiin Näkkäläjärvi näkee että eduskunta on antamassa alkuperäiskansaoikeudet

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN LAUSUNTO ILO-169 YLEISSOPIMUKSEN RATIFIOINNISTA. 1. Yleiset huomiot ja esitykset

ENONTEKIÖN KUNNAN LAUSUNTO ILO-169 YLEISSOPIMUKSEN RATIFIOINNISTA. 1. Yleiset huomiot ja esitykset ENONTEKIÖN KUNNAN LAUSUNTO ILO-169 YLEISSOPIMUKSEN RATIFIOINNISTA 1. Yleiset huomiot ja esitykset Enontekiön kunta kiittää oikeusministeriötä mahdollisuudesta saada lausua hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

KUVAILULEHTI. Julkaisun päivämäärä 24.10.2006

KUVAILULEHTI. Julkaisun päivämäärä 24.10.2006 1 KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Vahtola Matti Enbuske Mauno Hiltunen Tarja Nahkiaisoja Juha Joona Julkaisun päivämäärä

Lisätiedot

ff11f 1111 24.6.2014 1204/413/2014

ff11f 1111 24.6.2014 1204/413/2014 LAUSUNTO 174230 1 (7) ff11f 1111 24.6.2014 1204/413/2014 Oikeusministeriö Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 19.5.2014 nro 32/49/2011 Asia: LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE ILO:N YLEISSOPIMUKSEN

Lisätiedot

AINEISTOMATERIAALI AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSEEN 2 (sivut 1-5)

AINEISTOMATERIAALI AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSEEN 2 (sivut 1-5) 1 Tampereen yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Valintakoe 9.6.2006 SOSIOLOGIA AINEISTOMATERIAALI AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSEEN 2 (sivut 1-5) Komiteamietintö N:o 3 1905. Lapinmaa Luonteeltaan on

Lisätiedot

Eduskunnalle Postiosoite: Eduskunnan kirjaamo, Eduskunta Sähköpostiosoite: Käyntiosoite: Eduskuntakatu 4.

Eduskunnalle Postiosoite: Eduskunnan kirjaamo, Eduskunta Sähköpostiosoite: Käyntiosoite: Eduskuntakatu 4. 1 Eduskunnalle Postiosoite: Eduskunnan kirjaamo, 00102 Eduskunta Sähköpostiosoite: kirjaamo@eduskunta.fi Käyntiosoite: Eduskuntakatu 4. Asia: Viitteet: HE 239/2016 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto,

Lisätiedot

OMISTUKSESTA JA HALLINNASTA

OMISTUKSESTA JA HALLINNASTA Jouni Kitti KIISTA YLÄ-LAPIN ALUEIDEN OMISTUKSESTA JA HALLINNASTA Pekka Lehtonen Suomeen vuosina 1840 1910 muuttaneiden porosaamelaisten asema on asutuslakien ja muiden lakien perusteella jopa parempi

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000

SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa 15.3.2001 1. YLEISTÄ Saamelaiskäräjälain (974/95) mukaisesti saamelaiskäräjät laatii vuosittain hallituksen kertomuksen

Lisätiedot

ympäristövaliokunnalle.

ympäristövaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 29/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta sekä eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtionmaille annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Maa-ja metsätalousministeriö 20, fjt 201 PL3O. Nro 00023 VALTIONEUVOSTO INARIN KALASTUSALUEEN LAUSUNTO KALASTUSLAIN KOKONAISUUDISTUKSESTA

Maa-ja metsätalousministeriö 20, fjt 201 PL3O. Nro 00023 VALTIONEUVOSTO INARIN KALASTUSALUEEN LAUSUNTO KALASTUSLAIN KOKONAISUUDISTUKSESTA MM- JA METSÄTALOUS.. MINISTERIO Maa-ja metsätalousministeriö 20, fjt 201 PL3O. Nro 00023 VALTIONEUVOSTO / INARIN KALASTUSALUEEN LAUSUNTO KALASTUSLAIN KOKONAISUUDISTUKSESTA 1. Kalastusalue näkee lakiesityksessä

Lisätiedot

Lapin maanmittaustoimisto Ivalon toimipiste. Kaamostie 6 99800 Ivalo

Lapin maanmittaustoimisto Ivalon toimipiste. Kaamostie 6 99800 Ivalo Lapin maanmittaustoimisto Ivalon toimipiste Kaamostie 6 99800 Ivalo Asia: Vaatimus jo yli 60 vuotta kestäneen Kuodniljokka Rno 44:ä koskevan kiinteistönmuodostusprosessin viipymättä loppuun saattamiseksi

Lisätiedot

NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT. 1. Yhteenveto neuvoteltavien Tenojoen kalastusjärjestelyjen keskeisistä seikoista

NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT. 1. Yhteenveto neuvoteltavien Tenojoen kalastusjärjestelyjen keskeisistä seikoista Sivu 1 / 6 Tenon kiinteistönomistajat ry c/o Veikko Rintamäki Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Sähköposti: kirjaamo@mmm.fi NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT

Lisätiedot

Julkaisun päivämäärä 24.10.2006. Jouko Vahtola: Yhteenveto Lapinmaan maaoikeustutkimuksesta 2003-2006

Julkaisun päivämäärä 24.10.2006. Jouko Vahtola: Yhteenveto Lapinmaan maaoikeustutkimuksesta 2003-2006 KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Vahtola Matti Enbuske Mauno Hiltunen Tarja Nahkiaisoja Juha Joona Julkaisun päivämäärä

Lisätiedot

Act 974/1995 on the Sami Parliament:

Act 974/1995 on the Sami Parliament: Act 974/1995 on the Sami Parliament: Annettu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1995 Laki saamelaiskäräjistä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain

Lisätiedot

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi SAAMELAISKULTTUURI Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti NIMI: KOULU ja LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi A. SAAMELAISET Saamelaisalue Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu

Lisätiedot

ACTA SAAMELAISTEN MAAT JA VEDET KRUUNUN UUDISTILOIKSI ASUTUS JA MAANKÄYTTÖ INARISSA JA UTSJOELLA VUOSINA 1749 1925 UNIVERSITATIS OULUENSIS B 134

ACTA SAAMELAISTEN MAAT JA VEDET KRUUNUN UUDISTILOIKSI ASUTUS JA MAANKÄYTTÖ INARISSA JA UTSJOELLA VUOSINA 1749 1925 UNIVERSITATIS OULUENSIS B 134 OULU 2016 B 134 ACTA Tarja Nahkiaisoja UNIVERSITATIS OULUENSIS B HUMANIORA SAAMELAISTEN MAAT JA VEDET KRUUNUN UUDISTILOIKSI ASUTUS JA MAANKÄYTTÖ INARISSA JA UTSJOELLA VUOSINA 1749 1925 OULUN YLIOPISTON

Lisätiedot

viite: Saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus

viite: Saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Lausunto 08.11.2013 Maa- ja metsätalousministeriö viite: Saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus 8.11.2013 SAAMELAISTEN OSALLISTUMISOIKEUKSIEN LISÄÄMINEN VALTION MAA- JA VESIALUEIDEN KÄYTTÖÄ KOSKEVASSA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELYSSÄ

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien suoritteiden maksuista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain

Lisätiedot

Lapin maiden hallintakysymys on katsottu kytkeytyvän verotuksen historialliseen luonteeseen

Lapin maiden hallintakysymys on katsottu kytkeytyvän verotuksen historialliseen luonteeseen HALLINTO JA VEROTUS LAPISSA Lapin maiden hallintakysymys on katsottu kytkeytyvän verotuksen historialliseen luonteeseen Verotus = ylhäältä alaspäin ohjattu talouden ja vallankäytön mekanismi Lappi on ollut

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT 1(6) SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2003 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 6-7.4.2004 hyväksynyt seuraavan kertomuksen toiminnastaan

Lisätiedot

3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:

3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta: 1 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli: Nainen Mies 2. Valitse ikäryhmä johon kuulut: 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95 3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa

Lisätiedot

MUISTIO SOVINNON ETSINTÄÄ SAAMELAISKIISTAAN

MUISTIO SOVINNON ETSINTÄÄ SAAMELAISKIISTAAN VALTIOSIHTEERI PAULA LEHTOMÄKI INARI 8.12.2016 MUISTIO SOVINNON ETSINTÄÄ SAAMELAISKIISTAAN INARINMAAN LAPINKYLÄYHDISTYS RY Inarinmaan Lapinkyläyhdistys ry Inari 8.12.2016 Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2

Lisätiedot

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa

Lisätiedot

Árvvusadnonsemináraságadoalli, buoritdavviguovllumátkedoaibmaparlameanttaolbmot!

Árvvusadnonsemináraságadoalli, buoritdavviguovllumátkedoaibmaparlameanttaolbmot! SÁHKA 1(6) 3.10.2012 Árvvusadnonsemináraságadoalli, buoritdavviguovllumátkedoaibmaparlameanttaolbmot! Arvoisa seminaarin puheenjohtaja, hyvä Lapin matkailuparlamentin väki! Sávanmátkedoaibmaparlameanttaolbmuideliekkusburesboahtimasámedikkibealessám

Lisätiedot

Ylä-Lapin isojaot ja saamelaisten maaoikeudet

Ylä-Lapin isojaot ja saamelaisten maaoikeudet Maanmittaus 81:1-2 (2006) 49 Maanmittaus 81:1-2 (2006) Saapunut 16.6.2005 ja tarkistettuna 2.5.2006 Hyväksytty 2.5.2006 Jouko Sillanpää Juusolantie 60, 93999 Kuusamo jouko.sillanpaa@netti.fi Tiivistelmä.

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriölle

Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriölle Metsähallituslakityöryhmälle Viitaten käyttämääni puheenvuoroon työryhmän kuulemistilaisuudessa Inarissa 28.11.2013, tuon esille täydentäviä kommentteja, jotka koskevat

Lisätiedot

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Saamentutkimuksen seminaari, Levi, 1.10.2010 Taustakysymyksiä:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö , Dnro MMM023:00/2011 Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoa sopimuksen allekirjoittamisesta,

Lausuntopyyntö , Dnro MMM023:00/2011 Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoa sopimuksen allekirjoittamisesta, 1/7 Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@mmm.fi Asia: Viite: Lausunto Lausuntopyyntö 220231, 30.6.2016 Dnro MMM023:00/2011 Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoa sopimuksen

Lisätiedot

MUISTIO SAAMELAISMÄÄRITELMÄSTÄ

MUISTIO SAAMELAISMÄÄRITELMÄSTÄ Prof. emeritus Pekka Sammallahti (Oulun yliopisto, 1977 2005 saamen kieli ja saamelaiskulttuuri, 2005 2011 saamen kieli) OIKEUSMINISTERIÖLLE MUISTIO SAAMELAISMÄÄRITELMÄSTÄ Sisällys: 0 Johdatus 2 1 Taustaa

Lisätiedot

Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen

Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen 12.1.2011 Alkuperäinen kieli: englanti Ihmisoikeusneuvosto Kahdeksastoista istunto Esityslistan kohta 3 Kaikkien ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien, poliittisten

Lisätiedot

MAA-C2003 Kiinteistötekniikan perusteet (5 op)

MAA-C2003 Kiinteistötekniikan perusteet (5 op) MAA-C2003 Kiinteistötekniikan perusteet (5 op) Arvo Vitikainen Luennon 5.1.2016 sisältö: q mikä on kiinteistö? q Kiinteistöjärjestelmä ja perusrekisterit. Kiinteistöjärjestelmän ja kiinteistötoimitusten

Lisätiedot

Lausunto koskien luonnosta hallituksen esitykseksi Tenosopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi,

Lausunto koskien luonnosta hallituksen esitykseksi Tenosopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi, 1 Maa- ja metsätalousministeriölle PL 30 000023 Valtioneuvosto kirjaamo@mmm.fi Asia: Lausunto koskien luonnosta hallituksen esitykseksi Tenosopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi, 30.9.2016

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

SAAMELAISPARLAMENTAARIKKOJEN ENSIMMÄISEN KONFERENSSIN JULISTUS Jokkmokissa 24. helmikuuta 2005

SAAMELAISPARLAMENTAARIKKOJEN ENSIMMÄISEN KONFERENSSIN JULISTUS Jokkmokissa 24. helmikuuta 2005 SAAMELAISPARLAMENTAARIKKOJEN ENSIMMÄISEN KONFERENSSIN JULISTUS Jokkmokissa 24. helmikuuta 2005 Tämän historiallisen Saamelaisparlamentaarikkojen ensimmäisen yhteisen konferenssin jäsenet, Suomen, Norjan

Lisätiedot

Valtioneuvostolle. Arvi Hagelin, Osoite: PL 23, Valtioneuvosto

Valtioneuvostolle. Arvi Hagelin, Osoite: PL 23, Valtioneuvosto 1 Valtioneuvostolle Osoite: PL 23, 00023 Valtioneuvosto Asiat: 1) Pohjoismaisen saamelaissopimuksen arviointia 2) Utsjoen käräjäoikeuden tuomion 6.3.1861 tunnustaminen 3) Ehdotuksia pohjoismaisen saamelaissopimuksen

Lisätiedot

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus 27.11.2013 Inari Sajos Kalatalous Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Kolttalaki 9 eräät oikeudet Koltta-alueella asuvalla koltalla on tällä alueella sijaitsevilla

Lisätiedot

ASUTUS JA MAANKÄYTTÖ INARISSA JA UTSJOELLA 1700-LUVUN PUOLIVÄLISTÄ VUOTEEN 1925. Tarja Nahkiaisoja

ASUTUS JA MAANKÄYTTÖ INARISSA JA UTSJOELLA 1700-LUVUN PUOLIVÄLISTÄ VUOTEEN 1925. Tarja Nahkiaisoja ASUTUS JA MAANKÄYTTÖ INARISSA JA UTSJOELLA 1700-LUVUN PUOLIVÄLISTÄ VUOTEEN 1925 Tarja Nahkiaisoja KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi,

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄHALLITUKSESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄHALLITUKSESTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 4.4.2016 Vilppu Talvitie VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄHALLITUKSESTA 1. Asetuksen perusta ja pääasiallinen sisältö Metsähallituksesta annettava

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

SAAMELAISTEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2006

SAAMELAISTEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2006 SAAMELAISTEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2006 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa Inarissa 28.2.2006 SAAMELAISTEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2006 1(32) SISÄLLYS I. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...2

Lisätiedot

Aihe: Eduskuntavaalit 2015

Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Arvoisa vastaanottaja, Saamelaiskäräjät lähestyy Teitä ja puoluettanne eduskuntavaalien teemojen merkeissä. Saamelaiskäräjien hallitus on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt lähestyä

Lisätiedot

Statuksettomat saamelaiset

Statuksettomat saamelaiset lektiot Statuksettomat saamelaiset Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla Erika Sarivaara Väitöksenalkajaisesitelmä Lapin yliopistossa 13. kesäkuuta 2012 isoisät syntyivät 1895 1918 isoäiti vanhemmat 1940

Lisätiedot

Inarin kunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle ILO:n yleissopimuksen nro 169 hyväksymisestä

Inarin kunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle ILO:n yleissopimuksen nro 169 hyväksymisestä 1 (10) Arvoisa Tasavallan Presidentti Jäämeren käytävä Jäämeren käytävä on Suomesta Norjaan ja Venäjälle suuntautuva kansainvälinen liikenteen, energiahuollon ja elinkeinojen kehityskäytävä. Käytävän liikenteellisenä

Lisätiedot

PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN MYÖNTÄMISESTÄ

PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN MYÖNTÄMISESTÄ Päätös Annettu julkipanon jälkeen 30.1.2014 1 (13) Ylä-Lapin Kivikulta Oy PL 55 99831 Saariselkä PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN MYÖNTÄMISESTÄ Kullanhuuhdontalupahakemus Hakija: Ylä-Lapin Kivikulta Oy PL 55

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

Juha Joonan alkuperäiskansakäsite ja saamelaismääritelmä valtapolitiikkaa tutkimuksen valekaavussa

Juha Joonan alkuperäiskansakäsite ja saamelaismääritelmä valtapolitiikkaa tutkimuksen valekaavussa OTT, dosentti Kaisa Korpijaakko-Labba: Juha Joonan alkuperäiskansakäsite ja saamelaismääritelmä valtapolitiikkaa tutkimuksen valekaavussa 1.Johdannoksi Oikeustieteen lisensiaatti Juha Joona pysyttelee

Lisätiedot

että saamelaisten oikeudet turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa,

että saamelaisten oikeudet turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, POHJOISMAINEN SAAMELAISSOPIMUS Norjan, Ruotsin ja Suomen hallitukset, jotka toteavat, muistuttavat, että saamelaisilla, näiden kolmen valtion kansana ja alkuperäiskansana, on oma valtioiden rajat ylittävä

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

Poronhoitajien kriisiapuselvitys. Anneli Pohjola Lapin yliopisto Peto ongelman monet kasvot seminaari Lapin liitto

Poronhoitajien kriisiapuselvitys. Anneli Pohjola Lapin yliopisto Peto ongelman monet kasvot seminaari Lapin liitto Poronhoitajien kriisiapuselvitys Anneli Pohjola Lapin yliopisto Peto ongelman monet kasvot seminaari Lapin liitto 5.9.2012 Minna Vaarala & Anneli Pohjola & Marjo Romakkaniemi 2012 Poronhoitajien kriisiapujärjestelmää

Lisätiedot

Eduskunnalle TOIMENPIDEALOITE 111/2005. Saamelaisten maaoikeudet ja ILO:n alkuperäiskansasopimuksen. 13 artikla. 14 artikla

Eduskunnalle TOIMENPIDEALOITE 111/2005. Saamelaisten maaoikeudet ja ILO:n alkuperäiskansasopimuksen. 13 artikla. 14 artikla TOIMENPIDEALOITE 111/2005 Saamelaisten maaoikeudet ja ILO:n alkuperäiskansasopimuksen No. 169 ratifiointi Eduskunnalle Alkuperäiskansojen perinteiset kollektiiviset oikeudet maahan ja luonnonvaroihin luovat

Lisätiedot

PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201. Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks,

PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201. Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks, PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201 Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks, Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

Uusi kalastussopimus uhkaa Tenon kalastusperinnettä

Uusi kalastussopimus uhkaa Tenon kalastusperinnettä Uusi kalastussopimus uhkaa Tenon kalastusperinnettä Ylimitoitetut kalastusrajoitukset tuhoavat Tenon saamelaiskulttuurin perustan! Keskeistä Tenon alueen saamelaisyhteisön elinvoimaisuuden kannalta on

Lisätiedot

SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA

SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA 1 (5) SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA TULEVAISUUSFOORUMI: ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN SOPEUTUMINEN, 19.4.2010

Lisätiedot

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi

Lisätiedot

luonnosta kumpuavia tuoksuja ja syömään suoraan metsästä ja vedestä.

luonnosta kumpuavia tuoksuja ja syömään suoraan metsästä ja vedestä. HILJENNÄ OLET PERILLÄ UTSJOELLA Tervetuloa Utsjoelle Suomen ainoaan saamelaisenemmistöiseen kuntaan! Utsjoen saamelaiskylissä on luontevaa hiljentää tahtia pysähtyä hengittämään vapaasti, haistelemaan

Lisätiedot

1. Yhteenveto keskeisistä seikoista Tenon korvauslakitoimituksessa

1. Yhteenveto keskeisistä seikoista Tenon korvauslakitoimituksessa Sivu 1 / 7 Tenon kiinteistönomistajat ry c/o Veikko Rintamäki Toimitusinsinööri Esko Rantakivi Maanmittauslaitos Ivalo Sähköposti: esko.rantakivi@maanmittauslaitos.fi ASIA: MAANMITTAUSTOIMITUS, TENON KORVAUSTOIMITUS

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

1994 vp- PeVM 17-HE 248

1994 vp- PeVM 17-HE 248 1994 vp- PeVM 17-HE 248 Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 17 hallituksen esityksestä saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa koskevien säännösten ottamisesta Suomen Hallitusmuotoon ja muuhun lainsäädäntöön

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2001

SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2001 SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2001 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 26.3.2002 hyväksynyt saamelaiskäräjien kertomuksen vuodelta 2001. 1. YLEISTÄ Saamelaiskäräjälain (974/95) mukaisesti saamelaiskäräjät

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 4.2.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat.

Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. PUHE PRESIDENTTIFOORUMISSA 1 (8) 21.5.2008 Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. Presidenttifoorumin

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Nuorten akatemiaklubi, Helsinki, 16.5.2011 Saamen kielet

Lisätiedot

Jutavista saamelaisista talollisiksi poronhoitajiksi

Jutavista saamelaisista talollisiksi poronhoitajiksi MARKO JOUSTE Jutavista saamelaisista talollisiksi poronhoitajiksi Enontekiöläisten Guhtur Maggan ja Gáddjá Nikodemuksen muutto Inarin Kutturaan osana pohjoissaamelaisen suurporonhoidon ekspansiota 1800-luvun

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan vuoden 1989 yleissopimuksen.

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan vuoden 1989 yleissopimuksen. LUONNOS 20.5.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia

Lisätiedot

s Å M E D 1 G G 1 LAUSUNTO 1 (7) SÄMITIGGE 3.2.2016 1I/ SÄÄ MTE ÖÖ Dnro: 61/D.a.4/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT

s Å M E D 1 G G 1 LAUSUNTO 1 (7) SÄMITIGGE 3.2.2016 1I/ SÄÄ MTE ÖÖ Dnro: 61/D.a.4/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT s Å M E D 1 G G 1 LAUSUNTO 1 (7) SÄMITIGGE 3.2.2016 1I/ SÄÄ MTE ÖÖ Dnro: 61/D.a.4/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT Eduskunnan Perustuslakivaliokunta 00102 Eduskunta Sähköposti: pev@eduskunta.fi Asia: Viite: Saamelaiskäräjien

Lisätiedot

TIUSJÄRJESTELYPROSESSI

TIUSJÄRJESTELYPROSESSI TIUSJÄRJESTELYPROSESSI Arvo Vitikainen 2015 A) Tavanomainen maankäytön kehittämishanke 1, 2 ja 4 B) Tilusjärjestely (3) Alkuperäinen omistaja (1) (2) (3) (4) Muutosprosessi Omistusrakenteen muutos Kiinteistörakenteen

Lisätiedot

Toimitusmiehet ovat varanneet asianosaisille mahdollisuuden kirjallisiin kannanottoihin 31.12.2015 asti.

Toimitusmiehet ovat varanneet asianosaisille mahdollisuuden kirjallisiin kannanottoihin 31.12.2015 asti. Veikko Rintamäki Seinäjoki Sähköposti: veikko.rintamaki@trailander.com Esko Rantakivi, toimitusinsinööri Maanmittauslaitos Ivalon palvelupiste Kaamostie 6, 99800 Ivalo gsm: +358 400 366641 email: esko.rantakivi@maanmittauslaitos.fi

Lisätiedot

Kartta kullanhuuhdonta-alueista (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2012:0076 Kulta-Eskortti Hirsimaa Petri Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2012:0076 mahdollisista myöntämisen esteistä

Lisätiedot

Kaisa Korpijaakko-Labba VALTIONMAAT SUOMEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄSSÄ - ERITYISESTI SILMÄLLÄ PITÄEN SAAMELAISTEN MAAOIKEUSASIAA

Kaisa Korpijaakko-Labba VALTIONMAAT SUOMEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄSSÄ - ERITYISESTI SILMÄLLÄ PITÄEN SAAMELAISTEN MAAOIKEUSASIAA Kaisa Korpijaakko-Labba VALTIONMAAT SUOMEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄSSÄ - ERITYISESTI SILMÄLLÄ PITÄEN SAAMELAISTEN MAAOIKEUSASIAA Sisällys I KUINKA SUOMEN LAPISTA TULI OSA SUOMEN VALTAKUNTAA... 299 1. Johdanto...

Lisätiedot

24.5.2016 B8-0623/2016 } B8-0633/2016 } B8-0639/2016 } B8-0643/2016 } B8-0644/2016 } RC1/Am. 2

24.5.2016 B8-0623/2016 } B8-0633/2016 } B8-0639/2016 } B8-0643/2016 } B8-0644/2016 } RC1/Am. 2 B8-0644/2016 } RC1/Am. 2 2 3 a kohta (uusi) 3 a. korostaa, että Privacy Shield -periaatteilla myönnetään avoin valtakirja henkilötietojen kaikenlaiseen käsittelyyn ilman rekisteröidyn suostumusta tai täysiä

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohta ja motiivit

Tutkimuksen lähtökohta ja motiivit Tutkimuksen lähtökohta ja motiivit lukuisat metsäkiistat, kuten Inarin metsäkiista, ovat opettaneet, että hyvän metsäpolitiikan tueksi tarvitsemme lisää tietoa metsien käytön sosiokulttuurisesta ulottuvuudesta

Lisätiedot

Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset

Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset 39/2012 Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset Lausuntotiivistelmä 39/2012 Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriö, Helsinki

Lisätiedot

Saamentutkimus Norjassa

Saamentutkimus Norjassa Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle LAUSUNTO Lainvalmisteluosasto Lsn Jari Salila 8.2.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE KALASTUKSESTA TENOJOEN VESISTÖSSÄ NORJAN KANSSA TEHDYN SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp)

Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp) Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp) Nuorgamin osakaskunta Outakosken osakaskunta Utsjoen kirkonkylän yhteisen veden osakaskunta Veahčaknjárgan osakaskunta Utsjoen kalastusalue

Lisätiedot

Saamelaisten liputuspäivät

Saamelaisten liputuspäivät Saamelaisten liputuspäivät 6.2. Saamelaisten kansallispäivä Helmikuun 6. päivänä1917 pidettiin Norjan Trondheimissa ensimmäinen saamelaisten kokous, johon olivat kokoontuneet pohjois- ja eteläsaamelaiset.

Lisätiedot

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista?

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista? OSALLISUUS Leena Heinämäki, tutkijatohtori, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin yliopisto Heta Heiskanen, tutkija, Tampereen yliopisto Julkaistu 14.6.2013 klo

Lisätiedot

Kalastus, metsästys ja jokamiehen oikeudet -LUODE- Jukka Similä

Kalastus, metsästys ja jokamiehen oikeudet -LUODE- Jukka Similä Kalastus, metsästys ja jokamiehen oikeudet -LUODE- Jukka Similä Kalastus Voimassa oleva kalastuslaki 16.4.1982/286 HE 192/2014, annettu 16.10.2014 Esitys HE:n mukaan Viranomaiset ELY keskus Kalatalousalue

Lisätiedot

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun

Lisätiedot

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 *

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 * A JA B YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 * Asiassa C-102/05, jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Regeringsrätten (Ruotsi)

Lisätiedot

220231, Dnro MMM023:00/2011

220231, Dnro MMM023:00/2011 1/9 Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@mmm.fi Asia: Viite: Lausunto: (Kotiseutualueen ulkopuolella asuvan maanomistaja saamelaisen syrjinnästä) Teno-ja Näätämöjoen kalastuslain

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö on lausuntopyynnössään pyytänyt erityisesti näkemyksiä seuraavista seikoista:

Maa- ja metsätalousministeriö on lausuntopyynnössään pyytänyt erityisesti näkemyksiä seuraavista seikoista: LAUSUNTO 1 (5) 10.10.2011 Dnro 497/D.a.2/2011 Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Viite: Suomen ja Norjan välillä Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehty sopimus

Lisätiedot

KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen

KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen KALASTUSILTA UTSJOELLA 21.6.2016 Pekka A. Keränen 1. Ylä-Lapin kalastuslupa (KaL 10 1 mom) 10 Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan Henkilöllä, jonka kotikuntalain (201/1994) 2 :ssä tarkoitettu kotikunta on

Lisätiedot