Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?
|
|
- Väinö Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo Vitikainen 2016 Saamelaiset Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueella asuva ainoa alkuperäiskansa ja he muodostavat samalla Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa etnisen vähemmistön. Lisäksi saamenkielistä väestöä asuu Kuolan niemimaalla Venäjällä Saamelaisia on yli henkilöä. Norjassa saamelaisista asuu yli , Ruotsissa , Suomessa vajaat 8000 ja Venäjällä noin saamelaista. Suomessa saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluu Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue. Kuva: Saamelaisten kotiseutualue 1
2 Saamelaiskäräjälain 3 :n mukaan saamelaisella tarkoitetaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimus n:o 169 Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimus n:o 169 koskee itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja Sopimus sisältää muun muassa vaatimuksen alkuperäiskansan oikeudesta itse päättää sen asuttamien tai muuten käyttämien maiden kehittämiseen vaikuttavien toimien tärkeysjärjestyksestä sekä sen, että alkuperäiskansoille on tunnustettava omistus- ja hallintaoikeus niihin maihin, joita he perinteisesti asuvat. Saamelaisten maahan ja vesiin kohdistuvien oikeuksien järjestämättömyys on ollut sen esteenä, että Suomi olisi voinut ratifioida tämän sopimuksen. 2
3 Lapinmaa ja lapinkylät Ruotsin ja Suomen vanhimpia maankäytön ja yhteiskuntajärjestyksen alueellisia yksiköitä olivat maakunnat, kihlakunnat ja pitäjät sekä alimmalla tasolla kylät ja talot. Pohjoisessa saamelaisten asumilla alueilla tämä jaotus ei sellaisenaan ollut voimassa. Lapinmaa oli jakautunut Lappeihin, nämä edelleen lapinkyliin ja kylät vielä sukujen tai perheiden kesken lapinvero- eli perintömaihin. Kemin ja Tornion Lappien vanhan rajan rajapyykkejä Porkkavaarassa 3
4 Ihmisen suhde maahan Subjekti Ei voida osittaa, että Kemin ja Tornion Lapeissa lapinkylillä olisi ollut kollektiivista omistusoikeutta kylän maihin. Lapinkylän asukkaat omistivat yhteisesti vain lähinnä majavanpyynnin. Lapinkyliin kuuluvat lapinveromaat sitä vastoin olivat haltijoidensa yksityisessä perinnöllisessä omistuksessa. OIKEUS Objekti Henssen 1995 & Mattsson 2006 Lapinveromaiden omistus 1740 luvulle saakka Lapinveromaan omistaminen edellytti lapinkylän asuinjäsenyyttä ja veronmaksua. Paikalliset tuomioistuimet ja virkamiehet pitivät saamelaisten veromaiden omistusta perintöluontoisena aina 1740-luvulle saakka. Talojärjestelmän ulkopuolella olevaa maata alettiin kuitenkin lainsäädännössä (1683, 1734) pitää kruunun maana. Lappalaisia veronmaksussa. Museovirasto 4
5 Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Poronhoito muuttuu kaupalliseksi Kaupallisen poronhoidon myötä yksityiset veromaat kävivät liian ahtaiksi suurille porokarjoille ja porosaamelaisten poronhoito levisi 1800-luvulla lähes kaikille vapaille kruunun maille ja lopulta nämä ns. tunturisaamelaiset paimensivat useita kymmeniätuhansia poroja käsittävää karjaansa Enontekiöllä ja Utsjoella, mutta myös Inarissa ja jo 1700-luvun lopulta lähtien myös Pohjois- Kittilässä ja Pohjois-Sodankylässä. Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Saamelaiset siirtyvät uudisasukkaiksi 1700 luvulla, koska q Perinteisten saamelaiselinkeinojen elinkeinopohjan petti q Vain uudistilan haltijalla katsottiin olevan yksinoikeus katselmuksessa uudistilalle syynättyihin alueisiin. q Oikeuskäytännössä lähdettiin myös siitä, että uudistilan perustaminen ei vaikuttanut niihin oikeuksiin, jotka uudistilaa asuttaneella saamelaisella alkujaan oli ollut pelkästään lappalaiselinkeinoihin. Käytännössä lapinveromaat muutettiin 1700-luvun jälkipuoliskolla vuoden 1760 verollepano-ohjeiden perusteella uudistiloiksi ja lapinveroa maksaneet lappalaiset siirrettiin esim. kaikissa Kemin Lapin lapinkylissä uudistilallisiksi vuoden 1763 maakirjassa. Käsite lappalainen jäi tarkoittamaan metsästystä, kalastusta ja poronhoitoa harjoittanutta saamelaista. 5
6 Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Alun alkaen Ruotsin kruunun intressi Lapin alueeseen oli pääasiassa valtapoliittinen halu vakiinnuttaa alueen kuuluminen Ruotsille. Vuonna 1673 annettiin ensimmäinen plakaatti lapinmaiden asuttamisesta. Vuoden 1683 metsäasetus. kaikki se, mikä suurissa metsissä on käyttämätöntä ja minkä ei pätevillä syillä voida osoittaa kuuluvan jollekin talolle, kylälle, pitäjälle ja kihlakunnalle on kruunun oikeaa ja yksinomaista omaisuutta. Pohjoisten kuntien isojaot Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa isojakojen toimeenpano tuli ajankohtaiseksi 1900-luvun alussa, jolloin näihin kolmeen kuntaan oli muodostunut varsin huomattava määrä perintö- ja kruununluonteisia taloja ja valtion metsätorppia. Talojen määräksi mainitaan hallituksen esityksessä (HE 29/1924) näiden kolmen kunnan isojakolaiksi Inarissa 119 taloa, Enontekiöllä 72 taloa ja Utsjoella 60 taloa. Kokousväkeä Karnjargan isojakokokouksessa kesällä I957, takana vas. Antti Pohjola. 6
7 Liikamaan erottaminen valtiolle Vuonna 1925 säädetyn pohjoisten kuntien isojakolain (157/1925) mukaan toimitetuissa tilusten verollepanoissa kruunun liikamaat erotettiin yksityiskäyttöön tulevista metsäalueista samalla tavalla kuin muuallakin Suomessa toteutetuissa isojaossa oli tehty vuosien 1775 ja 1777 isojakoasetusten ja vuoden 1848 maanmittausohjesäännön perusteella. Maata omistamattomat saamelaiset jäivät vääjäämättä isojakojen ulkopuolelle. Heitä pidettiin tilattomana väestönä. Pohjoisten kuntien vesirajankäynnit Isojaon jälkeen toimitetuissa ja vuosina lopetetuissa vesirajankäynneissä ratkaistiin vesialueiden omistus sekä lisäksi suurelta osin vesialueiden käyttöä koskevat erityiset oikeudet, kuten erityisperusteiset kalastusoikeudet. Kuva: Lohipato Tenolla 7
8 Yhteenveto 1(3) Vanhojen Lapinmaiden asutuksen, elinkeinojen, verotuksen ja maankäytön historian tutkimus osoittaa, että kaikki tutkitut ilmiöt ovat olleet historiallisen kehityksen ja muutoksen alaisia, sekä omien sisäisten tekijöidensä että valtiovallan harjoittaman politiikan vaikutuksesta. Valtio on kohdellut varsinkin maapolitiikassaan Lapin asukaita yhdenvertaisesti tekemättä eroa etnisyyden perusteella. Yhteenveto 2(3) Lapinkyliin kuuluvat lapinveromaat olivat Kemin ja Tornion Lapeissa 1740-luvulle saakka haltijoidensa yksityisessä perinnöllisessä omistuksessa. Lapinveromaat jäivät 1740-luvulta lähtien pois oikeuskäytännöstä, hallinnosta ja lainsäädännöstä. Samalla lapinkylä hallinnollisena ja oikeudellisena yksikkönä sekä käsitteenä hiipui pois ja korvautui pitäjällä ja maakirjakylä. 8
9 Yhteenveto 3(3) Pohjoisten kuntien isojaoissa kruunun liikamaat erotettiin yksityiskäyttöön tulevista metsäalueista. Toisaalta isojaoissa ei puututtu taloille erotettujen alueiden ulkopuolella oleviin valtion maihin kohdistuviin oikeuksiin muulla tavalla, kuin käymällä alueiden rajat taloja vastaan ja määrittelemällä alueisiin oikeuttavina ja rasittavina kohdistuvat isojaosta johtuvat käyttöoikeudet (rasitteet) ja eräät erityiset etuudet, kuten kalastusoikeudet. Maaoikeuskysymyksen ratkaisumallit Saamelaisten kotiseutualueella maahan, veteen, luonnonvaroihin ja perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvat alkuperäiskansaoikeudet voidaan järjestää lainsäädäntöteitse. Toinen vaihtoehto on pyrkiä ratkaisemaan saamelaisten maaoikeudet oikeudenkäynnin avulla, riitauttamalla valtion saanto ja omistusoikeus Ylä-Lapin valtionmaihin. 9
10 Oikeusoppinut: Ruotsin saamelaistuomio voi rohkaista oikeudenkäynteihin myös Suomessa Oikeustieteen tohtori Markku Kiikeri toivoo porosaamelaisten voiton Ruotsissa vaikuttavan myös suomalaiseen oikeusajatteluun. Girjásin lapinkylä eli paliskunta sai keskiviikkona yksinoikeuden metsästykseen ja kalastukseen poronhoitoalueellaan Pohjois-Ruotsissa. Girjásin lapinkylä eli paliskunta voitti keskiviikkona, oikeusjutun Ruotsin valtiota vastaan. Lapinkylä vaati ja sai yksinoikeuden metsästykseen ja kalastukseen poronhoitoalueellaan Jällivaaran ja Kiirunan kunnissa Pohjois- Ruotsissa. Käytännössä tuomio tarkoittaa sitä, että lapinkylä saa määrätä missä, miten ja milloin alueella saa metsästää ja kalastaa ja ohjata metsästäjät ja kalastajat niille alueille, joilla porot eivät ole laiduntamassa. Ruotsin Jällivaaran käräjäoikeus perusteli tuomiotaan sillä, että lapinkylän poronhoitajat ovat käyttäneet maita kauemmin kuin Ruotsin valtio. KIITOKSIA TARKKAAVAISUUDESTA Veikko Kallunki ja Antti Pohjola Saanan maisemissa juhannuksena1955 Lähteet: Korpijaakko, Kaisa: Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa. Lakimiesliiton kustannus Sillanpää, Jouko: Ylä-Lapin isojaot ja saamelaisten maaoikeudet. Maanmittaus 1-2/2006 Vitikainen, Arvo: Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa. Maanmittaus 2/2010. Wirilander, Juhani: Lausunto maanomistusoloista ja niiden kehityksestä saamelaisten kotiseutualueella, oikeusministeriö
Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?
Maanmittaus 85:2 (2010) 5 Maanmittaus 85:2 (2010) Saapunut 8.6.2010 ja tarkistettuna 28.9.2010 Hyväksytty 30.9.2010 Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Arvo Vitikainen Aalto-yliopiston teknillinen
LisätiedotLausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä
Laurila, A & Saarinen, E & Saarinen, H Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Kartan lähde: Jouni Kitti, Saamelaiset eilen ja tänään. 1 Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Työryhmän
LisätiedotSAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -
SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - Oik. kand. Heikki J. Hyvärinen Saamentutkimuksen seminaari Levillä 30.9. 1.10.2010 1 NYKYINEN TILANNE JA KYSYMYKSIÄ
LisätiedotSaamelaiset ja Saamenmaa kartalla
Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset
LisätiedotOikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008
Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008 ILO:N SOPIMUKSEN N:O 169 RATIFIOINTIEDELLYTYKSISTÄ SUOMESSA Arvoisa puheenjohtaja,
Lisätiedot7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.
MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus
LisätiedotReunahuomautuksia Marjut Aikion kirjoitukseen
54 Tiedepolitiikka lehdessä 2006:4 professori emerita Marjut Aikio käsitteli ajankohtaisia saamelaiskysymyksiä. Aikio kommentoi kirjoituksessaan eri toimijoiden kannanottoja, myös minun. Marjut Aikio yrittää
LisätiedotSaamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:
Kotimaa 5.3.2015 klo 17:01 päivitetty 5.3.2015 klo 22:48 Koskinen pettynyt perustuslakivaliokunnan riitaisiin saamelaisäänestyksiin Näkkäläjärvi näkee että eduskunta on antamassa alkuperäiskansaoikeudet
LisätiedotENONTEKIÖN KUNNAN LAUSUNTO ILO-169 YLEISSOPIMUKSEN RATIFIOINNISTA. 1. Yleiset huomiot ja esitykset
ENONTEKIÖN KUNNAN LAUSUNTO ILO-169 YLEISSOPIMUKSEN RATIFIOINNISTA 1. Yleiset huomiot ja esitykset Enontekiön kunta kiittää oikeusministeriötä mahdollisuudesta saada lausua hallituksen esitysluonnoksesta
LisätiedotSukuseura Bihtožat ry 1/6. Asiat: 1) Lausunnonantajan asemaa koskeva hakemus 2) Sukuseura Bihtožat ry:n lausunto saamelaiskäräjälain uudistamisesta
Sukuseura Bihtožat ry 1/6 Valtioneuvostolle PL 23 00023 Valtioneuvosto Asiat: 1) Lausunnonantajan asemaa koskeva hakemus 2) Sukuseura Bihtožat ry:n lausunto saamelaiskäräjälain uudistamisesta 1. Hakemus
LisätiedotKUVAILULEHTI. Julkaisun päivämäärä 24.10.2006
1 KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Vahtola Matti Enbuske Mauno Hiltunen Tarja Nahkiaisoja Juha Joona Julkaisun päivämäärä
Lisätiedotff11f 1111 24.6.2014 1204/413/2014
LAUSUNTO 174230 1 (7) ff11f 1111 24.6.2014 1204/413/2014 Oikeusministeriö Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 19.5.2014 nro 32/49/2011 Asia: LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE ILO:N YLEISSOPIMUKSEN
LisätiedotAINEISTOMATERIAALI AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSEEN 2 (sivut 1-5)
1 Tampereen yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Valintakoe 9.6.2006 SOSIOLOGIA AINEISTOMATERIAALI AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSEEN 2 (sivut 1-5) Komiteamietintö N:o 3 1905. Lapinmaa Luonteeltaan on
LisätiedotEduskunnalle Postiosoite: Eduskunnan kirjaamo, Eduskunta Sähköpostiosoite: Käyntiosoite: Eduskuntakatu 4.
1 Eduskunnalle Postiosoite: Eduskunnan kirjaamo, 00102 Eduskunta Sähköpostiosoite: kirjaamo@eduskunta.fi Käyntiosoite: Eduskuntakatu 4. Asia: Viitteet: HE 239/2016 vp Perustuslakivaliokunnan lausunto,
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000
SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa 15.3.2001 1. YLEISTÄ Saamelaiskäräjälain (974/95) mukaisesti saamelaiskäräjät laatii vuosittain hallituksen kertomuksen
LisätiedotOMISTUKSESTA JA HALLINNASTA
Jouni Kitti KIISTA YLÄ-LAPIN ALUEIDEN OMISTUKSESTA JA HALLINNASTA Pekka Lehtonen Suomeen vuosina 1840 1910 muuttaneiden porosaamelaisten asema on asutuslakien ja muiden lakien perusteella jopa parempi
Lisätiedotympäristövaliokunnalle.
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 29/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta sekä eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtionmaille annetun lain muuttamisesta
LisätiedotJulkaisun päivämäärä 24.10.2006. Jouko Vahtola: Yhteenveto Lapinmaan maaoikeustutkimuksesta 2003-2006
KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Vahtola Matti Enbuske Mauno Hiltunen Tarja Nahkiaisoja Juha Joona Julkaisun päivämäärä
LisätiedotMaa-ja metsätalousministeriö 20, fjt 201 PL3O. Nro 00023 VALTIONEUVOSTO INARIN KALASTUSALUEEN LAUSUNTO KALASTUSLAIN KOKONAISUUDISTUKSESTA
MM- JA METSÄTALOUS.. MINISTERIO Maa-ja metsätalousministeriö 20, fjt 201 PL3O. Nro 00023 VALTIONEUVOSTO / INARIN KALASTUSALUEEN LAUSUNTO KALASTUSLAIN KOKONAISUUDISTUKSESTA 1. Kalastusalue näkee lakiesityksessä
LisätiedotLapin maanmittaustoimisto Ivalon toimipiste. Kaamostie 6 99800 Ivalo
Lapin maanmittaustoimisto Ivalon toimipiste Kaamostie 6 99800 Ivalo Asia: Vaatimus jo yli 60 vuotta kestäneen Kuodniljokka Rno 44:ä koskevan kiinteistönmuodostusprosessin viipymättä loppuun saattamiseksi
LisätiedotNORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT. 1. Yhteenveto neuvoteltavien Tenojoen kalastusjärjestelyjen keskeisistä seikoista
Sivu 1 / 6 Tenon kiinteistönomistajat ry c/o Veikko Rintamäki Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Sähköposti: kirjaamo@mmm.fi NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT
LisätiedotAct 974/1995 on the Sami Parliament:
Act 974/1995 on the Sami Parliament: Annettu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1995 Laki saamelaiskäräjistä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain
LisätiedotACTA SAAMELAISTEN MAAT JA VEDET KRUUNUN UUDISTILOIKSI ASUTUS JA MAANKÄYTTÖ INARISSA JA UTSJOELLA VUOSINA 1749 1925 UNIVERSITATIS OULUENSIS B 134
OULU 2016 B 134 ACTA Tarja Nahkiaisoja UNIVERSITATIS OULUENSIS B HUMANIORA SAAMELAISTEN MAAT JA VEDET KRUUNUN UUDISTILOIKSI ASUTUS JA MAANKÄYTTÖ INARISSA JA UTSJOELLA VUOSINA 1749 1925 OULUN YLIOPISTON
LisätiedotPohjoisranta 4 96200 Rovaniemi
SAAMELAISKULTTUURI Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti NIMI: KOULU ja LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi A. SAAMELAISET Saamelaisalue Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu
Lisätiedotviite: Saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus
Lausunto 08.11.2013 Maa- ja metsätalousministeriö viite: Saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus 8.11.2013 SAAMELAISTEN OSALLISTUMISOIKEUKSIEN LISÄÄMINEN VALTION MAA- JA VESIALUEIDEN KÄYTTÖÄ KOSKEVASSA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELYSSÄ
LisätiedotPorokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk
Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien suoritteiden maksuista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain
LisätiedotOlemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)
LisätiedotLapin maiden hallintakysymys on katsottu kytkeytyvän verotuksen historialliseen luonteeseen
HALLINTO JA VEROTUS LAPISSA Lapin maiden hallintakysymys on katsottu kytkeytyvän verotuksen historialliseen luonteeseen Verotus = ylhäältä alaspäin ohjattu talouden ja vallankäytön mekanismi Lappi on ollut
LisätiedotSÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT
1(6) SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2003 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 6-7.4.2004 hyväksynyt seuraavan kertomuksen toiminnastaan
Lisätiedot3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:
1 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli: Nainen Mies 2. Valitse ikäryhmä johon kuulut: 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95 3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa
LisätiedotMUISTIO SOVINNON ETSINTÄÄ SAAMELAISKIISTAAN
VALTIOSIHTEERI PAULA LEHTOMÄKI INARI 8.12.2016 MUISTIO SOVINNON ETSINTÄÄ SAAMELAISKIISTAAN INARINMAAN LAPINKYLÄYHDISTYS RY Inarinmaan Lapinkyläyhdistys ry Inari 8.12.2016 Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2
LisätiedotÁrvvusadnonsemináraságadoalli, buoritdavviguovllumátkedoaibmaparlameanttaolbmot!
SÁHKA 1(6) 3.10.2012 Árvvusadnonsemináraságadoalli, buoritdavviguovllumátkedoaibmaparlameanttaolbmot! Arvoisa seminaarin puheenjohtaja, hyvä Lapin matkailuparlamentin väki! Sávanmátkedoaibmaparlameanttaolbmuideliekkusburesboahtimasámedikkibealessám
LisätiedotLausuntopyyntö , Dnro MMM023:00/2011 Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoa sopimuksen allekirjoittamisesta,
1/7 Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@mmm.fi Asia: Viite: Lausunto Lausuntopyyntö 220231, 30.6.2016 Dnro MMM023:00/2011 Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoa sopimuksen
LisätiedotSAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011
SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa
LisätiedotYlä-Lapin isojaot ja saamelaisten maaoikeudet
Maanmittaus 81:1-2 (2006) 49 Maanmittaus 81:1-2 (2006) Saapunut 16.6.2005 ja tarkistettuna 2.5.2006 Hyväksytty 2.5.2006 Jouko Sillanpää Juusolantie 60, 93999 Kuusamo jouko.sillanpaa@netti.fi Tiivistelmä.
LisätiedotOlavi Porsanger ja Arvi Hagelin / Bihtožat ry. 1/11
Olavi Porsanger ja Arvi Hagelin / Bihtožat ry. 1/11 Avoin seminaari 10.2.2018 klo 9 Sajos, Inari Totuus- ja sovintokomissioiden kansainvälisiä kokemuksia: Suomen valtion ja saamelaisten välisiä suhteita
LisätiedotMAA-C2003 Kiinteistötekniikan perusteet (5 op)
MAA-C2003 Kiinteistötekniikan perusteet (5 op) Arvo Vitikainen Luennon 5.1.2016 sisältö: q mikä on kiinteistö? q Kiinteistöjärjestelmä ja perusrekisterit. Kiinteistöjärjestelmän ja kiinteistötoimitusten
LisätiedotMUISTIO SAAMELAISMÄÄRITELMÄSTÄ
Prof. emeritus Pekka Sammallahti (Oulun yliopisto, 1977 2005 saamen kieli ja saamelaiskulttuuri, 2005 2011 saamen kieli) OIKEUSMINISTERIÖLLE MUISTIO SAAMELAISMÄÄRITELMÄSTÄ Sisällys: 0 Johdatus 2 1 Taustaa
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriölle
Maa- ja metsätalousministeriölle Metsähallituslakityöryhmälle Viitaten käyttämääni puheenvuoroon työryhmän kuulemistilaisuudessa Inarissa 28.11.2013, tuon esille täydentäviä kommentteja, jotka koskevat
LisätiedotKielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa
Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Saamentutkimuksen seminaari, Levi, 1.10.2010 Taustakysymyksiä:
LisätiedotOHCEJOGA GIELDA UTSJOEN KUNTA
OHCEJOGA GIELDA UTSJOEN KUNTA UTSJOEN KUNNAN ESIINNOSTOJA ESITYKSEEN - VARSINAISET KIRJALLISET LAUSUNNOT JA ASIANTUNTIJALAUSUNTO ON ANNETTU LISÄKSI ERIKSEEN Vaatimukset Lohikantojen suojelu on ensiarvoisen
LisätiedotTarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen
Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen 12.1.2011 Alkuperäinen kieli: englanti Ihmisoikeusneuvosto Kahdeksastoista istunto Esityslistan kohta 3 Kaikkien ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien, poliittisten
LisätiedotLausunto koskien luonnosta hallituksen esitykseksi Tenosopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi,
1 Maa- ja metsätalousministeriölle PL 30 000023 Valtioneuvosto kirjaamo@mmm.fi Asia: Lausunto koskien luonnosta hallituksen esitykseksi Tenosopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi, 30.9.2016
LisätiedotValtioneuvostolle. Arvi Hagelin, Osoite: PL 23, Valtioneuvosto
1 Valtioneuvostolle Osoite: PL 23, 00023 Valtioneuvosto Asiat: 1) Pohjoismaisen saamelaissopimuksen arviointia 2) Utsjoen käräjäoikeuden tuomion 6.3.1861 tunnustaminen 3) Ehdotuksia pohjoismaisen saamelaissopimuksen
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010
POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393
Lisätiedot2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy
Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi
Lisätiedot2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy
Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja
LisätiedotStatuksettomat saamelaiset
lektiot Statuksettomat saamelaiset Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla Erika Sarivaara Väitöksenalkajaisesitelmä Lapin yliopistossa 13. kesäkuuta 2012 isoisät syntyivät 1895 1918 isoäiti vanhemmat 1940
LisätiedotASUTUS JA MAANKÄYTTÖ INARISSA JA UTSJOELLA 1700-LUVUN PUOLIVÄLISTÄ VUOTEEN 1925. Tarja Nahkiaisoja
ASUTUS JA MAANKÄYTTÖ INARISSA JA UTSJOELLA 1700-LUVUN PUOLIVÄLISTÄ VUOTEEN 1925 Tarja Nahkiaisoja KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi,
LisätiedotKalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa
Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:
LisätiedotSAAMELAISPARLAMENTAARIKKOJEN ENSIMMÄISEN KONFERENSSIN JULISTUS Jokkmokissa 24. helmikuuta 2005
SAAMELAISPARLAMENTAARIKKOJEN ENSIMMÄISEN KONFERENSSIN JULISTUS Jokkmokissa 24. helmikuuta 2005 Tämän historiallisen Saamelaisparlamentaarikkojen ensimmäisen yhteisen konferenssin jäsenet, Suomen, Norjan
LisätiedotInarin kunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle ILO:n yleissopimuksen nro 169 hyväksymisestä
1 (10) Arvoisa Tasavallan Presidentti Jäämeren käytävä Jäämeren käytävä on Suomesta Norjaan ja Venäjälle suuntautuva kansainvälinen liikenteen, energiahuollon ja elinkeinojen kehityskäytävä. Käytävän liikenteellisenä
LisätiedotUtsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap
LisätiedotMMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus
MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus 27.11.2013 Inari Sajos Kalatalous Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Kolttalaki 9 eräät oikeudet Koltta-alueella asuvalla koltalla on tällä alueella sijaitsevilla
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄHALLITUKSESTA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 4.4.2016 Vilppu Talvitie VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄHALLITUKSESTA 1. Asetuksen perusta ja pääasiallinen sisältö Metsähallituksesta annettava
LisätiedotSAAMELAISTEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2006
SAAMELAISTEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2006 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa Inarissa 28.2.2006 SAAMELAISTEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2006 1(32) SISÄLLYS I. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...2
LisätiedotAihe: Eduskuntavaalit 2015
Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Arvoisa vastaanottaja, Saamelaiskäräjät lähestyy Teitä ja puoluettanne eduskuntavaalien teemojen merkeissä. Saamelaiskäräjien hallitus on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt lähestyä
Lisätiedot1. Yhteenveto keskeisistä seikoista Tenon korvauslakitoimituksessa
Sivu 1 / 7 Tenon kiinteistönomistajat ry c/o Veikko Rintamäki Toimitusinsinööri Esko Rantakivi Maanmittauslaitos Ivalo Sähköposti: esko.rantakivi@maanmittauslaitos.fi ASIA: MAANMITTAUSTOIMITUS, TENON KORVAUSTOIMITUS
LisätiedotPÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN MYÖNTÄMISESTÄ
Päätös Annettu julkipanon jälkeen 30.1.2014 1 (13) Ylä-Lapin Kivikulta Oy PL 55 99831 Saariselkä PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN MYÖNTÄMISESTÄ Kullanhuuhdontalupahakemus Hakija: Ylä-Lapin Kivikulta Oy PL 55
LisätiedotPorokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk
Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:,
LisätiedotKalastusalueen vedet
Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi
LisätiedotJuha Joonan alkuperäiskansakäsite ja saamelaismääritelmä valtapolitiikkaa tutkimuksen valekaavussa
OTT, dosentti Kaisa Korpijaakko-Labba: Juha Joonan alkuperäiskansakäsite ja saamelaismääritelmä valtapolitiikkaa tutkimuksen valekaavussa 1.Johdannoksi Oikeustieteen lisensiaatti Juha Joona pysyttelee
Lisätiedotettä saamelaisten oikeudet turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa,
POHJOISMAINEN SAAMELAISSOPIMUS Norjan, Ruotsin ja Suomen hallitukset, jotka toteavat, muistuttavat, että saamelaisilla, näiden kolmen valtion kansana ja alkuperäiskansana, on oma valtioiden rajat ylittävä
LisätiedotREITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari
REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä
LisätiedotMiten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?
Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne
LisätiedotPUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201. Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks,
PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201 Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks, Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään
LisätiedotPoronhoitajien kriisiapuselvitys. Anneli Pohjola Lapin yliopisto Peto ongelman monet kasvot seminaari Lapin liitto
Poronhoitajien kriisiapuselvitys Anneli Pohjola Lapin yliopisto Peto ongelman monet kasvot seminaari Lapin liitto 5.9.2012 Minna Vaarala & Anneli Pohjola & Marjo Romakkaniemi 2012 Poronhoitajien kriisiapujärjestelmää
LisätiedotTutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa
Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi
Lisätiedotluonnosta kumpuavia tuoksuja ja syömään suoraan metsästä ja vedestä.
HILJENNÄ OLET PERILLÄ UTSJOELLA Tervetuloa Utsjoelle Suomen ainoaan saamelaisenemmistöiseen kuntaan! Utsjoen saamelaiskylissä on luontevaa hiljentää tahtia pysähtyä hengittämään vapaasti, haistelemaan
LisätiedotEduskunnalle TOIMENPIDEALOITE 111/2005. Saamelaisten maaoikeudet ja ILO:n alkuperäiskansasopimuksen. 13 artikla. 14 artikla
TOIMENPIDEALOITE 111/2005 Saamelaisten maaoikeudet ja ILO:n alkuperäiskansasopimuksen No. 169 ratifiointi Eduskunnalle Alkuperäiskansojen perinteiset kollektiiviset oikeudet maahan ja luonnonvaroihin luovat
Lisätiedot1994 vp- PeVM 17-HE 248
1994 vp- PeVM 17-HE 248 Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 17 hallituksen esityksestä saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa koskevien säännösten ottamisesta Suomen Hallitusmuotoon ja muuhun lainsäädäntöön
LisätiedotJokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia
Saamelaisten kielelliset oikeudet 1 Saamelaiset Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisista usein sanotaan, että he ovat kansa neljässä maassa, Suomessa, Ruotsissa,
LisätiedotALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
LisätiedotSaamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi
Lausuntopyyntö 19.06.2018 VN 675/2018 Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi Johdanto Lausunnolle lähetetty luonnosehdotus on saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen
Lisätiedot2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS
Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 4.2.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2001
SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2001 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 26.3.2002 hyväksynyt saamelaiskäräjien kertomuksen vuodelta 2001. 1. YLEISTÄ Saamelaiskäräjälain (974/95) mukaisesti saamelaiskäräjät
LisätiedotOpinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma
Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen
LisätiedotALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA
Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)
LisätiedotÁrvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat.
PUHE PRESIDENTTIFOORUMISSA 1 (8) 21.5.2008 Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. Presidenttifoorumin
LisätiedotSUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara
SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen
LisätiedotSAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari
SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia
LisätiedotKielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa
Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Nuorten akatemiaklubi, Helsinki, 16.5.2011 Saamen kielet
Lisätiedots Å M E D 1 G G 1 LAUSUNTO 1 (7) SÄMITIGGE 3.2.2016 1I/ SÄÄ MTE ÖÖ Dnro: 61/D.a.4/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT
s Å M E D 1 G G 1 LAUSUNTO 1 (7) SÄMITIGGE 3.2.2016 1I/ SÄÄ MTE ÖÖ Dnro: 61/D.a.4/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT Eduskunnan Perustuslakivaliokunta 00102 Eduskunta Sähköposti: pev@eduskunta.fi Asia: Viite: Saamelaiskäräjien
LisätiedotEsityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan vuoden 1989 yleissopimuksen.
LUONNOS 20.5.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
LisätiedotJutavista saamelaisista talollisiksi poronhoitajiksi
MARKO JOUSTE Jutavista saamelaisista talollisiksi poronhoitajiksi Enontekiöläisten Guhtur Maggan ja Gáddjá Nikodemuksen muutto Inarin Kutturaan osana pohjoissaamelaisen suurporonhoidon ekspansiota 1800-luvun
LisätiedotTIUSJÄRJESTELYPROSESSI
TIUSJÄRJESTELYPROSESSI Arvo Vitikainen 2015 A) Tavanomainen maankäytön kehittämishanke 1, 2 ja 4 B) Tilusjärjestely (3) Alkuperäinen omistaja (1) (2) (3) (4) Muutosprosessi Omistusrakenteen muutos Kiinteistörakenteen
LisätiedotKartta kullanhuuhdonta-alueista (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2012:0076 Kulta-Eskortti Hirsimaa Petri Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2012:0076 mahdollisista myöntämisen esteistä
LisätiedotYLEISSOPIMUS NRO 169. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansat (1989)
YLEISSOPIMUS NRO 169 Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansat (1989) Voimaantulopäivä 5.9.1991. Suomi ei ole ratifioinut yleissopimusta. Hallituksen esitys 306/1990. I Yleiset periaatteet 1 artikla
Lisätiedot24.5.2016 B8-0623/2016 } B8-0633/2016 } B8-0639/2016 } B8-0643/2016 } B8-0644/2016 } RC1/Am. 2
B8-0644/2016 } RC1/Am. 2 2 3 a kohta (uusi) 3 a. korostaa, että Privacy Shield -periaatteilla myönnetään avoin valtakirja henkilötietojen kaikenlaiseen käsittelyyn ilman rekisteröidyn suostumusta tai täysiä
LisätiedotSUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA
1 (5) SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA TULEVAISUUSFOORUMI: ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN SOPEUTUMINEN, 19.4.2010
LisätiedotToimitusmiehet ovat varanneet asianosaisille mahdollisuuden kirjallisiin kannanottoihin 31.12.2015 asti.
Veikko Rintamäki Seinäjoki Sähköposti: veikko.rintamaki@trailander.com Esko Rantakivi, toimitusinsinööri Maanmittauslaitos Ivalon palvelupiste Kaamostie 6, 99800 Ivalo gsm: +358 400 366641 email: esko.rantakivi@maanmittauslaitos.fi
LisätiedotKaisa Korpijaakko-Labba VALTIONMAAT SUOMEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄSSÄ - ERITYISESTI SILMÄLLÄ PITÄEN SAAMELAISTEN MAAOIKEUSASIAA
Kaisa Korpijaakko-Labba VALTIONMAAT SUOMEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄSSÄ - ERITYISESTI SILMÄLLÄ PITÄEN SAAMELAISTEN MAAOIKEUSASIAA Sisällys I KUINKA SUOMEN LAPISTA TULI OSA SUOMEN VALTAKUNTAA... 299 1. Johdanto...
LisätiedotSaamentutkimus Norjassa
Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla
LisätiedotKainulaiset/ Norjansuomalaiset
Kainulaiset/ Norjansuomalaiset Keitä kainulaiset/norjansuomalaiset ovat? ovat vähemmistö, jolla on kainulainen/ norjansuomalainen kulttuuritausta ja jonka kielenä on kainu ja suomi. Vähemmistö kutsuu itseään
LisätiedotAlkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset
39/2012 Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset Lausuntotiivistelmä 39/2012 Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriö, Helsinki
LisätiedotTutkimuksen lähtökohta ja motiivit
Tutkimuksen lähtökohta ja motiivit lukuisat metsäkiistat, kuten Inarin metsäkiista, ovat opettaneet, että hyvän metsäpolitiikan tueksi tarvitsemme lisää tietoa metsien käytön sosiokulttuurisesta ulottuvuudesta
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunnalle
LAUSUNTO Lainvalmisteluosasto Lsn Jari Salila 8.2.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE KALASTUKSESTA TENOJOEN VESISTÖSSÄ NORJAN KANSSA TEHDYN SOPIMUKSEN
LisätiedotThe Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443)
1 The Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443) Programme of Work on Article 8 (j) and related provisions (Artikla 8 (j) työryhmä) 1. Artikla 8 (j) työryhmä,
Lisätiedot