ff11f /413/2014

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ff11f 1111 24.6.2014 1204/413/2014"

Transkriptio

1 LAUSUNTO (7) ff11f /413/2014 Oikeusministeriö Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö nro 32/49/2011 Asia: LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE ILO:N YLEISSOPIMUKSEN NRO 169 HYVÄKSYMISESTÄ Oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle kansainvälisen työjärjestön (ILO) itsenäisten kansakuntien maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen nro 169 voimaansaattarnisesta. Maa- ja metsätalousministeriö il moittaa lausuntonaan seuraavaa. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut oikeusministeriölle lausunnon ILO:n yleissopimuksen nro 169 ratifiointiedellytyksistäja kiinnittänyt lausunnossaan huomiota ratifi ointiin liittyviin ongelmakohtiin ja selvitettäviin kysymyksiin, jotka koskevat muun muassa saamelaismääritelmää, saamelaisalueen maantieteellistä ulottuvuutta sekä ILO:n yleissopimuk sen maata koskevien artiklojen tulkintaongelmia. Lausunnossaan ministeriö katsoi, että koska nämä avoinna olevat kysymykset ovat ratifioinnin kannalta keskeisiä, ne tulee ennen mahdol lista ratifiointia erikseen selvittää. Maa- ja metsätalousministeriö viittaa antarnaansa lausuntoon ja katsoo, ettei näitä lausunnossa mainittuja ongelmakysymyksiä ole toistaiseksi voitu riittävästi selvittää ja siten edellytyksiä ILO:n yleissopimuksen nro 169 ratifioinnille ei ole olemassa. Hallituksen esitysluonnoksessa lähdetään siitä, että yleissopimuksen ratifiointi ei jo tehtyjen tai tällä hetkellä vireillä olevien lainsäädäntömuutosten lisäksi edellyttäisi kansalliseen lainsäädän töön muita muutoksia eikä ratifiointi edellyttäisi muitakaan lisäselvityksiä. Hallituksen esitys luonnoksessa viitataan muun muassa ILO:n yleissopimuksen artiklaan 34, jonka mukaan yleis sopimuksen toimenpiteiden luonne ja laajuus on ratkaistava joustavasti kunkin maan eritysolo-. suhteet huomioon ottaen. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että saamelaisten asemaa koskevaa lainsäädäntöä on viime vuosina kehitetty merkittävästi muun muassa lisäämällä lainsäädäntöön saamelaiskult Å MAA-JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Å JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET Å MINISTRY OF ACRICULTURE AND FORESTRY ft 30, VALTiONEUVOSTO (Helsinki) PB 30, STATSR DET (Helsingfors) P0 Box 30, Fl GOVERNMENT, Finland (HelsinkO puh faksi(09) tfn fax(09) tel fax

2 2 (7) tuurin heikentämiskieltoa koskevat säännökset. Myös metsähallituslakiin tehtäväksi esitetyt muutokset tulisivat toteutuessaan parantamaan saamelaisten osallistumisoikeuksi a. Nämä lain säädäntömuutokset ovat kuitenkin osa kansallisen lainsäädännön kehittämistä, jolla saamelais ten asemaa ja osallistumisoikeuksia on voitu parantaa. Näillä sinänsä tärkeillä kansallisen lain säädännön muutoksilla ei voi korvata ILO:n yleissopirnuksen artikioihin sisältyviä velvoitteita selvittää ja ratkaista muun muassa maaoikeuksiin ja luonnonvarojen käyttöön liittyviä kysy myksiä. Myös sopimuksen eri väestöryhmiä koskevien vaikutusten ja taloudellisten vaikutus ten arviointi ennen sopimuksen ratifiointia on aivan välttämätöntä, koska sopimuksen hyväk symisellä olisi koko pohjoisimman Suomen alueella varsin laaja-alaisia ja pitkäkestoisia vaiku tuksia. Näitä vaikutusarviointeja ei hallituksen esitysluonnokseen sisälly. Maa- ja metsätalousministeriö kiinnittää seuraavassa huomiota seikkoihin, joilla maa- ja metsä talousministeriön näkökulmasta on erityistä merkitystä arvioitaessa ILO:n yleissopimuksen ra tifiointiedellytyksiä. 1. Sopimuksen tarkoittama henkilöpiiri Suomessa (saamelaismääritelmä) Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan ILO:n yleissopirnuksen mahdollista ratifi ointia selvitettäessä lähtökohtana on ollut se, että saamelaisuus määräytyisi saamelaiskäräjälain (974/1995) mukaan. Se merkitsee, että sopimuksen määräyksiä sovellettaisiin Pohjois- Suomessa asuvista väestönosista niihin saamelaisiin, jotka on merkitty saamelaiskäräjien vaali luetteloon. Kriteerit, joilla henkilöt hyväksytään vaaliluetteloon, ovat olleet kiistanalaisia ja ovat johtaneet lukuisiin valituksiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kriteerit rakentuvat kes keisesti saamen kielen osaamisen varaan. Vähemmän merkitystä on annettu ILO:n yleissopi muksen 1 artiklan 2 kappaleessa määrätylle itseidentifikaatiolle eli kysymykselle, pitääkö kan sa tai henkilö itse itseänsä alkuperäis- tai heimokansana. Maa- ja metsätalousministeriö koros taa, että kysymys saamelaismääritelmästä on aiheuttanut paikallisen väestön keskuudessa pal jon keskustelua. Määritelmän tulisikin olla sellainen, että se on yleisesti hyväksyttävissä ja koetaan oikeudenmukaiseksi. Oikeusministeriön asettama Saarnelaiskäräj älakityöryhmä (OM Työryhmämietintö 55/2013) ehdotti saarnelaismääritelmää muutettavaksi muun muassa siten, ettei perusteena enää olisi se, että henkilö on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastaja lappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Perusteena oli se, että näihin asiakirjoihin on lappalaisiksi merkitty muitakin kuin saamelaisia. Työryhmä ehdotti, että hyväksymisen edelly tyksenä nykyiseen verrattuna olisi vaatimus saamen kielen oppimisesta sukuyhteisössä. Työryhmän ehdotusta on sittemmin käsitelty saamelaisasioiden ministerityöryhmässä eri vaih toehtojen pohjalta. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että jos saamelaismääritelmää halu taan muuttaa, muutokset tulisi tehdä kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla. 2. Sopimuksen tarkoittama maantieteellinen alue Suomessa ILO:n yleissopimuksen ratifiointiin liittyy keskeisesti kysymys sopimuksen maantieteellisestä soveltamisesta, eli siitä, mikä on se alue, jota sopimuksen piiriin kuuluva alkuperäiskansa on perinteisesti asuttanut ja käyttänyt toimeentulonsa hankkimiseen. Sopimuksen 14 artiklan 1 ja

3 3 (7) 2 kohtien mukaan valtion on tunnustettava alkuperäis- ja heimokansojen oikeus niihin maihin, joita ne perinteisesti asuvat. Lisäksi valtion tulee turvata alkuperäis- ja heimokansojen oikeudet käyttää alueita, jotka eivät ole niiden yksinomaista asuinaluetta. Suomen olosuhteissa saamelaisten kotiseutualue ei nykyään ole saamelaisten yksinomaista asuinaluetta. Toisaalta saamelaiset harjoittavat perinteisiä elinkeinoj aan myös kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaiskäräj älain mukainen saamelaisten kotiseutualueen määrittely perustuu luvulla tehtyyn haastattelututkimukseen, jonka kattavuudesta ja luotettavuudesta tutkimuksen tekijäkin on esittänyt varauksia. Tutkimuksessa ei voitu ottaa huomioon ILO:n yleissopimuksen lähtö kohtia, koska tutkimus tehtiin pari vuosikymmentä ennen sopimuksen syntymistä. Toisaalta 1960-luku edustaa lähihistoriaa verrattuna alkuperäiskansojen yhteydessä yleensä käytettävään aikahorisonttiin. Myös Etelä-Suomessa on saarnelaista alkuperää olevaa paikannimistöä, mikä kertoo varhaisemmasta asutushistoriasta. On esitetty, ettei saamelaisten kotiseutualue olisi sopimusvelvoitteiden toimeenpanon kannalta riittävä. Ratkaisulla on merkitystä erityisesti ILO:n yleissopirnuksen 14 artikian soveltamisen kannalta. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Ruotsissa lähtökohdaksi on otettu koko poron hoitoalue. Ruotsissa poronhoitoalue edustaa noin kolmasosaa valtakunnan pinta-alasta. Sopimus koskee koko maata, jos Suomi ratifioi sen. Saamelaisten oikeuksia maahan ja luon nonvaroihin koskevat määräykset rajoittuvat kuitenkin siihen maantieteelliseen alueeseen, jota saamelaiset ovat perinteisesti asuttaneet ja käyttäneet. Suomen tulee määrittää tämän alueen laajuus yhdessä saamelaiskäräjien ja muiden asianosaisten kanssa. Maa- ja metsätalousministeriön mielestä ennen sopimuksen ratifiointia on välttämätöntä selvit tää sopimuksen alueellinen ulottuvuus. Hyväksymisen jälkeen sopimus olisi osa Suomen voi massaolevaa oikeusjärjestystä. Lainsäädännön täsmällisyys- ja tarkkaraj aisuusvaatimukset edellyttävät, että tiedetään, millä alueella ja mihin väestöryhmiin säännöksiä sovelletaan. Tämä tulee esille myös ILO:n asiantuntijakomitean lausunnoista. 3. Sopimuksen vaikutusten arviointi erityisesti maaoikeusartiklojen osalta Artiklaa 14 on pidetty varsin tulkinnanvaraisena ja väljänä. Sille on esitetty useita mahdollisia tulkintatapoja. Selvää ei ole esimerkiksi, mitä ovat säännöksessä tarkoitetut kahdentyyppiset alueet. Artikla 14 velvoittaa valtion: 1. Tunnustamaan kyseisille kansoille omistus- ja hallintaoikeuden niihin maihin, joilla ne perinteisesti asuvat, ja 2. Turvaamaan soveltuvissa tapauksissa asianmukaisilla toimenpiteillä näiden kansojen oikeudet käyttää alueita, jotka eivät ole niiden yksinomaista asuin aluetta, mutta joita ne ovat perinteisesti voineet käyttää toimeentulonsa hank kimista ja perinteisiä toimiaan varten. Yleissopimuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaan valtion tulee tarvittaessa toteuttaa toimet, joilla määritellään alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamat maat.

4 4 (7) Sopimuksen tulkinnanvaraisuudesta j ohtuvien todennäköisten oikeusprosessien vuoksi ei olisi selvää, miten saamelaisten, muun väestön, kuntien ja valtion oikeudet maahan ja sen käyttöön Suomessa oikeudellisesti muuttuisivat. Tulkinnat Pohjoismaissa ovat lähteneet siitä, että ILO:n yleissopimuksen 14 artikla ei edellytä omistusoikeuden antamista maihin, vaan riittävän käyt töoikeuden turvaaminen voi olla riittävää. Kuten Saarnelaistoirnikunnan mietinnössä (KM 2001:14) on todettu, kaikki ILO:n yleissopimuksesta esitettävät tulkinnat ovat epävarmoja, sil lä sopimus on varsin uusi, eikä sen perusteella ole vielä syntynyt selviä tulkintalinjoja. Erityi sesti artiklan 14 osalta tällaista ohjetta ei ole saatavilla. Suomessa ei edelleenkään ole selvitetty sitä, mikä olisi Suomeen sovellettuna 14 artikian sisäl tö ja mitä Suomessa olevia alueita saamelaisten kotiseutualueella tai mahdollisesti sen ulko puolella käyttöoikeuden turvaaminen tulisi koskemaan. Aihepiiriä koskevat tutkimukset ovat saaneet ristiriitaisen vastaanoton. Todettakoon, että myös saamelaiskäräjät ovat korostaneet, että saamelaisten yksityinen maan omistusoikeus on taattu kansallisen lainsäädännön nojalla, mutta kollektiivioikeudet ovat edel leen ratkaisematta. Maa- ja metsätalousministeriön mielestä Suomessa tulisi ennen yleissopimuksen ratifiointia asettaa erityinen selvitysmies tai komitea selvittämään yleissopimuksen 14 artiklan mukaisia aluerajauksia sekä sitä, mitä vaikutuksia näillä rajauksilla olisi muiden väestöryhmien ase maan. Esityksen vaikutusten arviointi edellyttäisi laajaa selvitystä Ruotsin mallin mukaisesti. 4. Maaoikeuskiistojen selviftely Saamelaisten kotiseutualueen laajuudesta johtuen alueella on tuhansia yksityisten omistamia kiinteistöjä, joihin valtion maan käytössä tapahtuvat muutokset heijastuvat. Norjan kokemusten perusteella voi arvioida, että sopimuksen hyväksyminen aiheuttaisi myös Suomessa suuren määrän saamelaisalueella sijaitseviin maihin liittyviä riita-asioita. Riita-asioiden käsittelyyn on Suomessa olemassa lainmukaiset menettelyt, mutta niitä toimeenpanevien tuomioistuinten ja muiden viranomaisten resurssit ovat saamelaisten kotiseutualueella rajalliset. Suomi on saanut Euroopan neuvostolta useita huomautuksia oikeudenkäyntien liian pitkästä kestosta. Saamelaisten kotiseutualueella maa- ja vesialueiden nykyiset omistus- ja hallintasuh teet ovat muuta maata monipuolisemmat. Kotiseutualueella on muuta maata laajemmat ja mo nipuolisemmat yleiskäyttöoikeudet. Erityisperusteisia oikeuksia on koti seutualueella runsaasti. Jos ILO :n yl eissopimus ratifioitaisiin, pohj oisimman Suomen maaoikeuskiistoissa olisi odotet tavissa erityisen pitkäkestoisia oikeudenkäyntejä, joista kansallisen käsittelyn jälkeen vedottai sun Euroopan neuvostoon ja muihin kansainvälisiin elimiin. Valtio voisi joutua perustamaan erityistuomioistuimen maaoikeuskiistoj en käsittelyä varten. Vertailun vuoksi voi todeta, että Ruotsissa katsottiin ILO:n yleissopimuksen vaativan, että val tio järjestäisi saamelaisille tukea artiklaan 14 liittyvien maaoikeusvaatimusten esittämiseksi. Norjassa on Finnmarkin lain toimeenpanoa varten perustettu erityistuomioistuin, jossa kuka ta

5 5 (7) hansa voi nostaa kanteen valtiota vastaan tietyn alueen omistusoikeudesta. Kanteen käsittely tapahtuu valtion varoin. Oma kysymyksensä on, miten organisoitaisiin valtion maa- ja vesialueiden käyttö ja hoito so pimuksen vaatimusten mukaisesti. Norj assa päädyttiin erillisen hallintoelimen perustamiseen Finnrnarkin alueelle. Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan Suomessa pitäisi ratkaista maaoikeuskiis tojen selvittelyyn ja alueiden hallintaan liittyvät kysymykset ja arvioida ratkaisujen kustannusvaikutukset ennen sopimuksen ratifiointia. 5. Oikeudet luonnonvaroihin Artiklan 15 mukaan valtiolla on erityinen velvollisuus turvata alkuperäis- ja heimokansojen oi keudet maidensa luonnonvaroihin. Kansojen tulee voida osallistua luonnonvarojen käyttöön, hallintaan ja suojeluun. Kansojen on päästävä mahdollisuuksien mukaan osalliseksi luonnonva rojen tuottamasta hyödystä ja kansojen tulee saada korvaus kaikesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Säännös koskee sekä uusiutuvia luonnonvaroja että mineraalivaroja ja muita maanalaisia luonnonvaroja. Kuten valmisteilla olevassa hallituksen esitysluonnoksessakin todetaan, 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin luonnonvaroihin kuuluu uusiutuvia luonnonvaroja ja uusiutumattomia luonnon varoja, kuten metsät, kalat, vedet, maa-ainekset ja mineraalit. Suomen voimassa oleva lainsää däntö sisältää luonnonvarojen käytön osalta säännöksiä saamelaiskulttuurin heikentämiskiel losta ja kuulemisvelvollisuudesta. Sen sijaan ei ole selvitetty lainkaan sitä, miten luonnonvaro jen hyödyntämisestä valtiolle tuleva hyöty on artiklan mukaan mahdollisesti kompensoitava saamelaisille. Metsähallitus harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella ja muualla Pohjois-Suomessa metsäta loutta merkittävässä laajuudessa. Lisäksi Pohjois-Suomessa on käynnissä runsaasti luonnonva rojen hyödyntämiseen tähtääviä hankkeita, kuten kaivos-, pato-, tekoallas- ja tuulivoimahank keita. Arktisen alueen merkityksen kasvun myötä esimerkiksi ratayhteyden rakentaminen Suomesta Jäämerelle saattaa jossain vaiheessa tulla ajankohtaiseksi. Jos Suomi ratifioisi ILO:n yleissopimuksen, artiklaa 15 sovellettaisiin näihin hankkeisiin. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi, että ILO:n yleissopimuksen ratifiomnnilla olisi merkittä viä ja pitkäkestoisia taloudellisia vaikutuksia maaoikeuskiistojen, valtion maiden hallinnan, luonnonvarojen tuoton ja vahingonkorvausten seurauksena. Lisäksi sopimus todennäköisesti vaikuttaisi pohjoisimman Suomen aluekehitykseen. Vaikutukset tulisi selvittää ennen sopimuk sen ratifiointia. 6. Muita huomioita Esitysluonnoksen sivulla 31 todetaan, että yleissopimuksen 4 artiklan kohdassa tarkoitettuja instituutioita, joiden suojelemiseksi on tarvittaessa ryhdyttävä erityistoimiin, ovat Suomessa esimerkiksi saamelaiskäräjät, kolttien kyläkokous ja kyläneuvosto, Inarinsaamelaiset ryja siita

6 6 (7) järjestelmä. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, ettei siitajärjestelmää tunneta nykyisessä lainsäädännössä. Siitajärjestelmän mukaanotto instituutioihin, joita tulisi suojella, on kannanot to nykyistä poronhoitolakiin (848/1990) perustuvaa paliskuntaj ärj estelmää, saarnelaismääritel mää ja saarnelaisalueen rajausta vastaan. Siitajärjestelmä eli lapinkyläjärjestelmä oli voimak kaimmillaan 1500-luvulla, tunnettiin laajasti vielä 1700-luvulla, mutta katosi 1800-luvun lo pulla tai 1900-luvun alussa valtioiden rajanvedon ja lainsäädännön myötä. Poronhoitolain mu kaan porojen hoito perustuu paliskuntiin, joille on vahvistettu alue. Ilmeisesti nykyisin vain kolttien kyläkokous periytyy suoraan tällaisesta lapinkyläjärjestelmästä. Esitysluonnoksen sivulla 43 on virheellinen teksti erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetusta alueesta. Sivun viidennessä täydessä kappaleessa todetaan, että Laissa määritellyllä erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella, jonka olennaisen osan muodostaa saamelaisten koti seutualue, poronhoidon asemaa on erityisesti vahvistettu. Siellä maata ei saa käyttää tavalla, josta aiheutuu huomattavaa haittaa porotaloudelle, ja myös maanomistajien oikeus saada kor vausta porojen aiheuttamista vahingoista on tällä alueella rajoitetumpi kuin poronhoitoalueen muissa osissa. Esitysluonnoksesta saa sen kuvan, että poronhoitolain 2 :n 2 momentissa tar koitettu erityinen poronhoitoalue olisi yhtenäinen alue. Erityinen poronhoitoalue muodostuu kuitenkin vain valtion maista ja maan käytön rajoitukset koskevat näin ollen vain valtion maa ta. Yleissopimuksen 17 artiklassa on rnaaoikeuksien siirtämistä koskevia määräyksiä. Artikian 2 kohdan mukaan alkuperäis- ja heimokansojen kanssa on neuvoteltava aina, kun käsitellään nii den kelpoisuutta luovuttaa maitaan tai muulla tavoin siirtää näitä maita koskevia oikeuksiaan oman yhteisönsä ulkopuolelle. Artiklan yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan muun muas sa, ettei Suomessa ole rajoitettu saamelaisten kelpoisuutta siirtää maahan kohdistuvia oikeuksi aan muihin väestöryhmiin kuuluville. Tältä osin maa- ja metsätalousministeriö kiinnittää huo miota siihen, että kolttien asuttamisesta annettu laki (273/1955), kolttien maanjärjestelylaki (593/1969), kolttalaki (611/1984 ja 253/1995), porotilalaki (590/1969), luontaiselinkeinolaki (610/1984), porotalouslaki (161 / 1990) ja porotalouden ja luontaiselinkeinoj en rahoituslaki (45/2000) sisältävät erinäisiä maanluovutusraj oituksia. Esitysluonnoksen mukaan yleissopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 :n 2 momentissa tai 95 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Yleissopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaatta mislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Maa- ja metsätalousministe riö toteaa, että useat sopimuksen artiklat koskevat mm. perustuslain 17 :ssä turvattua saame laisten kulttuuri-itsehallintoa, kansalaisten tasa-arvoista kohtelua ja elinkeinon harjoittamista saamelaisten kotiseutualueella, jolloin esityksestä tulisi pyytää perustuslakivaliokunnan lausun to.

7 7 (7) 7. Yhteenveto Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että ennen sopimuksen ratifiointia tulee selvittää seuraa vat kysymykset: - sopimuksen tarkoittarna henkilöpiiri - sopimuksen tarkoittama maantieteellinen alue - sopimuksen vaikutusten arviointi erityisesti rnaaoikeusartiklojen osalta - maaoikeuskiistojen selvittely - oikeudet luonnonvaroihin. Maa- ja metsätalousministeriö esittää komitean tai selvityshenkilön asettamista selvittämään edellä mainitut asiat. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja LIITTEENÄ: Maa-ja metsätalousministeriön lausunto nro 2708/413/2011

8

9 4 r ri f11 1f Päivämäärä /413/2011 Oikeusministeriö vute Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 32/49/ Asia LAUSUNTO ILO:N SOPIMUKSEN NRO 169 RATIFIOINTIEDELLYTYKSISTÄ 1. Yleistä 1.1 Saamelaiset ja saamelaisten kotiseutualue Saarnelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :n mukaan saamelaisten kotiseutualueella tarkoitetaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueita sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevaa Lapin paliskunnan aluetta. Saamelaisten kotiseutualue on pinta-alaltaan noin km2 eli yli 10 koko Suomen pinta-alasta. Saamelaisten kotiseutualueesta noin 90 % on valtionrnaata. Valtionmaat ovat valtion metsämaata ja sille perustettuja suojelualueita ja erämaa-alueita, valtion tiloja sekä valtion metsämaasta yksityistä rakennustoimintaa varten lohkaistuja tiloja. Valtionmaat ovat pääosin Metsähallituksen hallinnassa. Saamelaisten kotiseutualueella valtion hallinnassa olevien maa- ja vesialueiden kokonaispinta-ala on noin 2,80 milj, hehtaaria. Alueesta maata on 2,53 milj, hehtaaria ja vettä hehtaaria. Saamelaisten kotiseutualueella asuu nykyään yhteensä noin henkeä, joista saamelaisia on noin Kotiseutualueen asukkaiden enemmistö puhuu suomea äidinkielenään. Aidinkielenään saamea puhuu Inarin asukkaista 5,7 %, Enontekiön asukkaita 7,4 %, Utsjoen asukkaista 46,7 % ja Sodankylän asukkaista 1,4 %. 1.2 Saamelaismääritelmä ja ILO:n sopimus Saamelaiskäräjistä annetun lain 3 :n mukaan saamelaisella tarkoitetaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: 1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään, tai 2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa, taikka 3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa. Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan ILO-sopimuksen mahdollista ratifiointia selvitettäessä lähtökohtana on ollut se, että saamelaisuus määräytyisi saamelaiskäräjälain mukaisesti. Se merkitsee, että sopimuksen määräyksiä sovellettaisiin Lapin alueella asuvista Å MAA- ja METSÄTALOUSMINISTERIÖ JORD OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET Ä MINISTRY OF ACRICULTURE AND FORESTRY PL 30,00023 VALTIONEUVOSTO (Helsinki) P8 30, STATSRÅDET (Helsingfors) P0 Box 30, FI GOVERNMENT, Finland (Helsinki) puh.(09) faksi(09) tfn (09) fax (09) tel fax

10

11 2 väestönosista niihin saamelaisiin, joille jo nykyisellään on lainsäädännössä taattu erityinen mahdollisuus vaikuttaa itseään ja elinkeinoaan koskevaan päätöksentekoon. Tuo mahdollisuus on kuitenkin varattu ainoastaan niille henkilöille, jotka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Kriteerit, joilla henkilö hyväksytään vaaliluetteloon, ovat kiistanalaisia ja ovat johtaneet valjtuksjin Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Kriteerit rakentuvat keskeisesti saarnenkielen osaamisen varaan. Vähemmän merkitystä on annettu ILOn sopimuksen nro artiklan 2 kappaleessa määrätylle itseidentifikaatiolle eli kysymykselle, pitääkö kansa itse itseänsä alkuperäis- tai heimokansana. Suppeaan saamelaisuuden määritelmään ja kielen ongelmalli suuteen alkuperäiskansaa määrittävänä tekijänä ovat kiinnittäneet huomiota niin Inarin kuin Enontekiön kalastusalueet kuin Paliskuntain Yhdistys lausunnoissaan. Tutkijoista asiaa ovat viimeksi käsitellyt Tanja Joona väitöskirjassaan ILO Convention nro 169 in a Nordic Context with Comprative Analysis: An Interdiciplinary Approach. Koska Suomessa saarnelaisuuden määritelmä poikkeaa ILOn sopimuksen määritelmästä, tulisi maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan ennen ratifiointia tehdä selvitys siitä, tuleeko määritelmää tarkistaa. Lisäksi tulisi selvittää, voiko Suomessa ja erityisesti Lapin alueella olla saamelaisten ohella muita alkuperäisväestön tai heimokansan tunnusmerkistön täyttäviä ryhmiä, joita ei luettaisi saamelaisiksi, mutta jotka tunnistavat itsensä kyseiseen ryhmään kuuluviksi esimerkiksi yhteisen kulttuuriperinnönja perinteisten luontaiselinkeinojen harj oittaj ina. 1.3 Saamelaisten kotiseutualue ja ILO- sopimus ILO:n sopimuksen ratifiointiin liittyy keskeisesti myös kysymys sopimuksen maantieteellisestä soveltamisesta eli siitä, mikä on se alue, jota sopimuksen piiriin kuuluva alkuperäiskansa on perinteisesti asuttanut ja käyttänyt toimeentulonsa hankkimiseen. On esitetty, ettei saamelaisalue (Enontekiö, Utsjoki, man ja Lapin paliskunnan alue) olisi sopimusvelvoitteiden toimeenpanon kannalta riittävä. Ratkaisulla on merkitystä erityisesti ILOn sopimuksen 14 artiklan soveltamisen kannalta. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että esimerkiksi Ruotsissa lähtökohdaksi on otettu poronhoitoalue. ILOn sopimuksen nro 169 alueellista soveltarnisalaa määriteltäessä tulee ratkaista kysymys siitä, tuleeko myös muualla kuin ILOn sopimuksen nro artiklan 1 kappaleessa tarkoitetulla alueilla turvata mahdollisuus perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen, jos henkilö kuuluu alkuperäiskansaan. Tämä kysymys on relevantti kalastusoikeuden, metsästysoikeuden ja mahdollisesti poronhoitoa koskevan oikeuden kannalta. Maa- ja metsätalousministeriön mielestä ennen sopimuksen ratifiointia tulisikin selvittää sopimuksen alueellinen ulottuvuus. 1.4 Maa- ja metsätalousministeriön aikaisemmat kannanotot Maa- ja metsätalousministeriö on suhtautunut kielteisesti ILOn sopimuksen ratifiointiin sen maaoikeusartikloista ja niiden tulkinnanvaraisuudesta johtuen. Erityisesti maa- ja metsätalousministeriö on kiinnittänyt huomiota siihen, että toteutuessaan saamelaiset ja muut saamelaiselinkeinoj a harjoittavat väestöryhmät saattaisivat joutua eriarvoiseen asemaan, mitä ei voida pitää perusteltuna. Asiaa koskevissa tutkimuksissa on myös selvitetty, että saamelaisilla tai muilla saamelaisten kotiseutualueella asuvilla ei ole omistusoikeutta tai sitä lähellä olevaa oikeutta valtion maa- ja vesiomaisuuteen. Maa- ja metsätalousministeriö onkin lausunnoissaan katsonut, että ratifioinnin sijasta tulisi perustuslainsäädännön rajoissa kehittää kansallista lainsäädäntöä niin, että se vastaa sisällöltään ILOn sopimuksen vaatimuksia.

12

13 3 2. ILO:n sopimuksen arviointi 2.1. Valtion maiden hallinta ja käyttö Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004, HE 154/2004, HE 248/2004 vp) 1 :n mukaan Metsähallitus on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Luonnonsuojelua koskevissa asioissa Metsähallitus on ympäristöministeriön ohjauksessa. Metsähallitukseen sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua (kumottua) lakia (1185/2002), jollei Metsähallituksesta annetussa laissa toisin säädetä. Metsähallituksen liiketoiminnan toimialana on lain 3 :n mukaisesti metsätalous ja muu luonnonvarojen käyttö sekä niihin liittyvät tuotteet ja palvelut. Metsähallituksen on lain 4 :n mukaan lisäksi yhteiskunnallisena velvoitteenaan otettava riittävästi huomioon luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön olennaisena osana Metsähallituksen biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsien ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa. Metsähallituksen on otettava huomioon luonnon virkistyskäytön sekä työllisyyden edistämisen vaatimukset. Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu on lisäksi sovitettava yhteen saamelaiskäräj istä annetussa laissa tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan, sekä poronhoitolaissa tarkoitetulla poronhoito alueella siten, että poronhoitolaissa säädetyt velvoitteet täytetään. Saamelaisten kotiseutualueesta noin 90 % kuuluu valtion omistuksessa oleviin kiinteistöihin ja loppuosa kuuluu yksityisomistuksessa oleviin tiloihin. Valtion ornistarnan maan hoidosta ja käytöstä saamelaisten kotiseutualueella vastaa Metsähallitus. Kun otetaan huomioon valtion maanornistuksen laajuus, mahdolliset ILOn sopimuksen ratifioinnista saamelaisten ja muun väestön asemaan saamelaisten kotiseutualueella tehtävät muutokset vaikuttaisivat siten hyvin merkittävästi Metsähallituksen asemaan Kiinteistöjaotuksen ja omistuksen kehitys ILO-sopimuksen 14 artikia on hyvin tulkmnnanvarainen. ILO-sopimuksen maininta indigenoiis people edellyttää käsitteen alle kuuluvalta kansanryhmältä pitkäaikaista ja yhtäjaksoista asumista tietyllä maantieteellisellä alueella. Mainittua artiklaa tulee ilmeisesti tarkastella Suomen olosuhteissa siitä lähtökohdasta, onko isojakoa edeltävänä sellaisena ajanjaksona, jolla on ajallinen ulottuvuus isojakoon, tapahtunut saamelaisten perinteisessä maanomistuksessa tai muussa maan hallinnassa poikkeuksellista kehitystä, joka olisi ollut riistävää tai syrjivää tai muutoin poikkeavaa Suomen muihin alueisiin verrattuna. Isojakoa edeltäneenä ajanjaksona ei Lapin alueella tapahtuneen uudisasutuksen vuoksi tai lainsäädännön perusteella siirtynyt tai otettu pois saamelaisilta sellaisia alueita, jotka olisivat olleet heidän asuinkäytössään tai muutoin omistamia tai pysyvästi hallitsemia. Hyvin ilmeistä on, että alkuaan metsästäjistä, kalastajistaja keräilijöistä maatalouden harjoittajiksi ryhtyneiden perheiden hallitsemia erityiskäytössä olleita alueita ja etuuksia, kuten kalastuspaikkoja, alettiin pitää heidän omistamiinsa tiloihin kuuluvina erityisinä etuuksina. Tällaiset etuudet, siltä osin kuin ne kohdistuvat kylän ulkopuolisiin yleensä valtion omistamiin vesialueisiin, ovat tulleet otetuiksi huomioon heidän omistamilleen tiloille kuuluvina erityisinä etuuksina mm. vesipiiriraj ankäynneissä. Ulkomailta muuttaneiden ns. porosaamelaisten eli tunturisaamelaisten kiinteistöoikeudellista asemaa ei voida perustaa vanhaan lapinkyläjärjestelmään tai henkikirjoihin tehtyihin kirjauksiin. Henkilöille, jotka olivat vastikään muuttaneet Suomeen Ruotsista tai Norjasta, määrätyt elinkeino- tai henkiverot eivät ole indisioita omistusoikeudesta 1700-luvun lapinkylien veromaihin. Porosaamelaiset maksoivat veroa

14

15 elinkeinonsa tuotosta eivätkä maaveroa vastaavaa veroa maanornistuksesta. Siten 1800-luvun jälkipuoliskolla Suomeen siirtolaisina muuttaneille porolappalaisille ei ole voinut syntyä alkuperäisten omistajien oikeudet syrjäyttävää oikeutta maihin tai kalastuksiin. 4 Norjasta ja Ruotsista Suomeen rnuuttaneiden ns. porolappalaisten osalta ei pitkäaikaisen ja yhtäjaksoisen asumisen tunnusmerkki täyty. Sitä vastoin - pääosin nykyisin suomen kieltä puhuvan - Ylä-Lapin saamelaisväestön osalta yhtäjaksoisen asumisen tunnusmerkki täyttyy, sillä tämä saamelainen kansanryhniä onjo luvulta asuttanut saamelaisten kotiseutualuetta Ylä-Lapissa. Nämä metsäsaarnelaiset tai kalastajasaarnelaiset ovat etniseltä pohj altaan saamelaissukuj uurta olevia, paikallaan asuvia, kalastusta, metsästystä, keräilytaloutta, peuranpyyntiä jajoitakin kotiporoja itsellään pitäviä lappalaisia. Sikäli kuin ILO -sopimuksessa on kysymys alkuperäiskansan omistus- tai hallintaoikeuden tunnustarnisesta asuinalueensa maihin ns. porosaamelaisille tai tunturisaamelaisille, on käsillä tilanne, jossa ulkomailta muuttaneille annettaisiin oikeuksia, joita ei tämän ryhmän esi-isille ole koskaan kuulunut. Pohjoisimmassakin Suomessa on isojako - johon perustuu Suomen kiinteistöjaotus ja omistusjaotus - saatettu loppuun, minkä vuoksi voidaan perustellusti katsoa, että valtiolle isojaossa ja muissa jakotoirnituksissa kuuluviksi katsottujen maiden omistusoikeuspohja on tullut selvitetyksi ja ratkaistuksi. Tässä yhteydessä on selvitetty myös yksityisten ornistusoikeuskysymykset. Ylä-Lappia koskevissa Isojaoissa otettiin huomioon pohjoisten alueiden erityisolosuhteet, minkä vuoksi isojaossa muodostettaville taloille annettiin maan verotuksen perusteena ollutta verolukua (manttaalia) kohden huomattavasti enemmän maata kuin muualla Suomessa. Ylä- Lapin kuntien isojakotoimituksissa maata annettiin taloille niille määrätyn manttaalin mukaisesti. Maata jaettiin niille maan haltijoille, jotka maa-ja metsätaloutta harjoittaen pysyvästi omistajina nauttivat hallinnassaan olevia alueita. Talolle annettiin kuitenkin kokonaan sen ennestään nauttirna (hallinnassa ollut) pelto, niittyja viljelyskelpoinen maa sekä harkinnan mukaan lisäksi viljelyskelpoista lisämaata pohjoisessa piirissä. Isojakolainsäädäntö ei sisältänyt lainkaan sellaisia säännöksiä, joiden nojalla talon tai tilan omistaj alta tai haltij alta olisi otettu pois hänen omistamaansa taikka nauttimaansa aluetta tai erityistä etuutta. Isojakoa koskevalla lailla tai isojaon toimittamisella ei myöskään ollut sellaista vaikutusta, että se olisi estänyt tai kaventanut saamelaisten tai liioin muiden paikallisten asukkaiden mahdollisuutta poronhoitoon, kalastukseen, metsästykseen tai muiden luontaiselinkeinojen harjoittamiseen. Isoj aon j älkeisellä asutuslainsäädännöllä tai kiinteistönmuodostamislainsäädännöllä ei ole myöskään rajoitettu saamelaisten oikeuksia tai maan omistusta, vaan päinvastoin erityislainsäädännöllä on pyritty edistämään saamelaisten maanomistuksen lisääntymistä ja parannettu luontaiselinkeinoj en harj oittamismahdollisuuksia. Lisäksi on huomattava, että Suomen lainsäädännön mukaan omistusoikeuden käsite sisältää sen, että vain omistajalla on oikeus määrätä omaisuudestaan. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa vain yleisen tarpeen vaatimuksesta perustuslainsäädännön mukaisessa järjestyksessä. Suomen voimassa oleva lainsäädäntö ei tunne tilannetta, jossa omistusoikeus maahan syntyisi sen pitkäaikaisen käytön seurauksena. Tältä osin Suomen lainsäädäntö ei edelleenkään täytä ILOsopimuksen 14 artikian edellytyksiä Saamelaisten aseman edistämiseen tähtäävät toimenpiteet Maa-ja metsätalousministeriö katsoo, että sikäli kuin ILO:n alkuperäissopimuksen nro 169 ratifioinnin vuoksi tai muutoin ryhdytään erityistoimenpiteisiin saamelaisten aseman edistämiseksi maankäytön osalta, ei toimenpiteiden perusteena voi olla aikaisempien maanomistusta koskeneiden toimenpiteiden tai lainsäädännön virheellisyys. Ministeriön käsityksen mukaan, joka perustuu Maanmittauslaitoksen asiasta antamiin lausuntoihin, maan

16

17 omistusoikeuden suhteen ei Lapin alueella ole epäselvyyttä, vaikka toisenlaisiakin väitteitä asiasta on esitetty. 5 Mahdollisten saamelaisten asemaa edistävien lainsäädännöllisten toimenpiteiden tulee perustua harkintaan tällaisten toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Saamelaisten luontaiselinkeinojen harjoittarnisen suojaarnistaja maankäytön edistämistä ei kuitenkaan voitane eikä olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa siten, että muun paikalliseen väestöön kuuluvien vastaavanlaisia mahdollisuuksia hyödyntää valtion omistamia alueita kavennettaisiin. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, ettei ole perusteita asettaa eri väestöryhmiä eri asemaan erityisesti sen vuoksi, että edellä tarkoitetulla isojakoa edeltävällä historiallisella ajanjaksolla eri väestöryhmät ovat asuneet ja harjoittaneet samalla tavoin eri elinkeinotoirnintoja. Mahdollisissa maankäytön järjestelyissä tulisi kaikin tavoin välttää eri paikallisten väestöryhrnien erilaiseen asemaan asettamista. Valtion maidenkäytön ohjaamistajärjestettäessä ja toteutettaessa tulisi erityisesti ottaa nämä näkökohdat huomioon. On vältettävä myös liian suppeita katsantokantoja ja ratkaisuja, jotka rajoittavat sillä tavoin liiaksi alueiden käyttöä, että elinkeinojen yleiset edellytykset kyseisel lä luonnonhoitoalueeli a merkittävästi vaikeutuvat nykyisestään ja alueen elinolosuhteet tämän vuoksi taantuvat ILO:n sopimuksen maahan kohdistuvat artikiat A rtikla 14 Maa- ja metsätalousministeriön näkökulmasta keskeisimpiä artikioja ovat ILOn sopimuksen maata koskevat artiklat Näitä samoin kuin muitakin sopimuksen artikloja tulkittaessa on kiinnitettävä huomiota myös ILOn sopimuksen 44 artiklaan, jonka mukaan yleissopimuksen englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat kumpikin pätevät. Se, ettei suomenkielisellä käännöksellä ole samaa asemaa kuin englannin ja ranskankielisillä teksteillä, on merkitystä harkittaessa etenkin sopimuksen tulkinnanvaraisten artikloj en merkityssisältöä. ILOn sopimuksen artiklojen tulkinnassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että niillä on suora sovellettavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimukseen sitoutuneen jäsenvaltion kansalainen voi vedota tähän sopimukseen suoraan. Jos ILOn sopimus ratifioidaan Suomessa, saamelaiset voivat siihen siten oikeudellisesti vedota, jos sopimuksen tietyn artiklan katsotaan soveltuvan heihin. Sopimuksen tulkinnanvaraisuudesta johtuvien mahdollisten oikeusprosessien vuoksi ei olisi selvää, miten saamelaisten, muun väestön, kuntien ja valtion oikeudet maahan ja sen käyttöön Suomessa mahdollisesti oikeudellisesti muuttuisivat. Artiklaa voidaan pitää jo eri kieliversioidenkin aiheuttamien ongelmien takia varsin tulkinnanvaraisena ja väljänä. Sille on useita mahdollisia tulkintatapoja. Selvää ei esimerkiksi ole, mitä 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetaan sillä, että kyseisille kansoille on tunnustettava omistus- ja hallintaoikeus niihin maihin, joilla he perinteisesti asuvat tai kun 14 artiklan 2 kohdan mukaan soveltuvissa tapauksissa on lisäksi turvattava asianmukaisilla toimenpiteillä näiden kansojen oikeudet käyttää alueita, jotka eivät ole niiden yksinomaista asuinaluetta, mutta joita ne ovat perinteisesti voineet käyttää toimeentulonsa hankkimista ja perinteisiä toimiaan varten. Joidenkin tulkintojen mukaan yleissopimus ei vaadi muodollisen omitusoikeuden tunnustamista kaikissa niissä tapauksissa, joissa alkuperäis- tai heimokansoilla on oikeuksia niiden perinteisesti omistamiin ja hallitsemiin maihin. Jos ILO:n sopimusta voitaisiin esimerkiksi tulkita siten, että alkuperäiskansalla on oltava omistusoikeus niihin maihin, joilla ne ovat perinteisesti asuneet, voisi tämä alkuperäiskansa ILO:n sopimuksen ratifioinnin jälkeen vaatia näitä maita oikeusteitse itselleen. Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan ILO:n sopimusta ei kuitenkaan pidä tulkita tavalla, joka tarkoittaisi valtion maan muodollisen omistusoikeuden siirtämistä saamelaisille. Saamelaisille ja myös muulle paikallisväestölle on

18

19 osoitettava samat oikeudet ja samat vaikutusmahdollisuudet luonnon erilaisissa käyttörnuodoissa myös jatkossa. Artikia 15 6 Sopimuksen 15 artikia turvaa sopimuksessa tarkoitettujen kansojen oikeuden osallistua asuttamiensa alueiden luonnonvarojen käyttöön, hallintaan ja suoj eluun. Artikian mukaan kyse on osallistumisesta ja siten oikeuksien tasavertaisesta käyttämisestä muun väestön kanssa. Suomen vesilainsäädännön lähtökohtana on oikeus käyttää vesivaroja ilman omistusoikeutta niihin. Vaikka maa- tai vesialueen omistajalla voi olla ensisijainen oikeus veden käyttöön muihin vedentarvitsijoihin verrattuna, luonnon kiertokulussa oleviin pinta- tai pohjavesiin ei ole kenelläkään omistusoikeutta. Vesilain (587/201 1) 2 luvussa säädetään vesien yleiskäytöstä. Vesilain mukaan jokaisella on oikeus käyttää vesistöä muun muassa kulkemiseen, kulkemista haittaavien esteiden poistamiseen tai siirtärniseen, tilapäiseen ankkurointiin sekä veden tai jään ottarniseen tilapäisesti henkilökohtaista tarvetta varten. Tällaisen j okamiehenoikeuksiin rinnastuvan yleiskäytön edellytyksenä on, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa tai haittaa. Vettä tarvitseva voi lupaviranornaisen päätöksellä saada oikeuden yleiskäyttöä laajempaan vedenottoon. Luvan voi saada, vaikka hakija ei omista vedenottoon tarvittavaa vesialuetta taikka pohjavesiesiintyrnän sisältävää maa-aluetta. Vesistöön rakentaminen edellyttää sen sijaan pääsääntöisesti vesialueen omistusta tai ornistuksen tai pysyvän hallinnan perusteella myönnettävää käyttöoikeutta toisen alueeseen. Vesilainja yleissopimuksen 15 artiklan vastaavuutta arvioitaessa on huomioitava, että vesilaissa säädetyt oikeudet ja velvollisuudet vesivarojen hyödyntämiseksi koskevat yhdenvertaisesti kaikkia vesien käyttäj iä. Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen eli kalastuksen, metsästyksen ja poronhoidon kannalta merkittävimmät oikeudet ja velvollisuudet sisältyvät vesien yleiskäyttöön kuten vesistössä liikkurniseen, ankkurointiinja tilapäiseen veden ottarniseen. Nämä oikeudet on vesilailla turvattu. Yleiskäyttöä laajempi vesivaroj en hyödyntäminen perustuu yleensä vesialueen tai maa-alueen omistukseen tai pysyvään hallintaan. Tällaiset vesitaloushankkeet, kuten vesistöön rakentaminen tai vesistön virtaamien ja vedenkorkeuksien sääntely, eivät kuitenkaan ole erityisenä edellytyksenä saamelaisten perinteisten elinkeinoj en harj oittamiselle. Vaatimus vesitai maa-alueiden ornistuksesta tai pysyvästä hallinnasta ei siten ole välillisestikään esteenä yleissopimuksen mukaisten oikeuksien toteuttamiselle. Vesilakiin sisältyy erityissäännös saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisesta vesirakentamisessa. Lain 2 luvun 8 :n mukaan saamelaisten kotiseutualueelle sijoittuva tai vaikutuksiltaan sinne ulottuva vesitaloushanke on toteutettava siten, että se ei vähäistä suuremmassa määrin heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. Säännös ohjaa erityisesti hankkeen suunnittelua ja toteuttamistapaaja toteutuu hankekohtaisessa lupaharkinnassa lupapäätökseen otettavina määräyksinä. Vesilain 11 luvun 6 :n mukaan lupaviranomaisen on varattava saamelaiskäräjille tilaisuus antaa lausunto, jos hanke sijoittuu tai sen vaikutukset ulottuvat saamelaisten kotiseutualueelle ja hanke voi vaikuttaa saamelaisille alkuperäiskansana kuuluviin oikeuksiin. Saamelaiskäräj ät voi säännöksen perusteella käyttää lupamenettelyssä tältä osin puhevaltaa. Jos vesitaloushankkeesta aiheutuu yleisen tai yksityisen edun loukkaus, edunmenetyksenä korvataan vesilain 13 luvun 9 :n mukaan esimerkiksi kalastusoikeuden estyminen tai vaikeutuminen. Korvattava menetys on myös muuhun kuin omistusoikeuteen tai erityiseen oikeuteen perustuvan veden saannin tai vesialueen tai sen rannan muun tärkeän käyttämismahdollisuuden estyminen tai huomattava vaikeutuminen, samoin porotalouden tai ammattimaisen kalastuksen estyminen tai vaikeutuminen.

20

21 7 Suomen ja Ruotsin välillä vuonna 2009 solmitun rajajokisopimuksen tarkoituksena on edistää rajat ylittävää yhteistyötä vesi- ja kalastusasioissa. Rajajokiyhteistyön pyrkimyksenä on turvata mahdollisuudet ra] ajokien tasapuoliseen käyttöön raj aseudun etuja edistävällä tavalla. Sopimuksella perustettiin Suomen ja Ruotsin kansainvälinen vesienhoitoalue sekä yhteistyöelimenä toimiva Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio. Rajajokisopimuksen soveltarni salueen eli Tomion-Muonionj oen vesistöalueen pohjoisin osa sijoittuu saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :ssä määritellylle saamelaisten kotiseutualueelle. Rajajokisopirnus ei vaikuta Suomen vesilainsäädännön aineelliseen sisältöön. Sopimus kuitenkin parantaa rajaseudun kaikkien väestönosien mahdollisuutta vaikuttaa vesien käyttöä koskevaan päätöksentekoon paitsi omassa maassa myös Ruotsissa. Edellä todetun perusteella maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että voimassa oleva vesilainsäädäntö turvaa saamelaisten oikeuden osallistua asuttarniensa alueiden vesivaroj en käyttöön, hallintaan ja suojeluun ILO:n yleissopimuksen nro artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Vesilainsäädäntö turvaa myös saamelaisten 15 artiklan 2 kohdan mukaisen oikeuden vaikuttaa vesivarojen käyttöä koskevaan päätöksentekoon ja saada vesitaloushankkeista aiheutuvista edunmenetyksistä oikeudenmukainen korvaus. ILO: n yleissopimuksen ratifiointi ei siten edellyttäisi muutoksia Suomen voimassa olevaan vesilainsäädäntöön. 2.2 Saamelaiselinkeinot Kalastuslainsäädäntö Kalastuslain (286/1982) mukaan oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistaj alle. Omistajan oikeutta käyttävät yksityisillä vesialueilla yksityiset vesialueen omistajat ja yhteisomistuksen tilanteessa osakaskunnat. Pääsääntöisesti vesialueiden hoidon ja käytön suunnittelu tapahtuu yhden tai useamman kunnan alueilla organisoiduilla kalastusalueilla, joissa ovat edustettuna vesialueen omistajat, osakaskunnat sekä erilaiset virkistys- ja ammattikalastajien järjestöt. Lähtökohtaisesti mahdollisuus omistaa vesialue ja ornistajana käyttää kalastusoikeutta vesialueella on järjestetty Suomessa siten, että kaikki väestönosat etniseen alkuperään katsomatta ovat yhdenvertaisessa asemassa. Sama koskee mahdollisuutta kalastaa maksuttomien yleiskalastusoikeuksien perusteella missä tahansa osassa maata sekä maksullisten yleiskalastusoikeuksien nojalla. Valtion mailla kalastusoikeuksia hallinnoi Metsähallitus. Edellä mainittujen kalastusoikeuksien lisäksi kalastuslain 12 :n 1 momentissa on säädetty erityinen maksuton kalastusoikeus Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sijaitsevilla valtion vesialueilla. Kalastusoikeus kuuluu jokaiselle edellä mainituissa kunnissa vakinaisesti asuville, jotka harjoittavat ammattikalastusta, kotitarvekalastusta tai luontaiselinkeinoja. Oikeus kattaa koko edellä mainituissa kunnissa sijaitsevat valtion vesialueet. Asiaan liittyvää menettelyä on tarkemmin selvitetty Metsähallituksen lausunnossa. Tämän erityisen oikeuden taustalla ovat olleet vanhat lapinkylien nautintaoikeudet. Alueen rajaus ei kuitenkaan noudata mainittujen lapinkylien alueita, joten oikeuden perusteet ovat tältä osin jossain määrin epäselvät. Kalastuslakityöryhmä on kuitenkin mietinnössään (mmm 2012:3) esittänyt, että tämä erityinen maksuton kalastusoikeus rajattaisiin koskemaan ainoastaan kalastukseen oikeutetun kotikuntaa. Oikeuden kannalta merkityksellistä olisi edelleenkin henkilön kotikunnalla, ei etnisellä taustalla. Kalastuslain 14 a :n mukaisesti Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa valtion vesialueiden kalatalouskysymyksiä käsittelemään on perustettu kuhunkin kuntaan yksi neuvottelukunta. Neuvottelukuntaan kuuluvat Metsähallituksen, saamelaiskäräjien, kalastusalueiden, kuntien sekä ammattikalastajien järjestöjen edustajat. Metsähallituksenja metsäntutkimuslaitoksen on pyydettävä neuvottelukunnalta vuosittain lausunto kalastuksen järjestämisestä. Lausunto on käytännössä sitova, sillä siitä ei voi poiketa ilman erityistä perustetta.

22

23 8 Lapin alueella on merkitystä myös kalastuslain 13 :n 1 momentissa tarkoitetulla ylimuistoiseen nautintaoikeuteen perustuvalla erityisellä oikeudella kalastuspaikkaan tai kalastukseen toisen kylän alueella tai kylänrajain ulkopuolella. Oikeus on voimassa sellaisena kuin sitä on vanhastaan käytetty. Näitä oikeuksia on merkitty erityisenä etuutena maanniittaustoimituksissa tuloksena tilakirj oihin ja kiinteistörekisteriin. Toimitukset ovat jossain määrin kesken ja ne ovat vaativia, sillä tässä yhteydessä tulee usein vahvistettavaksi myös oikeuksien laajuus. Kalastuslakityöryhmä on mietinnössään (mmm 2012:3) esittänyt erityisten kalastusetuuksien ja vesialueen ornistukseen perustuvi en oikeuksien välisen suhteen ratkaisemista ja erityisen kalastusetuuden perusteella kalastavieii aseman vahvistamista myös tätä kautta. Suomen ja Norjan välisessä Tenojoen kalastussopimuksessa (SopS 94/1989) on myös pyritty turvaamaan saamelaisväestön lohenkalastukseen perustuva kulttuuri ja elinkeino mm. jaottelemalla eri pyyntimenetelmien sekä veneen käyttöä kalastuksessa asuinpaikan suhteen niin, että edullisimmassa asemassa ovat Tenonjokilaaksossa vakituisesti asuvat henkilöt. Kolttalain (253/1995) 9 :ssä on säädetty kolttien erityinen oikeus kalastaa korvauksetta koltta alueella sijaitsevilla valtion vesialueilla. Tätä oikeutta ei ole esitetty rajoitettavaksi kalastuslakityöryhmän mietinnössä. Kaiken kaikkiaan nykyinen kalastusta koskeva lainsäädäntö tarjoaa lähtökohtaisesti jo sellaisenaan myös alkuperäiskansaksi määriteltävälle väestönosalle mahdollisuudet harjoittaa elinkeinonaan kalastusta. Ministeriö katsoo, että tältä osin nykylainsäädäntö turvaa ILOn sopimuksen artikian 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla mahdollisuuden käyttää kalastukseeri niitä alueita, joita Lapissa asuva alkuperäiskansa on perinteisesti voinut käyttää toimeentulonsa hankkimista varten. Erityinen asema on varattu lähinnä kolttasaamelaisille koltta-alueen valtion vesialueille. Vastaavien oikeuksien varaamista laajemmalle väestöryhrnälle ja laaj einmalla maantieteellisellä soveltamisalueella tulisi selvittää huolellisesti ottaen huomioon kalakantoj en, erityisesti pohjoisen vaelluskalakantoj en, tila ja Suomen velvoitteet raj aj okia koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella. Oikeuksien ulottaminen valtion vesialueiden ohella yksityisiin vesialueisiin tai oikeuksien muuttaminen yksinoikeudeksi joillakin vesialueilla puolestaan edellyttäisi painavaa perustuslaissa turvattujen oikeuksien punnintaa ja vaikuttaisi todennäköisesti sopimuksen voimaansaattamislain säätämisj ärjestykseen. Lisäksi voimassa oleva kalastuslainsäädäntö tarjoaa saamelaiskäräjille varsin merkittävän mahdollisuuden osallistua valtion vesialueiden kalastuksesta päättämiseen osassa saamelaisaluetta. Näiden osallistumisoikeuksien kattavuutta tulisi arvioida uudestaan sen jälkeen kun on tehty johtopäätöksiä alkuperäiskansa määritelmän soveltamisesta Suomessa sekä sopimuksen alueellisesta soveltamisalasta. Alkuperäiskansan osallistumisoikeudet yksityisiä vesialueita koskevaan kalastuksen järjestämiseen noudattelevat muun väestön oikeuksia, eikä tältä osin ole tunnistettavissa alkuperäiskansaa syrjiviä mekanismeja Metsästyslainsäädäntö Metsästyslain (61 5/1993) 6 :n mukaan oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistaj alle. Valtion mailla metsästysoikeutta hallinnoi ja lupia myy Metsähallitus. Lisäksi Lapin lääniin kuuluvassa kuimassa pysyvästi asuvalla henkilöllä on metsästyslain 8 :n nojalla oikeus metsästää kotikunnassaan valtion omistamilla mailla. Voidaan todeta, että voimassa oleva metsästyslainsäädäntö tarjoaa alkuperäiskansaksi määriteltävälle väestönosalle mahdollisuuden vapaasti harjoittaa metsästystä valtion mailla kotikuntansa alueella. Metsästyslain 20 :n mukaan metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, riistakantaa ei vaaranneta eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä. Rajoitukset ilmenevät

24

25 9 muun muassa metsästyksen erillisenä luvanvaraisuutena (pyyntiluvat ja poikkeusluvat) sekä metsästyksen aj allisena raj oittamisena rauhoitusaj oin. Luonnonsuoj elualueilla metsästys on pääsääntöisesti kielletty, mutta eräillä alueilla paikallisille asukkaille on annettu oikeus edelleen metsästää alueella. Erityisesti on huomattava, että metsästysasetuksen 24 :n mukaan Enontekiöllä, Inarissaja Utsjoella riekon ja kiirunan rauhoitusaika on L Lisäksi riekon ja kiirunan metsästyksessä voidaan käyttää lintudirektiiviin annetun poikkeuksen nojalla ansalankaa, joka on perinteinen saamelaisten käyttämä pyyntimuoto. Ministeriö katsoo, että voimassa oleva metsästyslainsäädäntö turvaa riittävällä tavalla mahdollisuuden harjoittaa luontaiselinkeinona metsästystä oman kotikunnan alueella. Vastaavaa mahdollisuutta ei sen sijaan taata muualla kuin Lapin läänin ja muiden 8 :n piiriin kuuluvien kuntien alueella pysyvästi asuville alkuperäiskansaan kuuluville henkilöille. Riistahallintolain (158/2011)10 :n nojalla riistanhoitoyhdistys vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Varsinaista aluettaan koskevaa päätöksentekovaltaa riistanhoitoyhdistyksillä ei ole, mutta ne voivat tehdä esityksiä alueensa riistanhoidosta päätöksiä tekeville viranomaisille ja niitä on kuultava metsästyksen rajoittamisesta annettavasta maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta. Saamelaisilla on yhtäläiset oikeudet osallistua riistanhoitoyhdistyksen toimintaan, jos he ovat maksaneet riistanhoitomaksun Poronhoitoa koskeva lainsäädäntö Poronhoitolain (848/1990) 3 :n nojalla oikeus harjoittaa poronhoitoa poronhoitoalueella on riippumaton maan omistus- ja hallintaoikeudesta. Laissa määritellyt valtion maat muodostavat erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen, jota ei saa käyttää siten, että käytöstä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Oikeus pitää poroja kuuluu kaikille ETA-alueen kansalaisille ja paliskunnille. Paliskuntien tehtävistä, päätöksentekoelimistä ja niissä sovellettavista menettelyistä sekä oikeudesta harjoittaa poronhoitoa paliskuntien alueella säädetään tavalla, joka kohtelee tasapuolisesti eri toimijoita. Poronhoitolain oikeudet ja velvollisuudet koskevat kaikkia poronhoitoa harj oittavia etniseen alkuperään katsomatta. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että lainsäädännön soveltarniseen liittyisi erityisiä syrjiviä käytäntöjä tai alkuperään liittyviä esteitä elinkeinon harjoittamiseen tai sitä koskevien päätösten tekemiseen. Ministeriö katsoo, ettei tätä lähtökohtaa ole syytä muuttaa ja että mahdollisuus harjoittaa poronhoitoa on jatkossa turvattava kaikille poronhoitoalueella yhtäläisin perustein Porotalouden tukeminen Maa-ja metsätalousministeriö korostaa, että nautintaoikeudetja erityiset elinkeinot on jatkuvasti otettu huomioon ministeriön hallinnoimissa tukij ärj estelmissä. Porotalouden harjoittajat eivät myöskään ole vailla omistus- tai nautintaoikeuksia elinkeinonsa harjoittamisessa tarvittaviin alueisiin kuten joissakin yhteyksissä on esitetty. Paitsi isojaossa muodostuneita omistuksin hallittuja tiloja, on maan pohjoisimmissa osissa perustettu aluksi poronhoidonja myöhemmin muiden perinteisten luontaiselinkeinojen harjoittamista varten tiloja, jotka ovat edistäneet saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamista. Nämä tilat on luovutettu omistusoikeuksin, porotilalain mukaiset tilat tosin ensin hallintaoikeuksin, mutta niidenkin omistusoikeus on siirretty myöhemmin tilojen saajille. Porotilalain (590/1969) perusteella vuodesta 1970 ryhdyttiin perustamaan valtionmaasta porotalouden harjoittajille tiloja, joihin kuului sekä asuntotontti että metsätalousmaata porojen laiduntamiseen ja kotitarvetarkoituksiin. Jollei metsämaata annettu alueena, sai porotila

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo

Lisätiedot

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj. MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus

Lisätiedot

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus 27.11.2013 Inari Sajos Kalatalous Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Kolttalaki 9 eräät oikeudet Koltta-alueella asuvalla koltalla on tällä alueella sijaitsevilla

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka

Lisätiedot

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten

Lisätiedot

Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp)

Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp) Lausunto Tenon sopimuksen voimaansaattamislain HE:stä (239/2016 vp) Nuorgamin osakaskunta Outakosken osakaskunta Utsjoen kirkonkylän yhteisen veden osakaskunta Veahčaknjárgan osakaskunta Utsjoen kalastusalue

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

viite: Saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus

viite: Saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Lausunto 08.11.2013 Maa- ja metsätalousministeriö viite: Saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus 8.11.2013 SAAMELAISTEN OSALLISTUMISOIKEUKSIEN LISÄÄMINEN VALTION MAA- JA VESIALUEIDEN KÄYTTÖÄ KOSKEVASSA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELYSSÄ

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017 LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi 8.3.2017 495/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2017/2018 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA Maa-ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiksi hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksiksi annetun hallituksen esityksen (HE 112/2004 vp) täydentämisestä Esityksessä ehdotetaan eduskunnalle annettua

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015 vp) Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori ankumpu@utu.fi 11.2.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015

Lisätiedot

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa Kunnallinen näkökulma Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa M M M S A A M E L A I S T Y Ö R Y H M Ä 2 8. 1 1. 2 0 1 3 K U N N A N

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Päiväys Datum Dnro Dnr 27.4.2011 YM 15/ 04 /2011 Oikeusministeriö Viite Hänvisning lausuntopyyntö Asia Ärende Lausunto Oikeusministeriö on pyytänyt ympäristöministeriöltä lausuntoa prosessityöryhmän ehdotuksesta

Lisätiedot

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset

Lisätiedot

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö HE 9/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi, kuuleminen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa 24.2.2016 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Metsähallituslakia koskeva hallituksen esitys ei sääntele saamelaisten oikeuksista johdonmukaisesti ja täsmällisesti

Metsähallituslakia koskeva hallituksen esitys ei sääntele saamelaisten oikeuksista johdonmukaisesti ja täsmällisesti LAUSUNTO YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE Kiitän mahdollisuudesta lausua koskien hallituksen esitystä Metsähallituksen uudelleen organisoinnista (HE 132/2015 vp). Toimin väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa.

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Kartta kullanhuuhdonta-alueista (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2012:0076 Kulta-Eskortti Hirsimaa Petri Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2012:0076 mahdollisista myöntämisen esteistä

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008

Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008 Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008 ILO:N SOPIMUKSEN N:O 169 RATIFIOINTIEDELLYTYKSISTÄ SUOMESSA Arvoisa puheenjohtaja,

Lisätiedot

KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen

KALASTUSILTA UTSJOELLA Pekka A. Keränen KALASTUSILTA UTSJOELLA 21.6.2016 Pekka A. Keränen 1. Ylä-Lapin kalastuslupa (KaL 10 1 mom) 10 Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan Henkilöllä, jonka kotikuntalain (201/1994) 2 :ssä tarkoitettu kotikunta on

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö

-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö Akwé: Kon ohjeet -tausta ja tarkoitus Kuulemistilaisuus 8.11.2013 Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö Akwé: Kon ohjeiden perusta Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa 24.3.2010 Saariselän Tunturihotelli ry Jouko Ojanperä 1 Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslainsäädännössä on perinteisesti

Lisätiedot

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriölle

Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriölle Metsähallituslakityöryhmälle Viitaten käyttämääni puheenvuoroon työryhmän kuulemistilaisuudessa Inarissa 28.11.2013, tuon esille täydentäviä kommentteja, jotka koskevat

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

Kartta kullanhuuhdonta-alueesta (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2016:0015 Hermanni IV Kuusisto Veli Pekka, Korhonen Erkki Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2016:0015 mahdollisista myöntämisen

Lisätiedot

Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva , Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies

Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva , Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja maanomistajan oikeusturva 11.11.2015, Petäjävesi Leena Penttinen Lakimies leena.penttinen@mtk.fi Kaavoituksesta Päätösvalta ja vastuu kunnan maankäytöstä ja

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

hallintolakiin Päätös Laki uhkasakkolain 22 :n muuttamisesta

hallintolakiin Päätös Laki uhkasakkolain 22 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2003 vp Hallituksen esitys eräiden oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonalan lakien viittaussäännösten muuttamisesta viittauksiksi hallintolakiin Asia Hallitus on antanut

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT. 1.1. Etu- ja sukunimi * 1.2. Postiosoite * 1.4. Postitoimipaikka * 1.3. Postinumero * 1.6. Sähköposti. 1.5.

1. HAKIJAN TIEDOT. 1.1. Etu- ja sukunimi * 1.2. Postiosoite * 1.4. Postitoimipaikka * 1.3. Postinumero * 1.6. Sähköposti. 1.5. KULLANHUUHDONTALUPAHAKEMUS Pakolliset kentät ovat merkitty tähdellä. Ennen hakemuksen toimittamista kaivosviranomaiselle, kullanhuuhdontalupaa hakevan on huolehdittava, että pakolliset kohdat ovat täytetty

Lisätiedot

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä

Lisätiedot

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - Oik. kand. Heikki J. Hyvärinen Saamentutkimuksen seminaari Levillä 30.9. 1.10.2010 1 NYKYINEN TILANNE JA KYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 748. Laki

SISÄLLYS. N:o 748. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999 N:o 748 752 SISÄLLYS N:o Sivu 748 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Metsähallituksen uudelleenorganisointi

Metsähallituksen uudelleenorganisointi Metsähallituksen uudelleenorganisointi Keskustelutilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Eduskunnan kansalaisinfo 8.10.2015 Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi

Lisätiedot

HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI

HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI 1 HAVAINNEKUVIA VESITALOUSHANKKEISTA 2 Kuva 1. Lillmälön ja Prostvikin lauttarantojen laituri- ja satamarakenteiden uusiminen sekä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö on lausuntopyynnössään pyytänyt erityisesti näkemyksiä seuraavista seikoista:

Maa- ja metsätalousministeriö on lausuntopyynnössään pyytänyt erityisesti näkemyksiä seuraavista seikoista: LAUSUNTO 1 (5) 10.10.2011 Dnro 497/D.a.2/2011 Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Viite: Suomen ja Norjan välillä Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehty sopimus

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

ympäristövaliokunnalle.

ympäristövaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 29/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta sekä eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtionmaille annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1994 vp - HE 28 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion maksuperustelakia selvennettäväksi

Lisätiedot

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojitusisännöinti ja vesilaki Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki 22 23.2.2017 Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojittaminen on Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen

Lisätiedot

/01.02/2017

/01.02/2017 A mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 227239 1(2) 1.2.2017 197/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN

Lisätiedot

ESTEELLISYYDESTÄ. Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslaista - koulutustilaisuus

ESTEELLISYYDESTÄ. Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslaista - koulutustilaisuus ESTEELLISYYDESTÄ Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslaista - koulutustilaisuus 21.9.2017 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Taina Törmikoski, alueidenkäyttöryhmä> 1 Mitä on

Lisätiedot

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson

LAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson kirjaamo@mmm.fi Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: MMM004:00/2014 Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Suomen Latu on tutustunut

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. HE 205/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kolttalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. HE 205/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kolttalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 205/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kolttalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kohtalakia muutettavaksi muun muassa siten, että kohtalain nojalla

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2001 vp).

Lisätiedot

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi

Lisätiedot

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: Kotimaa 5.3.2015 klo 17:01 päivitetty 5.3.2015 klo 22:48 Koskinen pettynyt perustuslakivaliokunnan riitaisiin saamelaisäänestyksiin Näkkäläjärvi näkee että eduskunta on antamassa alkuperäiskansaoikeudet

Lisätiedot

Yhtiöittämisen vaihtoehtoja tulisi edelleen selvittää ja valita vaihtoehto, joka turvaa yleiset intressit parhaalla mahdollisella tasolla.

Yhtiöittämisen vaihtoehtoja tulisi edelleen selvittää ja valita vaihtoehto, joka turvaa yleiset intressit parhaalla mahdollisella tasolla. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Ministerin erityisavustaja Anne Kettunen Kansliapäällikkö Jaana Husu Kallio Hallitusneuvos Vilppu Talvitie Yleisesti lausumme seuraavaa uuden metsähallituslain

Lisätiedot

Turvetuotannon sijoittaminen

Turvetuotannon sijoittaminen Turvetuotannon sijoittaminen Turvelupa workshop 7.2.2017 Seinäjoki Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Muutoksia turvetuotannon sääntelyyn YSL 13 Turvetuotannon sijoittaminen YSL

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 242844 1(2) mmm.fi 24.10.2017 1726/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUKI- JÄRJESTELMÄN KANSALLISEN VARANNON KÄYTÖSTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT. 1. Yhteenveto neuvoteltavien Tenojoen kalastusjärjestelyjen keskeisistä seikoista

NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT. 1. Yhteenveto neuvoteltavien Tenojoen kalastusjärjestelyjen keskeisistä seikoista Sivu 1 / 6 Tenon kiinteistönomistajat ry c/o Veikko Rintamäki Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Sähköposti: kirjaamo@mmm.fi NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT

Lisätiedot

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset 1. Peruspääoman muutokset 63. Metsähallitus Metsähallituksen peruspääomaa voidaan korottaa 9,7 milj. eurolla, johon sisältyy liikelaitoksen sisäisinä siirtoina 15,1 milj. euron arvoisen omaisuuden siirto

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

HE 132/2015 vp eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi

HE 132/2015 vp eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Tuomas Ojanen 5.2.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 132/2015 vp eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin lähtökohdat

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 23.2.2009 KOM(2009)81 lopullinen 2009/0023 (CNS) C6-0101/09 Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS elatusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Kuulemistilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM

Kuulemistilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM Kuulemistilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta 19.10.2015 Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa- ja vesiomaisuutta

Lisätiedot

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa

Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Kartta kullanhuuhdonta-alueesta (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2016:0012 Välioja Kallioniemi Juhani Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2016:0012 mahdollisista myöntämisen esteistä Yleistä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Paliskunnan kokoustaito

Paliskunnan kokoustaito Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke Merja Mattila: Paliskunnan kokoustaito huhtikuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys Porot ja koirat Merja

Lisätiedot

MUISTIO SOVINNON ETSINTÄÄ SAAMELAISKIISTAAN

MUISTIO SOVINNON ETSINTÄÄ SAAMELAISKIISTAAN VALTIOSIHTEERI PAULA LEHTOMÄKI INARI 8.12.2016 MUISTIO SOVINNON ETSINTÄÄ SAAMELAISKIISTAAN INARINMAAN LAPINKYLÄYHDISTYS RY Inarinmaan Lapinkyläyhdistys ry Inari 8.12.2016 Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Ämmm.n /01.02/2018. Jakelussa mainitut

Ämmm.n /01.02/2018. Jakelussa mainitut A LAUSUNTOPYYNTÖ 248230 1 (2) Ämmm.n 31.1.2018 232/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TÄYDENTÄVI EN EHTOJEN HYVÄN MAATALOUDEN JA YMPÄRISTÖN VAATIMUKSISTA

Lisätiedot

Kalastuslain uudistaminen Rovaniemi Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö

Kalastuslain uudistaminen Rovaniemi Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö Kalastuslain uudistaminen Rovaniemi 30.1.2012 Ylijohtaja Pentti Lähteenoja Maa- ja metsätalousministeriö Jäsentely Taustaa Lain tarkoitus Kalastusoikeudet Kalastuslaissa säädettävät tehtävät Kaupallisen

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 144 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi hevostalouslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hevostalouslakia siltä osin kuin se koskee hevosten

Lisätiedot