PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks,

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201. Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks,"

Transkriptio

1 PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks, Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä kulttuuri-itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: Pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia. Saamelaiskäräjien tehtävistä määrätään saamelaiskäräjälaissa. Saamelaiskäräjien tehtävänä on huolehtia saamelaisesta kulttuuri-itsehallinnosta. Saamelaiskäräjät esittää Suomen saamelaisten virallisen näkemyksen. Ilo 169-sopimus Olen iloinen voidessani kertoa teille viimeisimmistä edistysaskelista saamelaisten oikeuksissa Suomessa. Pääministeri Jyrki Kataisen ensimmäisen hallituksen hallitusohjelma on hyvin lupaava saamelaisten kannalta. Saamelaiskäräjät osallistui ensimmäistä kertaa hallitusneuvotteluihin. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi ILO 169-sopimuksen ratifioiminen. Vaikka sopimuksen ratifiointi on ollut pitkään Suomen tavoitteena, koskaan aikaisemmin sitä ei ole asetettu tavoitteeksi hallitusohjelmassa. Myös neuvottelut pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioimiseksi ovat alkaneet. Saamelaiskäräjät osallistuu jatkoneuvotteluihin. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen tavoitteena on harmonisoida saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Suomen oikeusministeriö on lähettänyt keväällä kaikille ministeriöille ja saamelaiskäräjille lausuntopyynnön ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä. Saamelaiskäräjät totesi omassa lausunnossaan että Suomella on erinomaiset edellytykset sopimuksen ratifioinnille. Haasteena on, kuten aiemminkin, Ilo-sopimuksen artiklat 14 ja 15, jotka koskevat oikeutta maahan, vesiin ja luonnonvaroihin. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan sopimuksen ratifioinnille on nyt erinomaiset mahdollisuudet, koska valtioneuvosto on valmistelemassa Metsähallituksen hallinnonuudistusta ja Metsähallituslain uudistamista. Metsähallitus on valtion omistama erityisliikelaitos, joka vastaa luonnonvarojen suojelusta ja kestävästä käytöstä valtion hallinnassa olevilla maa-alueilla. Saamelaisten kotiseutualueesta noin 90 % on Metsähallituksen hallinnassa ja noin 80 % pinta-alasta on eri tavoin suojeltua. Saamelaiskäräjät on linjannut, että Ilo-sopimuksen ratifiointi koskien maan- ja luonnonvarojen omistusta koskee vain valtion hallinnassa olevia maa-alueita. Nyt Suomella on erinomainen mahdollisuus ratifioida sopimus. Saamelaiskäräjät esitti, että sopimuksen ratifioinnin jatkovalmistelut tehtäisiin parlamentaarisessa työryhmässä, jossa olisi hallituspuolueiden ja saamelaiskäräjien politiikkoja. Aiemmin Ilo-sopimusta on yritetty ratkaista virkamiestyöryhmillä tuloksetta. Mielestämme se on ainoa tehokas tapa toimia. Kaikki ministeriöt eivät ole vielä lausuneet Ilo-sopimuksesta. Ainoastaan maa- ja metsätalousministeriö on jyrkän kielteinen Ilo-sopimuksen ratifioinnille. Maa- ja metsätalousministeriön lausunnon on allekirjoittanut virkamiehet ja lausunto on hallitusohjelman linjausten vastainen. Maa- ja metsätalousministeriö on sinänsä tärkeä ministeriö, koska Metsähallitus toimii sen alaisuudessa ja ministeriö vastaa kolttalain toimeenpanosta osaltaan sekä poronhoito, kalastus- ja metsästysasioista, jotka ovat kaikki saamelaisten perinteisiä elinkeinoja. Maa- ja metsätalousministeriö on ollut oikeastaan aina hyvin kielteinen saamelaisia ja saamelaiskulttuuria kohtaan. Valitettavasti tämä näkemys ei ole Juvvá Lemet Klemetti Näkkäläjärvi Ságadoalli Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: Skierri Peuratie 15 FIN Enontekiö

2 SÁMEDIGGI SÁHKA 2 (6) vieläkään muuttunut. Olette varmaan kuulleet miten oikeusministeriö suunnittelee etenevänsä Ilosopimus asiassa tavatessanne oikeusministerin. Pohjoismainen saamelaissopimus Pohjoismaisen saamelaissopimuksen tarkoituksena on harmonisoida saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä, luoda edellytykset sille, että valtionrajat estävät mahdollisimman vähän saamelaiskulttuurin harjoittamista ja luoda edellytykset saamelaiskulttuuriin ja elinkeinojen kehitykselle. Luonnos pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi luovutettiin vuonna Valtiot eivät hyväksyneet luonnosta sellaisenaan, ja jatkoneuvottelut saamelaissopimuksen hyväksymiseksi alkoivat kolmen valtion ja saamelaiskäräjien kesken noin vuosi sitten. Valitettavasti sopimus on vaillinainen, koska Venäjän saamelaiset ja Venäjän valtio eivät ole mukana neuvotteluissa. Saamelaiskäräjien edustajat ovat osa valtioiden delegaatiota. Neuvottelut ovat edenneet hyvin verkkaisesti. Neuvotteluvaltuuskunta koostuu virkamiehistä valtion edustajien osalta, mikä osaltaan hidastaa neuvotteluprosessia, koska heillä ei ole poliittisia valtuutuksia. Ensimmäinen vuosi jatkoneuvotteluissa on kulunut sopimusluonnoksen läpikäyntiin eikä valtioilla ole nyt oikein selvää linjaa siitä, miten asiassa edettäisiin. Esitin itse, että aloittaisimme seuraavaksi artiklakohtaiset muotoilut ja saamelaiskäräjät osallistuisi tasaarvoisesti kirjoittamistyöhön. Mutta valtioilla ei ole selvää linjaa siitä, miten asiassa tulisi edetä. Prosessi on hidas, ja sitä on noin neljä vuotta jäljellä. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto, kolmen maan saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisten yhteistyöelin, on päättänyt, että saamelaiset neuvottelevat pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa yhdellä äänellä. Saamelaisten kannat sovitaan yhteen ennen varsinaisia neuvotteluita parlamentaarisessa neuvostossa. Tämä ei ole aina onnistunut, mutta mielestäni se on ainoa etenemistapa, jolla saamme saamelaisten äänen kuuluviin neuvotteluissa. Tarkoituksena on, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa vahvistettaisiin myös parlamentaarisen neuvoston asemaa. Saamelaismääritelmä Suomen saamelaiskäräjälain mukaan saamelainen on henkilö, jonka vähintään yksi isovanhemmista on puhunut ensimmäisenä kielenään saamea, joka identifioi itsensä saamelaiseksi ja jonka yksi esivanhemmista on merkitty verokirjoihin ns. saamelaiselinkeinoja harjoittaneeksi henkilöksi. Suomessa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeudutaan saamelaiskäräjävaalien yhteydessä. Mikäli henkilöä ei oteta vaaliluetteloon, ratkaisuvalta asiassa on korkeimmalla hallinto-oikeudella. Aiemmin korkein hallinto-oikeus on saamelaiskäräjien lailla linjannut, että käytännössä saamelaiseksi voidaan lukea vain henkilö, jolla on yhteys saamen kieleen, eli yksi hänen isovanhemmistaan on puhunut äidinkielenään saamea ja henkilö identifioi itsensä saamelaiseksi. Nyt KHO on muuttanut tätä tulkintalinjaa siten, että itseidentifikaatio ja se, että henkilön yksi esivanhemmista on harjoittanut verottajan mukaan lappalaiselinkeinoja on riittävä saamelaisuuden tae. Itseidentifikaatiota ei mitata mitenkään, eli henkilö voi vain ilmoittaa pitävänsä itseään saamelaisena, vaikka hänellä ei ole mitään yhteyttä saamen kieleen ja kulttuuriin. Suomessa uudisasutus on alkanut saamelaisten kotiseutualueelle jo 1600-luvulla ja saamelaiselinkeinoja ovat aikoinaan harjoittaneet myös suomalaiset ja heidät on voitu merkitä verokirjoihin ns. verolappalaisiksi. Monet saamelaissuvut ovat myös sulautuneet historian saatossa suomalaiskulttuuriin useita sukupolvia sitten. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaiskäräjämääritelmää tulee muuttaa luvun lopussa saamelaiskäräjävaalien hakeutui tuhansia ihmisiä verolappalaisperusteella, eikä heitä otettu silloin sisään saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Seuraavissa saamelaiskäräjävaaleissa, mikäli saamelaismääritelmää ei muuteta, saamelaisten määrä voi kasvaa usealla tuhannella ja saamelaiskäräjät suomalaistuu ja sulautuu. Saamelaiskäräjille voi syntyä hyvin nopeasti sellainen tilanne, että yhtään

3 SÁMEDIGGI SÁHKA 3 (6) saamea äidinkielenään puhuvaa ei valita saamelaiskäräjille ja saamelaiskäräjistä muodostuu suomalaiskulttuurin edistäjä. Monet saamelaiset ovat sanoneet, että jos saamelaismääritelmää ei muuteta, he eroavat saamelaiskäräjien vaaliluettelosta. Ymmärrän heitä hyvin. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että saamelaismääritelmää muutetaan siten, että saamelainen on henkilö, jonka yksi isovanhemmista on puhunut äidinkielenään saamea ja joka identifioi itsensä saamelaiseksi. Saamelaisuus pitää pystyä myös selvittämään nykäistä tarkemmin eikä itseidentifikaatioksi riitä vain oma ilmoitus. Saamelaismääritelmästä päättäminen tulee ehdottomasti kuulua saamelaisten itsemäärämisoikeuden piiriin eli viimeinen valitusviranomainen saamelaiskäräjien vaaliluettelon täydentämisessä tulee olla saamelaiskäräjät, ei korkein hallinto-oikeus. Oikeusministeriö on aloittanut saamelaiskäräjälain ja asetuksen uudistamistyön. Uudistamista valmistelee oikeusministeriön asettama työryhmä, jossa on saamelaiskäräjien edustajia kolme. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että lain uudistamisen yhteydessä tulee muuttaa saamelaismääritelmää. Saamelaiselinkeinot Suomessa saamelaisten kulttuuri-itsehallinto koskee vain hyvin rajatusti eräiden saamelaiskäräjien kautta jaettavien määrärahojen jakoa, saamelaisten mielipiteen esittämistä ja edustamista. Aitoa päätäntävaltaa saamelaiskäräjillä ei edes kieleen ja kulttuuriin liittyvissä tehtävissä ole. Minkäänlaista ohjausvaltaa meillä ei ole saamelaiselinkeinoihin. Perinteisiä saamelaiselinkeinoja ovat poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityöt. Hallituksen esityksessä saamelaiskäräjälaiksi ja perustuslain muuttamiseksi vuonna 1994 todetaan, että saamelaiskulttuuriin luetaan kuuluvaksi mm. poronhoito, kalastus ja metsästys. Elinkeinoja ohjaava erityislainsäädäntö ei kuitenkaan tunnusta saamelaiselinkeinojen suojaa. Kuten yllä totesinkin, maa- ja metsätalousministeriö suhtautuu hyvin kielteisesti saamelaiskulttuuriin ja heidän mielestään käytännössä ei ole olemassa saamelaiselinkeinoja. Ruotsissa ja Norjassa poronhoitoa voivat harjoittaa käytännössä vain saamelaiset, Suomessa kaikki euroopan talousalueen kansalaiset. Suomessa poronhoitoa harjoittavat myös valtakulttuurin edustajat, yleensä maa- ja metsätalouden rinnakkaiselinkeinona. Kannattavaa poronhoito on vain saamelaisten kotiseutualueella yksinään. Saamelainen ja suomalainen poronhoitomalli eroavat toisistaan hyvin merkittävästi. Saamelainen poronhoito perustuu luonnonlaitumiin, paimentolaisuuteen ja saamelaiskulttuurin mukaiseen poronhoitomalliin. Poronhoidon yhtenäinen hallinto-, tuki ja lainsäädäntöjärjestelmä uhkaa yhdenmukaistaa saamelaisen poronhoidon suomalaista vastaavaksi ilman erityistoimenpiteitä. Maa- ja metsätalousministeriö on sanonut julkisesti ja selvästi, että saamelaisporonhoitoa ei tule kohdella eri tavoin kuin muuta poronhoitoa. voisikin sanoa, että kolonialistinen perinne jatkuu maa- ja metsätalousministeriössä yhä tänäkin päivänä. Kaivoslain toimeenpano Viime vuonna astui voimaan uudistettu kaivoslaki ja vuoden alussa uudistettu vesilaki, jotka pitävät sisällään määräykset niin sanotusta saamelaiskulttuurin heikentämisensuojasta. Uusi kaivoslaki velvoittaa kaivosviranomaista, Tukesta tutkimaan yhdessä saamelaiskäräjien kanssa kaivoslain mukaisen luvan myöntämisen vaikutukset ja esteet saamelaiskulttuurille. Tukes on nyt myöntänyt kullanhuuhdontalupia saamelaisten kotiseutualueelle ilman kaivoslain mukaista vaikutustenarviointimenettelyä. Saamelaiskäräjät aikoo valittaa päätöksistä, mutta meillä on ongelmana krooninen resurssipula. Kiinnostus saamelaisten kotiseutualueen luonnonresursseihin kasvaa jatkuvasti, johtuen tek-

4 SÁMEDIGGI SÁHKA 4 (6) nologian kehityksestä. Aiemmin vanha kaivoslain aikana ns. valtaushakemuksia tuli saamelaiskäräjille lausunnolle noin 10, tänä vuonna niitä on tullut jo noin 80. Saamelaisten kotiseutualueelta etsitään jatkuvasti maamineraaleja länsimaisen yhteiskunnan tarpeisiin. Etsijät ovat ulkomaisia kaivostoimijoita mutta myös valtiollisia toimijoita, Geologian tutkimuskeskus eli GTK: GTK on tehnyt vasta suuren varausilmoituksen alueesta, jossa on uraania, nikkeliä ja kuparia. Inarin kunta on aloittanut selvittämään kaivoksien perustamismahdollisuutta Inarin kuntaan. Kaivokset olisivat alueen poronhoidon loppu, mikä johtaisi pitkällä tähtäimellä myös saamelaiskulttuurin sammumiseen alueella. perinteiset elinkeinot ylläpitävät saamen kieltä, kulttuurisia tapoja ja saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuutta. Jos elinkeinon harjoittamisen edellytykset menevät, kulttuurin perusta putoaa pois. Eivät saamelaiset poromiehet tiedä mitä muuta tekisivät kuin poronhoitoa. Ruotsissa esimerkiksi saamelaisnuorten itsemurhat ovat lisääntyneet, ja syynä on ollut tutkimusten mukaan vaikea pääsy perinteisten elinkeinojen pariin. Kaavoitus Saamelaisten kotiseutualueelle suunnitellaan nykyisin suuria kaavoitushankkeita, joilla on suuria vaikutuksia saamelaisten kulttuurin harjoittamisenedellytyksiin. Suurimmat hankkeet kohdistuvat Enontekiön Käsivarteen, jonne on aloitettu valmistelemaan yleiskaava sekä Inariin, jossa valmistellaan Inarijärven osayleiskaavaa. Inarijärven alueelle esitetään uutta matkailurakentamista merkittävästi, toteutuessaan tämä johtaisi alueen inarinsaamelaisen kalastusperinteen heikkenemiseen, kalastusoikeuksien kaventumiseen ja uhkaisi alueen saamelaisporonhoidon harjoittamisedellytyksiä. Kilpisjärven yleiskaavan valmistelun lähtökohtana on Kilpisjärven kehittämissuunnitelma, jonka työhön myös saamelaiskäräjät osallistui, mutta saamelaiskäräjien edustaja jätti suunnitelmaan eriävän mielipiteen. Toteutuessaan kaavoitus heikentää alueen maisema arvoja, heikentää saamelaiskulttuurin ja poronhoidon harjoittamisedellytyksiä ja Kilpisjärven maisema-arvoja. Saamelaisten kotiseutualueen kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa ja ne etsivät tuloja niin matkailun kuin kaivos- ja metsätalollisuuden parista. Nämä eivät ole saamelaiskäräjien kannalta sovellu saamelaisten kotiseutualueelta. Saamelaisten itsemääräämisoikeus ei toteudu nykyisin maankäytön ohjauksessa. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää, että saamelaiskäräjille siirrettäisiin kaavoitustehtäviä. Itsemääräämisoikeutta tulisi turvata lisäämällä saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuuksia vaikuttaa kaavoitusprosessiin ja muuttaa säännöksiä siten, että saamelaisten kotiseutualueella kaavat tulisi hyväksyttää myös saamelaiskäräjillä. Tätä esitystä tukevat YK:n alkuperäiskansaraportoijan suositus, Akwé:Kon ohjeistus 1 ja YK:n alkuperäiskansajulistus. Sekä Akwé:Kon ohjeet että alkuperäiskansajulistus (mm. 32 artikla 2 ) edellyttävät, että saamelaiskulttuuriin vaikuttavien hankkeiden tulee pe- 1 Akwe:Kon ohjeet: Vapaaehtoiset Akwé: Kon -ohjeet 1 on hyväksytty biodiversiteettisopimuksen viidennessä osapuolikokouksessa. Ohjeet ovat osa biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa. Ohjeiden tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä alkuperäiskansakulttuurien luontosuhteen ja perinteisen tiedon säilyminen. Suomessa Akwé: Kon -ohjeet on tarkoitettu sovellettavaksi saamelaisten kotiseutualueella toteuttavien sellaisten hankkeiden ja suunnitelmien kulttuuri-, ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinneissa, jotka voivat vaikuttaa saamelaiskulttuuriin, -elinkeinoihin ja kulttuuriperintöön. Ohjeet edellyttävät, että suunnitelmien ja hankkeiden laatimisen tulisi perustua alkuperäiskansojen tarpeisiin ja näkemyksiin. Alkuperäiskansojen tulisi osallistua hankkeen kaikkiin vaiheisiin suunnittelusta täytäntöönpanoon ja seurantaan. Ohjeet suosittavat, että valtiot ottaisivat ohjeet osaksi ympäristö- ja sosiaalivaikutusten arviointia koskevaa lainsäädäntöä ja ohjeita. Valtioiden ja alkuperäiskansojen tulisi Akwé: Kon -ohjeiden kautta luoda pysyvä alkuperäiskansan hyväksymä järjestelmällinen menettely sosiaalisten, ympäristö- ja kulttuuristen näkökohtien sisällyttämiseksi suunnitteluun ja päätöksentekoon. Akwé: Kon -ohjeita noudattamalla haitalliset vaikutukset alkuperäiskansoille voidaan tunnistaa ja haittoja voidaan minimoida. 2 Alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä ja kehittää ensisijaisia tavoitteita ja strategioita maidensa tai alueidensa ja muiden luonnonvarojensa kehittämistä tai käyttöä varten.

5 SÁMEDIGGI SÁHKA 5 (6) rustua saamelaiskäräjien ennakkoon annetun, tietoon perustuvaan suostumukseen. Saamelaiskäräjillä on em. kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti oikeus laatia ja kehittää strategioita ja suunnitelmia perinteisten asuma-alueiden luonnonkäyttöä varten (vrt. kaavoitus). Saamen kielten elvyttämisohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä työryhmä on laatinut esityksen saamen kielten elvyttämisohjelmaksi. Ehdotus julkistettiin jo maaliskuussa. Ohjelma esittää toimenpiteitä niin saamelaisten kotiseutualueelle kuin sen ulkopuolellekin saamen kielen aseman parantamiseksi. Työryhmän ehdotus piti lähettää lausuntokierrokselle ja järjestää siitä vielä saamelaiskäräjälain 9 mukaiset neuvottelut. Olen hyvin huolissani tilanteesta, koska opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole vieläkään lähettänyt ehdotusta lausunnolle. Elvyttämisohjelman toimeenpano ja pysyvän mallin luominen saamen kielten elvyttämiseksi viivästyy ja viivästyy aina vaan. Meillä ei ole aikaa hukattavaksi. Saamelaiskäräjävaalien aikana kerätyn tilaston muukaan olemme menettäneet kahden viime vaalikauden aikana 800 äidinkieltä saamea puhuvaa henkilöä, eli vahvimpia saamelaiskulttuurin ja kielen siirtäjiä. Saamelaisten lukumäärä on kasvanut, mutta saamelaisten poismuutto pois saamelaisten kotiseutualueelta on kiihtynyt hälyttävästi. Media Suomessa ei toimi varsinaista saamenkielistä mediaa muuta kuin Yle Sámiradio, joka lähettää saamenkielistä radio-ohjelmaa ja yhteistyössä Norjan ja Ruotsin saamelaisradioiden kanssa saamenkielisiä tv-uutisia. Tänä vuonna saamelaisten kotiseutualueella ilmestyvä sanomalehti Lapin Kansa on saanut rahoitusta Suomen liikenne- ja viestintäministeriöltä saamen kielisen uutismateriaalin tuottamiseen. Lapin Kansa on palkannut toimittajia tuottamaan uutisia pohjoissaameksi. Yleisesti tarkasteltuna sanomalehdistössä on edelleen rasistisia kirjoituksia saamelaisista, saamelaisten oikeuksista, kielestä ja kulttuurista. Erityisen paljon rasistista kirjoittelua on internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Saamelaiset joutuvat kohtaamaan edelleen paljon rasismia ja suvaitsemattomuutta. Olen myös itse kokenut tätä. Saamelaislapsille ja nuorille rasistinen keskustelu ja suvaitsemattomuus on erityisen vahingollista. Rasistinen keskustelu on yleistynyt merkittävästi tänä vuonna Ilo-sopimuksen ratifioinnista johtuen. Saamelaisia on jopa uhkailtu. Ilmapiiri on koventunut ja saamelaisten oikeuksia vastustavat tahot ovat aloittaneet saamelaisvastaisia kampanjoita. Lopuksi Suomessa valmistellaan parhaillaan kunnallishallinnon rakenneuudistusta. Työryhmän ehdotus yhdistäisi saamelaisten kotiseutualueen kuntia. Inari ja Utsjoki sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta yhdistettäisiin työryhmän ehdotuksen mukaan. Enontekiön kunta yhdistettäisiin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisin kuntiin, Muonioon, Kolariin ja Kittilään. Saamelaiskäräjät vastustaa uudistusta, koska se heikentäisi saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia perusoikeuksia. Valitettavasti nykyinen taloudellinen tilanne aiheuttaa ongelmia saamelaiskäräjille ja hallitusohjelman toteutumiselle. Saamelaiskäräjien ja saamelaiskulttuurin tämän vuoden tukea on leikattu. Olemme joutuneet supistamaan toimintaamme samanaikaisesti kun olemme saaneet lisää tehtäviä. Hallitusohjelmassa valtioneuvosto on sitoutunut turvaamaan saamelaiskäräjien toimintaedellytykset. Tämä edellyttää ehdottomasti sitä, että saamelaiskäräjille turvataan riittävät resurssit toimia. Lopuksi hyvä ihmisoikeusvaltuutettu, saamelaisten asema on kohtalainen lainsäädännössä, mutta on vielä paljon tekemistä. Pelkään, että jos nykyinen hallitus ei saa Ilo-sopimusta ratifioitua, Suomi

6 SÁMEDIGGI SÁHKA 6 (6) ei tule sitä koskaan tekemäänkään. Olemme odottaneet ratifiointia vuosikymmeniä. Olen hyvin huolissani saamelaiskulttuurin tulevaisuudesta. Ilman erityisresursseja ja lainsäädännön kehittymistä saamelaiskulttuuri on yhä suuremmassa vaarassa sulautua suomalaiskulttuuriin ja saamelaiskulttuurin erityisyys katoaa.

Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat.

Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. PUHE PRESIDENTTIFOORUMISSA 1 (8) 21.5.2008 Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. Presidenttifoorumin

Lisätiedot

SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA

SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA 1 (5) SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA TULEVAISUUSFOORUMI: ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN SOPEUTUMINEN, 19.4.2010

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 20.6.2012. SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA 2012-2015 2 (33) SISÄLLYS 1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 3

Lisätiedot

PUHE 1 (7) Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman vierailu Inarissa 23.11.2013

PUHE 1 (7) Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman vierailu Inarissa 23.11.2013 PUHE 1 (7) Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman vierailu Inarissa 23.11.2013 Arvoisa eduskunnan puhemies Heinäluoma, hyvät valiokuntien puheenjohtajat, Lämpimästi tervetuloa Inariin, saamelaiskulttuurikeskus

Lisätiedot

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista?

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista? OSALLISUUS Leena Heinämäki, tutkijatohtori, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin yliopisto Heta Heiskanen, tutkija, Tampereen yliopisto Julkaistu 14.6.2013 klo

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö

-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö Akwé: Kon ohjeet -tausta ja tarkoitus Kuulemistilaisuus 8.11.2013 Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö Akwé: Kon ohjeiden perusta Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu

Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu Tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Lapin yliopisto, alkuperäiskansojen tutkimus MIN ÁRBI - SAAMELAINEN ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ seminaari 5.10.2016

Lisätiedot

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: Kotimaa 5.3.2015 klo 17:01 päivitetty 5.3.2015 klo 22:48 Koskinen pettynyt perustuslakivaliokunnan riitaisiin saamelaisäänestyksiin Näkkäläjärvi näkee että eduskunta on antamassa alkuperäiskansaoikeudet

Lisätiedot

3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:

3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta: 1 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli: Nainen Mies 2. Valitse ikäryhmä johon kuulut: 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95 3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa

Lisätiedot

Aihe: Eduskuntavaalit 2015

Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Arvoisa vastaanottaja, Saamelaiskäräjät lähestyy Teitä ja puoluettanne eduskuntavaalien teemojen merkeissä. Saamelaiskäräjien hallitus on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt lähestyä

Lisätiedot

PUHE 1 (6) Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki!

PUHE 1 (6) Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki! PUHE 1 (6) 22.09.2008 Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki! Seminaarin teema kieli ja perinteistieto on luonteva yhdistelmä. Kyseessä on oikeastaan saman asian kaksi puolta kielen avulla siirrämme perinteistietouttamme

Lisätiedot

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset

Lisätiedot

PUHE 1 (5) SAAME JA LAPIN YLIOPISTO-SEMINAARI LAPIN YLIOPISTO, ROVANIEMI 20.12.2010

PUHE 1 (5) SAAME JA LAPIN YLIOPISTO-SEMINAARI LAPIN YLIOPISTO, ROVANIEMI 20.12.2010 PUHE 1 (5) SAAME JA LAPIN YLIOPISTO-SEMINAARI LAPIN YLIOPISTO, ROVANIEMI 20.12.2010 Arvoisa Lapin yliopiston rehtori, pitkäaikainen saamen kielen ja kulttuurin lehtori Leif Rantala, hyvä seminaariyleisö!

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan vuoden 1989 yleissopimuksen.

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan vuoden 1989 yleissopimuksen. LUONNOS 20.5.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000

SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa 15.3.2001 1. YLEISTÄ Saamelaiskäräjälain (974/95) mukaisesti saamelaiskäräjät laatii vuosittain hallituksen kertomuksen

Lisätiedot

CONFERENCE WITH THE SPECIAL RAPPORTEUR ON THE

CONFERENCE WITH THE SPECIAL RAPPORTEUR ON THE 1 (6) SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHE SAAMELAISTEN ITSEMÄÄRÄMISOIKEU- DEN TOTEUTUMISESTA SUOMESSA SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJA JUVVÁ LEMET, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVI CONFERENCE WITH THE SPECIAL RAPPORTEUR

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 22.-23.2.2005 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla

Lisätiedot

Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset

Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset 39/2012 Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset Lausuntotiivistelmä 39/2012 Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriö, Helsinki

Lisätiedot

Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008

Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008 Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008 ILO:N SOPIMUKSEN N:O 169 RATIFIOINTIEDELLYTYKSISTÄ SUOMESSA Arvoisa puheenjohtaja,

Lisätiedot

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT 1(6) SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2003 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 6-7.4.2004 hyväksynyt seuraavan kertomuksen toiminnastaan

Lisätiedot

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä

Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Laurila, A & Saarinen, E & Saarinen, H Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Kartan lähde: Jouni Kitti, Saamelaiset eilen ja tänään. 1 Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Työryhmän

Lisätiedot

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia

Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun

Lisätiedot

Artikla 8(j)- työryhmän loppuraportti P u h e e n j o h t a j a Klemetti Näkkäläjärvi

Artikla 8(j)- työryhmän loppuraportti P u h e e n j o h t a j a Klemetti Näkkäläjärvi Artikla 8(j)- työryhmän loppuraportti P u h e e n j o h t a j a Klemetti Näkkäläjärvi 7.6.2011 tausta Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j): Sopimusosapuolien tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa Kunnallinen näkökulma Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa M M M S A A M E L A I S T Y Ö R Y H M Ä 2 8. 1 1. 2 0 1 3 K U N N A N

Lisätiedot

PUHE 1 (6) Artikla 8(j)-loppuseminaari

PUHE 1 (6) Artikla 8(j)-loppuseminaari PUHE 1 (6) Artikla 8(j)-loppuseminaari 7.06.2011 Arvoisa ylijohtaja Tanninen, hyvä seminaariväki. Toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi artikla 8(j)-työryhmän, ympäristöministeriön ja saamelaiskäräjien

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS. Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT. 1.1. Etu- ja sukunimi * 1.2. Postiosoite * 1.4. Postitoimipaikka * 1.3. Postinumero * 1.6. Sähköposti. 1.5.

1. HAKIJAN TIEDOT. 1.1. Etu- ja sukunimi * 1.2. Postiosoite * 1.4. Postitoimipaikka * 1.3. Postinumero * 1.6. Sähköposti. 1.5. KULLANHUUHDONTALUPAHAKEMUS Pakolliset kentät ovat merkitty tähdellä. Ennen hakemuksen toimittamista kaivosviranomaiselle, kullanhuuhdontalupaa hakevan on huolehdittava, että pakolliset kohdat ovat täytetty

Lisätiedot

Kartta kullanhuuhdonta-alueista (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2012:0076 Kulta-Eskortti Hirsimaa Petri Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2012:0076 mahdollisista myöntämisen esteistä

Lisätiedot

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi

Lisätiedot

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus 28.9.2016 / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017-2019 teemoiksi on valittu: Ihmisoikeuskasvatus-

Lisätiedot

Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen

Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen 12.1.2011 Alkuperäinen kieli: englanti Ihmisoikeusneuvosto Kahdeksastoista istunto Esityslistan kohta 3 Kaikkien ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien, poliittisten

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - Oik. kand. Heikki J. Hyvärinen Saamentutkimuksen seminaari Levillä 30.9. 1.10.2010 1 NYKYINEN TILANNE JA KYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto 13.7.2016 2 (6) Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Klemetti Näkkäläjärvi

Klemetti Näkkäläjärvi Klemetti Näkkäläjärvi RKP (sit) ehdokas Uudeltamaalta 217 www.klemettinakkalajarvi.net (sivut pohjoissaameksi, ruotsiksi ja suomeksi) www.facebook.com/klemettinakkalajarvi Sisältö O Kuka olen O Vaaliteemoja

Lisätiedot

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten

Lisätiedot

SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA

SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA ESITYS 1 (7) 5.3.2014 Dnro:232/D.a.5/2014 Lapin liitto Mervi.nikander@lapinliitto.fi PL 8056 96101 Rovaniemi Asia: SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA 2014 2017 (Lappi-sopimus) Viite: Laki

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Kaivoslain ja ympäristölainsäädännön yhteensovittamisesta

Kaivoslain ja ympäristölainsäädännön yhteensovittamisesta Kaivoslain ja ympäristölainsäädännön yhteensovittamisesta DILACOMI HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 27.9.2013 TUTKIJA, ANNIINA OKSANEN Tutkimuksen lähtökohdat Uusi kaivoslaki 2011, mitä uutta vuoden 1965 lakiin

Lisätiedot

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus 27.11.2013 Inari Sajos Kalatalous Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Kolttalaki 9 eräät oikeudet Koltta-alueella asuvalla koltalla on tällä alueella sijaitsevilla

Lisätiedot

The Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443)

The Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443) 1 The Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443) Programme of Work on Article 8 (j) and related provisions (Artikla 8 (j) työryhmä) 1. Artikla 8 (j) työryhmä,

Lisätiedot

Hallitus 4.12.2015 sivu 1 (21) pöytäkirjanpitäjä

Hallitus 4.12.2015 sivu 1 (21) pöytäkirjanpitäjä 27.11.2015 Hallitus sivu 1 (21) SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 16/2015 Aika pe 4.pnä joulukuuta 2015 klo 9.30 Paikka Solju, Sajos, Inari L P Läsnä/ Tiina Sanila-Aikio puheenjohtaja poissa Heikki

Lisätiedot

Hallitus 13.11.2015 sivu 1 (11) pöytäkirjanpitäjä

Hallitus 13.11.2015 sivu 1 (11) pöytäkirjanpitäjä 6.11.2015 Hallitus sivu 1 (11) SAAMELAISKÄRÄJIEN HALLITUKSEN KOKOUS 15/2015 Aika pe 13.pnä marraskuuta 2015 klo 10 Paikka Solju, Sajos, Inari L P Läsnä/ Tiina Sanila-Aikio puheenjohtaja poissa Heikki Paltto

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010 15.6.2011 Maria Swanljung Espoolaisia nuoria puhumassa syrjinnästä Lisää koulumateriaalia saameksi Valtio osoitti saamenkielisten oppimateriaalien

Lisätiedot

Arvoisa työministeri, hyvät lapsiasian-, tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutetut ja apulaisoikeuskansleri sekä hyvä seminaariyleisö,

Arvoisa työministeri, hyvät lapsiasian-, tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutetut ja apulaisoikeuskansleri sekä hyvä seminaariyleisö, PUHE 1 (5) 20.08.2008 Arvoisa työministeri, hyvät lapsiasian-, tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutetut ja apulaisoikeuskansleri sekä hyvä seminaariyleisö, olemme tämän päivän aikana kuulleet mielenkiintoisia

Lisätiedot

SAAMELAISPARLAMENTAARIKKOJEN ENSIMMÄISEN KONFERENSSIN JULISTUS Jokkmokissa 24. helmikuuta 2005

SAAMELAISPARLAMENTAARIKKOJEN ENSIMMÄISEN KONFERENSSIN JULISTUS Jokkmokissa 24. helmikuuta 2005 SAAMELAISPARLAMENTAARIKKOJEN ENSIMMÄISEN KONFERENSSIN JULISTUS Jokkmokissa 24. helmikuuta 2005 Tämän historiallisen Saamelaisparlamentaarikkojen ensimmäisen yhteisen konferenssin jäsenet, Suomen, Norjan

Lisätiedot

SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA

SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA LAUSUNTO 1 (19) 2.10.2008 Dnro 449/D.a.2/2008 Syrjintälautakunta PL 26 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne 19.8.2008 SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 1/18 Hallitus 14.10.2015

SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 1/18 Hallitus 14.10.2015 SÁMI ÁRVVUT - KANNANOTTO Sivu 1/18 Sámi Árvvut (saamelaiset arvot) on riippumaton saamelainen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat saamelaiset arvot. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää

Lisätiedot

Asia: Saamelaiskäräjien lausunto ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä Viite: Lausuntopyyntö (OM 32/49/2011)

Asia: Saamelaiskäräjien lausunto ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä Viite: Lausuntopyyntö (OM 32/49/2011) LAUSUNTO 1 (17) 2.4.2012 Dnro 238/D.a.1/2012 Oikeusministeriö Helsinki oikeusministeriö@om.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä Viite: Lausuntopyyntö (OM 32/49/2011)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

Saamentutkimus Norjassa

Saamentutkimus Norjassa Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY- JA ULKOILUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 23.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

Lausunto 30.03.2012. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169 ratifiointiedellytykset

Lausunto 30.03.2012. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169 ratifiointiedellytykset Lausunto OKM/6/300/2011 30.03.2012 Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Viite OM 32/49/2011 Asia Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169

Lisätiedot

s Å M E D 1 G G 1 LAUSUNTO 1 (7) SÄMITIGGE 3.2.2016 1I/ SÄÄ MTE ÖÖ Dnro: 61/D.a.4/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT

s Å M E D 1 G G 1 LAUSUNTO 1 (7) SÄMITIGGE 3.2.2016 1I/ SÄÄ MTE ÖÖ Dnro: 61/D.a.4/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT s Å M E D 1 G G 1 LAUSUNTO 1 (7) SÄMITIGGE 3.2.2016 1I/ SÄÄ MTE ÖÖ Dnro: 61/D.a.4/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT Eduskunnan Perustuslakivaliokunta 00102 Eduskunta Sähköposti: pev@eduskunta.fi Asia: Viite: Saamelaiskäräjien

Lisätiedot

Kaivokset kaavoissa: strategisen yleiskaavan ja Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan suhteesta

Kaivokset kaavoissa: strategisen yleiskaavan ja Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan suhteesta Kaivokset kaavoissa: strategisen yleiskaavan ja Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan suhteesta Ismo Pölönen, dos. Itä-Suomen yliopisto Kuusamon strategisen yleiskaavan kommenttiseminaari, 18.8.2015,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 19.2.2016 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN Alustava työ- ja arviointisuunnitelma Ympäristöministeriö on aloittanut valmistelun valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Päätös 1 (4) Hakija: AA Sakatti Mining Oy (Y-tunnus: 2436768-3)

Päätös 1 (4) Hakija: AA Sakatti Mining Oy (Y-tunnus: 2436768-3) Päätös 1 (4) Annettu julkipanon jälkeen KaivNro 8871, 8875, 9400, ML2013:0018,ML2013:0063, ML2013:0065,ML2012:0190, ML2012:0216,ML2013:0017, ML2014:0118 22.1.2016 AA Sakatti Mining Oy PL38 99600 SODANKYLÄ

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

ESITYS 1 (11) 18.12.2008 Dnro:544/D.a.2/2008. Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaaliturvan uudistuskomitea SAAMELAISTEN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN

ESITYS 1 (11) 18.12.2008 Dnro:544/D.a.2/2008. Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaaliturvan uudistuskomitea SAAMELAISTEN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN ESITYS 1 (11) 18.12.2008 Dnro:544/D.a.2/2008 Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaaliturvan uudistuskomitea SAAMELAISTEN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN SATA-komitean asettamispäätöksen mukaan sosiaaliturvauudistuksen

Lisätiedot

Asia: Saamelaiskäräjien muistio Nagoyan pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevista velvoitteista Viite: Nagoyan pöytäkirja-työryhmän kokous

Asia: Saamelaiskäräjien muistio Nagoyan pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevista velvoitteista Viite: Nagoyan pöytäkirja-työryhmän kokous MUISTIO Sivu 1/8 16.12.2013 Dnro 686/D.a.2/2013 Nagoya-työryhmä Tuuli.loven@ymparisto.fi Asia: Saamelaiskäräjien muistio Nagoyan pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevista velvoitteista Viite: Nagoyan pöytäkirja-työryhmän

Lisätiedot

Act 974/1995 on the Sami Parliament:

Act 974/1995 on the Sami Parliament: Act 974/1995 on the Sami Parliament: Annettu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1995 Laki saamelaiskäräjistä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Reunahuomautuksia Marjut Aikion kirjoitukseen

Reunahuomautuksia Marjut Aikion kirjoitukseen 54 Tiedepolitiikka lehdessä 2006:4 professori emerita Marjut Aikio käsitteli ajankohtaisia saamelaiskysymyksiä. Aikio kommentoi kirjoituksessaan eri toimijoiden kannanottoja, myös minun. Marjut Aikio yrittää

Lisätiedot

PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN MYÖNTÄMISESTÄ

PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN MYÖNTÄMISESTÄ Päätös Annettu julkipanon jälkeen 30.1.2014 1 (13) Ylä-Lapin Kivikulta Oy PL 55 99831 Saariselkä PÄÄTÖS KULLANHUUHDONTALUVAN MYÖNTÄMISESTÄ Kullanhuuhdontalupahakemus Hakija: Ylä-Lapin Kivikulta Oy PL 55

Lisätiedot

Asia: Saamelaiskäräjien taustamuistio hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisesta

Asia: Saamelaiskäräjien taustamuistio hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisesta MUISTIO 1 (5) 12.12.2012 Dnro: 622/D.a.2/2012 Asia: Saamelaiskäräjien taustamuistio hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisesta Viite: Hallituksen aamukoulu 12.12.2012 1. ILO-sopimuksen ratifioinnin

Lisätiedot

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa SAAMELAISVÄESTÖN TULEVAISUUDEN PALVELUT SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1. Alkusanat Suomen

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 13.5.2015 2014/0258(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden valtuuttamisesta

Lisätiedot

Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat

Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat 2007-2009 Saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö 2007-2009 Saamenkielisen kehittämisverkoston koulutus 8.11.2008 Kehittämistyö / kehittäminen Mitä

Lisätiedot

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 15.5.2012, 30.4.2013 Yleistä osallistumis- ja

Lisätiedot

Uusi kalastussopimus uhkaa Tenon kalastusperinnettä

Uusi kalastussopimus uhkaa Tenon kalastusperinnettä Uusi kalastussopimus uhkaa Tenon kalastusperinnettä Ylimitoitetut kalastusrajoitukset tuhoavat Tenon saamelaiskulttuurin perustan! Keskeistä Tenon alueen saamelaisyhteisön elinvoimaisuuden kannalta on

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Johdanto LAUSUNTO 1 (30) Dnro:386/D.a.1/2014. Oikeusministeriö

Sisällysluettelo. 1. Johdanto LAUSUNTO 1 (30) Dnro:386/D.a.1/2014. Oikeusministeriö 27.6.2014 LAUSUNTO 1 (30) Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Dnro:386/D.a.1/2014 Asia: Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esitysluonnoksesta ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi Viite: Oikeusministeriön

Lisätiedot

Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamallia on käsitelty Saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen välisissä Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaisissa neuvotteluissa 20.11.2012

Lisätiedot

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia

Lisätiedot

että saamelaisten oikeudet turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa,

että saamelaisten oikeudet turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, POHJOISMAINEN SAAMELAISSOPIMUS Norjan, Ruotsin ja Suomen hallitukset, jotka toteavat, muistuttavat, että saamelaisilla, näiden kolmen valtion kansana ja alkuperäiskansana, on oma valtioiden rajat ylittävä

Lisätiedot

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; Menesjärvenpolku ja kadun nimeäminen

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; Menesjärvenpolku ja kadun nimeäminen INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; Menesjärvenpolku ja kadun nimeäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 7.12.2016 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) Dnro: 358/D.a.2/2017. Ympäristöministeriö kirjaamo(at)ym.fi

LAUSUNTO 1 (6) Dnro: 358/D.a.2/2017. Ympäristöministeriö kirjaamo(at)ym.fi LAUSUNTO 1 (6) 15.8.2017 Dnro: 358/D.a.2/2017 Ympäristöministeriö kirjaamo(at)ym.fi Asia: Lausunto koskien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamista Viite: Ympäristöministeriön lausuntopyyntö

Lisätiedot

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/5 Hallitus Kannanotto Metsähallituksen hallinnonuudistuksen valmistelusta

SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/5 Hallitus Kannanotto Metsähallituksen hallinnonuudistuksen valmistelusta SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/5 Sámi Árvvut (saamelaiset arvot) on riippumaton saamelainen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat saamelaiset arvot. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07. Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto

LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07. Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07 Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 12.9.2007 LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5192 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 28.02.2017 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 7. kaupunginosan (Reima) korttelia 527 ja puistoaluetta koskeva

Lisätiedot

1994 vp- PeVM 17-HE 248

1994 vp- PeVM 17-HE 248 1994 vp- PeVM 17-HE 248 Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 17 hallituksen esityksestä saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa koskevien säännösten ottamisesta Suomen Hallitusmuotoon ja muuhun lainsäädäntöön

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ajankohtaista Biopankkilaista Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.09.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA

SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA 2004-2007 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 17.12.2004 2 SISÄLLYS 1. Yleiset lähtökohdat 1.1. Saamelaisten asema nykyisin, erityisesti saamelaisten kotiseutualueella

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008. STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto. Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28

LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008. STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto. Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28 LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008 STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28 LAUSUNTO TERVEYDENHUOLTOLAKITYÖRYHMÄN MUISTIOSTA 1. JOHDANTO

Lisätiedot