NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT. 1. Yhteenveto neuvoteltavien Tenojoen kalastusjärjestelyjen keskeisistä seikoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT. 1. Yhteenveto neuvoteltavien Tenojoen kalastusjärjestelyjen keskeisistä seikoista"

Transkriptio

1 Sivu 1 / 6 Tenon kiinteistönomistajat ry c/o Veikko Rintamäki Maa- ja metsätalousministeriö PL VALTIONEUVOSTO Sähköposti: NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT 1. Yhteenveto neuvoteltavien Tenojoen kalastusjärjestelyjen keskeisistä seikoista 1.1. Neuvoteltavan uuden Tenojoen kalastussopimuksen ja säännön päätavoitteeksi ja tarkoitukseksi tulee asettaa, nykyiseen tapaan, suojella ja ylläpitää Tenojoen vesistössä lohikalojen ja sisävesikalojen luonnonkantoja siten, että luonnon monimuotoisuus ja tuotanto säilytetään. Tämä edellyttää sitä, että kalastusjärjestelyt saatetaan entistä parempaan yksityiskohtaiseen hallintoon Oikeuskanslerin päätös ( ) ja Valtiontalouden tarkastusviraston päätös ( ) edellyttävät Tenojoen vireillä olevilta kalastussopimusneuvotteluilta uutta muotoa ja sitä, että kiinteistön- ja kalastusoikeuksien omistajien perusoikeudet omaisuuden suojasta (PL 15.1 ) ja elinkeinovapaudesta (PL 18 ) turvataan yhdenvertaisella tavalla (PL 6 ) asuinpaikasta riippumatta Jos valtio haluaa turvata lisäksi Tenojoen vesistössä yleistä kalastusmahdollisuutta (tavallisille turisteille ja niille paikkakuntalaisille, jotka eivät ole kalastusoikeuksien omistajia) taikka ottaa jollakin tavoin kansainvälisten ihmisoikeussopimusten määräykset huomioon, tulee kaiken tämän tapahtua valtion omistamien vesien alueilla ja kustannuksella. Valtio ei voi enää em. oikeuskanslerin päätöksen jälkeen vastata sitoumuksistaan yksityisten kalastusoikeuksien kustannuksella rajoittamalla niitä muiden tahojen hyväksi Yksityisten vesialueiden (yhteisen kalaveden osakaskunnat ja vesipalstat), valtion vesien sekä erityisperusteisten kalastusetuuksien osalta kalastusjärjestelyjä tulee yksityiskohtaisesti selkiyttää. Myös niiden paikkakuntalaisten, jotka eivät omista kalastusoikeuksia Tenojoen vesistössä, kalastus tulee ottaa uuteen tarkasteluun Kun suuri osa kiinteistöstä Tenojoella on ulkopaikkakuntalaisten hallussa, myös nämä tahot tulee olla edustettuina Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa ja valtuuskunnan asiantuntijoina Norjan valtioon nähden tulee jatkossa selkeästi ja yksilöiden määritellä Suomen puoleisella Tenojoen vesistön alueella kalastukseen oikeutetut tahot, mikä mahdollistaa tarkoituksenmukaisen neuvottelutuloksen kalastussopimuksesta ja säännöstä Perustuslain 22 :n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

2 Sivu 2 / 6 2. Lähtökohtia Norjan valtion vuonna 2010 tekemästä esityksestä käynnistettiin pitkään keskeytyksessä olleet Tenojoen kalastussopimuksen ja säännön (SopS 94/1989, jäljempänä Tenon kalastussopimus) uusimista tarkoittavat neuvottelut Suomen ja Norjan valtioiden välillä. Valtioneuvosto asetti valtuuskunnan Tenojoen kalastussopimuksen uusimisesta käytäviin neuvotteluihin. Tenon kalastussopimuksen neuvotteluissa on suomalaisen osapuolen keskeisenä periaatteena aina ollut se, että niille intressipiireille varataan tosiasiallinen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa käytävän sopimuksen ja säännön sisältöön ja muotoon, joilla on perustuslain omaisuuden suojan turvaama oikeus kalastaa Tenojoen vesistön alueella (ks. esimerkiksi HE 281/1978). Valtioneuvostolla on, asettaessaan Suomen valtuuskunnan neuvottelemaan Norjan kanssa Tenojoen kalastussopimuksesta, ollut pyrkimyksenä ottaa valtuuskunnan kokoonpanossa huomioon Tenojoen lohen ja lohenkalastuksen merkitys eri kalastusoikeuksien haltijoille. Tämä ei kuitenkaan ole tapahtunut täysin. Tällä hetkellä tilanne on ilmeisesti se, että Tenojoen kalastusta koskevan valtiosopimuksen ja siihen liittyvän kalastussäännön lopulliseen muotoon tarkoitetun tekstin laatimista ei ole edes aloitettu. Monet perustavaa laatua olevat lähtökohdat lienevät auki. Lisäksi asiaan liittyy Valtioneuvoston oikeuskanslerin antama päätös (2014) koskien muiden kuin Tenojoen kalastuspiirin jokilaaksoissa vakituisesti asuvien henkilöiden kannalta tasapuolisen kohtelun (PL 6 ) ja muiden perusoikeuksien (PL 15 ja 18 ) toteutumista Tenojoen vesistön kalastuksessa. Asiaan liittyy myös Valtiontalouden tarkastusviraston päätös (2012), jossa todetaan Tenojoella vallitsevan eräissä suhteissa laiton olotila (liite 1). Oikeuskanslerin päätös ( ) ja Valtiontalouden tarkastusviraston päätös ( ) edellyttävät Tenojoen kalastussopimusneuvotteluilta uutta muotoa ja sitä, että kiinteistön- ja kalastusoikeuksien omistajien perusoikeudet turvataan yhdenvertaisella tavalla asuinpaikasta riippumatta. 3. Eri intressiryhmien osallistuminen kalastussopimusneuvotteluihin Vireillä olevissa Tenon kalastussopimusneuvotteluissa Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa on jäseniä maa- ja metsätalousministeriöstä, Lapin ELY-keskuksesta, ulkoasiainministeriöstä, saamelaiskärjiltä, Utsjoen yhteisen vesialueen osakaskunnista sekä Saamelaismatkailu ja -yrittäjät ry:stä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (nykyisin LUKE) on tutkinut (2012) maanomistusoloja Tenojoen jokilaaksoissa otsikolla Tenojoen lohenkalastuksen omistajat. Tutkimuksessa ilmeni, että Utsjoen kunnassa oli noin tilaa, joista tilalla oli kalastusoikeutta. Paikkakuntalaiset omistivat noin 600 tilaa, perikunnat 210 ja ulkopaikkakuntalaiset jokivarren perilliset 290 tilaa. Ulkopaikkakuntalaisilla loma-asukkailla oli 480 tilaa. Tenojokivarren osakastiloista yhteisomistuksessa (oy, ry, valtio, kunta, seurakunta) oli noin 100 tilaa. Edellä selostetusta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksesta ilmenee, että ulkopaikkakuntalaiset omistivat jo vuonna 2012 yhteensä 770 tilaa (n. 47 %) yhteensä 1650 tilasta. Tiloja siirtyy kiihtyvällä tahdilla ulkopaikkakuntalaisten omistukseen kauppojen vuoksi ja siksi, että alun perin paikkakuntalaisia kalastusoikeuksien omistajia muuttaa pois Tenojoen vesistön

3 Sivu 3 / 6 jokilaaksoissa. Kun suuri osa kiinteistöstä on ulkopaikkakuntalaisten hallussa, luonnollista olisi, että myös nämä tahot olisivat edustettuina Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa. Kalastusoikeutta on Suomessa perustuslakivaliokunnan (Pev) käytännössä vakiintuneesti arvioitu etenkin perustuslain 15 :ssä turvatun omaisuudensuojan kannalta (PeVL 58/2014 vp). Vesialueen omistusoikeuteen sisältyvä kalastusoikeus nauttii peruslain (PL 15 ) turvaamaa omaisuudensuojaa. Lisäksi kalastusta ja siihen liittyviä kalastusmatkailun elinkeinomuotoja harjoittavien näkökulmasta sääntelyllä on liityntä perustuslain 18 :n 1 momentissa turvattuun elinkeinovapauteen. Kalastuslainsäädännössä on valtiosääntöoikeudellisesti kysymys etenkin mainittujen perusoikeuksien yhteensovittamisesta. Lisäksi Tenojoen kalastussopimuksen sääntelyssä on otettava huomioon perustuslain 6 :n yhdenvertaisuussääntely. Suomessa perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan vesialueen omistusoikeus kattaa myös kalastusoikeuden, ja kalastusoikeus nauttii perustuslain takaamaa omaisuudensuojaa. Valiokunta on aiemmin katsonut muun muassa, että kalastusoikeudella ymmärretään suojattua valtaa harjoittaa kalastusta määrätyllä vesialueella. Kalastusoikeuteen on katsottu kuuluvan myös oikeus vesialueen kalakannan taloudelliseen hyväksikäyttöön ja oikeuden järjestää vesialueen käyttö ja hoito (PeVL 8/2012 vp). Kun perustuslain omaisuuden suojaan (PL 15 ) kuuluvaan kalastusoikeuteen sisältyy oikeus vesialueen kalakannan taloudelliseen hyväksikäyttöön ja oikeus järjestää vesialueen käyttö ja hoito, perusteltua on, että myös muualla kuin Tenojoen vesistössä vakinaisesti asuvien kalastusoikeuksien haltijoiden edustus on Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa. Myös perustuslain 6 :n yhdenvertaisuussääntely edellyttää tätä. Kalastusoikeus voi perustua myös kiinteistölle kuuluvaan erityiseen etuuteen tai erityiseen oikeuteen (erityisperusteiset kalastusetuudet). Erityisperusteiset kalastusoikeudet nauttivat peruslain (PL 15 ) turvaamaa omaisuudensuojaa. Tenojoen vesistössä suuri osa (lähes 100 %) kalastusoikeuksista on erityisperusteisia eli oikeus perustuu muuhun kuin vesialueen omistukseen. Maaoikeutena toimiva Lapin käräjäoikeus on katsonut tuomiossaan (2014), että talolla voi olla erityisperusteisia kalastusoikeuksia myös oman lohkokunnan alueella talon perustamisasiakirjojen ja ylimuistoisen nautinnan perusteella. Uutta tuomiossa on, että patopyydysten ja seisovien verkkojen lisäksi erityisperusteiset kalastusoikeudet voivat kohdistua myös kulkutuksella (ajoverkolla) ja nuotalla harjoitettavaan kalastukseen. Tältä osin tuomio on lainvoimainen. Edellä selostettuun nähden Utsjoen yhteisen kalaveden osakaskuntien (kalastuskuntien) hallinnoitaviksi ei käytännössä jää mitään verkkokalastusmuotoja Tenojoen lohenkalastuksessa, ja vieheellä ja vavalla harjoitettavan kalastuksen järjestämisenkin valtio on edustanut valtiosopimuksessa itselleen. Utsjoen yhteisen vesialueen osakaskuntien edustajat eivät edusta Tenojoen kalastussopimusneuvotteluissa erityisperusteisten kalastusoikeuksien haltijoita, joiden edut ja asema eivät välttämättä ole yhteneväiset yhteisen vesialueen osakaskuntien intressien kanssa. Erityisperusteisten kalastusoikeuksien haltijoiden edustajat tulee kutsua neuvotteluvaltuuskuntaan, muussa tapauksessa Tenojoen kalastusten kalastuspaikkojen haltijoiden tosiasiallista edustusta ei ole lainkaan neuvottelukunnassa. 4. Tenon kalastussopimuksen määräystenmukaiset jatkoneuvottelut

4 Sivu 4 / 6 Valtioneuvoston oikeuskansleri lähetti valtioneuvostolle kirjeen, jossa se pyysi valtioneuvostoa selvittämään, loukataanko vuoden 1979 Tenon kalastussopimuksella ja siihen liittyneellä kalastussäännöllä (SopS 19/79) muualla kuin Tenojoen vesistön jokilaaksoissa vakituisesti asuvien (muualla asuvien) perusoikeuksia (HM 5 yhdenvertaisuus ja HM 6.1 omaisuuden suoja). Vuoden 1989 Tenon kalastussopimus ja kalastussääntö hyväksyttiin lailla (1197/89), joka säädettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä, koska perustuslakivaliokunnan (PeVL 13/1989) kannan mukaan (s. 6) säädettyjen kalastusrajoituksen vuoksi muualla asuvat eivät voi käyttää kalastusoikeuksiaan (omaisuuttaan) normaalilla, kohtuullisella ja järkevällä tavalla. Perustuslakivaliokunta toteaa myös (s. 6), että voimassa oleva kalastussopimus ja sääntö johtavat muualla asuvien kalastusoikeuksia omistavien omistamisen merkityksettömyyteen. Perutuslakivaliokunta (PeVL 13/1989) piti voimassa olevan kalastussopimuksen ja säännön eduskuntakäsittelyn yhteydessä tärkeänä sitä, että mm. ulkopaikkakuntalaisten kalastusoikeuksien omistajien asema järjestetään kohtuulliseksi. Norjan kanssa solmitusta Tenon kalastussopimusta ja siihen liitetystä kalastussäännöstä johtuvat menetykset tuli korvata valtion varoista (s. 8). Tenojoen kalastussopimuksella ja -säännöllä on puututtu tiloille kuuluvien kalastusoikeuksien käyttömahdollisuuksiin ja muualla asuvien osalta estetty ne kokonaan (Kulkki Vitikainen 2009). Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annettiin laki vuonna 1991 (Tenon korvauslaki, 501/91), joka tuli voimaan Lain tarkoittama korvauslakitoimitus on vireillä, mutta yhtään korvausta ei ole maksettu sen nojalla. Epäselväksi on jäänyt, onko muiden kuin paikkakunnalla asuvien osalta toimituskorvausten käsittelyä edes aloitettu. Jos korvauslakimenettelyssä korvauskynnys (omavastuu) tulee toimituksessa olemaan korkea, merkittävä osa kalastusoikeuksien käyttömahdollisuuksien menettäjistä ja tappionkärsijöistä tulee jäämään korvauksitta. Korvauslain vaikuttavuutta vesittää myös se, että korvausten määrittäminen on hankalaa, koska luotettavia kiinteistö- ja kalastuspaikkakohtaisia saalistilastoja ei ole aiemman puutteellisen viranomaistoiminnan vuoksi käytettävissä korvauksia määritettäessä. Valtioneuvoston oikeuskansleri on päätöksessään katsonut (liite 2, s. 11), että Tenon korvauslakia ei voida pitää vaihtoehtona tavoiteluille kalastussäännön muutoksille. Oikeuskanslerin päätöksestä seuraa, että nyt vireillä olevissa Tenon kalastussopimuksen säännön uudistamiseen tähtäävissä neuvotteluissa ei voida enää loukata oikeudetta muualla kuin Tenon jokilaaksoissa vakituisesti asuvien kalastusoikeuksien omistajien omaisuuden suojaa (PL 15.1 ), perusoikeutta yhdenvertaiseen kohteluun (PL 6 ) sekä perusoikeutta elinkeinovapauteen (PL 18 ) silläkään perusteella, että menetykset korvataan sitten myöhemmin valtion varoista Tenon korvauslain nojalla. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) päätöksessä pidetään Tenojoen nykyistä tilannetta sekä kansalaisten että valtion maksuvelvollisuuden näkökulmasta kohtuuttomana (liite 1). Päätöksessä tällä tarkoitetaan sitä, että vireillä olevissa Tenojoen kalastusneuvotteluissa ei voida enää muualla kuin Tenojoella vakinaisesti asuvien kalastusoikeuksia omistavien asemaa säännellä poikkeavaksi muista oikeuksia ja kiinteistöjä omistavien asemasta sillä tavoin, että valtiolle koituisi korvausvelvollisuutta tämän johdosta. Valtioneuvoston oikeuskansleri (OKV) on päätöksessään pitänyt nykyistä tilannetta Tenojoella jopa lainvastaisena (liite 3).

5 Sivu 5 / 6 Perustuslain 22 :n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tenojoen kalastussopimuksen ja säännön (SopS 94/1989) päätavoitteena ja tarkoituksena on voimassa olevassa järjestelyssä suojella ja ylläpitää Tenojoen vesistössä anadromisten lohikalojen (lohi, meritaimen ja merinieriä) ja sisävesikalojen luonnonkantoja siten, että luonnon monimuotoisuus ja tuotanto säilytetään (1 art.). Voimassa olevan valtiosopimuksen edellä mainittu päätavoite on asetettava myös uuden valtiosopimuksen ja siihen liittyvän kalastussäännön tarkoitukseksi ja tavoitteeksi, mikä edellyttää sitä, että kalastusjärjestelyt saatetaan entistä parempaan yksityiskohtaiseen hallintoon. Nykyistä varsin epämääräisin perustein luotua säännöstä ei voida enää jatkossa soveltaa. Esimerkiksi porotiloille on annettu epämääräisellä tavalla verkkokalastusoikeuksia porotiloille, jotka itse sääntelevät kalastuspainetta näillä vesillä välittämättä Tenon kalastussäännön rajoituksista muilta kuin kalastusaikojen suhteen. Tässä yhteydessä käytännössä on eräissä tapauksissa Tenojoen kalastussopimuksen ja tarkoituksen vastaisesti tulkittu porotilojen oikeutta virheellisesti siten, että porotilallisella olisi oikeus määrätä Tenojoen pääuomassa siitä, kuka tässä vedessä kalastaa ja millä kalastusvolyymillä. Lisäksi monissa tapauksissa kysymys on henkilösidonnaisesta veden käyttöoikeudesta, ei omistusoikeudesta tai ylimuistoisesta nautintaoikeudesta (Rummukainen Salila 2011). Norjan valtioon nähden tulee jatkossa selkeästi ja yksilöiden määritellä Suomen puoleisella Tenojoen vesistön alueella kalastukseen oikeutetut tahot, mikä mahdollistaa tarkoituksenmukaisen neuvottelutuloksen kalastussopimuksesta ja säännöstä. Jotta Norjan kanssa tehtävän valtiosopimuksen em. päätarkoitus voidaan saavuttaa, yksityisten vesialueiden (yhteisen kalaveden osakaskunnat ja vesipalstat), valtion vesien sekä erityisperusteisten kalastusetuuksien osalta kalastusjärjestelyjä tulee yksityiskohtaisesti selkiyttää. Myös niiden paikkakuntalaisten, jotka eivät omista kalastusoikeuksia Tenojoen vesistössä, kalastus tulee ottaa uuteen tarkasteluun, kuten myös ns. yleinen kalastusmahdollisuus Tenojoen vesistön alueella. Jos uusissa järjestelyissä tulevat erilaiset kiintiöt sovellettaviksi, tulee kaikkia kiinteistönomistajia asuinpaikasta riippumatta kohdella tältäkin osin yhdenvertaisella tavalla. Jos valtio haluaa turvata lisäksi Tenojoen vesistössä yleistä kalastusmahdollisuutta (tavallisille turisteille ja niille paikkakuntalaisille, jotka eivät ole kalastusoikeuksien omistajia) taikka ottaa jollakin tavoin kansainvälisten ihmisoikeussopimusten määräykset huomioon, tulee kaiken tämän tapahtua valtion omistamien vesien alueilla ja kustannuksella, jolloin tulee lisäksi ottaa huomioon se, että valtion vesien kalastusmahdollisuuksia rajoittavat jo eri kiinteistöille vahvistetut erityisperusteiset kalastusetuudet ja porotiloille annetut kalastusmahdollisuudet. Valtio ei voi enää em. oikeuskanslerin päätöksen jälkeen vastata sitoumuksistaan yksityisten kalastusoikeuksien kustannuksella rajoittamalla niitä muiden tahojen hyväksi (liite 2). 5. Tenon kiinteistönomistajat ry:n vaatimukset 5.1. Tenojoen uuden kalastusjärjestelyn tulee turvata yksityisten kalastusoikeuksien omistajien perusoikeudet asuinpaikasta riippumatta yhdenvertaisella tavalla Norjan kanssa Tenojoen kalastussopimuksesta neuvottelemaan asetettuun Suomen valtuuskuntaan tulee ottaa jäseneksi Tenon kiinteistönomistajat ry nimisen rekisteröidyn

6 Sivu 6 / 6 yhdistyksen esittämä edustaja, jotta myös ulkopaikkakuntalaisten kiinteistönomistajien ja kalastusoikeuksien omistajien näkökohdat ja intressit tulevat asianmukaisesti edustetuiksi ja huomioon otetuksi neuvottelutyössä Lisäksi neuvotteluvaltuuskunnan pysyväksi asiantuntijaksi tulee nimetä Tenon kiinteistönomistajat ry:n esittämä edustaja. Vaatimuksemme edistävät osaltaan perustuslakivaliokunnan (PeVL 13/1989 vp) edellytystä siitä, että Tenojoen kalastuksessa ja kalastuksen järjestelyissä myös muiden kuin paikkakuntalaisten kalastusoikeuksien omistajien asema on järjestettävä kohtuulliseksi. Tenon kiinteistönomistajat ry nimisen rekisteröidyn yhdistyksen tarkoituksena on edistää Suomessa Tenojoen vesistön alueella kiinteätä omaisuutta omistavan, kalastusoikeuksien haltijoiden ja erityisperusteisten kalastusetuuksien haltijoiden etuja, oikeuksia ja asemaa. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä asuinpaikasta riippumatta jokainen, joka omistaa Tenojoen vesistön alueella kiinteätä omaisuutta, joka on kalastusoikeuksien haltija Tenojoen vesistön alueella tai joka on erityisperusteisten kalastusetuuksien haltija Tenojoen vesistön alueella. Yhdistyksen kotipaikka on Utsjoki. Utsjoella Tenon kiinteistönomistajat ry rekisteröity yhdistys, Utsjoki Veikko Rintamäki puheenjohtaja LIITTEET 1. Valtiontalouden tarkastusviraston päätös (245/34/2011) 2. Valtioneuvoston oikeuskanslerin päätös (Dnro OKV/1/21/2012) 3. Valtioneuvoston oikeuskanslerin päätös (Dnro OKV/465/1/2011)

1. Yhteenveto keskeisistä seikoista Tenon korvauslakitoimituksessa

1. Yhteenveto keskeisistä seikoista Tenon korvauslakitoimituksessa Sivu 1 / 7 Tenon kiinteistönomistajat ry c/o Veikko Rintamäki Toimitusinsinööri Esko Rantakivi Maanmittauslaitos Ivalo Sähköposti: esko.rantakivi@maanmittauslaitos.fi ASIA: MAANMITTAUSTOIMITUS, TENON KORVAUSTOIMITUS

Lisätiedot

Toimitusmiehet ovat varanneet asianosaisille mahdollisuuden kirjallisiin kannanottoihin 31.12.2015 asti.

Toimitusmiehet ovat varanneet asianosaisille mahdollisuuden kirjallisiin kannanottoihin 31.12.2015 asti. Veikko Rintamäki Seinäjoki Sähköposti: veikko.rintamaki@trailander.com Esko Rantakivi, toimitusinsinööri Maanmittauslaitos Ivalon palvelupiste Kaamostie 6, 99800 Ivalo gsm: +358 400 366641 email: esko.rantakivi@maanmittauslaitos.fi

Lisätiedot

Tenojoen kalastussopimus ja kalakorvauslain soveltaminen

Tenojoen kalastussopimus ja kalakorvauslain soveltaminen ANONYMISOITU PÄÄTÖS 07.10.2014 Dnro OKV/1/21/2012 1/13 ASIA Tenojoen kalastussopimus ja kalakorvauslain soveltaminen VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON PÄÄTÖS Valtiontalouden tarkastusvirasto on, saatuaan

Lisätiedot

NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT

NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT c/o Veikko Rintamäki Liisanraitti 2 60200 Seinäjoki veikko.rintamaki@tieto-ohjaus.fi NORJAN KANSSA KÄYTÄVÄT TENOJOEN KALASTUSSOPIMUSNEUVOTTELUT Tenon kiinteistönomistajat ry esittää kunnioittavasti, että

Lisätiedot

Vetsikon kalakorvaustoimitus

Vetsikon kalakorvaustoimitus Vetsikon kalakorvaustoimitus Tenon kalakorvauslaki (laki 501/91) jos Norjan kanssa Tenojoen kalastussäännöstä v. 1989 tehdyssä sopimuksessa (SopS 94/89) tai siihen liittyvässä kalastussäännössä oleva määräys

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSELLE KANNANOTTO. Kohde Vetsikon kalakorvaustoimitus nro 2001-827878

MAANMITTAUSLAITOKSELLE KANNANOTTO. Kohde Vetsikon kalakorvaustoimitus nro 2001-827878 MAANMITTAUSLAITOKSELLE KANNANOTTO Kohde Vetsikon kalakorvaustoimitus nro 2001-827878 Selvityksen esittäjät: 1. Silja Nuorgam, Jokela 1 25:1, Jokela II 25:6, Tievva 23:32, Vuolit Nuorri 23:43 2. Niilo Nuorgam,

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto

Lisätiedot

Lohipadon kalastusasia

Lohipadon kalastusasia ANONYMISOITU PÄÄTÖS 16.06.2015 Dnro OKV/869/1/2014 1/5 ASIA Lohipadon kalastusasia KANTELU Lohipatoyhtymä arvostelee oikeuskanslerille 24.4.2014 osoittamassaan kirjoituksessa maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Tenojoen kalastusoikeuksista sekä niihin kohdistuvien rajoitusten korvaamisesta

Tenojoen kalastusoikeuksista sekä niihin kohdistuvien rajoitusten korvaamisesta Maanmittaus 84:2 (2009) 5 Maanmittaus 84:2 (2009) Saapunut 3.8.2009 ja tarkistettuna 19.10.2009 Hyväksytty 29.10.2009 Tenojoen kalastusoikeuksista sekä niihin kohdistuvien rajoitusten korvaamisesta Anna-Katariina

Lisätiedot

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj. MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus

Lisätiedot

Tenon kalastussopimusneuvottelut

Tenon kalastussopimusneuvottelut Tenon kalastussopimusneuvottelut Maa- ja metsätalousvaliokunta 25.9.2015 Pentti Lähteenoja, Heidi Aliranta, Tapio Hakaste Maa- ja metsätalousministeriö Kalastussopimusneuvottelut Norjan kanssa Nykyinen

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

Osakaskunnan päätöksenteko

Osakaskunnan päätöksenteko Osakaskunnan päätöksenteko Sisältö Osakaskunnan rooli ja osakkaan oikeudet Kokouksen/hoitokunnan toimivalta Kokouksen laillisuus Äänestysmenettely Muutoksenhaku Mistä osakaskunta voi päättää? Pyyntirajoitukset

Lisätiedot

Tenojoen lohenkalastuksen omistajat maanomistuksellinen osakkuus Suomen puolella

Tenojoen lohenkalastuksen omistajat maanomistuksellinen osakkuus Suomen puolella Tenojoen lohenkalastuksen omistajat maanomistuksellinen osakkuus Suomen puolella Tekijä: Maija Länsman Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Hankkeen ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö / jord- och skogsbruksministeriet Lapin liitto

Lisätiedot

Vahingonkorvausvelvollisuudelle on kolme oikeudellista perusedellytystä: vastuuperuste, syy-yhteys ja vahinko.

Vahingonkorvausvelvollisuudelle on kolme oikeudellista perusedellytystä: vastuuperuste, syy-yhteys ja vahinko. 1 OIKEUSTIETEELLINEN ASIANTUNTIJALAUSUNTO saamelaisten kulttuurisen vahingon korvaamisesta Suomen ja Norjan tekemästä Tenojoen kalastussäännöstöstä v. 1989 tehdyssä sopimuksessa (SopS 94/89) tai siihen

Lisätiedot

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on 1 YHTEISTEN VESIALUEIDEN OSAKASKUNTA OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi yhteisen vesialueiden osakaskunta 2 Kotipaikka kunta 3 Yhteinen alue kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta

Lisätiedot

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen

Lisätiedot

maa- ja metsätalousvaliokunnalle.

maa- ja metsätalousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 5 päivänä joulukuuta 2011

Lisätiedot

Annan kunnioittavasti maa- ja metsätalousministeriölle uutta kalastuslakia koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta seuraavan lausunnon:

Annan kunnioittavasti maa- ja metsätalousministeriölle uutta kalastuslakia koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta seuraavan lausunnon: Juhani Taivalaho Metsärinne 12 as 7 96910 ROVANIEMI Puh. 050-4123 999 sähköposti: juhani.taivalaho@gmail.com Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki Sähköposti: kirjaamo@mmm.fi ASIA: LAUSUNTO Annan kunnioittavasti

Lisätiedot

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo

Lisätiedot

Osakaskuntien vaihtoehdot toiminnan ja hallinnon järjestämisessä. Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto,

Osakaskuntien vaihtoehdot toiminnan ja hallinnon järjestämisessä. Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, Osakaskuntien vaihtoehdot toiminnan ja hallinnon järjestämisessä Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, Tässä esityksessä Toimiminen järjestäytymättömänä järjestäytynyt osakaskunta edustajisto toimitsija

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

HE 119/2015 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 119/2015 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisesta ja ilmoituksen

Lisätiedot

UTSJOEN KK:N YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SAANNOT

UTSJOEN KK:N YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SAANNOT 1 UTSJOEN KK:N YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SAANNOT Kotipaikka: Sijaintikunta: Kyla: UTSJOEN KUNTA UTSJOKI Kirkonkyla Kiinteistotunnus: 890:401:876:3 Osakaskunnan yhteinen vesialue sijaitsee seuraavissa

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua

Lisätiedot

Osakaskunnan kalavesi sijaitsee seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa:

Osakaskunnan kalavesi sijaitsee seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa: Malli, päivitetty 6.9.2010 Ohjeelliseksi tarkoitettu malli, Kalatalouden Keskusliitto ei vastaa mallin yhteensopivuudesta eri alueiden viranomaisvaatimusten kanssa. YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

Lisätiedot

Lohenkalastus Tenojoen sivuvesissä

Lohenkalastus Tenojoen sivuvesissä Lohenkalastus Tenojoen sivuvesissä Maija Länsman ja Eero Niemelä RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 2/2010 RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 2/2010 Lohenkalastus Tenojoen sivuvesissä Maija Länsman ja Eero

Lisätiedot

ympäristövaliokunnalle.

ympäristövaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 29/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta sekä eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtionmaille annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

VETSIKON KALAKORVAUSTOIMITUKSEN NUMERO 2001-827878 TOIMITUSMIEHILLE

VETSIKON KALAKORVAUSTOIMITUKSEN NUMERO 2001-827878 TOIMITUSMIEHILLE 1 (8) Lapin oikeusaputoimisto Utsjoen toimipaikka 31.12.2015 VETSIKON KALAKORVAUSTOIMITUKSEN NUMERO 2001-827878 TOIMITUSMIEHILLE Lunastustoimituksen 2. kokouksen 22.6.2015 mukaisesti toimitusinsinööri

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö Muistio 21.4.2011 Kala- ja riistaosasto

Maa- ja metsätalousministeriö Muistio 21.4.2011 Kala- ja riistaosasto Maa- ja metsätalousministeriö Muistio 21.4.2011 Kala- ja riistaosasto Kalastuksen järjestelyt Tornionjoen kalastusalueella perustuen Ruotsin kanssa käytyihin neuvotteluihin ja Suomen ja Ruotsin rajajokisopimuksen

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus

Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM, kala- ja riistaosasto HANKKEEN TAUSTA Kalastuslain kokonaisuudistus on Matti Vanhasen IIhallituksen ohjelmassa Hallitusohjelma: Käynnistetään

Lisätiedot

HE 135/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 135/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kalastuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset voivat myöntää

Lisätiedot

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä Rovaniemi Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on koonnut yhteen tutkituntiedon

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Lohenkalastus Vetsikon lohkokunnassa Tenojoen korvauslain näkökulmasta

Lohenkalastus Vetsikon lohkokunnassa Tenojoen korvauslain näkökulmasta RKTL:n työraportteja 42/2014 Lohenkalastus Vetsikon lohkokunnassa Tenojoen korvauslain näkökulmasta Tekijä: Maija Länsman Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Kuvailulehti Tekijät Maija

Lisätiedot

KUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖIMÄTTÖMYYDESTÄ HUOLIMATTA

KUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖIMÄTTÖMYYDESTÄ HUOLIMATTA 21.7.2015 Dnro 1633/4/14 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Pasi Pölönen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä KUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN

Lisätiedot

VIITE: LAUSUNTOPYYNTÖ 4.12.2013 (MMM022:00/2008) UUDEN KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA 4.12.2013

VIITE: LAUSUNTOPYYNTÖ 4.12.2013 (MMM022:00/2008) UUDEN KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA 4.12.2013 Sivu 1 / 20 ProAgria Lappi ry Lapin Kalatalouskeskus Eteläranta 55 96300 Rovaniemi Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki Sähköposti: kirjaamo@mmm.fi ASIA: LAUSUNTO VIITE: LAUSUNTOPYYNTÖ 4.12.2013 (MMM022:00/2008)

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kalastus, metsästys ja jokamiehen oikeudet -LUODE- Jukka Similä

Kalastus, metsästys ja jokamiehen oikeudet -LUODE- Jukka Similä Kalastus, metsästys ja jokamiehen oikeudet -LUODE- Jukka Similä Kalastus Voimassa oleva kalastuslaki 16.4.1982/286 HE 192/2014, annettu 16.10.2014 Esitys HE:n mukaan Viranomaiset ELY keskus Kalatalousalue

Lisätiedot

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan. Vesijätön lunastus Kari Tuppurainen kari.tuppurainen@maanmittauslaitos.fi 0400-719023 28.4.2015, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry:n vuosikokous Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Kiinteistön edustalla oleva

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - Oik. kand. Heikki J. Hyvärinen Saamentutkimuksen seminaari Levillä 30.9. 1.10.2010 1 NYKYINEN TILANNE JA KYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin

Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin Katsaus Suomen kalastuslakiin ja asetukseen sekä yhteisaluelakiin 1 Vuoden 1983 alussa otettiin käyttöön uudistettu kalastuslaki luotiin paikallistasolle kalastusaluejärjestelmä Yhteisaluelain, kalastuslain

Lisätiedot

Tenojoen kalastus- ja saalis- tilastoinnin vertailua Suomessa ja Norjassa 2013

Tenojoen kalastus- ja saalis- tilastoinnin vertailua Suomessa ja Norjassa 2013 Tenojoen kalastus- ja saalis- tilastoinnin vertailua Suomessa ja Norjassa 2013 Tekijät: Maija Länsman, Jorma Kuusela, Jorma Ollila & Narve Johansen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet

Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet Professori Juha Karhu Lapin yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta 31.8.2005 Open access idea Tutkimus on kenen tahansa luettavissa

Lisätiedot

UTSJOEN KIRKONKYLAN YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS. 1 KOKOUKSEN AVAUS, hoitokunnan puheenjohtaja Mika Aikio.

UTSJOEN KIRKONKYLAN YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS. 1 KOKOUKSEN AVAUS, hoitokunnan puheenjohtaja Mika Aikio. UTSJOEN KIRKONKYLAN YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS POYTAKIRJA Paikka: Utsjoen kunnantalo, valtuustosali Aika: 28.03.2015 klo 12:00-15:15 1 KOKOUKSEN AVAUS, hoitokunnan puheenjohtaja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti toteuttaa kalastuslain kokonaisuudistus.

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta

Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi cc: eero.paukku@mintc.fi Helsinki 7.11.2005 Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa

Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa Vesistöt kuntoon yhteistyöllä seminaari 26.11.2014, Oulu Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus Vesialueet ovat jonkun omistamia kiinteistöjä Valtion yleiset vesialueet

Lisätiedot

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta.

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. EY-tuomioistuin: Lakko-oikeus ei ole ehdoton Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. Syynä olivat merihenkilökunnan palkat ja edut

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

Perustuslain perusoikeussäännösten suhde vesialueen omistajan määräämisoikeuteen

Perustuslain perusoikeussäännösten suhde vesialueen omistajan määräämisoikeuteen Pekka Länsineva OTT, valtiosääntöoikeuden dosentti Erikoistutkija, Turku Institute for Advanced Studies Turun yliopisto pekka.lansineva@utu.fi Syyskuu 2009 Erillisselvitys maa ja metsätalousministeriölle

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

Yhteismetsän hallinto

Yhteismetsän hallinto LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 1/2013 Yhteismetsän hallinto Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 14.2.2014 Kemijärven, Kuusamon, Posion

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat. Keski-Suomen kalastusaluepäivä Matti Sipponen

Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat. Keski-Suomen kalastusaluepäivä Matti Sipponen Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Matti Sipponen 17.12.2014 Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään kalavarojen

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi.

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi. * Lindström v HAKEMUS C-?,!. "Q-$:j.,.c*,.g./ew- 16.1 0.2007 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Lindström Oy suunnittelee Konalassa osoitteessa Ristipellontie 14, Helsinki sijaitsevan palvelukeskuskiinteistönsä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain

Lisätiedot

758/1989 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1989 Yhteisaluelaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti

758/1989 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1989 Yhteisaluelaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti 758/1989 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1989 Yhteisaluelaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Yleisiä säännöksiä 1 Kiinteistöjen yhteisen alueen

Lisätiedot

LAUSUNTO KALASTUSLAKIESITYKSESTÄ

LAUSUNTO KALASTUSLAKIESITYKSESTÄ Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry:n lausunto kalastuslakiesityksestä 1 / 6 Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Niittykatu 7 92100 Raahe Maa- ja metsätalousministerio PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LAUSUNTO UUDEN KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA

LAUSUNTO UUDEN KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA Eeva-Maria Maijala Agrologi, varatuomari kansanedustaja Sodankylän Orajärven kalastuskunnan osakas LAUSUNTO 24.012014 Maa- ja metsätalousministeriö LAUSUNTO UUDEN KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

MYYJÄ Karungin Palvelukoti ry (Y-tunnus: 0216145-7) os. Satamakatu 12, 95400 Tornio.

MYYJÄ Karungin Palvelukoti ry (Y-tunnus: 0216145-7) os. Satamakatu 12, 95400 Tornio. KAUPPAKIRJA MYYJÄ Karungin Palvelukoti ry (Y-tunnus: 0216145-7) os. Satamakatu 12, 95400 Tornio. OSTAJA KAUPAN KOHDE Tornion kaupunki os. Suensaarenkatu 4, 95400 Tornio Vanhainkoti -nimisestä tilasta,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan:

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: KAUPPAKIRJA Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Ylöjärven kaupunki Y-tunnus: 0158221-7 Kutuntie 14 33470 Ylöjärvi (jäljempänä

Lisätiedot