EUROOPAN PARLAMENTTI

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN PARLAMENTTI"

Satu Manninen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta liikkuvuudesta Euroopan unionin alueella 1. Yhteenveto vetoomuksesta Vetoomuksen esittäjä kertoo, että hänen vaimonsa, joka on Ruotsin kansalainen, aikoo myydä Ruotsissa omistamansa asuinkiinteistön. Vetoomuksen esittäjän mukaan hänen puolisoltaan peritään korkea myyntivoittovero, mikäli tämä käyttää myynnistä saamansa tulot ostaakseen uuden asunnon muusta EU:n jäsenvaltiosta kuin Ruotsista. Sitä vastoin, mikäli hän käyttää myyntivoiton ostaakseen uuden asunnon Ruotsista, häneltä ei peritä kyseistä veroa. Vetoomuksen esittäjä uskoo tämän rikkovan pääoman vapaata liikkuvuutta EU:n alueella koskevaa periaatetta. 2. Käsiteltäväksi ottaminen Vetoomus otettiin käsiteltäväksi 11. huhtikuuta Komissiota pyydettiin toimittamaan tietoja työjärjestyksen 192 artiklan 4 kohdan mukaisesti. 3. Komission vastaus, saatu 30. marraskuuta 2005 Bernard Rossin esittämä vetoomus koskee omistusasuntojen myynnistä saatujen myyntivoittojen verotusta Ruotsissa. Vetoomuksen esittäjä on kertonut, että hänen vaimonsa aikoo myydä Ruotsissa omistamansa asuinkiinteistön ja että Ruotsin verolain säännösten nojalla tälle voidaan myöntää lykkäystä veron suorittamiseen kiinteistön myynnistä saaduista mahdollisista myyntivoitoista, mutta vain siinä tapauksessa, että hän ostaa korvaavan asunnon Ruotsista. Mikäli taas hän käyttää myyntivoitot ostaakseen uuden asunnon toisesta jäsenvaltiosta, hän ei ole oikeutettu veronlykkäykseen. Vetoomuksen esittäjän mukaan erilainen kohtelu sen perusteella, missä mahdollinen korvaava asunto sijaitsee, on pääoman CM\ doc PE v01-00

Yhteenveto vetoomuksesta Vetoomuksen esittäjä kertoo, että hänen vaimonsa, joka on Ruotsin kansalainen, aikoo myydä Ruotsissa omistamansa asuinkiinteistön.

2 vapaata liikkuvuutta Euroopan unionin alueella koskevan periaatteen vastaista. Analyysi Ruotsin tuloverolain (Inkomstskattelagen) 47 luvun verosäännösten nojalla maassa vakituisesti asuva yksityinen veronmaksaja voi lykätä myyntivoittoverotusta omistusasunnon myynnin yhteydessä, jos hän on hankkinut tai aikoo hankkia korvaavan asunnon, jossa hän asuu tai aikoo asua. Jos (tai kun) korvaava asunto myydään, sen hankintahinnasta vähennetään aiemmin lykätyn myyntivoiton määrä, jolloin lykätty myyntivoitto tulee verotettavaksi. Kuitenkin koska samaa sääntöä sovelletaan kaikkiin (myöhempiin) lykkäykseen oikeuttaviin kauppoihin, myyntivoiton verotusta voidaan lykätä määrättömästi, jos vain veronmaksaja hankkii lykkäykseen oikeuttavan korvaavan asunnon aiemman myytyään, ja sikäli kuin uudesta asunnosta maksettu vastike on entisestä asunnosta saatua maksua suurempi. Lykkäyksen myöntämiseksi kuitenkin sekä alkuperäisen että korvaavan asunnon on sijaittava Ruotsissa. Lykkäystä ei voi saada, jos joko alkuperäinen tai korvaava asunto sijaitsee muualla kuin Ruotsissa. Tämä ei todellakaan rohkaise muiden jäsenvaltioiden ja ETA-maiden asukkaita muuttamaan Ruotsiin taikka Ruotsissa asuvia kansalaisia muuttamaan muihin jäsenvaltioihin ja ETA-maihin. Ruotsiin muuttaville henkilöille, joihin sovelletaan Ruotsin verotusta ja jotka myyvät entisen asuntonsa maahan muuttamisensa jälkeen, ei voida myöntää lykkäystä, vaikka he hankkisivat korvaavan asunnon Ruotsista. Lykkäystä ei myöskään voida myöntää Ruotsissa asuville asunnonomistajille, jos he päättävät muuttaa ulkomaille ja hankkivat korvaavan asunnon muualta. Ruotsin säännökset rajoittavat näin ollen siirtotyöläisten ja muiden Ruotsiin muuttavien tai maasta pois muuttavien henkilöiden vapaata liikkuvuutta. Kyseiset säännökset muodostavat lisäksi esteen pääoman vapaalle liikkuvuudelle. Koska lykkäyksen myöntäminen perustuu veronmaksajan omistusasunnon eli hänen pysyvän asumuksensa muuttumiseen, on selvää, että useimmissa tapauksissa vaatimus, jonka mukaan sekä alkuperäisen että korvaavan asunnon on sijaittava Ruotsissa, on esteenä henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle. Lykkäyksen epääminen on kuitenkin suoraa seurausta veronmaksajan päätöksestä myydä asunto ja investoida uuteen. Näin ollen kyseinen lainsäädäntö rajoittaa myös pääoman vapaata liikkuvuutta riippumatta siitä, että tällaisiin kauppoihin liittyy lähtökohtaisesti yleensä myös henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden harjoittaminen. Omistusasuntojen myynnistä syntyvien myyntivoittojen epäedullisempi verotuskohtelu silloin, kun joko alkuperäinen tai korvaava asunto sijaitsee muualla kuin Ruotsissa, voi saada maassa asuvat yksityishenkilöt luopumaan investoinnista asuntoihin Ruotsissa (alkuperäisen asunnon sijaitessa Ruotsin ulkopuolella) ja muissa jäsenvaltioissa tai ETA-maissa (riippumatta siitä, missä alkuperäinen asunto sijaitsee). Kyseisiä rajoituksia ei voida perustella millään yleisen edun kannalta pakottavalla syyllä, kuten tarpeella turvata Ruotsin verojärjestelmän johdonmukaisuus. Komissio katsoo näin ollen vetoomuksen esittäjän väitteiden olevan perusteltuja. Verohelpotuksen alueellinen rajoittaminen rikkoo EY:n perustamissopimuksen säännöksiä oikeudesta oleskella muissa jäsenvaltioissa, työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta, sijoittautumisoikeudesta ja pääoman vapaasta liikkuvuudesta (18, 39, 43 ja 56 artikla) sekä ETA-sopimuksen vastaavia säännöksiä. Komissio on ilmoittanut kantansa Ruotsin hallitukselle, jonka se odottaa yhdenmukaistavan lainsäädäntönsä nopeasti yhteisön PE v /5 CM\ doc

yhteydessä, jos hän on hankkinut tai aikoo hankkia korvaavan asunnon, jossa hän asuu tai aikoo asua.

3 lainsäädännön kanssa. Komissio aloitti viime vuonna Ruotsia vastaan EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan mukaisen rikkomismenettelyn, joka koskee kyseisiä kansallisia verosäännöksiä, ja heinäkuussa 2005 Ruotsille lähetettiin EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan mukaisesti asiaa koskeva perusteltu lausunto (lehdistötiedote IP 05/ ). Mikäli Ruotsin vastaus perusteltuun lausuntoon ei ole tyydyttävä, komissio voi viedä asian yhteisöjen tuomioistuimeen. Päätelmä Vetoomuksen esittäjän väite siitä, että Ruotsin verolainsäädäntö, jonka nojalla maassa asuville yksityishenkilöille voidaan myöntää lykkäystä omistusasunnon myynnistä saatujen myyntivoittojen verotukseen, ei nykyisellään olisi yhteensopiva yhteisön lainsäädännön kanssa, on perusteltu. Komissio jatkaa asiaa koskevaa rikkomismenettelyä Ruotsia vastaan ja odottaa Ruotsin yhdenmukaistavan pikaisesti lainsäädäntönsä yhteisön lainsäädännön kanssa. Ehdotus Vetoomus voitaisiin jättää avoimeksi siihen saakka, kunnes rikkomus on korjattu. 4. Komission vastaus, saatu 7. maaliskuuta 2008 Vetoomuksen esittäjän kritisoima Ruotsin lainsäädäntö on todettu EY:n perustamissopimuksen 18, 39 ja 43 artiklan vastaiseksi yhteisöjen tuomioistuimen 18. tammikuuta 2007 tekemässä ratkaisussa (C-104/06, komissio v. Ruotsi), joka annettiin komission vireille panemassa rikkomismenettelyssä (nro 2003/4314). Ruotsin viranomaiset olivat kuitenkin jo tuomion antamishetkellä muuttaneet lainsäädäntöä. Ruotsin tuloverolain (Inkomstskattelagen), sellaisena kuin se on muutettuna 20. joulukuuta 2006 annetulla lailla (SFS 2006:1520), 47 luvun verosäännösten nojalla myyntivoittojen veronlykkäys voidaan myöntää, jos myytävä tai ostettava omistusasunto sijaitsee Ruotsin ulkopuolella mutta EU:n alueella tai ETA-alueella. Uusia säännöksiä sovelletaan kuitenkin ainoastaan yhden tai kahden perheen taloihin sekä "privatbostadsföretag"-järjestelmään, joka on erityinen ruotsalainen asunnon omistusmuoto. Ottaen huomioon uuden lainsäädännön asuntojen osalta rajoitetun soveltamisalan, jonka vuoksi käytännössä vain Ruotsissa sijaitsevat asunnot oikeuttaisivat lykkäykseen, komissio katsoi rikkomuksen jatkuvan tältä osin Ruotsin lainsäädäntöön tehdyistä viimeaikaisista muutoksista huolimatta. Komissio jatkoi tästä syystä rikkomismenettelyä EY:n perustamissopimuksen 228 artiklan mukaisesti yhteisöjen tuomioistuimen annettua päätöksen, ja Ruotsin viranomaisille lähetettiin virallinen ilmoitus. Vastauksessaan Ruotsin viranomaiset ilmoittivat antaneensa ja julkaisseensa asiaa koskevan yleiskirjeen, jossa täsmennetään, kuinka 20. joulukuuta 2006 annettua lainsäädäntöä on tulkittava. Yleiskirjeellä laajennetaan tuoreen lainsäädännön soveltamisalaa asuntojen osalta. Komissio katsoo Ruotsin lainsäädännön noudattavan nyt EY:n perustamissopimuksen säännöksiä sellaisina kuin yhteisöjen tuomioistuin on tulkinnut niitä edellä mainitussa 18. tammikuuta 2007 antamassaan tuomiossa. Asiaa koskeva rikkomismenettely (nro 2003/4314) lopetettiin CM\ doc 3/5 PE v01-00

lähetettiin EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan mukaisesti asiaa koskeva perusteltu lausunto (lehdistötiedote IP 05/ ).

4 komission 31. tammikuuta 2008 antamalla päätöksellä. PE v /5 CM\ doc

5 Päätelmä Vetoomuksen esittäjän väite siitä, että Ruotsin verolainsäädäntö, jonka nojalla maassa asuville yksityishenkilöille voidaan myöntää lykkäystä omistusasunnon myynnistä saatujen myyntivoittojen verotukseen, olisi yhteisön lainsäädännön kanssa yhteensopimaton, ei ole enää perusteltu johtuen edellä mainitun, lain 2006:1520 tulkintaa koskevan yleiskirjeen antamisesta. CM\ doc 5/5 PE v01-00

myyntivoittojen verotukseen, olisi yhteisön lainsäädännön kanssa yhteensopimaton, ei ole enää

Samankaltaiset tiedostot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 21.10.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 156/2005, Szilvia Deminger, Unkarin kansalainen, Euroopan unionin muista jäsenvaltioista Unkariin tuotuihin