VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄHALLITUKSESTA

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Vilppu Talvitie VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄHALLITUKSESTA 1. Asetuksen perusta ja pääasiallinen sisältö Metsähallituksesta annettava asetus perustuu Metsähallituksesta annettuun lakiin ( /2016; metsähallituslaki), joka tulee voimaan Metsähallituslain 33 :n 4 momentin ja 39 :n 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä tilinpäätöksen vahvistamisesta, metsähallituslain 39 :ssä tarkoitettujen neuvottelukuntien tehtävistä, kokoonpanosta, toimikaudesta, asettamisesta ja niiden puheenjohtajien ja jäsenten palkkioista sekä kustannusten korvaamisesta. Metsähallituslain 43 :n nojalla valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Metsähallituksen ensimmäisestä tilikaudesta ja sitä koskevasta kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta, erillisestä kirjanpidosta ja erillisestä tilinpäätöksestä, hallituksen kokoonpanosta, tehtävistä, asettamisesta, päätösvallasta ja jäsenten kelpoisuudesta, toimitusjohtajasta sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista. Metsähallituslain 41 :n mukaan Metsähallitukseen sovelletaan edelleen kuusi kuukautta lain voimaantulosta seuraavia kumotun valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) nojalla annettuja asetuksia, jollei tämän lain nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella toisin säädetä: 1) valtion liikelaitosten lainanoton rajoista ja ehdoista annettu valtioneuvoston asetus (21/2003); 2) valtion liikelaitosten kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä annettu valtioneuvoston asetus (160/2004); ja 3) valtion liikelaitosten muun toiminnan erillisestä kirjanpidosta ja erillisestä tilinpäätöksestä annettu valtioneuvoston asetus (1402/2004). Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan lukien samaan aikaan Metsähallituksesta annetun lain kanssa. 2. Yksityiskohtaiset perustelut 1. Hallitus. Metsähallituslain 11 :n mukaan Metsähallituksella on hallitus, jossa on enintään kahdeksan jäsentä. Valtioneuvosto nimittää hallituksen jäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja määrää jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenen tulee olla kilpailutilanteen edellyttämällä tavalla riippumaton. Vähintään yhden hallituksen jäsenen tulee edustaa Metsähallituskonsernin henkilöstöä. Henkilöstöä edustavan jäsenen tulee olla Metsähallituksen tai sen tytäryhtiön palveluksessa. Metsähallituksen toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen jäsenenä. Hallituksen jäseneen sovelletaan, mitä osakeyhtiölain (624/2006) 6 luvun 4 :ssä säädetään osakeyhtiön hallituksen jäsenen esteellisyydestä ja 10 :n 1 momentissa kelpoisuudesta. Valtioneuvosto vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävästään. Ehdotettu asetuksen 1 sisältäisi säännökset Metsähallitusta ohjaavien ministeriöiden edustajista Metsähallituksen hallituksessa ja hallituksen jäsenille asetettavista tarkemmista kelpoisuusvaatimuksista. Pykälän 1 momentin mukaan voimassa olevaa asetusta vastaavasti hallituksen jäsenistä yksi määrättäisiin maa- ja metsätalousministeriöstä ja yksi ympäristöministeriöstä. Pykälän 2 momentin mukaan Metsähallituksen hallituksen jäsenellä tulisi olla Metsähallituksen yleistehtävien tai liiketalouden asiantuntemusta. Metsähallituslain Metsähallituksen yleistehtävää koskevan 2 :n 2 momentin mukaan Metsähallitus harjoittaa toimialallaan liiketoimintaa yhteiskun-

2 2 nallisten velvoitteiden puitteissa ja hoitaa sille säädettyjä valtion maa- ja vesiomaisuuden hallintaan liittyviä julkisia hallintotehtäviä. Hallituksen jäsenillä tulisi siis olla liiketoiminnan tai Metsähallituksen tehtäväksi säädettyjen julkisten hallintotehtävien tuntemusta. Kun hallitus on ennen muuta liiketoiminnasta vastaava Metsähallituksen ylin toimielin, olisi hallitusta asetettaessa kiinnitettävä erityisesti huomiota Metsähallituskonsernissa harjoitettavan liiketoiminnan kannalta tarpeelliseen asiantuntemukseen. 2. Hallituksen tehtävät. Pykälässä säädettäisiin metsähallituslain 12 :ssä säädettyjä hallituksen tehtäviä täydentävistä Metsähallituksen hallituksen tehtävistä ottaen huomioon julkisia hallintotehtäviä koskevat rajoitukset, joista säädetään metsähallituslain 19 :n 1 ja 2 momentissa. Rajoitukset tarkoittavat lakiesityksen perustelujen mukaan lähinnä sitä, että hallitus ei osallistuisi Metsähallitukselle kuuluvien julkisten hallintotehtävien hoitoon muutoin kuin yleisellä tasolla. Asetuksen 2 :ssä ehdotetut hallituksen tehtävät vastaisivat asiallisesti voimassa olevan lainsäädännön mukaan hallitukselle kuuluvia tehtäviä. Ehdotetun pykälän 10 kohdan mukaan hallitus päättäisi aloitteen tekemisestä maa- ja metsätalousministeriölle toimitusjohtajan irtisanomisesta sekä erätalousjohtajan virkasuhteen irtisanomisesta ja purkamisesta. Pykälän 11 kohdan mukaan hallitus päättäisi aloitteen tekemisestä ympäristöministeriölle luontopalvelujohtajan virkasuhteen irtisanomisesta ja purkamisesta. Hallituksen aloiteoikeus ei mitenkään rajoittaisi maa- ja metsätalousministeriön tai ympäristöministeriön esitysoikeutta valtioneuvostolle asiassa eikä valtioneuvostolle kuuluvaa päätöksenteko-oikeutta toimitusjohtajan irtisanomisesta taikka luontopalvelujohtajan virkasuhteen irtisanomisessa tai purkamisessa. Hallituksen aloiteoikeus ei myöskään rajoittaisi maa- ja metsätalousministeriön ratkaisuoikeutta erätalousjohtajan virkasuhteen irtisanomisessa tai purkamisessa. Hallitus käsittelisi ja päättäisi myös muista Metsähallituksen toiminnan kannalta laajakantoisista tai periaatteellisesti tärkeistä asioista. Tällaisten asioiden luonteen arviointi kuuluisi toimitusjohtajan ohella hallitukselle itselleen. 3. Päätöksenteko hallituksessa. Pykälään ehdotetaan otettavaksi tavanomaiset säännökset hallitukset kokoontumisesta ja päätöksenteosta hallituksen kokouksessa. Ehdotettu pykälä vastaa asiallisesti voimassa olevaa asetusta. 4. Palkkiot. Ehdotetun pykälän mukaan maa- ja metsätalousministeriö määräisi hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot. Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevaa asetusta. 5. Maakunnalliset neuvottelukunnat. Pykälään ehdotetaan otettavaksi tarkemmat säännökset maakunnallisista neuvottelukunnista. Maakunnalliset neuvottelukunnat olisivat luonteeltaan neuvoaantavia elimiä. Ehdotetun pykälän mukaan maa- ja metsätalousministeriö asettaisi neuvottelukunnat Lapin maakunnan alueelle, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueille sekä Pohjois- Karjalan maakunnan alueelle. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi antaa Metsähallitukselle lausuntoja merkittävistä valtion maa- ja vesialueiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä sekä tehdä Metsähallitukselle aloitteita paikallisen väestön aseman huomioon ottamiseksi ja toimintojen yhteensovittamiseksi Metsähallituksen toimintaa suunniteltaessa. Ehdotettu säännös vastaa pääpiirteissään voimassa olevaa Metsähallituksesta annettua asetusta. Voimassa olevasta asetuksesta poiketen neuvottelukunnat asetettaisiin enintään neljäksi vuodeksi, kun tällä hetkellä niiden toimikausi on enintään kolme vuotta. Menettelystä, jonka mukaan maa- ja metsätalousministeriö pyytää neuvottelukuntien toimialueen lääninhallituksilta ja maakuntien liitoilta lausunnot neuvottelukuntiin valittavista henkilöistä, luovuttaisiin. Ehdotetun

3 3 säännöksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö pyytäisi asianomaisilta maakuntien liitoilta sekä muilta Metsähallituksen toiminnan kannalta tärkeiltä sidosryhmiltä esityksiä neuvottelukuntiin valittavista henkilöistä ja esitykset saatuaan tekisi asettamispäätöksen. Asetettavien maakunnallisten neuvottelukuntien kokoonpano tai asioiden käsittely neuvottelukunnassa ei korvaa poronhoitolain 53 :ssä tarkoitettua velvoitetta neuvotella asianomaisen paliskunnan kanssa suunniteltaessa valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä. 6. Saamelaisten kotiseutualueelle asetettavat neuvottelukunnat. Pykälään ehdotetaan otettavaksi tarkemmat säännökset saamelaisten kotiseutualueelle asetettavista kuntakohtaisista neuvottelukunnista. Myös saamelaisten kotiseutualueelle asetettavat kuntakohtaiset neuvottelukunnat olisivat luonteeltaan neuvoa-antavia elimiä. Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan maa- ja metsätalousministeriö asettaisi neuvottelukunnat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueille enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnissa olisi yhdeksän jäsentä, joista yksi määrättäisiin puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi. Kullakin neuvottelukunnan jäsenellä olisi varajäsen. Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan kussakin neuvottelukunnassa olisi Metsähallituksen, saamelaiskäräjien, asianomaisen kunnan, paliskuntien, kalatalousalueen, valtion metsätalousosakeyhtiöstä annetussa laissa ( / ) tarkoitetun osakeyhtiön, elinkeinoelämän ja kaupallisten kalastajien edustus. Inarin kuntaan asetettavassa neuvottelukunnassa olisi myös kolttien kyläkokouksen edustaja. Saamelaisten kotiseutualueelle asetettavien kuntakohtaisten neuvottelukuntien tehtävänä olisi ehdotetun 3 momentin mukaan antaa Metsähallitukselle lausuntoja ja tehdä Metsähallitukselle aloitteita metsätaloutta, valtion maan myyntiä, ostoa, vaihtoa ja vuokrausta, luonnonvarasuunnittelua, moottorikelkkareittien ja -urien suunnittelua, maastoliikenne-, metsästys- ja kalastuslupia sekä valtion vesien kalatalouskysymyksiä koskevissa asioissa. Saamelaisten kotiseutualueelle asetettavien kuntakohtaisten neuvottelukuntien kokoonpano tai asioiden käsittely neuvottelukunnassa ei korvaa poronhoitolain 53 :ssä tarkoitettua velvoitetta neuvotella asianomaisen paliskunnan kanssa suunniteltaessa valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä. 7. Neuvottelukuntien toiminta. Pykälään ehdotetaan otettavaksi tavanomaiset säännökset 5 ja 6 :ssä tarkoitettujen neuvottelukuntien kokoontumisesta, päätösvaltaisuudesta ja päätöksenteosta. Ehdotetun pykälän 3 momentin mukaan neuvottelukunnan puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja muulle jäsenelle maksettaisiin palkkiota kokoukseen osallistumisesta valtiovarainministeriön kokouspalkkioita koskevan kulloinkin voimassa olevan suosituksen mukaisesti. Kokoukseen osallistumisesta ei maksettaisi muuta palkkiota. Pykälän 4 momentin mukaan maa- ja metsätalousministeriö määräisi neuvottelukunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, muun jäsenen ja varajäsenen päivärahan ja matkakustannusten korvausten perusteet. 8. Ensimmäinen tilikausi. Metsähallituslaki tulee voimaan Metsähallituslain 33 :n 2 momentin mukaan Metsähallituksen ja Metsähallituskonsernin tilikausi on kalenterivuosi. Tämän vuoksi asetuksen 8 pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan Metsähallituksen ensimmäinen tilikausi päättyisi vuoden 2016 lopussa.

4 4 9. Kumotun lain nojalla annetun asetuksen soveltaminen. Metsähallituslain 41 :n mukaan Metsähallitukseen sovelletaan edelleen kuusi kuukautta lain voimaantulosta muun muassa kumotun valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) nojalla annettua valtioneuvoston asetusta valtion liikelaitosten kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä (160/2004), jollei metsähallituslain lain nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella toisin säädetä. Metsähallituslain 33 :n mukaan Metsähallituksen ja Metsähallituskonsernin kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) ja osakeyhtiölaissa (624/2006) säädetään osakeyhtiön kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä, minkä vuoksi edellä mainitun valtion liikelaitosten kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevan valtioneuvoston asetuksen soveltaminen Metsähallitukseen ei ole tarpeen. Asetuksen 9 pykälään ehdotetaan tämän vuoksi otettavaksi säännös, jonka mukaan edellä mainitun valtioneuvoston asetuksen soveltaminen Metsähallitukseen päättyisi Valtion liikelaitosten muun toiminnan erillisestä kirjanpidosta ja erillisestä tilinpäätöksestä annettua valtioneuvoston asetusta (1402/2004) sovellettaisiin edelleen Metsähallitukseen. Metsähallituslain 43 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Metsähallituksen erillisestäkirjanpidosta ja erillisestä tilinpäätöksestä. Metsähallituslain 33 :n 4 momentin mukaan Valtiokonttori voi tarvittaessa antaa määräyksiä ja ohjeita erillisestä kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä sekä tietojen antamisesta hallituksen vuosikertomuksen kokoamista varten. Tarkoitus on, että maaja metsätalousministeriö selvittää yhdessä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin kanssa, miten Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien hoitoa koskeva erilliskirjanpito on tarkoituksenmukaista järjestää. 10. Voimaantulo. Pykälään ehdotetaan otettavaksi tavanomainen voimaantulosäännös. Asetus tulisi voimaan Metsähallituksesta annetun lain kanssa samaan aikaan Ehdotuksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Asetuksella ei olisi lakiin verrattuna uusia taloudellisia vaikutuksia. Julkisiin hallintotehtäviin liittyvien suoritteiden maksullisuudesta säädettäisiin valtion maksuperustelain nojalla maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön asetuksilla erikseen. Vaikutukset paikallisen väestön asemaan ja oikeuksiin Asetuksen mukaiset maakunnalliset neuvottelukunnat tarjoavat mahdollisuuden paikallisten ihmisten asemaa ja oikeuksia sekä Metsähallituksen toimintojen yhteensovittamista koskevien kysymysten käsittelyyn aluetasolla Metsähallitukselle lausuntoja antamalla ja aloitteita tekemällä. Alueellisten neuvottelukuntien jäsenten tulisi muun muassa edustaa monipuolisesti alueen väestöä, metsätaloutta, elinkeinoelämää, ympäristönsuojelua ja kansalaisjärjestöjä. Sanottujen tahojen mukanaolo neuvottelukunnissa korostaa osaltaan neuvottelukuntien tehtävää Metsähallituksen liiketoimintojen ja alueellisen elinkeinotoiminnan, mutta myös paikallisten elinolosuhteisiin liittyvien muiden oikeuksien yhteensovittajana. Saamelaisten kotiseutualueelle asetettavien kuntakohtaisten neuvottelukuntien arvioidaan jossain määrin vahvistavan saamelaisten asemaa ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Asian käsittely neuvottelukunnassa ei korvaisi saamelaiskäräjälain (974/1995) 9 :ssä tarkoitettua neuvottelua.

5 5 Tarkoituksena on, että asetus julkaistaisiin säädöskokoelmassa myös pohjoissaamen- ja kolttasaamenkielisenä käännöksenä. Ympäristövaikutukset Metsänhallituksen yhteiskunnallisena velvoitteena on muun muassa luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä sen osana biologisen monimuotoisuuden suojelu ja sen tarkoituksenmukainen lisääminen. Luonnonsuojeluasioilla on Metsähallituksen toiminnassa merkittävä osuus. Tarkoituksena on, että Metsähallituksen hallituksessa olisi ympäristöministeriön edustaja. Asetettavat neuvottelukunnat voivat käsitellä muun muassa luonnonsuojeluun liittyviä kysymyksiä. Maakunnallisissa neuvottelukunnissa tulisi asetuksen mukaan olla ympäristönsuojelullista asiantuntemusta. Organisatoriset ja henkilöstövaikutukset Asetuksessa annettaisiin tarkempia säännöksiä hallituksen jäsenten kelpoisuudesta, tehtävistä ja päätöksenteosta. Tarkempia säännöksiä annettaisiin myös maakunnallisten neuvottelukuntien ja saamelaisten kotiseutualueelle asetettavien kuntakohtaisten neuvottelukuntien tehtävistä ja kokoonpanosta. Maakunnalliset tai alueelliset neuvottelukunnat asetettaisiin Lapin maakunnan alueelle, Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueille sekä Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle. Sekä maakunnalliset neuvottelukunnat että saamelaisten kotiseutualueelle asetettavat kuntakohtaiset neuvottelukunnat asetettaisiin enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Metsähallituksen hallituksen lopullinen kokoonpano määräytyy siinä yhteydessä, kun valtioneuvosto nimittää hallituksen. Muut vaikutukset Asetusehdotus ei sisällä säännöksiä, jotka vaikuttaisivat yksittäisten kansalaisten asemaan tai toimintaan yhteiskunnassa. Asetuksella ei ole vaikutuksia ihmisten tai ihmisryhmien yhdenvertaisuuteen sukupuolen, iän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella taikka kuluttajien asemaan. 4. Asian valmistelu Asetus on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä. Asetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Metsähallitukselta, Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan liitoilta sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Saamelaiskäräjiltä, Kolttien kyläkokoukselta, Paliskuntain yhdistykseltä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:tä, Metsäteollisuus ry:ltä, Suomen Yrittäjiltä ja Suomen luonnonsuojeluliitto ry:ltä. Lisäksi lausunnon antoivat Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK), Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Suomen Latu ry, Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry, Lapin Kullankaivajain Liitto ry, Inarinmaan Lapinkyläyhdistys ry, Sámi Árvvut rs (Saamelaiset arvot ry), Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry, Vuohcu Sàmiid searvi rs., Lapin paliskunta sekä eräät saamelaispaliskunnat (Hammastunturin, Ivalon, Muddusjärven, Näätämön, Paatsjoen, Sallivaaran ja Vätsärin paliskunta). Ympäristöministeriö toteaa lausunnossaan, että ohjaavien ministeriöiden edustus Metsähallituksen hallituksessa tulee säilyttää. Lisäksi ympäristöministeriö esittää, että hallituksen tehtäviä koskevan 2

6 6 :n 3 kohtaa tarkistettaisiin niin, että Metsähallituksen hallitus päättäisi Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä ja niiden rahoitusta koskevien sopimusten periaatteista julkisten hallintotehtävien yksikön lausunnon sijasta yksikön esityksen saatuaan, jolloin säännös olisi yhdenmukainen Metsähallituksesta annettavan lain 19 :n 2 momentin 3 kohdan kanssa. Valtiovarainministeriö toteaa, että Metsähallitusta koskevat laintasoiset kirjanpito- ja tilinpäätössäännökset eivät yksinään täytä julkiselta hallinnolta edellytettyjä vaatimuksia kuten selkeän, täsmällisen ja johdonmukaisen kirjanpidon ja tilinpäätöksen vaatimuksia. Asianmukaisen kirjanpito- ja tilinpäätösjärjestelmän aikaansaaminen Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien osalta edellyttää täydentäviä asetustasoisia säännöksiä tai muita toimenpiteitä. Asetuksen 2 :n 9 ja 10 kohtaa tulisi tarkistaa siten, että hallitus päättäisi aloitteen tekemisestä maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle toimitusjohtajan, luontopalvelujohtajan ja erätalousjohtajan irtisanomisen lisäksi myös mainitun toimielimen ja mainittujen virkamiesten palvelussuhteen purkamisesta. Metsähallitus esittää, että asetukseen otettaisiin säännökset taloushallinnon yhtenäisestä järjestämisestä liikelaitoksessa, työ- ja virkaehtosopimuksia koskevista neuvotteluvaltuuksista ja yhteisistä konsernitoiminnoista. Lapin liitto esittää, että asetukseen sisällytetään säännös, jonka mukaan perustettavan metsätalousosakeyhtiön henkilöstöllä olisi maanomistajan edustajana oikeus tehdä monikäytön yhteensovittamiseksi tarpeellisia sopimuksia, suunnitelmia ja maankäyttöpäätöksiä alueellisten luonnonvarasuunnitelmien puitteissa. Lisäksi asetukseen tulisi ottaa säännös, jonka mukaan yhden hallituksen jäsenistä tulee olla Lapin maakunnasta. Suomen Yrittäjät toteaa, että Metsähallituksen hallituksen jäseniä valittaessa on tarpeen ottaa huomioon Metsähallituksen toiminnasta aiheutuvat vaikutukset ja niiden kohdentuminen. Toiminnan vaikuttavuus on suurimmillaan pohjoisimmassa Suomessa, ja tämän tulisi näkyä myös hallituksen kokoonpanossa. Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry, toteaa, että asetuksen säännöksissä tulisi varmistaa, että Metsähallituksen hallituksessa on virkistyskäytön sekä kansalaisjärjestötoiminnan asiantuntemus. Suomen Ladun näkemyksen mukaan on välttämätöntä, että Metsähallituksen hallituksessa kahdella hallituksen jäsenellä on luonnon virkistyskäytön ja luonnonsuojelun asiantuntemusta. Maakunnallisissa neuvottelukunnissa tulee olla ulkoilun näkökulma. Lapin Kullankaivajain Liitto ry esittää, että sen edustaja nimetään Inarin kunnan alueelle asetettavaan kuntakohtaiseen neuvottelukuntaan, koska kullankaivu on merkittävä maan- ja luonnonkäyttäjä. Inarin kunnan alueella on noin 300 kaivoslain mukaista kullanhuuhdonnan kaivospiiriä, valtausta tai kullanhuuhdonta-aluetta. Vuosittain niillä työskentelee noin 1000 kullankaivajaa. Lapin Kullankaivajien liitto toteaa, että jos Saamelaiskäräjille ja sen kanssa kiinteää yhteistyötä tekeville paliskunnille annetaan Saamelaiskäräjien esittämä vahva asema, käytännössä päätäntävalta neuvottelukunnissa, muiden elinkeinojen, mm. kullankaivun toiminta halvaannutetaan lopullisesti. Inarinmaan Lapinkyläyhdistys ry toteaa, että, että saamelaisten kotiseutualueelle asetettavien neuvottelukuntien kokoonpanossa tulisi ottaa poronhoidon lisäksi huomioon kaikkien saamelaiselinkeinojen (poronhoito, kalastus, metsästys ja näihin liittyvä pienimuotoinen matkailu) edustus, koska saamelaiskäräjät ei huolehdi muiden saamelaiselinkeinojen kuin poronhoidon intresseistä.

7 7 Vuohcu Sàmiid searvi rs toteaa, että ehdotetut kuntakohtaiset neuvottelukunnat eivät paranna saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia. Paliskuntain yhdistys, Vuohcu Sàmiid searvi rs, Sámi Árvvut rs ja Lapin paliskunta toteavat, että saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva Lapin paliskunnan alue Sodankylässä jää kuntakohtaisten neuvottelukuntien toimialueen ulkopuolelle. Saamelaispaliskunnat ja Sámi Árvvut rs toteavat, että Lapin maakunnallista neuvottelukuntaa ei tulisi ulottaa saamelaisten kotiseutualueelle. Saamelaispaliskunnat eivät kannata myöskään saamelaisten kotiseutualueen kuntakohtaisten neuvottelukuntien asettamista. Jos saamelaisten kotiseutualueen neuvottelukunnat päätetään kuitenkin asettaa, paliskunnilla tulisi saamelaispaliskuntien näkemyksen mukaan olla veto-oikeus neuvottelukunnissa käsiteltävissä asioissa. Sámi Árvvut rs vastustaa kuntakohtaisten neuvottelukuntien perustamista saamelaisten kotiseutualueelle, koska neuvottelukuntien kokoonpano ja niiden tehtävät lisäävät muiden intressiryhmien, kuntien ja elinkeinoelämän vaikutusmahdollisuuksia. Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry esittää, että sille varataan mahdollisuus nimetä oma edustajansa saamelaisten kotiseutualueelle asetettaviin kuntakohtaisiin neuvottelukuntiin. Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry toteaa, että YK:n ihmisoikeuskomitean tulkintakäytännössä on todettu kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan KP-sopimuksen 27 artiklassa tarkoitetun kulttuurin käsitteen olevan laaja. Saamelaisten kulttuuriin kuuluvaksi ihmisoikeuskomitea katsoo kaiken sellaisen taloudellisen toiminnan, joka on oleellinen osa kulttuuria. Paliskuntain yhdistys toteaa, että poronhoitoalueelle asetettaviin maakunnallisiin neuvottelukuntiin tulisi nimetä myös paliskuntien edustus. Suomen luonnonsuojeluliitto toteaa, että asetukseen tulisi ottaa säännös, jonka mukaan vähintään kahdella hallituksen jäsenellä tulee olla luonnonsuojelun ja luonnon virkistyskäytön asiantuntemusta. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää asetuksen 6 :ää tarkistettavaksi siten, että saamelaisten kotiseutualueelle asetettavissa neuvottelukunnissa olisi myös valtakunnallisen ympäristöjärjestön edustus. SVK toteaa, että asetukseen tulisi ottaa säännös, jonka mukaan Metsähallituksen hallituksessa on vähintään yksi luonnon virkistyskäyttöä ja suojelua edistävien järjestöjen edustaja. Asetuksen 5 :ää tulisi tarkistaa niin, että maakunnallisissa neuvottelukunnissa on myös luonnon virkistyskäyttäjien edustus. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry esittää, että asetusta tarkistettaisiin siten, että Metsähallituksen hallituksessa olisi edustettuna matkailualan asiantuntemus, että maakunnallisissa neuvottelukunnissa olisi edustettuna matkailun edustus ja että saamelaisten kotiseutualueelle asetettavissa kuntakohtaisissa neuvottelukunnissa olisi elinkeinoelämän ja kaupallisten kalastajien edustuksen lisäksi myös matkailun edustus. Useissa lausunnoissa todettiin, että sekä maakunnalliset että kuntakohtaiset neuvottelukunnat ovat tarpeellisia ja että neuvottelukuntien toimikausien pidentäminen neljään vuoteen on perusteltua. Saatujen lausuntojen perusteella asetuksen 1 :ään ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan Metsähallituksen hallituksessa on Metsähallitusta ohjaavien ministeriöiden eli maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön edustaja. Metsähallituslain 11 :n mukaan Metsähallituksen hallituksessa on Metsähallituskonsernin henkilöstön edustaja. Edellä todettujen tahojen lisäksi Metsähallituksen hallituksen kokoonpanoa ei ole tarkoituksenmukaista kiintiöidä lainsäädännössä

8 8 enempää, jotta varmistetaan mahdollisuus nimittää hallitukseen Metsähallituksen toiminnan kannalta kulloinkin tarvittavaa asiantuntemusta. Asetuksen 2 :n 3 kohtaan on lisätty hallituksen tehtäväksi vahvistaa Metsähallituksen työjärjestys. Tarkoitus on, että työjärjestyksessä todettaisiin muun muassa Metsähallituskonsernin yhteiset toiminnot. Asetuksen 2 :n 10 ja 11 kohtaa on tarkistettu siten, että hallitus voisi tehdä asianomaiselle ministeriölle aloitteen luontopalvelujohtajan ja erätalousjohtajan virkasuhteen irtisanomisen lisäksi myös virkasuhteen purkamisesta. Asetukseen ehdotetaan otettavaksi uusi 9, jonka mukaan Metsähallitukseen sovellettavan kumotun valtion liikelaitoksista annetun lain nojalla annetun valtion liikelaitosten kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä annetun valtioneuvoston asetuksen (160/2004) soveltaminen Metsähallitukseen päättyy Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastusyksikössä, minkä jälkeen siihen on tehty vain vähäisiä muutoksia 5. Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan samanaikaisesti Metsähallituksesta annetun lain kanssa.