Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa 17.4.2008"

Transkriptio

1 Oikeusministeriö Hallintojohtaja Olli Muttilainen Alustus saamelaiskäräjien järjestämässä maaoikeusseminaarissa Inarissa ILO:N SOPIMUKSEN N:O 169 RATIFIOINTIEDELLYTYKSISTÄ SUOMESSA Arvoisa puheenjohtaja, Tausta-ajattelun kehityksestä Kun puhutaan YK:n kansainvälisen työjärjestön, ILO:n yleissopimuksen, joka koskee itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja (tässä sopimus n:o 169), ratifioinnista Suomessa, on syytä kiinnittää huomiota muutamaan taustaseikkaan. Ehkä olennaisin niistä on kansainvälisen ihmisoikeusajattelun esiinmarssi ja terävöityminen maailmassa. Kun ILO:n sopimus nro 107 heimokansoista vielä perustui paternalistisiin ja sulauttaviin sopimusmääräyksiin, sopimuksessa nro 169 alkuperäiskansat on otettu tasavertaisiksi kumppaneiksi päättämään arvoistaan, elämästään ja kehityksestään. Erityisesti kehitystä on tapahtunut suhtautumisessa alkuperäiskansojen maaoikeuksiin, luonnonvarojen hyödyntämiseen, itseidentifikaatioon sekä viranomaisten velvollisuuteen neuvotella tärkeistä asioista. Yhdistyneiden Kansakuntien viime syksynä hyväksymä alkuperäiskansajulistus kokoaa alalla tapahtuneen kehityksen yhteen. Julistuksen muotoilujen taustalla on ILO:n sopimusten kehitys ja ihmisoikeus- ja lainkäyttöelinten vuosikymmenten aikana antamat päätökset alkuperäiskansaasioissa. Merkittävin askel julistuksessa lienee kollektiivisten oikeuksien korostaminen. Vaikka kyseessä onkin julistus, tullee se antamaan johtoa poliittisille ratkaisuille tällä alalla. Kansainvälisessä oikeudessa ei-sopimusperusteiset insrumentit muodostavat tulkinta-aineistoa, joka voi välittyä myös varsinaisten sopimusten tulkintaan.

2 2(6) Ei sovi myöskään väheksyä kansanvälisten ihmisoikeusorgaanien toimintaa alkuperäiskansaasioissa. Myös Suomen kohdalla on kansainvälinen huomio lisännyt painetta ratkaista saamelaisten maahan, veteen ja luonnonvaroihin kohdistuvat oikeudet lainsäädäntöteitse. Lapinmaan maanomistuksen ja -käytön tutkimuksesta Historiantutkimus yhteiskunnallisesti herkissä aiheissa merkitsee samalla myös keskustelua ajankohtaisista kysymyksistä. Se, mitä historiasta tutkitaan ja millaisia kysymyksiä asetetaan, heijastelee nykypäivän käsityksiä, kiinnostuksen kohteita ja arvoja. Näin on ollut asianlaita myös Lapin maaolojen tutkimuksessa, mikä on heijastunut myös tutkimuksista käydyssä varsin poleemisessa keskustelussa. Keskustelun poleemisuus on toisaalta hämärtänyt kokonaiskuvaa siitä, mitä on katsottu selvitetyksi ja mitä on pidetty edelleen selvittämättömänä tai riidanalaisena. Tämä on osaltaan vaikuttanut kansalaisten ja valmisteluosapuolten sekä päätöksentekijöiden mielissä epävarmuutena tehdä arvioita ja johtopäätöksiä asiassa. Oikeusministeriö käynnisti vuonna 2002 nk. maaoikeustutkimuksen, jonka raportit julkistettiin syksyllä Saamelaiskäräjien edustajat kritisoivat tutkimuksen käynnistämistapaa ainakin kolmesta seikasta: 1) tutkimuksen rajaus ja kilpailuttaminen toteutettiin neuvottelematta saamelaiskäräjien kanssa saamelaiskäräjälain 9 :n mukaisesti, 2) tarjouspyyntöön ei sisällytetty alkuperäiskansanäkökulmaa ja 3) tutkimushanke ei ollut sillä tavalla avoin, että siihen olisi voinut tulla mukaan esimerkiksi osatarjouksilla. Tutkimushanke käynnistettiin lisäselvityksen saamiseksi niistä seikoista, joita ei katsottu tutkitun riittävästi päätöksenteon näkökulmasta, s.o. erityisesti ajanjaksoa 1750-luvulta luvulle. Vaikka kyseessä oli tilattu tutkimus, jäi aihealueen sisälle tutkijoille mahdollisuus valita omat painotuksensa. Tutkimus tehtiin normaalina akateemisena työnä, joskin sen aikarajaus oli varsin tiukka, mikä näkyikin sitten tarpeena jatkoaikojen myöntämiseen. Tutkijat tekivät työnsä itsenäisesti, ilman tilaajan tai seurantaryhmän ohjausta. Työn akateemisen luonteen vuoksi he myös itse vastaavat työnsä laadusta ja tuloksista. Oikeusministeriö ei ole tämän vuoksi ryhtynyt arvioimaan tutkimuksen tuloksia, sillä se on tieteellisen ja muun keskustelun tehtävänä. Julkisuudessa on esitetty pettymyksen ilmaisuja siitä, että tutkimus ei ratkaissutkaan maaoikeuskysymystä. Tällaista olettamusta toimeksiannon perustana tosin ei ollutkaan, mutta esitetyt puheenvuorot kuvaavat hyvin asiaan liittyviä suuria odotuksia ja mielipideilmaston latautuneisuutta.

3 3(6) Saamelaiskäräjien edustajien kritiikkiä tutkimuksen käynnistämisestä voidaan pitää osuvana ainakin siltä osin, kun kyse on neuvottelujen sivuuttamisesta. Vaikka katsottaisiinkin, ettei neuvotteluvelvollisuutta lain mukaan olisi ollut, ei näin keskeistä hanketta, eikä muutakaan alkuperäiskansan asemaan olennaisesti vaikuttavaa tointa tulisi käynnistää ilman neuvotteluja saamelaisten kanssa. Maaoikeuskysymyksen ratkaiseminenkaan ei onnistu ilman eri osapuolten yhteistoimintaa ja vakavaa huomioon ottamista. Tutkimus täydentää osaltaan kokonaiskuvaa Lapin maankäytön historiasta ja on jo nostanut keskusteluun mm. Lapinkyläjärjestelmän hajoamisvaiheen ja tilajärjestelmän laajenemisen aiheuttamat muutokset maanomistuksessa ja maankäytössä. Maaoikeusratkaisu on kokonaisuus Hyvät kuulijat, Mietittäessä saamelaisten maaoikeusratkaisun toteuttamista Suomessa ovat lähtökohtia mm. seuraavat. Ensinnä on syytä kiistää väite, jonka mukaan ILO:n sopimus voitaisiin ratifioida ilman enempiä lisätoimia. Tämän väitteen perusteena on ilmeisesti käsitys, että kun saamelaiset nauttivat samanlaista perustuslain suojaa kuin muut kansalaiset ja kun he ovat pääosin saavuttaneet valtaväestön tasoisen sosiaalisen ja taloudellisen aseman, ei ratifionti enää edellyttäisi mitään lisäjärjestelyjä. Väitteen esittäjät jättävät ottamatta huomioon, että ILO:n sopimuksen eri sopimusmääräykset eivät tarkoita pelkästään saamelaisväestön tasa-arvoiseen asemaan saattamista koskevia velvoitteita, vaan sen lisäksi alkuperäiskansalle kuuluvien oikeuksien toteuttamista alkuperäiskansan kulttuurin suojelemiseksi. Viimeksi mainituilta osin on otettava huomioon myös se seikka, että alkuperäiskansan oikeuksien toteuttaminen ei lainsäätäjän kannalta ole pelkästään ja ainoastaan sopimuksen ratifiointiedellytyksiä koskeva harjoitus. Näiden oikeuksien toteuttamisessa on otettava huomioon myös oma perustuslakimme ja sen tulkintaan vaikuttavat muut kansainväliset sopimusvelvoitteet. Keskustelussa tämä laajempi tarkastelukulma usein unohtuu. Toiseksi ratkaisu ei voi perustua vain maanomistuksen ja maankäytön kehityksestä saatavaan historiatietoon. Historiatiedon lisäksi on tarkasteltava saamelaisten asutuksen ja elinkeinojen nykytilaa saamelaisalueella, luonnonvarojen käyttöä ja saamelaisväestön sosiaalisia oloja jne. Tähänhän kiinnitettiin jo saamelaistoimikunnan työssä huomiota.

4 4(6) Oikeusministeriön näkökulmasta sopimuksen ratifiointi edellyttää lainsäädäntöratkaisuja. Mietittäessä sopimuksen ratifiointiedellytyksiä, on aikaisemmin tehtyjä lainsäädäntötoimia ja nyt tehtäviä ratkaisuja tarkasteltava kokonaisuutena. Yksittäisiä, vaikka sinänsä sopimuksen mukaisia vaatimuksia ei voida arvioida irrallisina, ilman kotimaisten olosuhteiden ja lainsäädännön kokonaisuuden huomioon ottamista. Tämän vuoksi on erityisesti lainsäädännön vaikutusten arviointiin ja seurantaan kiinnitettävä aikaisempaa suurempaa huomiota. Maaoikeusratkaisun mahdollisuuksista Suomessa Kun asian valmistelu on edelleen kesken ja saamelaiskäräjien uusi johto on valmistautunut esittämään ajatuksiaan maaoikeuskysymyksen järjestämisestä, ei ole syytä tehdä linjanvetoja siitä, miten ratifioinnin edellytykset tulisi täyttää. Siihen on monia tapoja. Ei ole myöskään tarpeen kerrata ILO:n sopimuksen artiklojen sisältöä tai niiden vakiintuneita tulkintoja, jotka ovat valmisteluosapuolille tunnettuja. Seuraavassa esitetään kuitenkin muutama havainto, joissa käytetään esimerkkiaineistona kahta ehdotusta: hallintoneuvos Pekka Vihervuoren selvitystä vuodelta 1999 ja saamelaistoimikunnan ehdotusta vuodelta artikla 1 kappale (kehittämistoimien tärkeysjärjestys) Sopimuksen 7 artikla sisältää mm. alkuperäiskansan oikeuden itse päättää sen asuttamien tai muuten käyttämien maiden kehittämiseen vaikuttavien toimien tärkeysjärjestyksestä. Kehittämistoimien tärkeysjärjestyksestä päättämiseksi on esitetty tähänastisessa valmistelussa erilaisia malleja, jotka liittyvät samalla myös sopimuksen muiden määräysten, erityisesti maaoikeuksien tunnustamisen toteuttamiseen. Vihervuoren selvityksessä mallina olivat erilaiset käyttöoikeus-, käyttörajoitus- ja käytönsuojasäännökset sijoitettuna maankäyttöä ja luonnonvarojen käyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Saamelaistoimikunnan mietinnössä mallina oli erityinen luonnonvarasuunnitelma sekä metsästyksen ja kalastuksen osalta kiintiöpäätösten tekoon osallistuminen. Malleissa on myös samoja piirteitä, mutta sijoitus lainsäädännön kokonaisuuteen on ollut erilainen. Perusoikeuspainotteisesti ajateltuna erilaiset lakiin perustuvat suunnitelmainstrumentit voivat olla valtiosäännön kannalta ongelmallisia, koska päätöksenteko esimerkiksi

5 5(6) maankäyttöön vaikuttavista hankkeista edellyttää laintasoista edellytyssääntelyä ja viranomaistoimivallan sitomista näihin säännöksiin. Lainsäädännöstä onkin ehkä löydettävissä yksinkertaisempia lähestymistapoja saman päämäärän saavuttamiseksi. Hajauttaminen aineellisiin lakeihin on altis myös lainsäädännön nopean muutosprosessin vuoksi sille, että saamelaisten oikeuksien kannalta keskeistä aineellista lainsäädäntöä jouduttaisiin jatkuvasti päivittämään ja seuraamaan. 14 artikla 1 kappale (omistus- ja hallintaoikeuden tunnustaminen) Sopimuksen 14 artiklan mukaan alkuperäiskansoille on mm. tunnustettava omistus- ja hallintaoikeus niihin maihin, joita ne perinteisesti asuvat. Hallintoneuvos Vihervuoren selvityksen näkökohta, että Suomen oloissa vahvasti suojattu hallinta- ja käyttöoikeus täyttäisi yleensä artiklan mukaisen vähimmäistason, on otettu Pokan toimikunnan ehdotuksessakin lähtökohdaksi. Sopimuksen 14 artiklan vaatimusten täyttämiseksi on kummassakin lähdetty siitä, että muodollinen omistusoikeus valtionmaihin kuuluisi edelleen valtiolle ja alueiden hallinta jäisi Metsähallitukselle. Toimieliminä esityksissä on saamelaiskäräjien yhteydessä oleva maaoikeusneuvosto (Vihervuori) tai saamelaisten kotiseutualueen johtokunta Metsähallituksen organisaatiossa (Pokka). Tehtävänä mainituilla toimielimillä olisi puhevallan käyttö, jonka muotoina olisivat valvonta, lausunnot ja valitusoikeus (Vihervuori) taikka Metsähallituksen sisäisenä johtokuntana toimiminen, ja siinä mm. luonnonvarasuunnitelman ja eräiden muiden päätösten hyväksyminen (Pokka). Poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen osalta Vihervuoren ehdotus sisältää useita muutosesityksiä lainsäädännön kehittämiseksi, mm. rajoittamalla muiden kuin saamelaisten oikeuksia esimerkiksi poronhoitoon tai saamelaisten oikeuksien varmistamista ja lisäämistä kalastukseen ja metsästykseen. Toimielimet toimisivat myös alkuperäiskansasopimuksen 15 artiklassa mainitun kompensaation hallinnoijina, mikä suoritettaisiin joko erillisestä rahastosta (Vihervuori) taikka budjettivaroista (Pokka). 34 artikla (täytäntöönpanon joustavuus) Artiklan mukaan sopimuksen täytäntöönpanotoimien laatu ja laajuus on ratkaistava joustavasti kunkin maan erityisolosuhteet huomioon ottaen.

6 6(6) Sopimusartiklan osalta riittänee toteamus, että sen käyttöala koskee vain sopimuksen toimeenpanoa, ei sen sijaan sopimusvelvoitteiden sisältöä. Joustavuusnäkökohdalla on toki merkitystä, kun mm. maaoikeuksien tunnustamisen tai korvausjärjestelyjen osalta sopimuksessa ei esitetä valmista mallia, vaan järjestelyjen sopeuttaminen kansalliseen lainsäädäntöön kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti voidaan tehdä monella tavalla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyt valmistelut osoittavat, että niiden ratkaisun ainekset ovat olleet samansuuntaiset, mutta toteutustavassa ja vaikutuksissa on ollut eroja. Verrattuna saamelaisalueen valtionmaan omistusoikeuden siirtoon pohjautuvaan ratkaisuun ne ovat kuitenkin kohtuullisen lähellä toisiaan. Muun kuin saamelaisväestön oikeuksien turvaaminen ei näiden ratkaisuesitysten perusteella olisi myöskään merkittävän vaikeaa. Muun väestön edustus toimielimissä tulisi niissä myös järjestetyksi. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on sitouduttu turvaamaan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslaissa säädetyn kulttuuriitsehallinnon pohjalta. Tästä kirjauksesta on tarkoitus pitää täysimääräisesti kiinni niin, että saamelaisten perinteisesti käyttämiin alueisiin kohdistuvista oikeuksista voitaisiin löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Oikeusministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tekemä valmistelu on ollut sen selvittämistä, mitä aikaisemmista ehdotuksista ja ajatuksista voitaisiin hyödyntää lainsäädäntöympäristössä, joka on muuttunut olennaisesti viimeisen 10 vuoden kuluessa ja jonka muutosprosessi tulee useista syystä olemaan jatkossakin laajaa ja jatkuvaa. Tämän vakavan pyrkimyksensä ratkaisun löytämiseksi Suomen hallitus on tuonut viimeksi ilmi Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston määräaikaistarkastelussa huhtikuun alkupuolella tänä vuonna.

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000

SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa 15.3.2001 1. YLEISTÄ Saamelaiskäräjälain (974/95) mukaisesti saamelaiskäräjät laatii vuosittain hallituksen kertomuksen

Lisätiedot

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa Kunnallinen näkökulma Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa M M M S A A M E L A I S T Y Ö R Y H M Ä 2 8. 1 1. 2 0 1 3 K U N N A N

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Eduskunnalle TOIMENPIDEALOITE 111/2005. Saamelaisten maaoikeudet ja ILO:n alkuperäiskansasopimuksen. 13 artikla. 14 artikla

Eduskunnalle TOIMENPIDEALOITE 111/2005. Saamelaisten maaoikeudet ja ILO:n alkuperäiskansasopimuksen. 13 artikla. 14 artikla TOIMENPIDEALOITE 111/2005 Saamelaisten maaoikeudet ja ILO:n alkuperäiskansasopimuksen No. 169 ratifiointi Eduskunnalle Alkuperäiskansojen perinteiset kollektiiviset oikeudet maahan ja luonnonvaroihin luovat

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN LAUSUNTO ILO-169 YLEISSOPIMUKSEN RATIFIOINNISTA. 1. Yleiset huomiot ja esitykset

ENONTEKIÖN KUNNAN LAUSUNTO ILO-169 YLEISSOPIMUKSEN RATIFIOINNISTA. 1. Yleiset huomiot ja esitykset ENONTEKIÖN KUNNAN LAUSUNTO ILO-169 YLEISSOPIMUKSEN RATIFIOINNISTA 1. Yleiset huomiot ja esitykset Enontekiön kunta kiittää oikeusministeriötä mahdollisuudesta saada lausua hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi

Lisätiedot

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT 1(6) SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2003 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 6-7.4.2004 hyväksynyt seuraavan kertomuksen toiminnastaan

Lisätiedot

YLEISSOPIMUS NRO 169. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansat (1989)

YLEISSOPIMUS NRO 169. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansat (1989) YLEISSOPIMUS NRO 169 Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansat (1989) Voimaantulopäivä 5.9.1991. Suomi ei ole ratifioinut yleissopimusta. Hallituksen esitys 306/1990. I Yleiset periaatteet 1 artikla

Lisätiedot

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158 YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Komission suositus neuvostolle Euroopan unionin osallistumisesta vuoden 1979 kaukokulkeutumissopimukseen

Lisätiedot

Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat.

Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. PUHE PRESIDENTTIFOORUMISSA 1 (8) 21.5.2008 Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. Presidenttifoorumin

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO LIITE 1 KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36,

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA [SANTASPORT PALVELUT] OY:N VÄLILLÄ [pp.kk.2014] Luottamuksellinen 2 1 TAUSTA... 3 2 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSHETKI... 3 3 APPORTTIOMAISUUS...

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Metsähallituslakia koskeva hallituksen esitys ei sääntele saamelaisten oikeuksista johdonmukaisesti ja täsmällisesti

Metsähallituslakia koskeva hallituksen esitys ei sääntele saamelaisten oikeuksista johdonmukaisesti ja täsmällisesti LAUSUNTO YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE Kiitän mahdollisuudesta lausua koskien hallituksen esitystä Metsähallituksen uudelleen organisoinnista (HE 132/2015 vp). Toimin väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Inarin kunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle ILO:n yleissopimuksen nro 169 hyväksymisestä

Inarin kunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle ILO:n yleissopimuksen nro 169 hyväksymisestä 1 (10) Arvoisa Tasavallan Presidentti Jäämeren käytävä Jäämeren käytävä on Suomesta Norjaan ja Venäjälle suuntautuva kansainvälinen liikenteen, energiahuollon ja elinkeinojen kehityskäytävä. Käytävän liikenteellisenä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13 Asia Hakija Teoskynnys, luettelosuoja, lomake A Annettu 28.8.1990 Tiivistelmä A Oy:n kysymyslomakkeen kysymykset ja niiden kokoonpano eivät olleet muodoltaan itsenäisiä

Lisätiedot

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain

Lisätiedot

Ympäristötieto päätöksenteossa ja suunnittelussa oikeudellinen näkökulma. Prof. Kai Kokko Tieto hanke Maaliskuu 2011

Ympäristötieto päätöksenteossa ja suunnittelussa oikeudellinen näkökulma. Prof. Kai Kokko Tieto hanke Maaliskuu 2011 Ympäristötieto päätöksenteossa ja suunnittelussa oikeudellinen näkökulma Prof. Kai Kokko Tieto hanke Maaliskuu 2011 Sisältö Ympäristötieto päätöksenteossa Ympäristötiedon kokoamisen prosessit Ympäristötieto

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan vuoden 1989 yleissopimuksen.

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan vuoden 1989 yleissopimuksen. LUONNOS 20.5.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

s Å M E D 1 G G 1 LAUSUNTO 1 (7) SÄMITIGGE 3.2.2016 1I/ SÄÄ MTE ÖÖ Dnro: 61/D.a.4/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT

s Å M E D 1 G G 1 LAUSUNTO 1 (7) SÄMITIGGE 3.2.2016 1I/ SÄÄ MTE ÖÖ Dnro: 61/D.a.4/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT s Å M E D 1 G G 1 LAUSUNTO 1 (7) SÄMITIGGE 3.2.2016 1I/ SÄÄ MTE ÖÖ Dnro: 61/D.a.4/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT Eduskunnan Perustuslakivaliokunta 00102 Eduskunta Sähköposti: pev@eduskunta.fi Asia: Viite: Saamelaiskäräjien

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010 15.6.2011 Maria Swanljung Espoolaisia nuoria puhumassa syrjinnästä Lisää koulumateriaalia saameksi Valtio osoitti saamenkielisten oppimateriaalien

Lisätiedot

Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamallia on käsitelty Saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen välisissä Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaisissa neuvotteluissa 20.11.2012

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 6.9.2017 Lausunto: HE 73/2017 hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta

Lisätiedot

Asia HE 132/2015 vp; Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi

Asia HE 132/2015 vp; Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu OIK-40 Krista Oinonen LAUSUNTO 02.02.2016 HEL7M0598-8 Perustuslakivaliokunta Eduskunta Viite Asia HE 132/2015 vp; Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia

Lisätiedot

PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201. Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks,

PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201. Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks, PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201 Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks, Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI

SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI Tampereen museot, Pirkanmaan maakuntamuseo Adoptoi monumentti toiminta 12.11.2015 / MH SOPIMUS RAKENNUKSEN NIMI LUOVUTTAMISESTA ADOPTOITAVAKSI 1. Sopimuksen tarkoitus ja osapuolien vastuut Tällä sopimuksella

Lisätiedot

Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely

Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely Reijo Eskola tekniikan lisensiaatti Reijo Eskola 1 Riitoja aiheuttaa Sopimus puutteellinen Suunnitelmissa epäkohtia/ovat puutteellisia Lisä ja muutostöitä

Lisätiedot

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.4.2015 COM(2015) 168 final 2013/0273 (NLE) Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä San Marinon tasavallan yhteistyöstä ja tulliliitosta

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: Kotimaa 5.3.2015 klo 17:01 päivitetty 5.3.2015 klo 22:48 Koskinen pettynyt perustuslakivaliokunnan riitaisiin saamelaisäänestyksiin Näkkäläjärvi näkee että eduskunta on antamassa alkuperäiskansaoikeudet

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriölle

Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriölle Metsähallituslakityöryhmälle Viitaten käyttämääni puheenvuoroon työryhmän kuulemistilaisuudessa Inarissa 28.11.2013, tuon esille täydentäviä kommentteja, jotka koskevat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Lausunto 30.03.2012. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169 ratifiointiedellytykset

Lausunto 30.03.2012. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169 ratifiointiedellytykset Lausunto OKM/6/300/2011 30.03.2012 Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Viite OM 32/49/2011 Asia Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

HE 132/2015 vp eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi

HE 132/2015 vp eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Tuomas Ojanen 5.2.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 132/2015 vp eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin lähtökohdat

Lisätiedot

Lapin Ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeiden ostamista ja myymistä koskeva KAUPPAKIRJA

Lapin Ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeiden ostamista ja myymistä koskeva KAUPPAKIRJA Lapin Ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeiden ostamista ja myymistä koskeva KAUPPAKIRJA 19.6.2017 2 OSAPUOLET Myyjät 1. Rovaniemen kaupunki, Hallituskatu 7, PL 122, 96101 Rovaniemi; Jäljempänä Myyjä Ostaja

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Suostumus biopankkitutkimukseen

Suostumus biopankkitutkimukseen Suostumus biopankkitutkimukseen Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Riitta Burrell, STM 29.10.2013 Esityksen rakenne 1) Yhteiskunnallinen ympäristö, jossa näytetutkimusta harjoitetaan 2) Omistusoikeusmalli

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2008/0157(COD) 5.11.2008 LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

KOHTEEN NIMI ADOPTOINTISOPIMUS

KOHTEEN NIMI ADOPTOINTISOPIMUS Tampereen museot, Pirkanmaan maakuntamuseo Adoptoi monumentti toiminta SOPIMUSPOHJA 19.12.2013 / mh 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan ehdoista ja yksityiskohdista, joiden mukaisesti sopimuksessa

Lisätiedot

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista?

Julkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista? OSALLISUUS Leena Heinämäki, tutkijatohtori, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin yliopisto Heta Heiskanen, tutkija, Tampereen yliopisto Julkaistu 14.6.2013 klo

Lisätiedot

SOPIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHATOIMINNAN LUOVUTUKSESTA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖLLE HELSINGIN KAUPUNGIN KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖN

SOPIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHATOIMINNAN LUOVUTUKSESTA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖLLE HELSINGIN KAUPUNGIN KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖN SOPIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHATOIMINNAN LUOVUTUKSESTA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖLLE HELSINGIN KAUPUNGIN JA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖN välillä [. päivänä kuuta 2017] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

Tarkastamaton ennakkoversio - epävirallinen suomennos 4.10.2012

Tarkastamaton ennakkoversio - epävirallinen suomennos 4.10.2012 CERD/C/FIN/CO/20-22 31.08.2012 Alkuperäiskieli: englanti ROTUSYRJINNÄN POISTAMISTA KÄSITTELEVÄ KOMITEA 81. istunto 6. 31.8.2012 YLEISSOPIMUKSEN 9 ARTIKLAN MUKAISESTI ANNETTUJEN SOPIMUSVALTIOIDEN RAPORTTIEN

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa SAAMELAISVÄESTÖN TULEVAISUUDEN PALVELUT SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1. Alkusanat Suomen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj. MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia T-35/01 Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Polkumyynti Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottaminen Kiinasta peräisin olevat elektroniset vaa'at Markkinatalouden

Lisätiedot

Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset

Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset 39/2012 Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset Lausuntotiivistelmä 39/2012 Alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointiedellytykset Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriö, Helsinki

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9. LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA

HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Lausunto 1 (5) 11.8.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntö TEM/1886/03.01/2013 HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI SUORAN LISÄELÄKEJÄRJESTELYN TURVAAMISESTA TYÖNANTAJAN MAKSUKYVYTTÖMYYDEN VARALTA Työ- ja

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ihmisoikeudet koulussa

Ihmisoikeudet koulussa Ihmisoikeudet koulussa OKL-seminaari Työpajat 4.10.2017 Rosa Puhakainen-Mattila Asiantuntija Ihmisoikeusliitto/Ihmisoikeudet.net rosa.puhakainen-mattila@ihmisoikeusliitto.fi Ihmisoikeusliitto - Vuonna

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.4.2016 COM(2016) 172 final 2016/0090 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS julkisten hankintojen komiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta tarkistetun julkisia hankintoja

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0279(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen

Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen 12.1.2011 Alkuperäinen kieli: englanti Ihmisoikeusneuvosto Kahdeksastoista istunto Esityslistan kohta 3 Kaikkien ihmisoikeuksien, kansalaisoikeuksien, poliittisten

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON LAITOSHUOLLON JA SIIVOUSPALVELUJEN SIIRTÄMISESTÄ HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRILLE

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON LAITOSHUOLLON JA SIIVOUSPALVELUJEN SIIRTÄMISESTÄ HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRILLE SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON LAITOSHUOLLON JA SIIVOUSPALVELUJEN SIIRTÄMISESTÄ HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRILLE välillä. päivänä kuuta 2017 1 Sopijapuolet Luovuttaja

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

Reunahuomautuksia Marjut Aikion kirjoitukseen

Reunahuomautuksia Marjut Aikion kirjoitukseen 54 Tiedepolitiikka lehdessä 2006:4 professori emerita Marjut Aikio käsitteli ajankohtaisia saamelaiskysymyksiä. Aikio kommentoi kirjoituksessaan eri toimijoiden kannanottoja, myös minun. Marjut Aikio yrittää

Lisätiedot

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

ympäristövaliokunnalle.

ympäristövaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 29/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta sekä eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtionmaille annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN PALVELUTUOTANNON SIIRTÄMISESTÄ HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRILLE

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN PALVELUTUOTANNON SIIRTÄMISESTÄ HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRILLE Liikkeenluovutusasiakirja SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN PALVELUTUOTANNON SIIRTÄMISESTÄ HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRILLE HELSINGIN KAUPUNGIN JA HELSINGIN

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - Oik. kand. Heikki J. Hyvärinen Saamentutkimuksen seminaari Levillä 30.9. 1.10.2010 1 NYKYINEN TILANNE JA KYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa

Kalastuslain kokonaisuudistus. Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa Kuulemistilaisuus kalastuslain uudistamisen keskeisistä kysymyksistä Ylä-Lapissa 24.3.2010 Saariselän Tunturihotelli ry Jouko Ojanperä 1 Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslainsäädännössä on perinteisesti

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

HE 196/1997 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 196/1997 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että seurakunnan päätöksestä tuomiokapitulille

Lisätiedot