Lapin maiden hallintakysymys on katsottu kytkeytyvän verotuksen historialliseen luonteeseen
|
|
- Leena Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HALLINTO JA VEROTUS LAPISSA
2 Lapin maiden hallintakysymys on katsottu kytkeytyvän verotuksen historialliseen luonteeseen Verotus = ylhäältä alaspäin ohjattu talouden ja vallankäytön mekanismi Lappi on ollut omalaatuinen alue verotuksen suhteen
3 Kruunun maanhallinta Kruunun maanomistuksen perustana on nähty tutkimuksissa v:n 1542 Kustaa Vaasan julistus Perustui kuitenkin keskiaikaisiin lakeihin ja kuninkaallisiin määräyksiin Maanjako-oppi eli jaettu omistusoikeus Ei KV:n aikana Oppirakennelma tuli Ruotsin valtakunnassa 1500-luvun lopulla lahjoitus- ja läänitysmaiden myötä, voimissaan erit luvulla Peräisin sydänkeskiajan eurooppalaisista yliopistoista Tavallaan tuolloin keskiaikainen feodaaliajattelu ja -oikeus Läänitysjärjestelmän vahva ote -> samalla myös maanomistuksesta erivahvuisia osaoikeuksia Dominium directum dominium utile
4 Maanjako-oppi Veronmaksu toimi hallintasuhteen määrittäjänä Talonpoika maksoi määritellyn veronsa -> perintöoikeudellinen hallintasuhde tilaansa 1620-luvulta lähtien: jos verot maksamatta -> tila kruunulle Lisäksi muunlaista maata: Kylien ja pitäjien yhteismaita eli yleismaita eli allmenninkejä Kruunun maata Yleismaalle uudistilan perustanut oli kruunun uudistilallinen Erämaat Entäpä Lappi? Vanhastaan tutkimuksissa oli: 1600-luvulla kruunun omistusoikeus Lapin maihin Kuitenkin jo keskiajalta johdonmukainen linja yleismaihin
5 Lappi 1600-luvun kruununhallinnossa 1600-luvun alkupuolella Lapin asema kruununhallinnossa stabilisoitui Kruunulta myös oikeutta ja suojaa esim. nautintamaita koskeneissa kiistoissa Ongelmaksi tuli asutuksen ja maankäytön ja siitä johtunut verotuksen epäyhtenäisyys muuhun valtakuntaan nähden Mm. autioitumissäännöt Oikeudenkäytön tulkinnat Verotuksen epämääräisyys
6 Lappi 1600-luvun kruununhallinnossa Muutama keskeinen kuninkaallinen määräys aiemmin esillä olleiden lisäksi vuoden 1602 verollepanoasetus ( ) =kirjava lapinverojärjestelmän uusimisyritys kymmenysverotukseksi -poroista, metsästyksestä, kalastuksesta -tavoitteena oli myös veroamaksavien maiden ja vesien selvittäminen - asetus on nostettu merkittävään asemaan nykypäivän linjauksissa
7 Lapin verotushistoria Epätasainen ja epäoikeudenmukainen verotus talonpoikaispitäjissä -> v vuotuisveron uudistus -> kamreeri Juhana Ottenpojan komissio v:sta 1608 Vuosien yritys siirtyä lapinverossa kymmenysverotukseen Luonnontuotteista siinäkin: porot, metsästys, kalastus Veronvuokrauskausi Verot vuokralla Tornion porvareille: birkarl-kausi Ei säilynyt tietoja mutta oli kevyt rasitus
8 Lapinveromaa Veromaa-käsitteen käyttöönotto ennen 1600-luvun puoltaväliä Lapissa = kruunun virkamiehet Ei ikivanha saamelainen järjestelmä Väline Lapin yhtenäisemmässä hallinnollis-oikeudellisessa asemassa muuhun valtakuntaan Välittävä käsite maankäyttöön ja verotukseen Lapin verotuksen mieltäminen maasta saatavien elinkeinojen tuoton verottamiseksi Verotus maanhallinnan osoittajaksi -kruunun interventio? parempikin puoli asiassa
9 Lapinveromaa Veromaa = lapinkylien sukujen perintömaiden ja talonpoikaisen tilajärjestelmän välimuoto Kruunu sovelsi pyyntitalouden maanhallintaan ja elinkeinojen tuottoon tilajärjestelmän periaatteita mm. autioituminen, oikeudelliset toimenpiteet Erinomaisen edullinen veromaan haltijalle: ei velvoitteita kuten tilajärjestelmän talollisilla
10 Lappi 1600-luvun kruununhallinnossa Valtakunnan hallinto uudistuksen kohteena luvulta lähtien Erit. Kaarle XI:n iso reduktio -> Lapinmaat myös muutoksessa mukana ss. Vuonna 1690 kuningas määräsi maaherra Gotthard Strijkin laatimaan suunnitelman verotusperusteiden uusimiseksi Lapissa Selvitystyö mutta ei toteuttamiskelpoinen Verotus olisi poromääriin perustunut Uudistilalliset olisivat siirtyneet maamiehen verolle
11 Lappi 1600-luvun kruununhallinnossa Valmistelutyö verollepanokomissiolle Maaherra Gustav Douglasin johdolla -> 1695 selonteko: Metsälappalaisilla olisi kunkin lappalaisen hallitsema maa, jota hyödynsi elinkeinoilleen -edellyttäisi maiden ja vesien mittaamista Porolappalaisilla ei olisi maahan pohjautunut verotus tullut lainkaan kyseeseen heidän kiertelevän elintapansa vuoksi -> Kohtuuttoman laajan ja monitahoisen uudistustyön vuoksi verotusperuste tulisi olla lapinkylittäin kiinteä summa (vrt. nykypäivän näkemykset)
12 Verotus 1700-luvun Lapissa Kiinteä kollektiivi kylävero ei perustunut kylän maanomistukseen (vrt. nykypäivän kannanotot) Lappalaisiksi kirjatut maksoivat vakioitua elinkeinojen tuottoon perustuvaa veroa, uudistilalliset maatalouden tuotto sekä metsästys ja kalastus Uudistilallisten poronhoito oli osa karjataloutta Muuttumattomana 1760-luvulle saakka Uudistilojen verometodi
13 1800-luvun verotus VEROTUS: -siirtyi Ruotsin ajalta sellaisenaan autonomiseen Suomeen 13 -Peräpohjolan puolella (Kemin kihlakunta) sekä Sodankylän pitäjässä verotilat maksoivat normaalia maaveroa 1920-luvulle saakka Lisäksi henkivero
14 1800-luku V kerran Lapin tilat maakirjaan Viljantuotto, karjan tuotto voissa, päivätyöt, kyytiverot Rahanarvon muuttaminen ruplakantaan erit luvulla, mutta v rahamanifesti Suomessa Myös lapinvero tuli suorittaa ruplissa Suoraan muutettuna verorasitus kasvanut kolminkertaiseksi V keisari suostui huomattavasti pienempään kurssin muutokseen maatilojen veron osalta -> näkyi v maakirjassa Seurasi kysymys ns. lappalaisten lapinverosta ja sen asemasta 14
15 1800-luku ns. tunturi-, kalastaja- ja metsälappalaisten vero v kollektiivinen ja pohjautui vuoden 1760 ohjesääntöön - ei perustunut maatiluksiin 15 - vuosien 1845, 1855, 1875 ja 1905 maakirjoissa koontisummana -tunturilappalaiset maksoivat osuutensa poroluvun perusteella, -kalastajalappalaiset kalastuspaikkojen ja niittyjen perusteella ja -metsälappalaiset teoriassa metsästyksen mukaan.
16 Lapin maiden hallintakysymys on katsottu kytkeytyvän verotuksen historialliseen luonteeseen Verotus = ylhäältä alaspäin ohjattu talouden ja vallankäytön mekanismi Lappi on ollut omalaatuinen alue verotuksen suhteen
17 Kruunun maanhallinta Kruunun maanomistuksen perustana on nähty tutkimuksissa v:n 1542 Kustaa Vaasan julistus Perustui kuitenkin keskiaikaisiin lakeihin ja kuninkaallisiin määräyksiin Maanjako-oppi eli jaettu omistusoikeus Ei KV:n aikana Oppirakennelma tuli Ruotsin valtakunnassa 1500-luvun lopulla lahjoitus- ja läänitysmaiden myötä, voimissaan erit luvulla Peräisin sydänkeskiajan eurooppalaisista yliopistoista Tavallaan tuolloin keskiaikainen feodaaliajattelu ja -oikeus Läänitysjärjestelmän vahva ote -> samalla myös maanomistuksesta erivahvuisia osaoikeuksia Dominium directum dominium utile
18 Maanjako-oppi Veronmaksu toimi hallintasuhteen määrittäjänä Talonpoika maksoi määritellyn veronsa -> perintöoikeudellinen hallintasuhde tilaansa 1620-luvulta lähtien: jos verot maksamatta -> tila kruunulle Lisäksi muunlaista maata: Kylien ja pitäjien yhteismaita eli yleismaita eli allmenninkejä Kruunun maata Yleismaalle uudistilan perustanut oli kruunun uudistilallinen Erämaat Entäpä Lappi? Vanhastaan tutkimuksissa oli: 1600-luvulla kruunun omistusoikeus Lapin maihin Kuitenkin jo keskiajalta johdonmukainen linja yleismaihin
19 Lappi 1600-luvun kruununhallinnossa 1600-luvun alkupuolella Lapin asema kruununhallinnossa stabilisoitui Kruunulta myös oikeutta ja suojaa esim. nautintamaita koskeneissa kiistoissa Ongelmaksi tuli asutuksen ja maankäytön ja siitä johtunut verotuksen epäyhtenäisyys muuhun valtakuntaan nähden Mm. autioitumissäännöt Oikeudenkäytön tulkinnat Verotuksen epämääräisyys
20 Lappi 1600-luvun kruununhallinnossa Muutama keskeinen kuninkaallinen määräys aiemmin esillä olleiden lisäksi vuoden 1602 verollepanoasetus ( ) =kirjava lapinverojärjestelmän uusimisyritys kymmenysverotukseksi -poroista, metsästyksestä, kalastuksesta -tavoitteena oli myös veroamaksavien maiden ja vesien selvittäminen - asetus on nostettu merkittävään asemaan nykypäivän linjauksissa
21 Lapin verotushistoria Epätasainen ja epäoikeudenmukainen verotus talonpoikaispitäjissä -> v vuotuisveron uudistus -> kamreeri Juhana Ottenpojan komissio v:sta 1608 Vuosien yritys siirtyä lapinverossa kymmenysverotukseen Luonnontuotteista siinäkin: porot, metsästys, kalastus Veronvuokrauskausi Verot vuokralla Tornion porvareille: birkarl-kausi Ei säilynyt tietoja mutta oli kevyt rasitus
22 Lapinveromaa Veromaa-käsitteen käyttöönotto ennen 1600-luvun puoltaväliä Lapissa = kruunun virkamiehet Ei ikivanha saamelainen järjestelmä Väline Lapin yhtenäisemmässä hallinnollis-oikeudellisessa asemassa muuhun valtakuntaan Välittävä käsite maankäyttöön ja verotukseen Lapin verotuksen mieltäminen maasta saatavien elinkeinojen tuoton verottamiseksi Verotus maanhallinnan osoittajaksi -kruunun interventio? parempikin puoli asiassa
23 Lapinveromaa Veromaa = lapinkylien sukujen perintömaiden ja talonpoikaisen tilajärjestelmän välimuoto Kruunu sovelsi pyyntitalouden maanhallintaan ja elinkeinojen tuottoon tilajärjestelmän periaatteita mm. autioituminen, oikeudelliset toimenpiteet Erinomaisen edullinen veromaan haltijalle: ei velvoitteita kuten tilajärjestelmän talollisilla
24 Lappi 1600-luvun kruununhallinnossa Valtakunnan hallinto uudistuksen kohteena luvulta lähtien Erit. Kaarle XI:n iso reduktio -> Lapinmaat myös muutoksessa mukana ss. Vuonna 1690 kuningas määräsi maaherra Gotthard Strijkin laatimaan suunnitelman verotusperusteiden uusimiseksi Lapissa Selvitystyö mutta ei toteuttamiskelpoinen Verotus olisi poromääriin perustunut Uudistilalliset olisivat siirtyneet maamiehen verolle
25 Lappi 1600-luvun kruununhallinnossa Valmistelutyö verollepanokomissiolle Maaherra Gustav Douglasin johdolla -> 1695 selonteko: Metsälappalaisilla olisi kunkin lappalaisen hallitsema maa, jota hyödynsi elinkeinoilleen -edellyttäisi maiden ja vesien mittaamista Porolappalaisilla ei olisi maahan pohjautunut verotus tullut lainkaan kyseeseen heidän kiertelevän elintapansa vuoksi -> Kohtuuttoman laajan ja monitahoisen uudistustyön vuoksi verotusperuste tulisi olla lapinkylittäin kiinteä summa (vrt. nykypäivän näkemykset)
26 Verotus 1700-luvun Lapissa Kiinteä kollektiivi kylävero ei perustunut kylän maanomistukseen (vrt. nykypäivän kannanotot) Lappalaisiksi kirjatut maksoivat vakioitua elinkeinojen tuottoon perustuvaa veroa, uudistilalliset maatalouden tuotto sekä metsästys ja kalastus Uudistilallisten poronhoito oli osa karjataloutta Muuttumattomana 1760-luvulle saakka Uudistilojen verometodi
27 1800-luvun verotus VEROTUS: -siirtyi Ruotsin ajalta sellaisenaan autonomiseen Suomeen 27 -Peräpohjolan puolella (Kemin kihlakunta) sekä Sodankylän pitäjässä verotilat maksoivat normaalia maaveroa 1920-luvulle saakka Lisäksi henkivero
28 1800-luku V kerran Lapin tilat maakirjaan Viljantuotto, karjan tuotto voissa, päivätyöt, kyytiverot Rahanarvon muuttaminen ruplakantaan erit luvulla, mutta v rahamanifesti Suomessa Myös lapinvero tuli suorittaa ruplissa Suoraan muutettuna verorasitus kasvanut kolminkertaiseksi V keisari suostui huomattavasti pienempään kurssin muutokseen maatilojen veron osalta -> näkyi v maakirjassa Seurasi kysymys ns. lappalaisten lapinverosta ja sen asemasta 28
29 1800-luku ns. tunturi-, kalastaja- ja metsälappalaisten vero v kollektiivinen ja pohjautui vuoden 1760 ohjesääntöön - ei perustunut maatiluksiin 29 - vuosien 1845, 1855, 1875 ja 1905 maakirjoissa koontisummana -tunturilappalaiset maksoivat osuutensa poroluvun perusteella, -kalastajalappalaiset kalastuspaikkojen ja niittyjen perusteella ja -metsälappalaiset teoriassa metsästyksen mukaan.
30 P O R O S A A M E L A I S E T JA P O R O N H O I T O
31 1800-luku 31 Porosaamelainen asutus 1800-luvun Suomen Lapissa -laidunnus ulottui 1700-luvun lopulla Inarin länsiosiin ja 1800-luvun alussa Kittilän pohjoisosiin, Sodankylän latvoille -Enontekiön porosukujen suuri vaihtuvuus luvulla -vakiintui muutama suku Käsivarren seutuville: Valkeapää, Nikodemus, Magga, Labba, Lodda ja Vasara -erityisesti Ruotsin puolelta yhä voimakkaampi laidunnus, osin myös Koutokeinon suunnasta
32 1800-luku 32 -Poronomadismin kriisivuodet 1800-luvun jälkipuolella vaurastuminen, keskittyminen ja poromäärien huomattava kasvu -mm. Näkkäläjärville mahdollistui siirtyminen täyspaimentolaisuuteen -muuten pienyhteisöt suljettuja, säädeltiin erit. avioliittojen avulla -Seuraukset: laidunahtaus, jyrkät ristiriidat, porovarkaudet: erit. Enontekiöllä
33 1800-luku -Voimakas tila-asutuksen kasvu ja poroluvun kasvu johtivat konfliktiin -Osa suvuista pakotettuja muuttamaan syvemmälle Suomen Lappia -erit. Inariin 1850-luvulta lähtien mutta myös Sodankylään 1870-luvulta lähtien ja myös Kittilään -Samaan aikaan Ruotsin puolelta yhä kasvava laidunnus Enontekiön alueella 33
34 1800-luku Käytännön seuraukset: 1852 Norjan-rajan sulkeutuminen -> n. 300 koutokeinolaista siirsi kirjansa Kaaresuvantoon 1888/89 rajasulku Ruotsin vastaisella rajalla -> suuri joukko perhekuntia siirsi kirjansa Koutokeinoon 34 Viimeistään 1800-luvun puolivälissä Enontekiön porosaamelaiset ryhmittyneet pieniin porokyliin Myös jutamisreitit vakiintuivat, rajasulkujen seurauksena Enontekiön sisäisiksi We- and they-group
35 1800-luku Porosaamelaisten muuttoliike jatkui Inariin, Sodankylään (Vuotso) ja Kittilään 1800-luvun loppupuolella Taustalla oli Norjan ja Ruotsin puolelta ollut laajamittainen laidunnus ko. alueille 1800-luvulla laidunahtaus 35 Sodankylään 1870-luvun alkuvuosista alkoi muuttoliikettä 1. Matti Peltovuoma Koutokeinosta, 2. Lassi Nikodemus 1874, sitten mm. Matti Ponku Karessuvannosta Maaherra: ulkomaalaisia ei saanut kirjata missään ominaisuudessa esim. henkikirjoihin Väestökirjanpitoon vasta 1890-luvun alussa Sodankylässä oli v kaikkiaan 12 porosaamelaisperhekuntaa Suomen alamaisiksi v Kittilään tuli myös 1870-luvulta lähtien yht. 7 perhettä
36 1800-luku 36 Inariin voimakas muuttoliike Norjan ja Utsjoen puolelta laiduntaminen Inarin kalastajasaamelaisilla oli vielä 1800-luvun puolivälissä hyvin vähän poroja: noin puolella perhekunnista ja keskim poroa Ruijan puolelta laiduntaneilla poronhoitajilla noin poroa talviaikaan Inarissa Vuoden 1852 rajasulun jälkeen osa Norjan porosaamelaisista asettui pysyvästi Inariin = kruununmetsätorppareiksi virallisesti Inarilaisilla oli 1860-luvulla noin poroa, 1870-luvun puolessavälissä jo noin poroa -> syntyi myös ristiriitoja uudisasukkaiden kanssa Vuonna 1900 laskettiin Inarissa olevan poroa.
37 Poronhoito luvun alkupuolella suurimmaksi poropitäjäksi Suomessa kasvoi Sodankylä samalla kun Inarin määrät pienenivät voimakkaasti Painottui talonpoikaisseuduille Syynä taustalla oli siirtyminen paliskuntajärjestelmään + suotuisat olosuhteet Aluksi vapaaehtoisena 1870-luvulta 1898 senaatin päätös vakiinnuttaa järjestelmä: Vain paliskuntien puitteissa laiduntaa valtionmailla
38 L A P I N E L I N K E I N O I S T A L U V U L T A L Ä H T I E N
39 Lapin elinkeinot 1700-luvulla Karjanhoito ja sitä myöten niittytalous oli pohjoisen talollisten pääelinkeino Levisi jo 1600-luvulla Lapinmaan puolellekin Lammastalous etenkin levisi: Kemin Lapissa oli vielä 1750-luvulla enemmän lampaita kuin poroja
40 Lapin elinkeinot 1700-luvulla Karjanhoito 1700-luvun loppupuolella Verosavua kohti lehmiä: Kittilässä seitsemän, Sodankylän alueella kuusi, kuten myös Kuusamossa kuusi Kemin emäpitäjässä 8 lehmää Rovaniemellä 10 lehmää Lampaita oli taloissa yleensä 12-13, Lapinmaan puolella 10, kun koko läänissä noin 9
41 Lapin elinkeinot 1700-luvulla majavanpyynti Kittilässä 1700-luvulla Ruotsin valtakunnan merkittävintä = lapinveron peruste siellä Kemin Lapin kalavedet yhteisnautinnassa viimeistään 1700-luvun alkupuolella -Inari ja Utsjoki poikkeuksia -Kemin pitäjässä jo 1690-luvulla poikkeaa Tornionlaakson kehityksestä, =kaukokalastus
42 Elinkeinot 1700-luvulla Lohenpyynti: -alajuoksun patopyynti hyvin tehokkaaksi -> jatkuvia riitoja 1600-luvun alkuvuosista lähtien Patopyynti keskitettiin kruunun padoille Kruunu sovelsi yleismaa-käsitettä vesialueisiinkin kuninkaanväylä 1618 Schedingin sopimus Manttaalitiloille oikeus lohenkalastukseen ja kiinteä lohivero Voimassa 300 vuotta
43 Lohenpyynti 1660-luvulta kiertävät kullekunnat Kemijoella (8) 1733 Tornionjoelle, myös 8 kruununpatoa (myöh. 6) Lohenpyynnin omistuskysymys kehittyi 1700-luvulla V kalastussääntö: kruunu omisti suurten jokien kalastuksen Talolliset saivat veroa vastaan nauttia Talolliset vuokramiehen asemaan
44 44
45 45
46 Teollistuva Lappi Kemin sellu- ja paperitehtaat: Kemi Oy 1919 ja Veitsiluoto Oy 1930-l selluloosa Sahat Lapin Kulta Oy Kirjapainot Kemissä ja Torniossa II maailmansodan jälkeen: Kekkoslaista politiikka Lapin teollistamiseksi Kaksi merkittävää toimenpidettä Kemijärven sellutehdas 1965 Kemijärvi Oy:nä -> 1968 Veitsiluoto Oy:öön -> 2008 Outokummun Tornion terästehdas (ferrokromitehdas) <- Kemin Elijärven kromikaivos l. Keri Oy
47 Lapin työllistäjät 2000-luvulla Kaupanala on ollut 2000-luvulla Lapin maakunnan elinkeinoista toimialoittain tarkasteltuna toiseksi tärkein yhteiskunnallisten palvelujen jälkeen Vuonna 2004 kauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta tarjosi noin työpaikkaa, mikä oli 15 prosenttia kaikista Lapin työpaikoista. Määrä oli noin enemmän kuin teollisuudessa Liikevaihdolla mitattuna Lapin maakunnan yritystoimipaikoista vuonna 2004 tukku- ja vähittäiskauppa oli myös toiseksi suurinta, noin 1,67 miljardin euron liikevaihdolla suurimmalla alalla teollisuudessa liikevaihto kohosi noin 4,2 miljardiin euroon Vuonna 2004 esimerkiksi kaivostoiminnassa liikevaihto jäi 49 miljoonaan euroon (2012 neljä toimivaa metallimalmikaivosta, 2011: 121 milj. euroa) Matkailu Lappiin!
48 Mökkien osuus asuntokannasta 2010 SUOMI LAPPI Mökkejä Asuintalot Yhteensä joista mökkejä % Lähde: Tilastokeskus, Asuminen, Rakennukset ja kesämökit
49 Matkailuyöpymiset 2000-luvulla LAPPI TORNIONLAAKSO TORNIONLAAK- SON OSUUS % , , ,5 Lähde: Lapin liitto, tilastot, matkailu
50 LAPIN VÄESTÖKEHITYKSEN ERITYISPIIRTEET LUVULLE SAAKKA
51 Lapin väestökehitys -väkilukuun vaikuttaa kolme tekijää -syntyvyys, kuolevuus, muuttoliike -liikaväestö purkautuu jollain tavalla: -uudisasutus -poismuutto -väestökatastrofi -Lapissa väestönkasvu kanavoitui 1800-luvulla erityisesti uudisasutukseen -muuttoliike oli vähäistä ja naapuripitäjien välistä (vrt. siirtomaakäsitys) -varsinkin tilojen halkominen
52
53 Lapin väestökehitys 53 Miksi väkiluvun kasvu oli Lapissa voimakasta? 1. matala kuolleisuus 2. korkea syntyvyys (hedelmällisessä iässä olleiden kasvava määrä kun kuolleisuus ei ollut korjannut pois, ts. ikärakenne) 3. vähäinen muuttoliike Yksittäisiä henkilöitä, harvoin perhekuntien muuttoa 1800-luvun lopulla positiiviseksi
54 Peräpohjolan maalaiskuntien väkiluvun kehitys 1800-luvulla Kemi Tervola Simo Rovaniemi Kemijärvi Kuolajärvi Alatornio Karunki Ylitornio* Turtola Kolari Yhteensä
55 Siirtolaisuus Siirtolaisuutta ei Lapista mutta Peräpohjolasta kyllä, erit. Tornionlaaksosta ja Kemin maalaiskunnasta Käynnistyi Tornionlaaksosta 1860-luvulla (Ruijan kautta) 55 Kaikkiaan vuosien aikana lähti nykyisen Lapin läänin alueelta siirtolaisiksi Amerikkaan noin 7200 henkeä, virallisesti passiluetteloiden mukaan 3627 henkeä. Koko Suomesta henkeä, 52 % Vaasan läänistä Määrällisesti eniten lähtijöitä oli Alatorniolta ja Kemin maalaiskunnasta, mutta väkilukuun suhteutettuna suurimmat siirtolaismäärät olivat Simosta, Karungista, Kemijärveltä ja Ylitorniolta.
56 Siirtolaisuus Väkilukuun suhteutettuna: Kemijärvi 5,5 Karunki 5,3 Kemi mlk 5,3 Simo 4,9 Leipä, vapaus, vaurastuminen, houkutukset, asevelvollisuus
57 Siirtolaisuus Muurmannin eli Ryssän rannan siirtolaisuus luvulta lähtien Pummanki, Uura, Salmijärvi sekä Kuolan rannikko v luterilaisia suomalaisia asui 350 henkeä V luterilaisia suomalaisia asui henkeä 57 Vahvasti vaikutti Suomen Jäämerenkysymykseen, joka yhteydessä kysymykseen isänmaan Suomen koko kansasta:
58 Lapin läänin alueen väkiluvun kehitys Vuosi 58 Väkiluku
59 Ruotsin siirtolaisuus: Suomesta Ruotsiin 1950-luvulta lähtien Huippuvuodet 1960-luvun lopulta 1970-luvun alkuun Kaikkiaan Suomesta muutti Ruotsiin vuosina henkeä Volvo, Gislaved, Felix Eskilstuna, Borås, Göteborg Lapin läänistä ulkomaille henkeä
60 60
Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?
Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotSAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -
SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - Oik. kand. Heikki J. Hyvärinen Saamentutkimuksen seminaari Levillä 30.9. 1.10.2010 1 NYKYINEN TILANNE JA KYSYMYKSIÄ
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotVäkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)
indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotKUVAILULEHTI. Julkaisun päivämäärä 24.10.2006
1 KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Vahtola Matti Enbuske Mauno Hiltunen Tarja Nahkiaisoja Juha Joona Julkaisun päivämäärä
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
LisätiedotTyöpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan
1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA
MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010
LisätiedotJulkaisun päivämäärä 24.10.2006. Jouko Vahtola: Yhteenveto Lapinmaan maaoikeustutkimuksesta 2003-2006
KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Vahtola Matti Enbuske Mauno Hiltunen Tarja Nahkiaisoja Juha Joona Julkaisun päivämäärä
LisätiedotLausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä
Laurila, A & Saarinen, E & Saarinen, H Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Kartan lähde: Jouni Kitti, Saamelaiset eilen ja tänään. 1 Lausunto Saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä Työryhmän
LisätiedotTuulivoimarakentamisen vaikutukset
Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting
LisätiedotL A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U
L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S 2 0 1 7 - L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U Lappi avainlukuina Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
24.3.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2015-29.2.2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015
LisätiedotMAANHANKINTA JA -MYYNTI SEKÄ MAAOMAISUUS
MAANHANKINTA JA -MYYNTI SEKÄ MAAOMAISUUS Vuosittain: 2010-2016 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2016 MAANHANKINTA 2016 MAAOMAISUUS 31.12.2016 Maanhankinta
LisätiedotSanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi
Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto 23.3.2017, Kemijärvi Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361
LisätiedotSUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT
SUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT ALATORNIO Rippikirjat 1750-1799 IK 203 " 1780-1828 IK 204 " 1819-183 IK 205 " 1826-1851 IK 206 " 1845-1868 IK 207 " 1859-1868 IK 208 Lastenkirjat 1860-1880 Syntyneet
LisätiedotOmaishoitajaliitto Lähellä ja tukena
Omaishoitajaliitto Lähellä ja tukena Lähdetieto: Liirum laarum 5.4.2019 Seminaari Matti Meikäläinen Omaishoitajista pääasialliset auttajat, n. 300 000 naisia 61% miehiä 39% ei-työelämässä 34-54% ansiotyössä
LisätiedotLapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito:
Lapin liitto 3.3.2010 Lapin kuntien talousarviot vuodelle 2010 Vertailutiedot: kuntien antamat ennakkotiedot vuoden 2009 tilinpäätöksistä ja Tilastokeskus Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen
LisätiedotKUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011
KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011 Luvut 1000 As.luku Toiminta- Valtion- Tilikauden Tilikauden Lainat Netto- Kunta 2011 kate Verotulot osuudet Vuosikate Poistot tulos yli-/alijäämä 31.12.2011 invest.*) Enontekiö
LisätiedotLAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus
LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus 2005 2004 Pelkosenniemi 5 770 5 159 Enontekiö 5 188 4 708 Utsjoki 4 955 5 244 Muonio 4 873 4 279 Sodankylä
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotMAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI
MAATALOUS 9 SEUTUKUNTA Kunta Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat ) Meijereihin viedyt maitomäärät milj. litraa Maidonlähettäjien lkm Maitoa (litroina) lähettäjää kohti Tilojen lkm Peltoa viljelyksessä (ha)
LisätiedotMaahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa
Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Kotouttamistyön yhteistyöpäivät 27. 28.9.2017 Levi Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Lappi elinympäristönä haasteita riittää Lappi on harvaanasuttu ja pitkien
LisätiedotHIRVIKOLARISEURANTA LAPPI Lapin ELY, Ramboll Finland Oy
HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI 2000 2017 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 12.3.2018 1 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 2017 Tieliikenteessä kuoli 7 henkilöä (2016 / 15 hlöä, 2015 / 11 hlöä, 2014 / 13 hlöä).
LisätiedotLAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas
LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas Sisältö: Käyttötalous yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito
LisätiedotSUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT
SUOMEN KIRKONARKISTOJEN MIKROFILMIT ALATORNIO Rippikirjat 1750-1799 IK 203 " 1780-1828 IK 204 " 1819-183 IK 205 " 1826-1851 IK 206 " 1845-1868 IK 207 " 1859-1868 IK 208 Lastenkirjat 1860-1880 Syntyneet
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja
Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista
LisätiedotLapin kirjastokokous
Lapin kirjastokokous 8.5.2014 Peruspalveluarviointi Kirjastotilastot OKM:n ajankohtaiset Lapin aluehallintovirasto, Satu Ihanamäki, opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 6.5.2014 1 Peruspalveluarviointi
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015
LisätiedotLeader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio
Lappi Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio Pohjoisimman Lapin Leader (PLL) Sodankylä, Inari, Utsjoki, Savukoski,
LisätiedotSPIRIT OF INARI LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA
SPIRIT OF INARI 1.11.2018 LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA Johanna Liinamaa, toiminnanjohtaja Leader Pohjoisin Lappi ry LAPIN LEADER-RYHMÄT Lapin Leader-ryhmät Leader Peräpohjola (51) Simo, Keminmaa,
LisätiedotLapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012
NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.7.2012 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Työttömiä
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus vuodelta 2017 maksettavasta lihan ja vuodelta 2016 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä vuodelta 2017 maksettavasta eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta Valtioneuvoston
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotMaa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne
LisätiedotMaahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta
Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa
LisätiedotLapin kuntien henkilöstönäkymät
LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7
LisätiedotVäestömuutos hankekunnissa
Väestömuutos hankekunnissa Nettomuutto v. Väestömuutos % - -40,0-30,0-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 Ikärakenteen muutos - Lapissa ja koko maassa 30 20 10 0-10 -20-30 0-14 -vuotiaiden määrän muutos % 65 v. täyttäneiden
LisätiedotAlueelliset vastuumuseot 2020
Alueelliset vastuumuseot 2020 Nelimarkka-museo Porvoon museo HAM Helsingin taidemuseo Helsingin kaupunginmuseo Hämeenlinnan kaupunginmuseo Hämeenlinnan taidemuseo Joensuun museot Jyväskylän museot Kainuun
LisätiedotMistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?
Maanmittaus 85:2 (2010) 5 Maanmittaus 85:2 (2010) Saapunut 8.6.2010 ja tarkistettuna 28.9.2010 Hyväksytty 30.9.2010 Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Arvo Vitikainen Aalto-yliopiston teknillinen
LisätiedotINHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI. Lapin pelastuslaitos
INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI Lapin pelastuslaitos Sisältö Lapin pelastuslaitos Lapin hälytystilastot 2018 maastopalot Ruotsin virka-aputehtävä Pelastuslaitokset Pelastuslaki 379/2011 Asetus
LisätiedotVastuullisesti kasvava Lappi
Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän
LisätiedotReunahuomautuksia Marjut Aikion kirjoitukseen
54 Tiedepolitiikka lehdessä 2006:4 professori emerita Marjut Aikio käsitteli ajankohtaisia saamelaiskysymyksiä. Aikio kommentoi kirjoituksessaan eri toimijoiden kannanottoja, myös minun. Marjut Aikio yrittää
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 777/2014 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2014 maksettavasta lihan ja vuodelta 2013 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden
LisätiedotHirvikolariseuranta. Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy
Hirvikolariseuranta Lappi 2-216 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 17.3.217 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 216 Tieliikenteessä kuoli 15 henkilöä (215 / 11 hlöä, 214 / 13 hlöä). Vuosien 2-216 ka. oli 14
LisätiedotSukuseura Bihtožat ry 1/6. Asiat: 1) Lausunnonantajan asemaa koskeva hakemus 2) Sukuseura Bihtožat ry:n lausunto saamelaiskäräjälain uudistamisesta
Sukuseura Bihtožat ry 1/6 Valtioneuvostolle PL 23 00023 Valtioneuvosto Asiat: 1) Lausunnonantajan asemaa koskeva hakemus 2) Sukuseura Bihtožat ry:n lausunto saamelaiskäräjälain uudistamisesta 1. Hakemus
LisätiedotKulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa
Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotLapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja
Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839
LisätiedotNUORTEN POROTALOUDEN- JA MUIDEN LUONTAISELINKEINONHARJOITTAJIEN ALOITUSTUKI
NUORTEN POROTALOUDEN- JA MUIDEN LUONTAISELINKEINONHARJOITTAJIEN ALOITUSTUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Vuosittain: 2007-2016 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia
LisätiedotArktinen kestävä matkailudestinaatio liisa kokkarinen
Arktinen kestävä matkailudestinaatio 2018 2019 liisa kokkarinen Keitä me ollaan ja mistä me tullaan Toivotetaan tervetulleeksi: Meidän tuleva työvoima Ministeriöiden edustajat Arktisten asioiden asiantuntijat
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Alku Lapin yleisten kirjastojen yhteiselle kokoelmapolitiikalla
YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Alku Lapin yleisten kirjastojen yhteiselle kokoelmapolitiikalla Erikoiskirjastonhoitaja Kati Vuontisjärvi Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Lappi lukuina 21 kuntaa
LisätiedotLAPIN SUHDANTEET 2016
LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020
LisätiedotSote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja
Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotPANEELI: LIIKENNESTRATEGIAT JA KÄYTÄNTÖ MITÄ POHJOISESSA PITÄISI TEHDÄ? L M. Hanne Junnilainen Liikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting
PANEEI: K K F IIKENNESTRATEGIAT A KÄYTÄNTÖ MITÄ POHOISESSA PITÄISI TEHDÄ? M Hanne unnilainen iikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting APIN IIKENNEPÄIVÄ 2017 27.11.2017 AUEEISTEN ENTOASEMIEN
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotKuntien maaseutuviranomaisten yhteystiedot
11.9.2017 Kuntien maaseutuviranomaisten yhteystiedot Tunturi-Lapin maaseutulautakunta Muonion kunnan Tunturi-Lapin maaseutulautakunta hoitaa Muonion, Enontekiön ja Kittilän kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisen
LisätiedotMAAOMAISUUS Vuosittain:
MAAOMAISUUS Vuosittain: 2000-2009 Lapin työ- ja elinkeinokeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2009 MAAOMAISUUS 31.12.2009 Enontekiö 2,91 27,14 30,05 Inari 219,58 158,77 378,35 järvi 59,49 19,16 78,65
LisätiedotHarvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa
Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu
LisätiedotKUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET
KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET Vuosittain: 2000-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 Elänten hyvinvointituki Eläinten hyvinv.tuki 2012- EU:n nautapalkkio
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) YTH:n alueelliset koulutuspäivät Oulu Kuluttajapalveluiden valvonta Tukesissa
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) YTH:n alueelliset koulutuspäivät Oulu 19.9.2017 Kuluttajapalveluiden valvonta Tukesissa 1 Tukesin Kuluttajapalvelut-ryhmä Ryhmän toiminta alkoi 1.5.2016, kun kuluttajapalveluiden
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 29.3.2017 1 Teknologia-avusteiset kotihoidon palvelut Teknologiapilotit ovat liikkeellä (Inari, Kolari, Kittilä, Ranua, Sodankylä, Tervola)
LisätiedotMAATILATALOUDEN AVUSTUKSET
MAATILATALOUDEN AVUSTUKSET Vuosittain: 2000-2014 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2014 MAATILATALOUDEN AVUSTUKSET 2014 Lampola- Lämpökeskus- Työympäristö-
LisätiedotRiittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
LisätiedotINARIN KUNNAN RAJANAAPURIT. Enontekiö Kittilä Sodankylä Utsjoki. Norja Venäjä. www.revontuliopisto.fi. www.inari.fi
INARIN KUNNAN RAJANAAPURIT Enontekiö Kittilä Sodankylä Utsjoki Norja Venäjä REVONTULI- OPISTON RAJANAAPURIT Inari Kolari Muonio Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Savukoski Norja Ruotsi Venäjä INARI ON
LisätiedotKATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA
LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta
LisätiedotHyvinvointikertomukset Lapin kunnissa
Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden
LisätiedotRovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS
Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi
LisätiedotKuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö
Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2014
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/214 Katsaus kaupungin ja seudun kehitykseen 213 [2] Syntyneet Tämän vuoden tammikuun aikana on syntynyt
LisätiedotLIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi
LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotLastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa
Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6
LisätiedotLUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA
LAPIN AMMATTIOPISTO LAPIN LETKA -HANKE Anna Alamattila www.lapinletka.fi LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEEKIN VALITETTAVASTI.
LisätiedotREITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari
REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä
LisätiedotLapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO
Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/218 [1] Syntyneet Tammi-huhtikuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia kuin
LisätiedotSaamelaiset ja Saamenmaa kartalla
Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset
LisätiedotLapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO
Lapin aluetoimiston esittely UTSJOKI ENONTEKIÖ INARI Henkilövaraaminen MUONIO (VAP) KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELKOSEN - NIEMIi PELLO SALLA KEMIJÄRVI YLITORNIO ROVANIEMI TERVOLA POSIO TORNIO KEMIN-
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/215 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt hieman enemmän lapsia kuin viime vuonna. Syntyneiden määrä
LisätiedotPattijoen seudun asutuksen kehitys 1
RAAHEN KAUPUNKI akm 219 Pyhtilänkankaan asutus- ja käyttöhistoria 1.6.2012 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 2 Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 Pattijoella on pitkä historia
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/218 [1] Syntyneet Tammi-toukokuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt saman verran lapsia kuin
LisätiedotLapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa
Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt hieman vähemmän
LisätiedotVäestö ja työpaikat suunnitetyö.
Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.
Lisätiedot