The Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443)
|
|
- Tommi Jaakkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 The Finnish Contribution to the CBD Notification on March 29 th 2011 (SCBD/SEL/OJ/JS/DM/74443) Programme of Work on Article 8 (j) and related provisions (Artikla 8 (j) työryhmä) 1. Artikla 8 (j) työryhmä, (introduction) Ympäristöministeriö asetti biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän artikla 8j:n kansallisen asiantuntijaryhmän. Sen tehtävänä oli koordinoida Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman tarkoittamia alkuperäiskansan perinnetietoa koskevia toimenpiteitä sekä lisätä yleistä tietämystä yleissopimuksen artikla 8j:n liittyvän työohjelman sisällöstä ja tavoitteista erityisesti Suomen saamelaisten kannalta. Työryhmän tavoitteena oli edistää työohjelman toimeenpanoa Suomessa eri ministeriöiden ja sidosryhmien yhteistyöllä sekä antaa osaltaan suosituksia yleissopimuksen soveltamiseksi ja toteuttamiseksi Suomessa. Työryhmän toimikausi oli Työryhmän työn tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys siitä, miten biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman toteutusta hallinnossa edistetään ja sovitetaan yhteen muita valtioneuvoston hyväksymiä ohjelmia, joilla on yhtymäkohtia luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön. Työryhmän tuli valmistella toimia, jotka pohjautuvat biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinteisen tiedon säilyttämiseen liittyvään artikla 8jtyöohjelmaan. Työryhmän tehtävänä oli aktiivisesti seurata kansainvälistä toimintaa ja valmistella Suomen osallistumista kansainvälisiin kokouksiin. Työryhmä toimi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman toteutusta ja seurantaa edistävän työryhmän (biodiversiteettityöryhmä) alaisuudessa. Työryhmän puheenjohtajana toimi Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi. Työryhmässä olivat edustettuina ympäristöministeriö, ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Metsähallitus, Lapin yliopiston Arktinen keskus, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaismuseo Siida ja Suomen ympäristökeskus. Työryhmässä oli edustettuna saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon asiantuntemusta. Työryhmä piti kaikkiaan 19 kokousta. Työryhmä järjesti keskeisille saamelaisalueen maankäytön suunnittelusta ja ohjauksesta vastaaville viranomaisille seminaarin, jossa käsiteltiin Akwé: Kon ohjeiden soveltamista Suomessa ja saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon huomioimista kaavoituksessa, ympäristövaikutusten arvioinnissa ja maankäytön ohjauksessa. Työryhmä kuuli työssään asiantuntijoita ja saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon haltijoita ja käytännön vaalijoita. Työryhmä on huomioinut loppuraportissaan COP 10-kokouksen päätökset, jotka koskevat artikla 8(j):tä. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa ympäristöministeriölle järjestetyssä seminaarissa. Työryhmä teetti työnsä aikana selvityksen Akwé: Kon ohjeiden suhteesta kansalliseen lainsäädäntöön ja selvityksen saamelaisesta tapaoikeudesta. Työryhmä suomensi ja ympäristöministeriö julkaisi Akwé: Kon -ohjeet. Työryhmä laati esitykset ohjeiksi Akwé: Kon - ohjeiden soveltamisesta YVA-prosessissa sekä maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanossa. Työryhmän loppuraportti löytyy osoitteesta (vain suomeksi toistaiseksi).
2 2 Sivustolle kootaan tietoa artikla 8(j):stä ja työryhmä on esittänyt, että sivustosta muodostetaan artikla 8(j):n CHM-palvelu (j) artiklan soveltamisesta Suomessa (general overview) Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa. Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisilla on kulttuuri-itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluu pohjoisin osa Suomesta (Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta). Kulttuuri-itsehallintoa toteuttaa lain nojalla perustettu saamelaiskäräjät (974/1995). Saamelaiskäräjälain mukaan saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Laissa säädetään viranomaisten velvollisuudesta neuvotella saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Kolttasaamelaisilla on oma hallintorakenne, kolttien kyläkokous, Inarin kunnassa sijaitsevalla koltta-alueella. Kolttalain mukaan koltta-alueelle kohdistuvissa merkittävissä hankkeissa tulee kuulla kolttien kyläkokousta. Saamelaisia asuu lisäksi Venäjällä, Ruotsissa ja Norjassa. Saamelaisia on Suomessa noin 9300, joista noin puolet puhuu äidinkielenään saamea. Yli 60 % saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, mikä tuo haasteita niin saamen kielen kuin luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon säilymiselle. Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityö. Suomessa biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskevat velvoitteet koskevat saamelaisia. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluu pohjoisin osa Suomesta - Enontekiön, Inarin, Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta. Perinteinen ja nykyinen saamelaisasutus on keskittynyt kalaisten vesistöjen varsille ja mäntymetsävyöhykkeelle. Pohjois-Skandinavian saamelaisväestö polveutunee ensimmäisistä Jäämeren rannikon väestöistä ja kantasaamea puhuvasta väestöstä. Jäämeren rannikon väestö omaksui kulttuurikontakteissa kantasaamen ja kantasaamelaiset kulttuuripiirteet meille tuntemattoman muinaiskielensä rinnalle ja sen tilalle. Nykysaamelaiset ovat osa kivikautisen väestön jälkeläisjatkumoa, joka asettui saamelaisalueelle heti jääkauden jälkeen. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä, pohjois-, koltan- ja inarinsaamea. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia, erityisesti pienemmät koltan- ja inarinsaame. Kieliryhmät eroavat toisistaan myös kulttuurisesti ja elinkeinollisesti. Luonnon monimuotoisuus on saamelaisten kotiseutualueella rikasta, mutta arktinen luonto on myös haavoittuvaa. Pohjoisessa maisemaa luonnehtivat laajat tunturiylängöt ja etelämpänä laajat vesistöt ja metsät. Alueen vallitsevina luontotyyppeinä ovat tunturipaljakka ja -koivikko sekä jängät eli suot. Eteläisellä alueella kasvaa myös kangasmetsää ja vanhoja aarniometsiä. Arktinen luonto on hauras ja ilmastonmuutos uhkaa muuttaa alueen luonnon tasapainoa. Uudet tulokaslajit ja puurajan siirtyminen yhä pohjoisemmaksi muuttavat alueen kasvillisuutta ja eliöstöä vaikuttaen myös alueen perinteiseen luonnonkäyttöön. Luonnon uusiutuminen on hidasta. Lähivuosien kaavoitus-, matkailu- ja liikenneratkaisut voivat heikentää paikallisesti alueen luonnon monimuotoisuutta ja perinteisen luonnonkäytön harjoittamisedellytyksiä. Saamelaisten
3 3 kotiseutualueen kauniit maisemat, kansallispuistot ja rikas luonto kiinnostavat myös matkailijoita. Tunturialueen luontotyypeistä uhanalaisiksi on luokiteltu 15 %. Biodiversiteettisopimus tunnustaa alkuperäiskansakulttuurien olevan läheisesti riippuvaisia biologisten luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja korostaa alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon merkitystä alkuperäiskansakulttuurien tulevaisuudelle. Saamelaisten kotiseutualueen nykyinen maisema on syntynyt luonnonprosessien, ihmisen ja kulttuurin vuorovaikutuksessa. Saamelaiskulttuuri on luontosidonnainen kulttuuri, jossa ihminen on osa luontoa eikä sen hallitsija. Kulttuurin tulevaisuuden elinehto on luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Saamelaiset ovat käyttäneet ja käyttävät edelleen laajoja alueita perinteisiä elinkeinojaan eli poronhoitoa, kalastusta, metsästystä ja keräilyä varten. Saamelaisessa maisemassa alueen muinainen ja nykyinen käyttö näkyvät rakenteina ja reitteinä. Maisemassa näkyvät vanhat asuinpaikat ja reitit kertovat asutusmalleista ja liikkumisesta. Vanhat reitit ovat usein edelleenkin käytössä. Metsästyskulttuuria ilmentävät maisemassa näkyvät peurakuopat ja peurakuoppajärjestelmät. Perinteiset venevalkamat, ovat edelleen kalastuksen käytössä. Poronhoidon vaikutus alueen maisemaan näkyy poronhoidon rakenteiden (esimerkiksi aidat ja kämpät) lisäksi laidunnuksen vaikutuksina alueen kasvillisuuteen. Vanha luonnonkäyttö elää saamelaisissa paikannimissä. Luonnonkäyttöä ohjaavat saamelaisyhteisön arvot ja tapaoikeus, perinteet ja maankäyttöperinteet. Työryhmä teki loppuraportissaan 28 toimenpide-ehdotusta ja 11 suositusta. Toimenpiteissä esitetään luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon ottamista huomioon lainsäädännön ja hallinnon kehittämishankkeissa sekä koulutuksessa. Työryhmä esittää, että resursseja ohjataan saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tallentamiseen, tutkimiseen ja elvyttämiseen. Työryhmä esittää myös, että parhaillaan uudistettavaan luonnon monimuotoisuusstrategiaan ja toimintaohjelmaan kirjataan uusia toimenpiteitä perinteisen tiedon suojelemiseksi. Suomen valtioneuvoston toimintaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi ohjaavassa hallitusohjelmassa on kirjattu, että saamelainen kulttuurinen tapa ja perinne käyttää luontoa turvataan biodiversiteettistrategian toimeenpanossa. Työryhmä esittää, että biodiversiteettisopimuksen eettinen menettelytapasäännös 1 suomennetaan ja saamennetaan ja säännöstön toimeenpanemiseksi järjestetään koulutusta ja ohjeistusta. Saamelaisten kotiseutualueella ja luonnon monimuotoisuuden parissa toimivien viranomaisten kouluttamista artikla 8(j):Stä ja saamelaisten luonnon monimutoisuuteen liittyvästä perinteisestä tiedosta tulee myös jatkaa. Työryhmä myös esittää, että Suomen tulee valmistautua asianmukaisilla selvityksillä ottamaan käyttöön biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen hyväksymät indikaattorit koskien kielellistä monimuotoisuutta, saamelaisten kotiseutualueen maankäytön tilannetta ja perinteisten elinkeinojen tilannetta ja kehitystä kuvaamaan perinteisen tiedon, innovaatioiden ja käytänteiden tilannetta ja kehitystä. Työryhmä esittää, että Suomi sitoutuu saamelaisten toimintavalmiuksien, ja erityisesti naisten aseman, kehittämiseen biodiversiteettisopimuksen kontekstissa ja turvaa riittävillä voimavaroilla saamelaisten mahdollisuudet osallistua näihin toimintoihin. Työryhmä on tehnyt yleismääritelmät saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvästä perinteisestä tiedosta, tavanomaisesta luonnonkäytöstä, tapaoikeudesta ja kulttuuri-ilmauksista biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen päätösten mukaisesti. 1 The Tkarihwaié:ri Code of Ethical Conduct to Ensure Respect for the Cultural and Intellectual Heritage of Indigenous and Local Communities
4 4 Saamelaiskulttuurin perinteistä tietoa ei voi ymmärtää irrallisena saamelaiselinkeinoista, saamelaisesta sosiaalisesta järjestelmästä ja saamen kielestä. Saamelaisen luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon käsittämiseksi tulee ymmärtää saamelaiselinkeinojen rooli saamelaiskulttuurissa ja perinteisen tiedon hyödyntäminen sukupolvien jatkumona. Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ilmenee saamelaisessa luonnonkäytössä ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa eli poronhoidossa, kalastuksessa, metsästyksessä, keräilyssä ja käsityössä sekä luontosuhteessa. Tieto välittyy saamen kielen luontoon, maastoon, säähän, poronhoitoon, käsitöihin, pyyntiin ja kalastukseen liittyvässä terminologiassa sekä saamenkielisissä paikannimissä. Perinteistä tietoa siirretään tietoisen opettamisen, vanhemmilta sukupolvilta saadun mallin, joikujen ja suullisen kertomaperinteen kautta sekä poronhoito-, kalastus-, keräily käsityö- ja metsästyskäytänteissä. Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tapaoikeus ohjaa perinteistä maankäyttöä, yhteisön sisäisiä suhteita liittyen maankäyttöön, luo periaatteet nautinta-alueille ja ohjaa luonnonresurssien hyödyntämistä kestävällä tavalla saamelaisen oikeuskäsityksen mukaisesti. Saamelaiskulttuurissa perinteinen kulttuuri-ilmaus tarkoittaa joikumusiikkia, saamen käsityötä, saamelaistaidetta, kertomaperinnettä ja myyttejä, kirjallisuutta, saamenkielisiä paikannimiä sekä saamelaista rakennusperinnettä. Lisäksi saamelaiseen muinaisuskoon kuuluva uhraaminen seidoille on kulttuuri-ilmaus. Uudemmat kulttuuri-ilmaukset tarkoittavat modernia saamelaismusiikkia, teatteria ja elokuvataidetta. Työryhmä on todennut, että saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon säilyminen edellyttää perinteisen tiedon ja tapojen keräämistä, tallentamista ja palauttamista saamelaisyhteisölle, rahoitusta ja maankäyttöä, saamelaiselinkeinoja ja opetusta ohjaavan lainsäädännön kehittämistä huomioiminaan saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tarpeet. Saamelaisten perinteistä tietoa ja luonnonkäyttötapoja on kerätty eri arkistoihin niin kirjallisessa, kuvallisessa kuin äänimuodossakin kansantieteellisten tutkimusten ja selvitysten yhteydessä. Perinteistä tietoa ei kuitenkaan kerätä systemaattisesti ja työtä vaikeuttaa rahoituksen, koordinoinnin, vastuiden ja asianmukaisen koulutuksen puute. Perinteisen tiedon kerääminen ei yksistään riitä säilyttämään perinteistä tietoa, tapoja ja innovaatioita biodiversiteettisopimuksen edellyttämällä tavalla vaan tietoa pitää myös palauttaa saamelaisyhteisölle takaisin. Perinteisen tiedon keräämiseen, tallentamiseen ja tiedon käyttämiseen liittyvät eettiset ja omistusoikeuteen liittyvät kysymykset. Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on osa saamelaista kulttuuriperintöä, -omaisuutta, perinteisiä elinkeinoja ja kieltä. Perinteisen tiedon tallentaminen ei saa johtaa perinteisen tiedon hyödyntämiseen vastoin saamelaisyhteisön tahtoa ja perinteistä tietoa tulee pystyä säilyttämään saamelaisyhteisön sisällä. Perinteisen tiedon tietokannat voivat kuitenkin toimia apuna perinteisen tiedon säilyttämiseksi, elvyttämiseksi ja palauttamiseksi. Työryhmä esittää että artikla 8(j):n toimeenpanoa, seurantaa ja edistämistä sekä Suomen kansainvälisten artikla 8(j):tä koskevien kokousten kantojen valmistelua varten Suomessa perustetaan eri ministeriöiden, saamelaiskäräjien ja sidosryhmien muodostama työryhmä. Saamelaisten kotiseutualueesta noin 80 % on eri tavoin suojeltua ja noin 90% alueesta on Metsähallituksen hallinnassa. Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka vastaa valtion hallinnassa olevien luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja luonnonsuojelusta. Suojelualueiden maankäyttöä ohjataan lakiin perustuvilla hoito- ja käyttösuunnitelmilla sekä Metsähallituksen sisäisillä luonnonvarasuunnitelmilla. Työryhmän työskentelyn aikana Metsähallitus päätti testata Akwé: Kon
5 5 -ohjeistusta Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa. Akwé: Kon - prosessia valmistelee Metsähallituksen ja saamelaiskäräjien perustama yhteinen työryhmä, johon saamelaiskäräjät on nimennyt jäsenet. Työryhmän jäsenet ovat perinteisen tiedon haltijoita ja työryhmässä on edustettuina eri ikäryhmät ja sukupuolet. Hoito- ja käyttösuunnitelma valmistunee kuluvana vuonna ja samassa yhteydessä luodaan pysyvä malli Akwé: Kon ohjeiden soveltamiselle Metsähallituksen toiminnassa. Työryhmän raportissaan esittämien suositusten ja toimenpide-esitysten tarkoituksena on estää saamelaisen luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon, tapaoikeuden ja perinteisen luonnonkäytön uhanalaistuminen ja säilyttää saamelaisten kotiseutualueen luonnon monimuotoisuus kulttuurisesti kestävällä tavalla myös tuleville sukupolville.
Artikla 8(j)- työryhmän loppuraportti P u h e e n j o h t a j a Klemetti Näkkäläjärvi
Artikla 8(j)- työryhmän loppuraportti P u h e e n j o h t a j a Klemetti Näkkäläjärvi 7.6.2011 tausta Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j): Sopimusosapuolien tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti
LisätiedotSAAMELAISTEN LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN LIITTYVÄN PERINTEISEN TIE- DON HUOMIOIMINEN SAAMEN KIELTEN ELVYTTÄMISOHJELMASSA
MUISTIO 1 (7) 29.8.2011 Dnro: 448/D.a.2/2011 SAAMELAISTEN LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN LIITTYVÄN PERINTEISEN TIE- DON HUOMIOIMINEN SAAMEN KIELTEN ELVYTTÄMISOHJELMASSA Viite: Saamen kielten elvyttämisohjelmaa
Lisätiedot-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö
Akwé: Kon ohjeet -tausta ja tarkoitus Kuulemistilaisuus 8.11.2013 Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö Akwé: Kon ohjeiden perusta Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen
LisätiedotToimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa
Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten
LisätiedotToimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa
Toimintamalli Akwé: Kon- ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamallia on käsitelty Saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen välisissä Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaisissa neuvotteluissa 20.11.2012
LisätiedotPUHE 1 (6) Artikla 8(j)-loppuseminaari
PUHE 1 (6) Artikla 8(j)-loppuseminaari 7.06.2011 Arvoisa ylijohtaja Tanninen, hyvä seminaariväki. Toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi artikla 8(j)-työryhmän, ympäristöministeriön ja saamelaiskäräjien
LisätiedotPUHE 1 (6) Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki!
PUHE 1 (6) 22.09.2008 Arvoisa ministeri, hyvä seminaariväki! Seminaarin teema kieli ja perinteistieto on luonteva yhdistelmä. Kyseessä on oikeastaan saman asian kaksi puolta kielen avulla siirrämme perinteistietouttamme
LisätiedotOmaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja
Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla
LisätiedotSaamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu
Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu Tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Lapin yliopisto, alkuperäiskansojen tutkimus MIN ÁRBI - SAAMELAINEN ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ seminaari 5.10.2016
LisätiedotSaamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida
Saamelainen maisema Valtakunnalliset museopäivät 25.5.2016 Anár Inari Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Esityksen rakenne Saamelaismuseo Siida hankepolku => Siidan saamelainen kulttuuriyksikkö
LisätiedotSUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA
1 (5) SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA TULEVAISUUSFOORUMI: ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN SOPEUTUMINEN, 19.4.2010
Lisätiedot3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:
1 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli: Nainen Mies 2. Valitse ikäryhmä johon kuulut: 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95 3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa
LisätiedotESITYS 1 (12) Dnro 369/D.a.2/2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto. Museovirasto PL Helsinki
ESITYS 1 (12) 23.6.2014 Dnro 369/D.a.2/2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Museovirasto PL 913 00101 Helsinki Asia: Saamelaiskäräjien esitys Faron kulttuuriperintösopimuksen
LisätiedotAsia: Saamelaiskäräjien muistio Nagoyan pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevista velvoitteista Viite: Nagoyan pöytäkirja-työryhmän kokous
MUISTIO Sivu 1/8 16.12.2013 Dnro 686/D.a.2/2013 Nagoya-työryhmä Tuuli.loven@ymparisto.fi Asia: Saamelaiskäräjien muistio Nagoyan pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevista velvoitteista Viite: Nagoyan pöytäkirja-työryhmän
LisätiedotESITYS LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET
1 ESITYS 30.5.2012 Dnro 315/D.a.5/2012 LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2013 2014 SAAMELAISKÄRÄJIEN HANKE-ESITYKSET TEEMA 7. SAAMELAISKULTTUURI KOLTTAKULTTUURIKESKUSHANKE Sevettijärvelle suunnitellaan
LisätiedotJokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia
Saamelaisten kielelliset oikeudet 1 Saamelaiset Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisista usein sanotaan, että he ovat kansa neljässä maassa, Suomessa, Ruotsissa,
LisätiedotLIITE 7 HANKESUUNNITELMA 1 / 6 SAAMENKIELISTEN PAIKANNIMIEN KERÄÄMIS- JA TALLENTAMISHANKE
LIITE 7 HANKESUUNNITELMA 1 / 6 SAAMENKIELISTEN PAIKANNIMIEN KERÄÄMIS- JA TALLENTAMISHANKE 5.1. TAUSTA Paikannimet pitävät sisällään tietoa yhteisön historiasta, merkkihenkilöistä, ympäröivästä luonnonmuodostumista,
LisätiedotSaamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry
Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana
LisätiedotKunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa
Kunnallinen näkökulma Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa M M M S A A M E L A I S T Y Ö R Y H M Ä 2 8. 1 1. 2 0 1 3 K U N N A N
LisätiedotSaamelaiset ja Saamenmaa kartalla
Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset
LisätiedotSaamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi
Lausuntopyyntö 19.06.2018 VN 675/2018 Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi Johdanto Lausunnolle lähetetty luonnosehdotus on saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen
LisätiedotLAUSUNTO 1 (6) Dnro: 358/D.a.2/2017. Ympäristöministeriö kirjaamo(at)ym.fi
LAUSUNTO 1 (6) 15.8.2017 Dnro: 358/D.a.2/2017 Ympäristöministeriö kirjaamo(at)ym.fi Asia: Lausunto koskien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamista Viite: Ympäristöministeriön lausuntopyyntö
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotSaamelaiskarajien esitys saamelaisten kestavao kehityksen ohjelman uudistamiseksi
S.A.MEDIGGt ESITYS 1 (5) SAMITIGGE SAA'MTE'GG 28.9.2010 Dnro 433/D.a.2/2010 $i
LisätiedotMiten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa?
Miten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa? Seija Tuulentie seija.tuulentie@luke.fi Metsätieteen päivä 26.11.2018 Miksi hallinta on aiheellinen kysymys? Matkailu kasvaa ja moninaistuu Kestävä matkailu
LisätiedotSAAMELAISTEN OIKEUS-, ELINKEINO-, KULTTUURIPERINTÖ- JA YMPÄRISTÖPOLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA
SAAMELAISTEN OIKEUS-, ELINKEINO-, KULTTUURIPERINTÖ- JA YMPÄRISTÖPOLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA 2016-2019 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa 8.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO 1 SAAMELAISTEN OIKEUSASEMAN JA KULTTUURINSUOJAN
LisätiedotBiologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän artikla 8j:n kansallisen asiantuntijatyöryhmän
Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän artikla 8j:n kansallisen asiantuntijatyöryhmän loppuraportti Kesäkuu 2011 Suomen luonnon monimuotoisuuden
LisätiedotTOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
LisätiedotAihe: Eduskuntavaalit 2015
Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Arvoisa vastaanottaja, Saamelaiskäräjät lähestyy Teitä ja puoluettanne eduskuntavaalien teemojen merkeissä. Saamelaiskäräjien hallitus on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt lähestyä
LisätiedotCONFERENCE WITH THE SPECIAL RAPPORTEUR ON THE
1 (6) SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHE SAAMELAISTEN ITSEMÄÄRÄMISOIKEU- DEN TOTEUTUMISESTA SUOMESSA SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJA JUVVÁ LEMET, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVI CONFERENCE WITH THE SPECIAL RAPPORTEUR
LisätiedotSaamelaiskäräjien esitys saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi valtion vuoden 2020 talousarvioon
1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Saamelaiskäräjien esitys saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi valtion vuoden 2020 talousarvioon Saamelaiskäräjät esittää kunnioittavasti valtion
LisätiedotAsia: Saamelaiskäräjien lausunto Viite: Hallituksen esitys Eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LAUSUNTO 1 (5) 17.1.2013 Dnro: 43/D.a.2/2013 Ympäristöministeriö Kirjaamo Sähköposti: kirjaamo.ym@ymparisto.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto Viite: Hallituksen esitys Eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi
Lisätiedots Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6
kirjaamo@minedu.fi TALOUSARVIOSSA 2018 KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA 00023 Valtioneuvosto PL29 Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotSaamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät
Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti
LisätiedotESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020
ESITYS 1 (7) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja saamelaiset
Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen
LisätiedotLaki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus
Laki biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tällä lailla pannaan täytäntöön biologista
LisätiedotSAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA
ESITYS 1 (7) 5.3.2014 Dnro:232/D.a.5/2014 Lapin liitto Mervi.nikander@lapinliitto.fi PL 8056 96101 Rovaniemi Asia: SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA 2014 2017 (Lappi-sopimus) Viite: Laki
LisätiedotPUHE 1 (5) SAAME JA LAPIN YLIOPISTO-SEMINAARI LAPIN YLIOPISTO, ROVANIEMI 20.12.2010
PUHE 1 (5) SAAME JA LAPIN YLIOPISTO-SEMINAARI LAPIN YLIOPISTO, ROVANIEMI 20.12.2010 Arvoisa Lapin yliopiston rehtori, pitkäaikainen saamen kielen ja kulttuurin lehtori Leif Rantala, hyvä seminaariyleisö!
LisätiedotOlemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen
Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)
Lisätiedot1. ERÄISTÄ AJANKOHTAISISTA HANKKEISTA JA TAPAHTUMISTA ILO:n alkuperäiskansasopimuksen nro 169 ratifiointiesteiden poistaminen
KERTOMUS 1 (5) 21.3.2013 Dnro 271/D.a.5./2013 SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2012 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 21.3.2012 hyväksynyt seuraavan saamelaiskäräjälain (974/95) 7 :n mukaisen kertomuksen
LisätiedotVASTAUS 1 (5) Dnro 251/D.a.2./2018. Liikenne- ja viestintäministeriö
VASTAUS 1 (5) 28.5.2018 Dnro 251/D.a.2./2018 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Asia: Saamelaiskäräjien vastaus liikenne- ja viestintäministeriölle nimeämispyyntöön Suomen ja Norjan väliseen
LisätiedotSuomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja
1 Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja KOKOUSPÖYTÄKIRJA kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman 12.5.2015 toteutusta ja seurantaa edistävä työryhmä 2006 2016 (YM016:00/2007) TYÖRYHMÄN
LisätiedotYhtiöittämisen vaihtoehtoja tulisi edelleen selvittää ja valita vaihtoehto, joka turvaa yleiset intressit parhaalla mahdollisella tasolla.
Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Ministerin erityisavustaja Anne Kettunen Kansliapäällikkö Jaana Husu Kallio Hallitusneuvos Vilppu Talvitie Yleisesti lausumme seuraavaa uuden metsähallituslain
LisätiedotINARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS
INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS Rantojensuojeluohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 20.12.1990 Ohjelman tarkoituksena on säilyttää valtakunnallisesti arvokkaat ranta-alueet luonnonmukaisina ja
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN
SODANKYLÄN KUNTA SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN Maan hallituksen esityksessä (HE 167/2014 vp), esitettiin saamelaiskäräjälain uudistamista
LisätiedotMetsähallitus Luontopalvelut
Metsähallitus Luontopalvelut Luonnon monimuotoisuuden suojelu Suomessa ja kansainväliset sitoumukset 18.03. KARI LAHTI Mitkä ihmeen kansainväliset sitoumukset? Kansallisen oikeuden mukaan sitovia valtioiden
LisätiedotMMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus
MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus 27.11.2013 Inari Sajos Kalatalous Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Kolttalaki 9 eräät oikeudet Koltta-alueella asuvalla koltalla on tällä alueella sijaitsevilla
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015
SAAMELAISKÄRÄJIEN TOIMINTAOHJELMA JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 20.6.2012. SAAMELAISKÄRÄJÄT TOIMINTAOHJELMA 2012-2015 2 (33) SISÄLLYS 1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 3
LisätiedotVASTAUS 1 (6) Dnro:55/D.a.2/2015. Ulkoasianministeriö
VASTAUS 1 (6) 10.2.2015 Dnro:55/D.a.2/2015 Ulkoasianministeriö PL-40@formin.fi Ann-mari.froberg@formin.fi Asia: Viite: Saamelaiskäräjien vastaus tietopyyntöön koskien alkuperäiskansojen kulttuuriperintöä
LisätiedotSaamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.
Sámiráđđi - Saamelaisneuvosto 27.7.2018 Saamelaiskäräjälain tarkoituksessa sanotaan, että saamelaisilla on alkuperäiskansa kulttuurinen itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella koskien heidän kieltään
LisätiedotPorokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk
Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen
LisätiedotSaamelaiskäräjien ja liikenne- ja viestintäministeriön välinen, saamelaiskäräjälain (974/1995) 9 :n mukainen neuvottelu
LUONNOS Saamelaiskäräjien ja liikenne- ja viestintäministeriön välinen, saamelaiskäräjälain (974/1995) 9 :n mukainen neuvottelu Aika: 25.1.2019, klo 9.00-12.00 Paikka: Läsnä: Etäkokous Saamelaiskäräjien
LisätiedotPUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201. Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks,
PUHE 1 (6) Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen 12.06.201 Arvoisa ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks, Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään
LisätiedotAsia: Saamelaiskäräjien taustamuistio hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisesta
MUISTIO 1 (5) 12.12.2012 Dnro: 622/D.a.2/2012 Asia: Saamelaiskäräjien taustamuistio hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisesta Viite: Hallituksen aamukoulu 12.12.2012 1. ILO-sopimuksen ratifioinnin
LisätiedotUtsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap
LisätiedotVIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM
VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana
LisätiedotMUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen
MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus 28.9.2016 / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017-2019 teemoiksi on valittu: Ihmisoikeuskasvatus-
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015 vp)
Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori ankumpu@utu.fi 11.2.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotMuiden kieliryhmien kielelliset oikeudet
Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen
LisätiedotSaamelainen perhepalveluiden asiakkaana:
Saamelainen perhepalveluiden asiakkaana: kulttuurinen konteksti ja hyvät käytännöt 3.10.2016 Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaiset; alkuperäiskansa neljän valtion
LisätiedotSaamelainen paikallinen kehittäminen
Saamelainen paikallinen kehittäminen esiselvitys 2.10.2016 Saamelainen paikallinen kehittäminen Hakija, yhteyshenkilö ja toteutusaika Hankkeen hakijana toimii Pohjoisimman Lapin Leader ry. Hankkeen yhteyshenkilö
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö on lausuntopyynnössään pyytänyt erityisesti näkemyksiä seuraavista seikoista:
LAUSUNTO 1 (5) 10.10.2011 Dnro 497/D.a.2/2011 Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Viite: Suomen ja Norjan välillä Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehty sopimus
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotOpinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma
Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen
LisätiedotLAUSUNTO 1 (5) Dnro: 244/D.a.2/2014. Ympäristöministeriö
LAUSUNTO 1 (5) 24.3.2014 Dnro: 244/D.a.2/2014 Ympäristöministeriö Kirjaamo.ym@ymparisto.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi luonnonsuojelulain muuttamiseksi Viite:
LisätiedotSaamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 1/67. Selvitys Akwé: Kon ohjeiden ja kansallisen lainsäädännön suhteesta
Saamelaiskäräjien selvitys CBD 8(j) työryhmälle Sivu 1/67 Selvitys Akwé: Kon ohjeiden ja kansallisen lainsäädännön suhteesta Saamelaiskäräjien biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
Lisätiedota SÄMITIGGE 1 SÄÄ MTE SAAMELAISKÄRÄJÄT Opetus- ja kulttuuriministeriö PL Valtioneuvosto
j \ SÄMEDIGGI 1(5) a SÄMITIGGE 1 SÄÄ MTE SAAMELAISKÄRÄJÄT Opetus- ja kulttuuriministeriö PL29 00023 Valtioneuvosto Dnro 285/D.a.2/2018 Saamelaiskäräjien esitys saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi valtion
LisätiedotENONTEKIÖN KUNNAN LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI
ENONTEKIÖN KUNNAN LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI METSÄHALLITUKSEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Enontekiön kunta kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen
LisätiedotKulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen
Kulttuuriympäristö jokaisen oma ja kaikkien yhteinen Tästä lähdettiin liikkeelle Toimijoiden välinen yhteistyö satunnaista Ei säännöllisiä kokoontumisia Puheväleissä, mutta kenen kanssa? Vuorovaikutus
LisätiedotENONTEKIÖN KUNNAN KANTA ILO-169 YLEISSOPIMUKSEN RATIFIOINTIIN SEKÄ KANSAINVÄLISEN BIODIVERSITEETTISOPIMUKSEN ARTIKLAN 8j TULKINTAAN
ENONTEKIÖN KUNTA KIRJELMÄ Ounastie 165 99400 ENONTEKIÖ P. 016 556 111 Fax. 016 556 229 kirjaamo@enontekio.fi 15.10.2012 Valtioneuvostolle ENONTEKIÖN KUNNAN KANTA ILO-169 YLEISSOPIMUKSEN RATIFIOINTIIN SEKÄ
Lisätiedotettä saamelaisten oikeudet turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa,
POHJOISMAINEN SAAMELAISSOPIMUS Norjan, Ruotsin ja Suomen hallitukset, jotka toteavat, muistuttavat, että saamelaisilla, näiden kolmen valtion kansana ja alkuperäiskansana, on oma valtioiden rajat ylittävä
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotSámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat
Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat 2007-2009 Saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö 2007-2009 Saamenkielisen kehittämisverkoston koulutus 8.11.2008 Kehittämistyö / kehittäminen Mitä
LisätiedotBiodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity
Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian
LisätiedotSaamentutkimus Norjassa
Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla
LisätiedotLAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.
LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät
LisätiedotValtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavan:
Lausunto OKM/121/050/2017 28.09.2017 Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Viite OM 1/559/2011 Asia Pohjoismaisen saamelaissopimuksen mahdollisen kansallisen voimaansaattamisen edellytyksistä Opetus-
LisätiedotSuomen kieliolot ja kielilainsäädäntö
Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus
LisätiedotEdellisen kokouksen pöytäkirja (kokous 68, ) hyväksyttiin muutoksitta.
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja KOKOUSPÖYTÄKIRJA kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman 3.9.2014 toteutusta ja seurantaa edistävä työryhmä 2006 2016 (YM016:00/2007) TYÖRYHMÄN
LisätiedotKulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
LisätiedotKartta kullanhuuhdonta-alueesta (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2016:0015 Hermanni IV Kuusisto Veli Pekka, Korhonen Erkki Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2016:0015 mahdollisista myöntämisen
LisätiedotMonitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä
Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankeen loppuseminaari Saariselkä 26.3.2009 Heli Saarikoski, Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus
LisätiedotRamsar kosteikkotoimintaohjelma
Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen
LisätiedotESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020
SÅMEDIGGI SÅMITIGGE ESITYS 1(7) SÄÄMTE Ö SAAMELAISKÄRÄJÄT Opetus- ja kulttuuriministeriö PL29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo(minedu.fi ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI
LisätiedotSaamelainen aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu Suomenkielinen käännös puheesta seminaarissa Inarissa
1 Saamelainen aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu Suomenkielinen käännös puheesta seminaarissa 5.10.2016 Inarissa MIN ÁRBI - SAAMELAINEN ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ Kunnioitettu seminaarin puheenjohtaja
LisätiedotJulkaistu 14.6.2013 klo 10.57, päivitetty 5.9.2014 klo 9.57. Helppoa osallistumista?
OSALLISUUS Leena Heinämäki, tutkijatohtori, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti, Arktinen keskus, Lapin yliopisto Heta Heiskanen, tutkija, Tampereen yliopisto Julkaistu 14.6.2013 klo
LisätiedotMONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle
LisätiedotLappi-sopimus Lapin maakuntaohjelma Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto
Lappi-sopimus Lapin maakuntaohjelma 2018-2021 Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Aluekehittämisen kuva kirkkaana uuteen maakuntaan Teemme maakuntaohjelman tilanteessa, jossa Lapilla menee taloudellisesti
LisätiedotSuomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Eduskunnan ympäristövaliokunta ja Suomen Biodiversiteettityöryhmä
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010
POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393
LisätiedotKielilaissa (423/2003) säädetään
Kielelliset oikeudet Mitä kielelliset oikeudet ovat ja kenelle ne kuuluvat? Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Suomen perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Jokaisella on
LisätiedotTutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa
Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi
LisätiedotSaamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen
LisätiedotSÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/5 Hallitus Kannanotto Metsähallituksen hallinnonuudistuksen valmistelusta
SÁMI ÁRVVUT - LAUSUNTO Sivu 1/5 Sámi Árvvut (saamelaiset arvot) on riippumaton saamelainen yhdistys, jonka toimintaa ohjaavat saamelaiset arvot. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, tukea ja edistää
Lisätiedot