Yhteiskunnan suuret muutokset ja aikuissosiaalityön haasteet

Transkriptio

1 Yhteiskunnan suuret muutokset ja aikuissosiaalityön haasteet Olli Kangas, Tutkimusjohtaja / Kela VTT, Dosentti, oa. professori Syd Dansk Universitet, Odense

2 Esityksen sisältöcc Aikuissosiaalityöstä Globalisaatio (->rakennemuutos), työelämän tertiarisaatio ja feminisaatio, fiskaalitalous vs. reaalitalous Talous, lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä Väestömuutokset Ikääntyminen Maahanmuutto Työelämän muutokset Toimeentulotuen perusosan siirtäminen Kelaan Poliittisten voimasuhteitten muutokset Mielipideilmaston muutokset Kuninkaallinen lopetus

3 AIKUISSOSIAALITYÖN cc ALAT JA TYÖMUODOT (THL) SOSIAALITYÖN ALAT arkielämän hallinta asuminen ja asunnottomuus köyhyys ja toimeentuloongelmat päihde- ja mielenterveysongelmat syrjäytyminen ja osallisuus työttömyyden yksilölliset seuraukset yksinäisyys TYÖMUODOT kuntouttava sosiaalityö toimeentulotukityö palveluohjaus työllistymisen tukeminen valtaistaminen yhteisösosiaalityö rakenteellinen sosiaalityö

4 Väestömuutokset * yksinhuoltajatalouksien yleistyminen -> (lapsi)köyhyys * maahanmuuttajamäärien kasvu: * suuri totu riippuvuus (seuraava slaidi) * suuri köyhyysriski (n. 30% vs. n. 20% in EU) * ikääntyminen -> sosiaalimenot

5 Toimeentulotuen vakioitu* yleisyys suhteessa kantaväestöön cc (6 %) (Tervola & Verho 2013) 10v- Maassaoloaika 1-4v 4-10v OECD Ent. Neuvostoliitto Pakolaismaat Muut 5 *vakioitu ikä, sukupuoli, siviilisääty

6 Vanhushuoltosuhde (65+/15-64) Latvia Romania Poland Slovakia Bulgaria Germany Hungary Slovenia Portugal Greece Italy Lithuania Spain Malta Estonia Czech Republic Switzerland EU (27 countries) Austria Cyprus Netherlands Finland France Sweden Luxembourg Belgium

7 Talous: lyhyet ja pitkät haasteet

8 25 Viennin volyymi, kotimainen kysyntä ja BKT:n kasvu: vuosittainen muutos, % Export volumes Domestic demand GDP Growth -25

9 Valtion budjetin tasapaino (vasen akseli) ja julkinen velka (oikea akseli), % BKT:sta Government financial balances Public debt 10 0

10 10 8 Kestävyysvaje vuoteen 2050 (% BKT:sta) 8, ,2 4,2 4,3 4,6 4,7 5,1 5,6 6,2 6,5 6,9 2 1,4 1,9 2,3 2,4 2,5 2,8 0-0, ,7-2,1

11 Tutkimusosasto Veroaste (% BKT:sta ) 55 1) Korotetaan veroja Growth to limits 50 Poliittinen valinta ) Käyttäjämaksut 3) Etujen leikkaukset 4) Julkispalvelujen tehostaminen: 35 Baumol in tauti DEN NOR OECD FIN SWE Wagnerin laki 5) Työvoimaosuuksien kasvattaminen

12 Elinvaiheisiin liittyvä Tutkimusosastokestävyysvaje (Kangas, Palme & Kainu 2014) 1,25 AUSTRIA FINLAND SWEDEN 0,75 0, ,25-0,75

13 Työelämän muutokset

14 Työelämän muutokset cc Tuotantorakenteen muutokset Työelämän feminisoituminen Miehisestä palkansaajamallista naisiseen palkansaajan malliin Työelämän tertiarisoituminen Työsuhteitten hapertuminen? Työ ja ei työ? Palkkarakenteen polarisoituminen? On hyväpalkkaisia töitä ja huonpalkkaisia Väestöryhmien eriytyminen toisistaan Keskiluokkien kaventuminen? Eriarvoistuminen/köyhyys absoluuttinen vai suhteellinen ongelma?

15 Toimeentulotuen perusosa Kelaan? * Miksi Kela? * Miksi ei Kela?

16 cc Kokeilut: 1990 ; 1993 ja toimeentulotuen ja sosiaalityön suhde, asiakkaiden kokemukset palvelun laadusta, kustannukset SATA -komiteassa asia jäi pöydälle Skaalaedut tietojärjestelmistä Päällekkäiset asiakkaat (seuraava slaidi) Poliittinen (ja taloudellinen kysymys) Kok & SDP (RKP) /SAK & EK vastaan Kangas, O. & Niemelä, M. & Varjonen, S. (2011): Toimeentulotuen Kela-siirron kehykset politiikan asialistoilla ja kansalaismielipide. Julkaisussa M. Niemelä ja J. Saari (toim.) (2011): Politiikan polut ja hyvinvointivaltion muutos 16

17 cc

18 Nuorten aikuisten cc ongelma Suomessa n. 5% vuotiaista ja n.10% v ei koulussa tai töissä N nuorta, joista työttömiä ei rekisteröitynyt mihinkään N. 25% totun saajista alle 25 v ja n 50% alle 35 v Tanskalaisen tutkimuksen mukaan yli 50% niistä nuoresta, jotka 1994 saivat toimeentulotukea, eivät ole nytkään töissä Suomessa vuoden syrjässä olleista nuorista vain 40% suorittaa tutkinnon; 3 v. enää 20% Nuoret kouluun tai töihin: nuorisotakuun tulokset laihoja Lisähaaste: maahanmuuttajataustaisten nuorten auttaminen Vastikkeellisuus: Tanska & Hollanti

19 Poliittisten voimasuhteitten muutokset Suomessa -> yhteiskunnallisen ja mielipideilmaston muutokset?

20 70 Puoluekannatus (%) cc eduskuntavaaleissa (Kangas & Saloniemi 2013) Vasemm SDP Vihr SMP/PS Kesk RKP KD Kok 10 0

21 YKSILÖLLINEN VASTUU cc JA YKSITYISTÄMINEN 50% suomalaisista Suomessa holhotaan liikaa 56% sosiaaliturvan vuoksi ihmiset eivät ota vastuuta itsestään Palvelujen yksityistyminen 1990 n. 90% sosialipalveluhenkilökunnasta oli julkisella; 2010 n. 70% Voimakkaimmin kasvanut voittoa tavoitteleva toiminta: 1990 lähes 0% nyt 15%; Kolmas sektori kutistunut N. 1 milj. yksit. sairaanhoitovakuutus ja 0,8 milj yksit. eläkevakuutus Ristiriitaista poliittista viestiä Soteuudistus -> yksikanavaisuus Julkisen kuihtuminen -> yksityiset yms. muut ratkaisut korostuvat Mikä kuuluu julkiselle, mikä voitaisiin hoitaa muuten:

22 Näkökulmia sosiaalityöhön Rajavaara M. (1997) Professionals and Quality Initiatives in Health and Social Services Näkökulma Lähtökohdat Keinot, menetelmät Poliittis-hallinnollinen Rajavaara M. (1997) Professsionals Edustuksellinen and Qualitity demokratia Initiatives in Health Lainsäädäntö and Social Services) Kollektivistinen agenda Julkisten palvelujen poliittinen Kansalliset laatusuositukset valvonta Palvelustandardit Kansalaisten oikeudet Laatuindikaattorit Tasa-arvo Potilasasiamiehet Laillisuus Toiminnan tarkastus Julkinen byrokratia Kansalaislähtöinen Kollektivistis-individualistinen Liike-elämälähtöinen individualistinen Kansalaisyhteiskunta Osallistuva demokratia Markkinamekanismit Tuottavuus Tehokkuus Kuluttajan valinta Yhteiskunnalliset liikkeet Kansalaisjärjestöt Vaihtoehtoiset palvelumallit Laatujärjestelmät Auditointi Benchmarking Palvelusitoumukset Ammatillinen Kollektivistinen Sosialisaatio ammattiin Professionaalinen autonomia Ammatillinen koulutus Kelpoisuusehdot Ammattietiikka Vertais- ja itsearviointi

23 Näkökulmia sosiaalityöhön Rajavaara M. (1997) Professionals and Quality Initiatives in Health and Social Services Näkökulma Lähtökohdat Keinot, menetelmät Poliittis-hallinnollinen Rajavaara M. (1997) Professsionals Edustuksellinen and Qualitity demokratia Initiatives in Health Lainsäädäntö and Social Services) Kollektivistinen agenda Julkisten palvelujen poliittinen Kansalliset laatusuositukset valvonta Palvelustandardit Kansalaisten oikeudet Laatuindikaattorit Tasa-arvo Potilasasiamiehet Laillisuus Toiminnan tarkastus Julkinen byrokratia Kansalaislähtöinen Kollektivistis-individualistinen Liike-elämälähtöinen individualistinen Kansalaisyhteiskunta Osallistuva demokratia Markkinamekanismit Tuottavuus Tehokkuus Kuluttajan valinta Yhteiskunnalliset liikkeet Kansalaisjärjestöt Vaihtoehtoiset palvelumallit Laatujärjestelmät Auditointi Benchmarking Palvelusitoumukset Ammatillinen Kollektivistinen Sosialisaatio ammattiin Professionaalinen autonomia Ammatillinen koulutus Kelpoisuusehdot Ammattietiikka Vertais- ja itsearviointi

24 Tutkimusosasto Holhous vs. individualismi Individualismi edellyttää tiettyjä kyvykkyyksiä Joissain tapauksissa pakkoempowerment Byrokraatti tietää joskus paremmin -> Pakkotilanteet sosiaalihuollossa Ulkoisvaikutusten eliminointi Vangin dilemma -> kokonaisuuden etu vs. yksilön valinta Esim. alkoholistiäidit & heidän lapsensa Tiedon epäsymmetrisyys Esim. lääkäri potilas Lyhyen aikavälin insentiivit vs. pitkän

25 Tutkimusosasto Asiakkuus ja liikeelämälähtöisyys Asiakkuus edellyttää omatoimisuutta Sopimussuhde asiakkaan ja palveluntuottajan välillä Kuluttajasuojalainsäädännön soveltuminen Hyvää: Asiakas saa kuluttajasuojan keinot käyttöön: Kollektiivinen sopimusehtojen ja markkinoinnin valvonta mahdollinen Kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelu Huonoa: aktiivisen kuluttajan vaatimukset eivät sovi kaikille: Kuluttajansuoja perustuu oletukselle aktiivisesta kuluttajasta, joka kykenee reklamoimaan, neuvottelemaan ja tarvittaessa nostamaan kanteen: vaatii kyvykkyyksiä Heikot ja hauraat asiakkaat eivät ole tällaisia kuluttajia Onko kunnillakaan kykyä kilpailuttaa ja valvoa laatua???? Ks. esim.

26 Tutkimusosasto Sosiaalityön haasteet NÄHDÄÄNKÖ POLITTIISET PAINOPISTEEN MUUTOKSEN MYÖTÄ ONGELMAT ENTISTÄ YKSILÖLÄHTÖISEMPINÄ Tunnustetaanko rakenteitten merkitys? Rakenteellisen sosiaalityön haasteet? Sosiaalityön psykologisoituminen? Empowerment rooli vahvistuu arkielämän hallinnan taitojen korostuminen köyhyyden ja toimeentulo-ongelmien ratkaisussa Syrjäytyminen ja osallisuus asuminen ja asunnottomuus

27 Tutkimusosasto Rakenneuudistus ja leikkauspaineet -> ennaltaehkäisevistä toimista tingitään -> seuraukset siirtyvät tulevaisuuteen päihde- ja mielenterveysongelmat säilyvät Miehisen palkansaajamallin rapautuminen? Muut kuin julkisten toimijoitten rooli lisääntyy työttömyyden yksilölliset seuraukset Yksinäisyys Toimeentulotuki siirtyy Kelaan ja yhdistetään muihin perusturvaetuuksiin Vastikkeellinen (osallistava) lähestymistapa lisääntyy

28 KUNINGAS JULISTAA cc HYVINVOINTIVALTION LOPPUNEEKSI Dutch King Willem-Alexander declares the end of the welfare state Youngest monarch in Europe says people must take responsibility for their own future and create their own social and financial safety nets The Independent, 17 syyskuuta 2013