Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Transkriptio

1 Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma Hallitus toteuttaa syöttötariffin biokaasulaitosten (peltobiomassa, teurasjätteet, erilaiset karjanlannat, yhdyskuntajätteet) osalta. Järjestelmän piiriin kuuluvat alle 20 MW:n laitokset. Järjestelmä sisältää markkinahinnan ja bioenergian erotuksen kompensaation. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Suomessa otetaan käyttöön kustannustehokas ja markkinaehtoinen syöttötariffijärjestelmä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi. Tariffit suunnitellaan ja mitoitetaan niin, että ne johtavat uusiutuvan sähkön tuotannon riittävän nopeaan lisäykseen. 1

2 Syöttötariffityöryhmän tehtävänanto Väliraportti mennessä tuulivoiman syöttötariffista Loppuraportti mennessä energialähteet, joita tariffi koskee tarkoituksenmukaisen syöttötariffin rakenne sekä laaditaan normaalina virkatyönä luonnos hallituksen esitykseksi syöttötariffista erityiskysymyksenä Ahvenanmaa VTT:n edustaja asiantuntijasihteerinä + VTT:n taustaselvitys Työryhmässä edustettuina: TEM, MMM, YM, VM, EMV, KUVI, Metsäteollisuus ry Työryhmän pysyvät asiantuntijat: EK, ET, TT, Fingrid, Tuulivoimayhdistys, MTK Ehdotus jäsenmaiden tavoitteiksi, uusiutuvan energian osuus vuonna 2020, % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 38 % Sweden Latvia Finland Austria Portugal Denmark Estonia Slovenia Romania France Lithuania Spain Germany Greece Italy Bulgaria Ireland Poland United Kingdom The Netherlands lisäys % osuus 2005 % The Slovak Republic Belgium The Czech Republic Cyprus Hungary Luxembourg Malta 2

3 Kriteereitä syöttötariffille Hallituksen strategiassa linjaamat kriteerit Kustannustehokkuus (maksetaan tukea juuri sen verran kuin tarvitaan, jotta uusiutuva tuotanto saadaan markkinoille) Markkinaehtoisuus (ml. sopivuus sähkömarkkinoille) Kyky lisätä tuotantoa riittävän nopeasti (tukitaso riittävän korkeaksi) Muita kriteereitä Kilpailukykyisyys muiden maiden tukijärjestelmiin Yksinkertaisuus/tarkkuus Läpinäkyvyys ja tasapuolisuus Ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys Hallinnollisesti riittävän kevyt Vaihtoehtoisia ratkaisuja syöttötariffille Kiinteähinta Sisältää yleensä ostovelvoitteen Ei markkinaehtoinen Preemio Kiinteä preemio tai putki Sähkön markkinahintariski tuottajalla Takuuhinta / hintalattia (ja mahd. hintakatto) Takuuhinnan ja pörssihinnan erotus tukena /MWh /MWh Pörssihinta Kiinteähinta (75 /MWh) Preemio (+20 /MWh) Pörssihinta Takuuhinta (55 /MWh) Takuu/katto (55/77 /MWh) 3

4 Työryhmän linjaama vaihtoehto Hollannin muuttuva preemio Tavoitetaso tariffille Tuottaja myy sähkön itse (tasevastuu) Tukena maksetaan pörssihinnan ja tavoitetason välinen erotus Ohjaa tuotantoa kalliimmille tunneille /MWh Pörssihinta Vuosikeskiarvo Tavoitetaso Tuottajan pörssihintariski vähäinen Tariffitasojen asettaminen hallinnollisesti Tariffitaso asetetaan kalleimman tarvittavan yksikön rajakustannusten mukaisesti Haasteena parametrien arviointi Liian alhaisella tariffitasolla investointeja ei synny, kilpailukyky muiden maiden syöttötariffeihin Sopeutettava vastaamaan kustannuksia Tariffin porrastaminen Jos ei porrasteta, hyvätuulisille paikoille ylitukea ja järjestelmän kustannukset kasvavat Porrastetaan esim. kwh/m2 roottorin pyyhkäisypinta-alaa, jolloin ylituki pienenee (tuen kesto pienempi hyvillä paikoilla) järjestelmän monimutkaisempi Tariffitason tarkastaminen / laskeva tariffi Tarkastus määräajoin tai määritetään degressio 4

5 Tariffitason asettaminen tarjouskilpailulla Talousteorian mukaan paras ratkaisu, mutta: Ongelmana, että kilpailuun voi osallistua vain tarpeeksi pitkälle kehitetyt hankkeet Kansainväliset kokemukset huonoja (Englanti, Irlanti, Ranska) Voi johtaa korkeisiin hintoihin, jos tarjouskilpailu ei toimi Tarjouskilpailuun osallistuvien hankkeiden määrä voi jäädä pieneksi, jolloin tariffitaso ei määräydy oikein Työryhmän ehdotus: Tariffitaso määritetään alkuvaiheessa hallinnollisesti ja selvitetään toimisiko tariffitason määrittäminen kilpailulla Porrastaminen vielä linjaamatta Merituulivoiman kustannukset vaikea määrittää tässä vaiheessa Demohankkeiden lisätuki investointitukena Rahoitus ja käytännön organisointi Tariffin rahoitus sähkön käyttäjiltä kerättävillä maksuilla Tiettyjen käyttäjäryhmien helpotukset? lähinnä tulonjakokysymys eikä vaikuta järjestelmän toimintaan Fingrid/FG:n tytäryhtiö perisi maksut asiakkailtaan kantaverkkolaskuttamisen yhteydessä ja jakeluverkonhaltijat perisivät rahat omilta asiakkailtaan (vrt. polttoturpeen syöttötariffi ja tehoreservimaksu) EMV seuraisi järjestelmän tehokkuutta, kustannuksia ja hyötyjä, neuvoisi ja tiedottaisi järjestelmästä sekä valvoisi lain noudattamista Tuulivoiman osalta järjestelmän piiriin kuuluisivat Suomen alueelle ja Suomen verkkoon liitettävät uudet laitokset. Edellytyksenä myös tehon tuntimittaus FG:lle Todentaminen käynnistämisvaiheessa (liittyen myös alkuperätakuuseen) 5

6 Maksatus ja laskutus käytännössä Tuottaja saa tariffirahat kaudelta Q1 TARIFFIJAKSO Q1 TARIFFIJAKSO Q2 TARIFFIJAKSO Q3 TARIFFIJAKSO Q4 JOULU MARRAS LOKA SYYS ELO HEINÄ KESÄ TOUKO HUHTI MAALIS HELMI TAMMI EMV määrittää ennakkohinnan kaudelle Q1 EMV määrittää ennakkohinnan kaudelle Q2 Verkonhaltija laskuttaa kuluttajia etukäteen verkkopalvelumaksun yhteydessä Verkonhaltija maksaa Fingridille tariffirahat Fingridin kantaverkkolaskutus huhtikuun alussa voidaan lähettää syöttötariffilaskut kantaverkkoyhtiön asiakkaille Fingrid maksaa tariffin tuottajille välittömästi, kun rahat on saatu Ennakkohinta ja läpinäkyvyys Jotta tuottaja saa tariffimaksun kohtuuajassa, joudutaan sähkönkäyttäjältä laskuttamaan tariffista etukäteen Tariffin tarkka määrä riippuu kolmen kuukauden aikana toteutuneesta sähkön hinnasta, tuotetusta tuettavan sähkön määrästä ja jakson sähkön kulutuksesta EMV julkistaisi ennakkohinnan kaksi viikkoa ennen jaksoa Ennakkohintaa korjattaisiin liukuvasti Sähkönkäyttäjiä laskutettaisiin ennakkohinnan mukaisesti ja summa voitaisiin esittää erillään JVH:n verkkolaskussa (vrt. Tanskan PSO-maksu) Sähkönkäyttäjä tietää tuen kustannukset /MWh etukäteen Liukuva korjaus pienentää maksun volatilisuutta 6

7 Syöttötariffin kattavuus Tulisiko syöttötariffin kattaa tuulivoiman ja biokaasusähkön lisäksi muita tuotantomuotoja? Mm. sahateollisuus ehdottanut syöttötariffeja biomassalle Sahoille saataisiin CHP-tuotantoa ja sivutuotteet voitaisiin hyödyntää paikanpäällä Syöttötariffi metsäteollisuuden sivutuotteille ei kuitenkaan lisäisi niiden määrää Uusien laitosten syöttötariffi nostaisi metsähakkeen hintaa ja olemassa olevien laitosten kannattavuus heikkenisi 7