Mielenterveyspalveluiden ongelmat ja haasteet

Transkriptio

1 Mielenterveyspalveluiden ongelmat ja haasteet Kristian Wahlbeck Senior Technical Officer WHO Regional Office for Europe Mental Health Programme tutkimusprofessori, THL 1 Mielenterveyspalveluiden tarve Mielenterveysongelmien suhteellinen osuus tautitaakasta on kasvamassa Monet mielenterveyteen vaikuttavat riskitekijät kasvussa: talouskriisi, muuttoliike, elämäntyylin yksilöityminen, alkoholin käyttö 2 1

2 Joka neljäs sairauslomapäivä liittyy mielenterveyden ongelmiin 30 Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahapäivät (%) Lähde: Kela 3 Mielenterveyden häiriöt ovat yhä useamman työkyvyttömyyseläkkeen syynä 50 Mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyseläkkeen saajat (%) Lähde: Eläketurvakeskus 4 2

3 Mielenterveyspalveluiden kehityssuunnat Laitosvaltaisuuden purku Avohoidon kehittäminen Integraatio yleiseen terveydenhuoltoon Palveluiden kysynnän kasvu Palveluiden käyttäjien voimaannuttaminen Mielenterveyden edistämisen ja häiriöiden ehkäisyn merkityksen ymmärtäminen 5 6 3

4 European Union (27 Belgium Bulgaria Czech Republic Denmark Germany Estonia Ireland Greece Spain Italy Cyprus Latvia Lithuania Luxembourg Hungary Malta Netherlands Austria Poland Portugal Romania Slovenia Slovakia Finland Sweden United Kingdom Croatia FYR of Macedonia Iceland Norway France Antal klienter Miten mielenterveyspalveluiden rakennemuutos on vaikuttanut? 80 % sairaalapaikoista lakkautettu 20 vuoden aikana Hoito- ja kuntoutuskodeissa olevien määrä monenkertaistunut 8000 Hoito- ja kuntotutuskotien asukkaat Järjestöt ja yksityiset Kaikki Lähde: Sotkanet År 7 Isemurhakuolleisuus Death due to suicide. Standardised death rate by inhabitants Lähde: Eurostat 8 4

5 Nuorten itsemurhat Suomalaisilla nuorilla (15-19-vuotiaat) on EU:n korkeimpia itsemurhalukuja. EU:ssa nuorten itsemurhat ovat keskimäärin selvästi vähentyneet, pari poikkeusta lukuun ottamatta (Suomi ja Irlanti). 9 Panostetaanko itsemurhien ehkäisyyn? Liikennekuolemat Itsemurhat Kuolleet/vuosi n. 300 n Viranomainen Kyllä (TraFi:ssa) Ei Tutkimusohjelma Kyllä (LINTU) Ei Tavoite asetettu Kyllä (250) Ei Vähenemä huipusta -76 % -24 % (vuodesta 1971) (v:sta 1990) 10 5

6 Mielenterveyspalveluiden rahoitus Mielenterveyden häiriöt muodostavat noin 25 % suomalaisten sairaustaakasta 44 % työkyvyttömyyseläkkeen saajlla on mielenterveyden häiriö Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset vuonna 2005 olivat 3,2 miljardia (n. 2% BKT:sta) (Sillanpää ym. 2008) MUTTA... Mielenterveyden häiriöiden osuus sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista on vain noin 13 %. 11 Mielenterveyspalveluiden rahoitusongelmat Ohjautuuko sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudenmukaisesti väestön tarpeisiin nähden? Resurssien ohjautuminen laitoshoitoon Eriarvoistava rahoitusjärjestelmä: palveluihin pääsy on käänteinen tarpeeseen Tilaaja-tuottaja mallien huono toimivuus mielenterveystyössä 12 6

7 Rakenteellisia järjestelmäesteitä Yksityinen terveydenhuolto: kustannukset ovat usein saatavuuden este laitospotilailla ei ole oikeutta Kela-korvauksiin yksityispalveluista Työterveyshuolto: monet mielenterveyskuntoutujat ovat työterveyshuollon ulkopuolella Kunnallinen terveydenhuolto psykiatrian eriytyminen muusta terveydenhuollosta Vammaispalvelut mielenterveyskuntoutujille ei ole tarjolla vammaispalveluja samoin perustein kuin fyysisesti vammaisille (Esim. Kelan vaikeavammaisten kuntoutus) 13 Kuolleisuus palvelujen tulosmittarina mielenterveysongelma liittyi 17 vuoden seurannassa n. 50 % ylikuolleisuuteen, sekä miehillä että naisilla ylikuolleisuus on erityisen suuri skitsofreniassa (n. 230 %) skitsofreniassa tautikuoleman riski on kolminkertainen riski kuolla on erityisen suuri psykiatrisessa osastohoidossa: sydänkuoleman riski on nelinkertainen Räsänen 2003 vankien joukossa mielenterveysongelma lisää jo ennestään koholla olevaa kuolleisuutta Joukamaa 2001 Heilä 2005, Joukamaa 2006 Sailas

8 Elinaikaodote Suomessa Mielenterveysongelman takika hoidossa olleet: miehet: 59 v, naiset 71 v Yleisväestö: miehet: 75 v., naiset 82 v. Elinaikaero: miehet: 16v, n. 11 v 20 vuoden aikana ero on naisilla vähentynyt noin 4 vuotta, mutta miehillä vain vajaat 10 kuukautta. Diagnoosiryhmittäin elinaikaodote on noussut kaikissa ryhmissä paitsi päihdehäiriöissä Westman 2010, julkaisematon 15 Elinaikaodotteen kehitys (naiset) Westman 2010, julkaisematon 16 8

9 Elinaikaodotteen kehitys (miehet) Westman 2010, julkaisematon 17 Terveyserojen syyt eivät selity pelkästään itsemurhilla eivät selity pelkästään riskitekijöillä onko hoitojärjestelmässä saatavuusesteitä mielenterveyspotilaille? järjestelmän rakenteelliset esteet taloudelliset esteet maantieteelliset esteet» 20 % kuntoutuskodeista on >5 km muista palveluista tiedolliset esteet» monet Käypä hoito-suositukset eivät mainitse tämän asiakasryhmän erityistarpeesta asenneongelmat ja syrjintä 18 9

10 Ikä- ja sukupuolivakioitu Itsemurhakuolleisuus kunnittain Suomessa 19 Hoitopäivät psykiatrian erikoisalan laitoshoidossa vuonna 2007 epäsuora ikä- ja sukupuolivakiointi, koko maa=

11 Merttu-hanke: monimuotoinen avohoito on vaikuttavampi kuin laitoshoito Merttu-tutkimuksen vaikuttavuusmittarina oli itsemurhakuolleisuus Itsemurhat ovat voimakkaasti riippuvaisia kunnan sosioekonomisista piirteistä (selittää 77 % vaihtelusta) Mielenterveyspalvelut ovat yhteydessä itsemurhakuolleisuuteen Avohoitopainoitteiset palvelut ovat yhteydessä itsemurhien vähäisyyteen kunnan sosio-ekonomisesta tilanteesta riippumatta Kunnan monimuotoinen avopalvelutarjonta on yhteydessä itsemurhien vähäisyyteen Päivystykselliset avohoitopalvelut Liikkuvat palvelut Päivätoimintaksiköt Sairaalahoidon vaihtoehdot Pirkola et al., Lancet 2009 Mieli 2009 / Wahlbeck 21 MERTTU-hanke: mielenterveyspalveluiden arviointi itsemurhilla mitattuna psykiatrian uudistus on Suomessa ollut oikeansuuntainen, mutta uudistus on puolitiessä: palvelujärjestelmä on alueittain edelleen liian sairaalakeskeinen avohoidon monimuotoisuudessa suuria puutteita (tarvitaan paljon lisää liikkuvia palveluita, päivystyksellisiä palveluita, vaihtoehtoja sairaalahoidolle, päiväpalveluita. järjestämisvastuun siirto terveyskeskuksille ei ole lisännyt mt-palveluiden monimuotoisuutta 22 11

12 Mitä on moderni psykiatria Pyrkimys integroituun hoitojärjestelmään Tuottaa vaikuttavaa moniammatillista avohoitoa, potilaan sosiaalista verkostoa säilyttäen Hoidon painopiste tulee olla peruspalveluissa ("yhden oven periaate"), joita tuetaan erikoissairaanhoidosta Osastohoitoa pyritään edelleen vähentämään Psykiatrian osastohoito toteutetaan yleissairaalan yhteydessä kokonaisvaltaisen hoidon toteuttamiseksi ja stigman vähentämiseksi Potilaan asemaa vahvistetaan, minimoidaan pakon käyttö ja lisätään kokemusasiantuntijoiden käyttöä palveluissa 23 Psykiatrian kehitys vuoteen 2015 linjataan tuoreessa kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (Mieli 2009 suunnitelma) 24 12

13 Mieli 2009: päätavoitteet Asiakkaan aseman vahvistaminen Edistävän ja ehkäisevän työn priorisointi Avo- ja peruspalvelujen painottaminen Palvelut yhden oven periaatteella Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistäminen Lisätietoa: 25 Lopuksi Psykiatrian kehitys on Suomessa tutkimustiedon valossa ollut oikeansuuntainen Uudistus on kuitenkin puolitiessä, ja hoitojärjestelmässä on paljon kehitettävää Terveyserojen kaventamiseksi mielenterveyspotilaisiin kohdistettava erityishuomio 26 13

14 Kiitos ajastanne! 27 14