EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

Transkriptio

1 IP/11/488 Bryssel 19. huhtikuuta 2011 EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia EU-maat ovat viime vuosikymmenen aikana kehittäneet koulutusjärjestelmiään keskeisillä aloilla, mutta ovat tästä huolimatta saavuttaneet vain yhden niistä viidestä tavoitteesta, jotka oli määrä saavuttaa vuoteen 2010 mennessä. Näin todetaan Euroopan komission tänään julkaisemassa uudessa koulutusraportissa. EU on saavuttanut reilusti tavoitteen, joka koskee matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alan loppututkinnon suorittajien lukumäärää: se on noussut 37 prosentilla vuodesta 2000 tavoitteen ollessa 15 prosenttia. Merkittävää edistystä on saatu aikaan myös koulupudokkaiden osuuden vähentämisessä, toisen asteen tutkinnon suorittavien lukumäärän nostamisessa, lukutaidon parantamisessa ja koulutukseen osallistuvien aikuisten osuuden lisäämisessä. Edistys on kuitenkin riittämätöntä tavoitteisiin nähden. Maakohtaiset tiedot esitetään jäljempänä olevassa liitteessä. Työtä ja kasvua edistävän Eurooppa strategian tavoitteena on koulupudokkaiden osuuden laskeminen alle 10 prosenttiin sekä loppututkinnon suorittavien osuuden nostaminen vähintään 40 prosenttiin. Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou pitää myönteisenä sitä, että koulutustasot ovat nousseet Euroopassa tuntuvasti. Toisen asteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittavien nuorten määrä on kasvanut kymmenen vuoden takaiseen aikaan verrattuna. Ongelmana on kuitenkin edelleen se, että Euroopan unionissa joka seitsemäs nuori keskeyttää koulunkäynnin ennen tutkinnon suorittamista ja joka viidennellä 15- vuotiaalla on heikko lukutaito. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ovat sen vuoksi Eurooppa strategian keskeisiä tavoitteita. Jäsenmaiden on tehtävä lujemmin töitä yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Komissaari vetoaa jäsenmaihin, etteivät ne tekisi leikkauksia koulutusbudjetteihinsa talouskriisin paineista huolimatta. Koulutus on hyvä sijoituskohde, sillä se edistää työllisyyttä ja talouskasvua ja maksaa pitkällä aikavälillä itse itsensä. Aikoina, jolloin julkiseen talouteen kohdistuu paineita, on toki kuitenkin varmistettava, että resurssit käytetään mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

2 Vuoteen 2020 tähtäävät viisi koulutustavoitetta EU-maiden opetusministerit sopivat vuonna 2009 viidestä koulutusalan tavoitteesta, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä: Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen keskeyttävien osuuden tulisi olla alle 10 prosenttia. (Koska osuus on nykyisin 14,4 prosenttia, tämä tarkoittaisi koulupudokkaiden lukumäärän pienenemistä ainakin 1,7 miljoonalla.) Vähintään 40 prosentilla vuotiaista tulisi olla korkea-asteen koulutus. (Tällä hetkellä korkea-asteen loppututkinnon suorittaneiden osuus on 32,3 prosenttia, eli tavoitteen saavuttaminen merkitsisi 2,6 miljoonan lisäystä tutkinnon suorittaneiden määrään.) Varhaiskasvatuksen piiriin tulisi saada vähintään 95 prosenttia lapsista, jotka ovat täyttäneet neljä vuotta mutta eivät vielä ole oppivelvollisuusiässä. (Tällä hetkellä osuus on 92,3 prosenttia, joten tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi yli lapsen lisäystä varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten joukkoon.) Lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15- vuotiaiden osuuden olisi oltava alle 15 prosenttia. (Tällä hetkellä osuus on noin 20 prosenttia kaikkien kolmen aineen osalta. Tavoitteen saavuttamisen myötä heikosti menestyvien lukumäärä pienenisi :lla.) Keskimäärin vähintään 15 prosenttia aikuisväestöstä (25 64-vuotiaista) olisi saatava elinikäisen oppimisen piiriin. (Tällä hetkellä osuus on 9,3 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen merkitsisi aikuisopiskelijoiden määrän kasvua 15 miljoonalla.) Vuotuinen koulutusraportti Indikaattoreita ja viitearvoja käsittelevässä komission vuotuisessa raportissa analysoidaan jäsenmaiden edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa. Samalla tarkastellaan, kuinka maat ovat edistyneet aiempien, vuodeksi 2010 asetettujen tavoitteiden suhteen. Tärkeimmät tulokset Vuoden 2020 tavoitteet: Vaikka tarkkojen ennusteiden esittäminen on ennenaikaista, aiempien kehityssuuntauksien perusteella voidaan päätellä, että vuoden 2020 tavoitteet voidaan saavuttaa, jos jäsenmaat pitävät niitä etusijalla ja investoivat tehokkaasti koulutukseen. Tämä on mahdollista etenkin koulupudokkaita ja loppututkinnon suorittajia koskevien kahden yleistavoitteen osalta. Vuoden 2010 tavoitteet: EU-maat ovat edistyneet tavoitteissa, mutta saavuttaneet ainoastaan matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alan tutkinnon suorittaneiden lukumäärää koskevan tavoitteen. (Kaikki vuoden 2010 tiedot ovat kokonaisuudessaan saatavilla alkuvuodesta 2012.) Osallistuminen koulutukseen ja koulutustasot: Vuodesta 2000 lähtien koulutukseen osallistuminen on lisääntynyt ja aikuisten koulutustaso noussut. Myös esikoulua käyvien lasten osuus on kasvanut. Sukupuolten väliset erot opintomenestyksessä ja oppiainevalinnoissa ovat edelleen huomattavia. Tyttöjen lukutaito on esimerkiksi poikien lukutaitoa parempi, ja suurin osa koulupudokkaista on poikia. Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alan loppututkinnon suorittajissa on enemmän miehiä kuin naisia. Raportti kattaa kaikkien EU-maiden lisäksi Kroatian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin, Turkin, Norjan ja Liechtensteinin. Raportti sisältää yleiskatsauksia ja yksityiskohtaisia tilastoja siitä, mitkä maat pärjäävät EU:n keskiarvoa paremmin ja heikommin, mitkä maat kirivät muiden saavuttamaa etumatkaa umpeen ja mitkä ovat jäämässä jälkeen muista. 2

3 Seuraavat vaiheet Jäsenmaat toimittavat tulevina viikkoina komissiolle kansalliset uudistusohjelmansa, joissa ne asettavat koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä ja korkea-asteen loppututkintojen suorittamista koskevia kansallisia tavoitteita sekä kertovat, miten ne aikovat pyrkiä näihin tavoitteisiin. Komissio esittelee piakkoin ehdotuksensa työllistettävyyttä ja opiskeluvaihtoja koskeviksi uusiksi tavoitteiksi. Lisätietoa: MEMO/11/253 Komission raportti: Progress towards the Lisbon objectives in education and training - Indicators and benchmarks, 2010/11 Esite: Education benchmarks for Europe (maakohtaiset tiedot) Euroopan komissio: European strategy and co-operation in education and training: 3

4 LIITE Vuoden 2010 koulutustavoitteiden saavuttaminen edistyminen vuosina Vuoden 2020 koulutustavoitteiden saavuttaminen edistyminen vuosina

5 1. Osallistuminen esiopetukseen Vuoden 2020 tavoite: Vuoteen 2020 mennessä varhaiskasvatuksen piirissä olisi oltava vähintään 95 prosenttia lapsista, jotka ovat täyttäneet neljä vuotta mutta eivät vielä ole oppivelvollisuusikäisiä. Suuntaukset: Esiopetukseen osallistuvien osuus on kasvanut vuodesta 2000 yli 6 prosenttiyksiköllä. Korkeimmat osallistumisasteet ovat Ranskassa, Belgiassa, Alankomaissa, Italiassa ja Espanjassa. Parhaiten suoriutuneet EU-maat: Belgia, Ranska ja Alankomaat EU Belgium Bulgaria Czech Rep Denmark Germany Estonia Ireland Greece : Spain France Italy Cyprus Latvia Lithuania Luxembourg Hungary Malta Netherlands Austria Poland Portugal Romania Slovenia Slovakia Finland Sweden UK Croatia : Iceland MK* Turkey Liechtenstein Norway Lähde: Eurostat (työvoimatutkimus). Parhaiten suoriutuneet ja heikosti suoriutuneet; b = katkos sarjassa, p = alustavat tiedot; (01) = 2001, (02) =

6 2. Perustaidoissa heikosti suoriutuvat Vuosien 2010 ja 2020 tavoite: Vuoteen 2010 mennessä lukutaidossa heikosti suoriutuvien osuuden tulisi pienentyä 20 prosentilla (laskien 17 prosenttiin). Vuoteen 2020 mennessä lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti suoriutuvien osuuden tulisi olla alle 15 prosenttia. Suuntaukset: Lukutaidossa heikosti suoriutuvien osuus laski EU:ssa 21,3 prosentista 20,0 prosenttiin (tytöt 13,3 % ja pojat 26,6 %) vuosien 2000 ja 2009 välillä (vertailukelpoiset tiedot saatavissa 18 maasta). Parhaiten suoriutuneet EU-maat: Suomi, Alankomaat ja Viro EU (18) Belgium Bulgaria Czech Rep Denmark Germany Estonia : Ireland Greece Spain France Italy Cyprus : : : Latvia Lithuania : Luxembourg (35.1) Hungary Malta : : : Netherlands (9.5) Austria Poland Portugal Romania Slovenia : Slovakia : Finland Sweden UK (12.8) Croatia : Iceland Turkey : Liechtenstein Norway Lähde: OECD (PISA). Parhaiten suoriutuneet ja heikosti suoriutuneet; ( ) = ei vertailukelpoinen. Kypros ja Malta eivät vielä ole osallistuneet selvitykseen. EU:n tulos perustuu vertailukelpoisiin tietoihin 18 maasta. 6

7 3. Koulupudokkaat Vuosien 2010 ja 2020 tavoite (myös Eurooppa strategian yleistavoite): Vuoteen 2010/2020 mennessä koulunkäynnin keskeyttäjien osuuden tulisi olla enintään 10 prosenttia. Suuntaukset: Ikäryhmään vuotiaat kuuluvien koulunkäynnin keskeyttäjien osuus laski 27 jäsenmaan EU:ssa 17,6 prosentista 14,4 prosenttiin (naiset 12,5 % ja miehet 16,3 %) vuosien 2000 ja 2009 välillä. Parhaiten suoriutuneet EU-maat: Puola, Tšekki ja Slovakia EU Belgium Bulgaria 20.5 (01) Czech Rep. 5.7 (02) Denmark Germany Estonia Ireland 14.6 (02) Greece Spain France Italy Cyprus Latvia 16.9(02) Lithuania Luxembourg Hungary Malta Netherlands Austria Poland 7.4 (01) Portugal Romania Slovenia 6.4 (01) 5.1u 5.3u Slovakia 6.7 (02) Finland Sweden UK Croatia 8.0 (02) 3.7 u 3.9 u Iceland MK* n/a Turkey Norway Lähde: Eurostat (työvoimatutkimus). Parhaiten suoriutuneet ja heikosti suoriutuneet; b = katkos sarjassa, p = alustavat tiedot, u = epäluotettavat tiedot; (01) = 2001, (02) =

8 4. Nuorten koulutustaso Vuoden 2010 tavoite: Vuoteen 2010 mennessä vähintään 85 prosentilla EU:n 22-vuotiaista olisi oltava toisen asteen tutkinto. Suuntaukset: Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden vuotiaiden osuus EU:ssa kasvoi hieman eli 76,6 prosentista 78,6 prosenttiin (naiset 81,4 % ja miehet 75,9 %) vuosien 2000 ja 2009 välillä. Parhaiten suoriutuneet EU-maat: Slovakia, Tšekki ja Puola EU Belgium Bulgaria Czech Rep Denmark Germany Estonia Ireland Greece Spain France Italy Cyprus Latvia Lithuania Luxembourg Hungary Malta Netherlands Austria Poland Portugal Romania Slovenia Slovakia Finland Sweden UK Croatia 90.6 (02) Iceland MK* n/a Turkey n/a Norway b 69.7 Lähde: Eurostat (työvoimatutkimus). Parhaiten suoriutuneet ja heikosti suoriutuneet; b = katkos sarjassa, p = alustavat tiedot; (01) = 2001, (02) =

9 5. Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alan tutkinnot Vuoden 2010 tavoite: Vuoteen 2010 mennessä matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkintojen suorittaneiden kokonaismäärän olisi noustava ainakin 15 prosenttia ja sukupuolten välisen epätasapainon tulisi vähentyä. Suuntaukset: Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan tutkinnon suorittaneiden lukumäärä nousi 37,2 prosentilla vuodesta 2000 ja naisten osuus kasvoi 30,7 prosentista 32,6 prosenttiin vuonna Parhaiten suoriutuneet EU-maat: Kasvu vuodesta 2000: Portugali, Slovakia ja Tšekki. growth share of females EU Belgium Bulgaria Czech Rep Denmark Germany Estonia Ireland Greece 26.5* : 41.9 Spain France Italy Cyprus Latvia 11.5* Lithuania Luxembourg : : 48.2 Hungary Malta 33.9* Netherlands Austria Poland Portugal Romania 89.1* Slovenia Slovakia Finland Sweden UK Croatia 81.7* : 33.2 Iceland n/a MK* Turkey Liechtenstein 41.1* : 25.8 Norway Lähde: Eurostat (UOE). * = kumulatiivinen kasvu ekstrapoloitu käytettävissä olevien vuosien perusteella. 9

10 6. Korkea-asteen tutkinnot Vuoden 2020 tavoite (myös Eurooppa strategian yleistavoite): Vuoteen 2020 mennessä vähintään 40 prosentilla vuotiasta tulisi olla korkeakoulututkinto. Suuntaukset: Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista nousi 22,4 prosentista 32,3 prosenttiin (naiset 35,7 % ja miehet 28,9 %) eli lähes 10 prosenttiyksiköllä vuosien 2000 ja 2009 välillä. Parhaiten suoriutuneet EU-maat: Irlanti, Tanska ja Luxemburg EU Belgium Bulgaria Czech Rep Denmark Germany Estonia Ireland Greece Spain France Italy Cyprus Latvia Lithuania Luxembourg p p p Hungary Malta p 21.1p Netherlands Austria : Poland Portugal Romania Slovenia Slovakia Finland Sweden p 43.9p UK Croatia 16.2(02) 18.5u 20.5u Iceland MK* : Turkey : Norway Lähde: Eurostat (UOE); (02) = *MK = entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, u = epäluotettavat tiedot. 10

11 7. Aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen Vuosien 2010 ja 2020 tavoite: Vuoteen 2010 mennessä elinikäisen oppimisen piiriin tulisi saada keskimäärin vähintään 12,5 prosenttia EU:n työikäisestä väestöstä. Vuoden 2020 vastaava tavoite on 15 prosenttia. Suuntaukset: EU:n tasolla vuotiaiden osallistuminen nousi 7,1 prosentista 9,3 prosenttiin (miehet 8,5 % ja naiset 10,2 %) vuosien 2000 ja 2009 välillä. Huomattava osa kasvusta selittyy kuitenkin aikasarjoissa olleilla katkoksilla vuoden 2003 tienoilla. Vuodesta 2005 lähtien osallistuminen on vähentynyt hiukan. Parhaiten suoriutuneet EU-maat: Tanska, Ruotsi ja Suomi EU p Belgium Bulgaria Czech Rep p 6.8 Denmark Germany Estonia p 10.5 Ireland Greece Spain France Italy Cyprus Latvia Lithuania Luxembourg p Hungary Malta p Netherlands Austria Poland Portugal p 6.5 Romania Slovenia Slovakia Finland Sweden 17.4 p 22.2 b 22.2 p UK b 20.1 Croatia Iceland MK* : Turkey Norway Lähde: Eurostat (työvoimatutkimus). Parhaiten suoriutuneet ja heikosti suoriutuneet; b = katkos aikasarjassa, p = alustavat tiedot. 11