Yleistä. esineistöä, jota voitiin esitellä yleisölle. Ensimmäisessä kiertonäyttelyssä

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2014

2 Sisällysluettelo Yleistä 1 Kokoelmista 3 Valokuvakokoelmasta 4 Kokoelmatyöstä 6 Esinekokoelmat 6 Kuva-arkisto 9 Henkilöstö 10 Henkilöstön ulkoinen koulutus ja opintomatkat 10 Hallinto ja talous 11 Museotoimikunta 11

3 1 Ensimmäisessä kiertonäyttelyssä 1911 Afrikkaosaston esineiden ryhmittelyllä haluttiin kuvata kulttuurin eri kehitysvaiheita (K1310). Yleistä Vuosi 2014 on Suomen Lähetysseuran museon Kumbukumbun viimeinen toimintavuosi. Kokoelmat luovutetaan vuonna 2015 Museovirastolle. Esinekokoelma siirtyy Suomen Kansallismuseoon kuuluvalle Kulttuurien museolle ja kuvakokoelma osaksi Museoviraston kuvakokoelmia. Lähetysseuran museon alku voidaan jäljittää 1890-luvulle. Kun lähetyssaarnaaja Martti Rautanen, joka oli vuonna 1868 lähtenyt lähetystyöhön Lounais-Afrikan Ambomaalle, nykyiseen Pohjois-Namibiaan, kävi ensimmäisen kerran kotimaassaan , hän toi mukanaan ambolaisia kansatieteellisiä esineitä. Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston Historiallis-kansatieteellisen museon esimies, professori J.A. Palmén kiinnostui Rautasen etno grafisesta kokoelmasta, ja yliopisto sai sen omakseen. Lopulta esineet päätyivät Kansallismuseoon ja kuuluvat nykyisin Kulttuurien museon kokoelmiin. Maantieteellinen Yhdistys puolestaan osti mineraali- ja kasvikokoelman 200 markalla. Myöhemmin lähetyskentiltä palaavat työntekijät toivat mukanaan esineistöä, jota voitiin esitellä yleisölle. Ensimmäinen näyttely järjestettiin Helsingissä tammikuussa vuonna Näyttely herätti niin laajaa kiinnostusta, että näyttelyjä alettiin järjestää myös muualla Suomessa. Näyttelyiden suosio synnytti ajatuksen, että Helsinkiin arkkitehti K.A. Wreden suunnittelemaan Lähetystaloon olisi saatava Lähetysmuseo. Museon tilaksi kunnostettiin entinen halkokellari, johon yhdistettiin myös kirjavaraston huoneet. Tilaa oli yhteensä 150 neliötä. Museon avajaiset pidettiin tammikuun 9. päivänä Avajaispuheen piti piispa Jaakko Gummerus. Museonäyttelyssä oli Martti Rautasen työhuone sellaisena kuin se oli ollut Afrikassa. Avajaisten jälkeen näyttely oli avoinna sunnuntaisin. Vuoden 1931 aikana kävijöitä oli yhteensä 7403 henkeä. Museossa vieraili paljon koululuokkia. Kaukaa tuodut eksoottiset esineet ovat jättäneet lähtemättömän muistijäljen museossa 1930-luvulla vierailleiden lasten mieleen. Eräs Sylvia Forsbergin valmistavan koulun tokaluokkalainen vieraili Lähetysmuseossa vuonna 1938 ja muisteli käyntiään vielä vuosikymmenien jälkeen.

4 2 Oikealla: Kiinalaisiin keisarikauden asuihin sonnustautuneita lähetystyöntekijöitä Lähetysnäyttelyn Kiinan osastolla 1931 (K1327). Alla: esinekuvia valokuvan esineistä.

5 3 Vasemmalla: Viljan puintia Ambomaalla (K3676). Kuva: Raimo Holopainen. Yllä: Perinteinen ambolainen hame (ondheleela, odhelela). Kokoelmista Museon kokoelmat alkoivat karttua. Vuoden 1932 loppupuolella museo sai lisää esineitä Kiinasta ja Afrikasta: Kiinasta silkkiompeluksia ja palmunjuurivanusta valmistetun sadetakin, Afrikasta Liljebladin 60 numeroa käsittävän kokoelman, joukossa taikurien voimavälineet, noitarumpu, Oukwanyaman valtakunnan kivi ja naisen puvusto. Huomattava osa museon noin 9000 esineen kokoelmasta on Kiinasta ja Namibiasta. Museon esineet kertovat sekä eri kulttuureista että Suomen Lähetysseuran historiasta. Ne kertovat myös suomalaisten kontakteista muihin kulttuureihin jo 150 vuoden takaa. Museon esineistä 1800-luvun lopulta olevat kiinalaiset esineet, kuten esim. silkit, ovat ainutlaatuisia Suomessa. Ambomaalta tuoduista vanhoista esineistä useat ovat harvinaisuuksia Namibiassakin, joten niillä on myös huomattavaa kansainvälistä arvoa. Namibian ja Kiinan kokoelmien lisäksi museossa on keskisuuria etnografisia kokoelmia Angolasta, Tansaniasta, Etiopiasta, Pakistanista, Nepalista, Thaimaasta, Israelista, Papua-Uudesta-Guineasta, Taiwanista ja Senegalista. Alle sadan esineen kokoelmia on tuotu myös muilta Lähetysseuran työalueilta tai niiden lähialueilta: Venäjältä, Zairesta (nyk. Kongon demokraattinen tasavalta), Botswanasta, Hongkongista, Japanista, Mongoliasta, Keniasta, Palestiinasta, Jordaniasta, Kolumbiasta, Venezuelasta ja Kambodzhasta. Namibiasta, Ambomaalta peräisin olevassa kokoelmissa on pukeutumiseen liittyviä asusteita ja koruja: ihovoiderasioita, vöitä, peräkoristeita, nilkkarenkaita, helmiä, riipuksia, rannekoruja, hiuslaitteita, vyötärökoruja, korvakoruja, käsivarsikoruja ja laukkuja. Astiat, kalebassit, puupikarit, puutuopit, kauhat, vadit, tarjottimet, kannut, kirnut, ruukut, huhmareet ja korit ovat ruoan säilömiseen, valmistamiseen ja nauttimiseen liittyvää esineistöä. Ihmisten päivittäisistä askareista ja työnteosta kertovaan esineistöön kuuluu ämpäreitä, luutia, vasaroita, kirveitä, palkeita, kuokkia, ja kalastusmertoja. Kokoelmissa on myös metsästämi-

6 4 seen ja sotimiseen liittyvää esineistöä, nuolia, nuolenkärkiä, heittonuijia, jousenkaaria, jousia ja keihäitä. Arvokas osa kokoelmaa ovat perinteisen tietäjän ja parantajan välineet, riittikivet, arvomerkit kuten kunniaveitset, korupuukot sekä kihlanuket. Kiinnostavia ovat myös käsityöperinteeseen ja vapaa-ajan viettoon liittyvät esineet. Näitä ovat mm. soittimet, veistokset, polttokoristellut kalebassit, leikkikalut sekä tupakointiin liittyvä esineistö. Lähetyssaarnaaja Martti Rautasen kansatieteellinen kokoelma Ambomaalta, nykyisen Pohjois-Namibian alueelta, on merkittävä. Se sisältää myös hänen työhuoneensa huonekalut ja esineet, hänelle kuuluneita kirjoja sekä hänen tekemiään muistiinpanoja, kunniamerkkejä ja muuta arkistoaineistoa. Toinen merkittävä osa Kumbukumbun kokoelmaa ovat kiinalaiset esineet. Suomen Lähetysseuran työ alkoi Kiinassa vuonna Kokoelman vanhimmat esineet ovat kiinalaiset rahat, joiden on arvioitu olevan Chou-dynastian ajoilta ( ekr). Kiinalainen kokoelma sisältää posliineita, silkkejä, virkamiesten ja heidän perheidensä pukuja ja asusteita, koruja, kampoja, päivänvarjoja ja viuhkoja sekä virkamerkkejä. Kokoelmissa on myös buddhalaisuuteen ja taolaisuuteen liittyvää esineistöä, jumalpatsaita, uhriastioita, sielutauluja, koti alttareita, uhrirahaa, uhrisuitsukkeita, kolikkomiekkoja, geomantiakompasseja, arpanappuloita ja temppelikelloja, rituaalisoittimia ja -esineitä. Kiinalaisesta kirjoitus- ja maalausperinteestä kertovat vanhat kalligrafiat ja maalauk set, tussikivet, sinetit, tussitangot, siveltimet ja sivellintelineet. Kiina-kokoelmassa on myös pronssipeilejä ja vanhoja kiinalaisia rahoja, pieniä, kansanelämää kuvaavia puupatsaita, soittimia, huonekaluja, jade-esineitä, oopium- ja vesipiippuja sekä nukkeja. Suomen Lähetysseuran historiaan liittyvään esineistöön kuuluvat lähetysasemien pienoismallit, kunniamerkit, -mitalit ja -plakaatit, rahankeräyslippaat, pohjapiirrokset ja kuvitukset vanhoista lähetysasemista, muistolahjat, leimasimet, Lähetysseuran vanhat kyltit sekä rahankeräyspajatso. Myös pienemmät kokoelmat muilta Lähetysseuran työalueilta sisältävät monenlaista esineistöä vaatteista ja tekstiileistä veistoksiin, käyttöesineisiin ja soittimiin. Valokuvakokoelmasta Lähetyssaarnaajat olivat myös ahkeria valokuvaajia. Kuvakokoelman keskeisaineisto käsittää valokuvia Kiinasta ja Afrikasta, erityisesti Namibian Ambomaalta 1870-luvulta 1960-luvulle. Kuvakokoelmissa on albumeita, paperivedoksia, negatiiveja, diapositiiveja, lasinegatiiveja ja positiiveja. Kuvakokoelmien kokonaismäärä on noin objektia. Kuvat kertovat Suomen Lähetysseuran työstä kotimaassa ja noin 20 eri maassa ympäri maailmaa. Kuvausaika ajoittuu vuosiin Kuvakokoelman helmiä ovat Hannu Haahden päiväkirjamaisesti otetut valokuvat matkoiltaan Ambomaalle vuosina1911 ja 1912 ja Kiinaan Merkittävät kuvaajakokonaisuudet ovat myös Emil Liljebladin, Maria Wehasen, August Pettisen, Toivo Koskikallion, Erland Sihvosen, Hannes Sjöblomin, Yrjö Nummen sekä Ellen Collanin valokuvat. Kuvakokoelman arvoa lisää se, että vain harvat museot Suomessa ovat keränneet kauko maiden kuvastoa. Erityisesti vanhempi aineisto, 1800-luvun lopusta 1900-luvun puoliväliin asti, on ainutlaatuista. Matti Peltolan kuvat 1940-luvun Angolasta ovat harvinaisia, samoin monet muut Afrikassa ja Kiinassa otetut valokuvat.

7 Vasemmalla: Kiinalainen teatteriesitys ja kiinalaista yleisöä temppelissä Changshassa (K1121). Kuva: Hannu Haahti. Alla: Matkustajia lasketaan laivasta alas proomuun Swakopmundissa (K725). Kuva: Hannu Haahti. 5

8 6 Museoassistentti, tekstiilikonservaattori Susanna Kajander luetteloi ja pakkasi museon tekstiilit, joita on noin 25 eri maasta. Osa tekstiileistä myös puhdistettiin. Kokoelmatyöstä Esinekokoelmat Alkuvuodesta pakattiin vielä viimeiset esineet muuttoa varten, ja muutot Tähtitorninkadulta kokoelmatiloihin saatiin toteutettua toukokuun loppuun mennessä. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin esineiden luovutusta Kulttuurien museolle. Luovutukseen liittyviä käytännön kysymyksiä on ratkottu Kulttuurien museon henkilökunnan kanssa. Esineet on pakattu pitkäaikaissäilytystä varten ja järjestetty lopullisille paikoilleen kokoelmatilaan. Myös kaikki kokoelmia koskeva tieto on koottu Kulttuurien museota varten. Kaikki Suomen Lähetysseuran museon, Kumbukumbun esineet on luetteloitu Web- Musketti-tietokantaan. Luettelointi on tehty Kulttuurien museon kanssa sovitulla tavalla. Luetteloinnin yhteydessä esineet on kuvattu ja pakattu asianmukaisesti. Vuoden 2014 aikana on luetteloitu noin 3900 esinettä. Kaikkiaan Kulttuurien museolle siirtyy noin 9000 esinettä. Kumbukumbun kokoelmiin on esineiden lisäksi kuulunut muita pienempiä kokoelmia, jotka eivät siirry Kulttuurien museolle. Kumbukumbun karttakokoelma lahjoitettiin Kansalliskirjastoon. Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen kokoelmiin lahjoitettiin Martti Rautasen herbaario, 40 kpl vanhoja puunäytteitä sekä 6 kpl hedelmiä ja geologisiin kokoelmiin Martti Rautasen Olukonda-meteoriitti. Kumbukumbun kokoelmista taiwanilainen alttari esineistöineen sekä runsaat 80 juutalaisuuteen liittyvää esinettä olivat esillä Kulttuurien museon lokakuussa 2014 avatussa Uskontojen maailma -näyttelyssä. Näyttely on esillä Kansallismuseossa

9 7 Kumbukumbumuseon henkilökuntaa Uskontojen maailma -näyttelyn avajaisissa Kesäkuussa museossa vieraili Sibelius-Akatemian kansanmusiikin emeritusprofessori Heikki Laitinen työryhmänsä kanssa. Vierailu liittyi hankkeeseen, jossa pyritään elvyttämään namibialaista kansanmusiikkia ja soitinrakentamista. Henkilökunta esitteli heille kokoelmiin kuuluvat vanhat namibialaiset perinnesoittimet, joita he pääsivät mittaamaan ja tutkimaan. Vasemmalla: Ambolainen mies soittaa okahumbaa eli harppua (K3973). Yllä: okahumba museon kokoelmista.

10 8 Susanna ja Laura sijoittelevat luetteloidut esineet kokoelmatilaan. Anna tutkii Martti Rautasen fonografisylintereitä.

11 9 Kuva-arkiston Jenni, Aku ja Penni luetteloivat ja järjestävät kuvia muuttoa varten. Kuva-arkisto Vuoden 2014 aikana museon kuva-arkistoa on järjestetty ja inventoitu Museovirastoon muuttoa varten. Museon kuva-arkisto ja jo aiemmin Museovirastoon säilytettäväksi siirretty Lähetys seuran kuvamateriaali liitetään Museoviraston kuvakokoelmiin, jossa ne säilyvät Suomen Lähetysseuran kuvakokoelmana. Kiinasta ja Namibiasta otetuille 6464 paperivedokselle on annettu juokseva numero, aihe, asiasanat, toimijat, valmistusaika ja -paikka mahdollisuuksien mukaan. Tämän lisäksi kuvat on digitoitu joko skannaamalla tai valokuvaamalla ja tämä digitaalinen kuva on liitetty kuva tietojen kanssa WebMusketti -tietokantaan. Toimijoita ovat kuvaajat, aikaisemmat omistajat ja kuvassa näkyvät henkilöt. Toimijoita on lähes 2000 henkilöä. Asiasanoitukseen on käytetty Museoalan asiasanastoa ja Yleistä suomalaista asiasanastoa sekä omaa Vapaata asiasanastoa. Noin valokuvaamalla digitoitua negatiivia odottaa ulkoisilla kovalevyillä vientiä WebMuskettiin. Koko kuva-aineisto on pakattu hapottomiin laatikoihin. Laatikot on numeroitu sekä kuvatyypeittäin että juoksevalla numerolla. Jokaisen kuvan tietoihin on kirjattu, mistä laatikosta kuva löytyy. Luetteloimattomasta aineistosta on tehty Excel-taulukkoja, joiden avulla kuvamassa on hallittavissa ja yksittäisiä kuvia voidaan etsiä.

12 10 Museoviraston kuva-arkiston henkilökunta on käynyt tutustumassa Suomen Lähetysseuran kuva-arkistoon ja sen hoitoon kaksi kertaa vuoden 2014 aikana. Tuleva siirto tehdään yhteistyönä ja tavoitteena on luoda hyvät käytänteet Suomen Lähetysseuran ja Museoviraston kuva-arkiston väliseen yhteystyöhön. Henkilöstö Huopainen, Raili museonjohtaja (2008) Kajander, Susanna museoassistentti (2009) Pentikäinen, Tapani museolehtori (2007, opintovapaalla alkaen) Rainio, Kirsi (Penni) amanuenssi (2000) Salervo, Laura tutkija ( ) Korhonen, Anna tutkija ( ) Korhonen, Aku tutkija ( ja ) Naskali, Tiia tutkija ( ) Pelkonen, Jenni tutkija ( ja ) Henkilöstön ulkoinen koulutus ja opintomatkat Museon henkilökunta tutustui Diakonissalaitoksen uusittuun DIAMUS-näyttelyyn. Henkilökunnan virkistyspäivää vietettiin 3.6. tutustumalla Tallinnan museoihin. Susanna Kajander osallistui Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto ry:n syksyn koulutuspäivään Tampereella ja tutustui Tampereen museoiden kokoelmakeskukseen. Penni Rainio, Susanna Kajander ja Anna Korhonen osallistuivat 5.11 Suomen museoliiton järjestämään Uusi Museoiden luettelointiohje tutuksi -koulutukseen. Tyyne-Kerttu Virkki -seminaarissa Pasilan pääkirjaston auditoriossa museoassistentti, tekstiilikonservaattori AMK Susanna Kajander esitteli Kumbukumbun tekstiilikokoelmaa. Seminaarin teemana oli Käsityön museot ja kokoelmat - käsityön merkitys eilen ja tänään. Henkilökunta menossa ihastelemaan Kadriorgin taidekokoelmia kesällä.

13 11 Hallinto ja talous Museon hallinnollisena toimielimenä toimi museotoimikunta. Se kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Museoyksikön budjetti oli yhteensä , valtionosuus Museotoimikunta Suomen Lähetysseuran kotimaantyön johtaja Satu Kantola, puheenjohtaja Professori Arto Kallioniemi, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos Viestintäpäällikkö Paula Laajalahti, Viestintä, Suomen Lähetysseura FT, dosentti, yliopistonlehtori Marja-Liisa Rönkkö, Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Kulttuurien tutkimuksen laitos / museologia Missionspedagog Camilla Skrifvars-Koskinen, Svenska Sektionen, Finska Missionssällskapet Museonjohtaja Raili Huopainen, sihteeri Toimintakertomus 2014: Kuvat: Kumbukumbun kuva-arkisto Esinekuvat: Kumbukumbu, Mikael Lindén / JML Studio Oy Ab Taitto: Tiia Naskali