TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008

Transkriptio

1 Kalastusmuseoyhdistys ry. Fiskerimuseiföreningen rf. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 YHDISTYKSEN HALLINTO, JÄSENISTÖ JA TALOUDENHOITO Vuosikokous Vuosikokous pidettiin Helsingissä. Puheenjohtajana toimi Kai Westman ja sihteerinä Ari Lappalainen. Läsnä oli 9 yhdistyksen jäsentä. Kokous hyväksyi vuoden 2007 toimintakertomuksen ja tilit sekä toimintasuunnitelman vuodelle Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 14 määräämät asiat. Johtokunta Kai Westman, puheenjohtaja Rainer Wulff, varapuheenjohtaja Harri Dahlström Teuvo Järvenpää Risto Järvisalo Markku Kaukoranta Kari Kilpinen Sari Saukkonen Jukka Säntti Jorma Tiitinen Pysyvä asiantuntijajäsen: Eero Naskali Johtokunta kokoontui 4 kertaa. Nimetyt toimi- ja vastuuhenkilöt Toiminnanjohtaja (kokouksissa esittelijä ja sihteeri): Ari Lappalainen Taloudenhoitaja: Inkeri Sirola Varsinaiset tilintarkastajat: Kaarina Manninen, Kyllikki Tuovinen Varatilintarkastajat: Tuija Paananen, Anna-Liisa Tuunainen

2 Jäsenistö ja jäsenmaksut Vuoden 2008 lopussa yhdistykseen kuului 91 henkilöjäsentä (vuoden 2007 lopussa 89) ja 6 yhteisöä kannattajajäsenenä (vuoden 2007 lopussa 5). Jäsenmaksut olivat entisellään: henkilöjäsenmaksu 10 euroa, perhejäsenmaksu 2 euroa, ainaisjäsenmaksu 80 euroa sekä kannattajajäsenmaksu 80 euroa. Talous KMY:n toimintaa on rahoitettu pääasiassa avustuksin. Yhdistys sai Maa- ja metsätalousministeriöltä avustusta kalastuskulttuurin tallennustoimintaan euroa, Suomen Kalamiesten Keskusliitolta historiankirjoitusprojektiin euroa sekä Tyrväntö-Seuralta euroa museon luettelointiin. Toimintaa on muilta osin rahoitettu mm. jäsenmaksuin sekä julkaisu-, symposium- ja vuokratuloin (muut tulot yht euroa). HENKILÖKUNTA JA TILAT Yhdistyksen toiminnanjohtajana toimi Ari Lappalainen ajalla Yhdistyksen museoapulaisena toimi Pekka Kinnunen ajalla Muilta osin on käytetty ostopalveluja. Yhdistyksen päätoimipisteitä olivat Riihimäellä (Sepänkatu 8) sijaitseva 200 neliön keskusvarasto sekä toiminnanjohtajan Joensuussa sijaitseva 20 neliön toimisto- ja arkistotila (Niskakatu 28). Riihimäen Herajoentiellä oli käytössä kylmäksi varastotilaksi vuokrattu myllyrakennus. SUOMEN MERIKALASTUSMUSEOTOIMINNAN SELVITYSTYÖ Maa- ja metsätalousministeriön tuen turvin vuonna 2008 aloitetussa kolmivuotisessa hankkeessa "Kalastuskulttuurin tallennuksen ja esittelyn organisointi" ryhdyttiin selvittämään, kuinka kalastusta koskevan museoaineiston tallentaminen ja esittely olisi tarkoituksenmukaisinta kalastusmuseoverkoston eri osa-alueilla (vapaa-ajan kalastus, järvikalastus ja merikalastus) järjestää. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on saada alan museotoiminta sille tasolle, että se on kelvollista Opetusministeriön museoiden valtionavustuksen piiriin. Hanketta ryhdyttiin toteuttamaan yhteistyössä toimivien kalastusmuseoiden sekä kalastusaineistoa tallentavien ja esittelevien muiden kulttuurihistoriallisten museoiden kanssa. Hanke aloitettiin kiireellisimmästä kohteesta eli merikalastuksen tallennusta ja esittelyä koskevasta selvityksestä. Myönnetty määräraha käytettiin rannikon merikalastusmuseoiden aineistoja, toimintaa, hallintoa ja resursseja koskevaan kartoitukseen. Samalla selvitettiin merikalastukseen liittyvän museoaineiston tallennuksen tilaa yleensä Suomessa. Suomen rannikolla on kaikkiaan 17 merikalastusmuseota. Kohteina olivat vuonna 2008 länsirannikolla sijaitsevat 12 merikalastusmuseota: Kalajoen kalastusmuseo, Maakallan kalastusmuseo (Kalajoki), Ohtakarin kalastusmuseo (Lohtaja), Öjan kalastusmuseo (Kokkola), Tankarin hylkeenpyynti- ja kalastusmuseo (Kokkola), Bosundin vene-, kalastus- ja metsästysmuseo (Luoto), Österön kalastus- ja venemuseo (Maksamaa), Merenkurkun venemuseo (Maalahti),

3 Granösundin kalastusmuseo (Mustasaari/Raippaluoto), Kaskisten kalastusmuseo, Märigrundin kalastusmuseo (Närpiö) ja Merikarvian kalastusmuseo. Selvitystyö tehtiin yhdessä ko. alueiden maakuntamuseoiden ja niiden tutkijoiden kanssa (Pohjois- Pohjanmaan maakuntamuseo, Pohjanmaan maakuntamuseo, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo). Kohteissa käytiin ja tehtiin haastattelut mukana olleiden avainhenkilöiden kanssa. Niissä tutkittiin aineistojen painopisteet ja käytiin läpi museoiden näyttelyt ja muut tilat sekä selvitettiin aineistojen dokumentoinnin ja säilyttämisen tilanne. Lisäksi selvitettiin museoiden muu vuotuinen toiminta, omistus- ja hallintasuhteet, rahoitus, suhde alan organisaatioihin ja museoihin sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Museoille annettiin vastattavaksi myös maakuntamuseotyössä paikallismuseoiden kartoittamisessa käytetty lomake. Vuoden loppuun mennessä vastauksia lomakkeisiin saatiin kuusi, ja loput saadaan alkuvuonna Museoilta ja ao. maakuntamuseoilta saatiin tai tilattiin kopiot esineluetteloista sekä muusta keskeisestä materiaalista. Vuoden aikana kartoitettiin myös laajemmin aiheeseen liittyvää aineistoa KMY:n aiempien arkistojen pohjalta. KMY teki jo vuonna 1979 yhdessä Museoviraston kanssa peruskyselyn Suomen museoiden kalastusaineistoista (ks. lähemmin: Lappalainen, Ari. Kalastuskulttuurin tallennus Suomessa. Kalastusmuseotoiminnan kehitys, kalastusmuseokokoelmat sekä kalastusmuseotoiminnan tehtävät ja tulevaisuus. KMY:n julkaisuja 6. Helsinki 1993) Vertailemalla selvitystyön tuloksia aiemmin koottuun tietoon voitiin jo ryhtyä arvioimaan alan aineistojen täydentämisen tarpeita (keruusuunnitelma). Projektin etenemisestä tuloksineen tehtiin väliraportti maa- ja metsätalousministeriöön. KALASTUSMUSEOYHDISTYKSEN MUU TOIMINTA Yhdistyksen muu toiminta oli kalastuskulttuuria tallentavaa ja työn tuloksia yleisölle esittelevää. Sen tarkoituksena on ollut hoitaa koottuja valtakunnallisesti arvokkaita aineistoja sekä ylläpitää julkista kiinnostusta asiaa kohtaan em. selvitysprojektin aikana, jotta varsinainen alan museotoiminta voisi aikanaan käynnistyä. Keruu Aineistoa kerättiin aiemmin tehtyjen suunnitelmien pohjalta (yhdistyksen julkaisut 6. ja 12.). Esineistön ohella kerättiin valokuvia, muistitietoa, arkistoaineistoa ja painotuotteita. Keruussa käytettiin hyväksi myös yhdistyksen internetsivuilla olevaa kyselykaavaketta ( Merkittävää aineistoa on saatu lahjoituksina Jaakko Heinoselta (vanha kunniataulu kalanistutuksista), Jarkko Kanniselta (vanha vapa), Kari Kilpisen toimittamana Kalatalouden Keskusliitosta (kirjallisuutta), Timo Kotkasaarelta (vapakalastusvälineitä), Kai Westmanilta (uistimia, vapakalastusvälineitä, arkistoaineistoa) ja Petri Aholalta (uistimia) sekä hankinnoin Erkki Åvistilta (uistimia) ja Eljas Hakkaraisen jäämistöstä (vanhaa kirjallisuutta). Kokoelmat, aineistojen dokumentointi ja säilytys Yhdistyksellä oli vuoden 2008 lopussa Riihimäen keskusvarastossa yli esinettä, yli valokuvaa, arkisto sekä kirjallisuuskokoelma. Toiminnanjohtajan Joensuun toimistossa ja arkistossa ovat käyttöarkistot tiedostoineen, digitaalinen kuva-arkisto, kirjasto ja julkaisut. Suomen

4 järvikalastusmuseon kokoelmat käsittävät yli esinettä, yli valokuvaa, arkiston ja kirjaston. Suomen vapaa-ajankalastusmuseoon sijoitettu aineisto on Kalastusmuseoyhdistyksen sekä yksityisten kokoelmista - Kalastusmuseoyhdistys hallinnoi näyttelyaineistoa määräaikaisin lainasopimuksin. Kalastusmuseoyhdistyksen sekä Suomen järvikalastusmuseon ja Suomen vapaaajankalastusmuseon yhteisenä pitkän tähtäyksen tavoitteena on saattaa kokoelmat ja niiden luettelointi digitaaliseen muotoon. Esineiden luetteloinnin päivittäminen ja siirtäminen tietokantaan on keskeinen tavoite, jota alettiin valmistella vuonna Vuonna 2005 aloitettua kuva-aineistojen siirtämistä tietokantaan on tehty Opetusministeriöltä hankkeeseen saatujen (kalastusmuseoiden kuva-aineistojen digitointi ja sisällöntuotanto tietoverkossa) avustusten sekä MMM:n rahoituksen turvin. Vuoden 2008 loppuun mennessä tietokantaan oli siirretty yhteensä yli kuvaa. Näistä eräs arvokas kokonaisuus on vanha lasinegatiivikokoelma, joka esittelee pääasiassa suomalaista meri- ja jokipyyntiä. Koska kyseinen kokoelma on useiden laitosten hallussa - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Museovirasto, Suomen valokuvataiteen museo - on myös neuvoteltu ko. tahoilla olevien kuvien digitoinnista ja käytöstä kuvapankissa. Esine- ja valokuva-aineistojen digitointi muodostaa tärkeän kalastusmuseoiden yhteisprojektin, jonka tuloksena on alan tietopankki. Aineistoja voidaan näin hyödyntää myös aiempaa paremmin erilaisessa tieto- ja kuvapalvelutoiminnassa, mm. yhdistyksen internetsivuja hyväksi käyttäen. Toimintavuonna tehtiin Museoviraston/Tyrväntö-Seuran tuen turvin pääosin Tyrvännön järvikalastusmuseon kalastusesineistön digitaalinen luettelointi valokuvauksineen. Työ on kalastusmuseaalisesti merkittävä, koska kohteessa voitiin testata paikallismuseoihin soveltuvaa Kaarle I -luettelointiohjelmaa kalastusmuseoalalla. Tätä Pohjanmaan maakuntamuseon kehittämää, rannikon kalastusmuseoissakin käytettyä ohjelmaa voidaan kokemusten perusteella käyttää jatkossa maan muissa pienissä kalastusmuseoissa. Näyttelytoiminta Näyttely Kekkosen kanssa kalassa, joka kertoi presidentti Urho Kekkosen suhteesta kalastukseen, oli esillä Kerimäen kunnan omistamassa Taitotalossa Kalastusmuseoyhdistyksen ja Suomen järvikalastusmuseon yhteisenä vuoden päänäyttelynä. Näyttelyyn tutustui yli maksanutta kävijää. Järvikalastusmuseon perusnäyttelynä jatkoi "Puukoukusta trooliin" (yli kävijää), Suomen vapaa-ajankalastusmuseon perusnäyttelynä "Puukoukusta Rapalaan" (yli kävijää), Kotkan Maretariumissa näyttelykokonaisuus Kalastusmuseon kokoelmista (kävijöitä Maretariumissa yli ) ja Tyrvännön järvikalastusmuseon perusnäyttelynä "Vanajanselkä - Hämeen historiallinen kala-aitta". Kyseiset näyttelyt ovat KMY:n tuottamia. Julkaisut Yhdistys julkaisi merikalastuskulttuurin tallennusprojektin käynnistämiseen liittyvän X Kalastusmuseopäivien symposiumjulkaisun: X Kalastusmuseopäivät Merikalastussymposium Kotka. Kalastusmuseoyhdistys ry. julkaisuja 19. Jyväskylä Suomen Kalamiesten Keskusliiton historian laadinnassa toteutettiin ensimmäisenä vaiheena käsikirjoituksen dispositio, johdantoluvut ja alalukujen yleiset alkuluvut alustavasti. Samalla tehtiin haastattelurunko SKK:n aktiiveja silmälläpitäen sekä tallennussuunnitelma liiton aineistoille.

5 Tapahtumat ja tiedottaminen Kalastusmuseoyhdistyksen vuoden päätapahtuma oli XI Kalastusmuseopäivät Kerimäellä Päivillä, jotka pidettiin näyttelyn "Kekkosen kanssa kalassa" avajaisten yhteydessä, käsiteltiin monitahoisesti presidentti Urho Kekkosen suhdetta kalastukseen sekä tähän liittyviä poliittisia suhteita. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Kerimäen kunnan ja Suomen järvikalastusmuseosäätiön kanssa. Kalastusmuseoyhdistyksen ylläpitämät internetsivut kokosivat yhteen alan tiedot mm. kokoelmista, toiminnasta, paikallisista kalastusmuseoista ja kalastuskulttuurin muutoksista. Esitelmät, luennot ja opetustoiminta Ari Lappalainen, alustus Itämeren kalastuskulttuurit muutosten tuulissa" tapahtumassa Kalaviikko Kansainvälinen kalatalous (Viking Mariella) Ari Lappalainen, luento "Kalastus etnologian näkökulmasta" Helsingin yliopiston merihistorian monitieteisellä peruskurssilla Ari Lappalainen, luennot Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella (kalatalous) kurssilla Kalastuksen ja kalatutkimuksen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Ari Lappalainen, alustus "Kalastusmuseotoiminnan esittely" Suomen vapaa-ajankalastusmuseon kehittämistapahtumassa Asikkalassa