RAAHEN MUSEON KOKOELMAPOLITIIKKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAAHEN MUSEON KOKOELMAPOLITIIKKA"

Transkriptio

1 RAAHEN MUSEON KOKOELMAPOLITIIKKA E. Klemolan ehdotuksen pohjalta muokannut Miska Eilola

2 KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka määrittelee kokoelmatehtävän ja pyrkii kiteyttämään Raahen museon kokoelmien identiteetin sekä toiminta-ajatuksen. Kokoelmapolitiikka ohjaa museon kokoelmatoimintaa ja linjaa tavoitteita. Sen avulla luodaan käytänteet kokoelmien karttumiselle, dokumentoinnille, tutkimiselle, säilyttämiselle ja esittämiselle. Kokoelmapolitiikka toimii henkilökunnan ohjeena ja apuvälineenä kokoelmia koskevissa kysymyksissä ja kertoo, miten kokoelmaprosesseja viedään läpi ja mitä seikkoja kokoelmatyössä tulee ottaa huomioon. Se on myös hyvä apuväline perehdytettäessä uutta työntekijää museotyöhön. Samalla turvataan yhtenäisyys ja jatkuvuus museon kokoelmatyössä. Kokoelmapolitiikan on laatinut kokoelma-amanuenssi Miska Eilola edeltäjänsä Elina Klemolan luonnoksen pohjalta ja sen sisällöstä on keskusteltu museonjohtaja Eija Turusen ja konservaattori Jouko Turusen kanssa yhteisesti hyväksyttyjen päämäärien ja käytäntöjen löytämiseksi. Kokoelmapoliittista ohjelmaa kehitetään ja päivitetään tarpeen mukaan. Kokoelmapolitiikan vahvistaa Raahen kaupungin kulttuurilautakunta. Sisältö 1. Raahen museon tausta, toiminta-ajatus ja kohteet 3 2. Raahen museon kokoelmat 4 3. Kokoelmien hallinta: kartunta, dokumentointi, säilyttäminen ja poistot 6 a. Arvoluokitus Konservointi Kokoelmien saavutettavuus Tulevaisuuden tavoitteet ja suunnitelmat 15 Liitteet: 1. Prosessikuvaukset 2. Poistodokumentti 2

3 1. RAAHEN MUSEON TAUSTA, TOIMINTA-AJATUS JA KOHTEET Tausta Vuonna 1862 perustettu Raahen museo on tiettävästi vanhin yliopistojen ulkopuolinen museo Suomessa. Museon perusti piirilääkäri Carl Robert Ehrström. Raahen museon johtokunta lahjoitti museon kokoelmat kaupungille vuonna Valtuusmiehet päättivät tuolloin nimetä toimikunnan vastaanottamaan museon kokoelmat ja pitämään huolta sen eduista. Tuolla valtuusmiesten päätöksellä Raahen kaupunki sitoutui huolehtimaan Raahen museon kokoelmista. Raahen kaupunki omistaa Raahen museon ja ylläpitää sitä edelleen. Raahen museo toimii kulttuurilautakunnan alaisuudessa osana sivistyspalvelukeskusta sen yhtenä tulosyksikkönä. Toiminta-ajatus ja kokoelmatehtävä Raahen museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva laitos, joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja virkistystä tuottaakseen hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään. Raahen museon perustehtäviä ovat paikallisen kulttuurihistoriallisen perinnön säilyttäminen ja vaaliminen, museotoiminnan kehittäminen koko kunnan alueella sekä museotoimelle lahjoitettujen esineiden säilyttämisestä, kunnostamisesta, tutkimuksesta ja esilläpidosta huolehtiminen. Nämä tehtävät voidaan nähdä museon kokoelmatehtävänä. Museon tehtäviin kuuluvat lisäksi aineelliseen ympäristöön liittyvien perinteiden, esineiden ja rakennusten sekä luonnon säilyttäminen, tutkiminen, suojelu ja tunnetuksi tekeminen sekä kotiseututyön ja historian harrastuksen edistäminen. Toiminta-ajatusta ohjaavat museolain ja -asetuksen asettamat vaatimukset ja Kansainvälisen museoneuvoston ICOM:in museoeettiset säännöt. Raahen museotoimen kohteet 1. Pakkahuoneen museo (perusnäyttely) 2. Soveliuksen talo (Laivapatruunin koti-interiöörimuseo, vaihtuvien näyttelyiden tila, museon toimisto, kirjasto ja valokuva-arkisto) 3. Apteekkimuseo 4. Kruununmakasiinimuseo (perusnäyttely, kokoelmatilat ja konservointi) 5. Arkkukarin kotiseutumuseo Saloisissa 6. Ojalan kotiseutumuseo Pattijoella 7. Olkijoen Rauhanpirtti 3

4 2. RAAHEN MUSEON KOKOELMAT Kokoelmaorganisaatio ja resurssit Museon organisaatio on museon kokoon, yksiköiden määrään ja kokoelmien laajuuteen nähden pieni. Henkilökuntaan kuuluu viisi työntekijää: museonjohtaja, kokoelma-amanuenssi, konservaattori ja kaksi museovirkailijaa. Henkilökunnan tehtävänkuvat ovat tämän vuoksi varsin laajoja. Kokoelmatyötä tekevät pääasiassa kokoelma-amanuenssi ja konservaattori, joiden toimenkuvaan kuuluu kuitenkin myös esimerkiksi näyttelytyö ja museopedagogia. Museonjohtaja osallistuu myös kokoelmatyöhön esimerkiksi jakaen laajaa tietouttaan museon kokoelmista. Raahen museolla ei ole erillistä kokoelmabudjettia, vaan kokoelmienhoito on sisällytetty toimintabudjettiin. Resursseja esimerkiksi kokoelmaostoihin ei ole osoitettu. Kokoelmanhallinta Raahen museon kokoelmiin on luetteloitu kaikkiaan objektia. Tästä esineistön osuus on noin ja arkistomateriaalin reilut kappaletta. Valokuvamateriaalia on puolestaan jopa kappaletta. Ojalan kotiseutumuseossa on noin esinettä ja Saloisten kotiseutumuseon kokoelmat muodostuvat noin esineestä. Yhteensä museon kokoelmat käsittävät arvion mukaan noin objektia, kun luetteloimattomat esineet otetaan huomioon. Raahen museolla on kokoelmanhallintaansa varten käytössään museotietojärjestelmä WebMusketti, joka mahdollistaa erityyppisten esineiden ja arkistoaineiston tallentamisen standardoidusti. Vuoden 2015 alussa valokuvia oli digitoitu WebMuskettiin kappaletta ja esineitä kappaletta. Loput luetteloidut esineet löytyvät perinteisiltä esinekorteilta tai esineluettelosta. Kokonaan luetteloimatta on vielä tuhansia esineitä. Esinekokoelma Kokoelmien pohjana ovat ns. eksoottiset esineet, jotka ovat peräisin 1800-luvun purjelaivakaudelta. Tähän esineistöön sisältyy matkamuistoja, eksoottisia kasveja ja eläimiä sekä merenkulkuun liittyvää esineistöä. Vähitellen museoon alettiin kerätä myös muuta Raahen kaupungin historiaan ja raahelaisten elämään liittyvää aineistoa. Merkittävimpiä esineitä museossa edustavat mm luvulla valmistettu sukelluspuku Wanha Herra ja Mikael Baltin tekemät kirkkoveistokset 1600-luvulta. Museon kokoelmat karttuivat etenkin luvuilla isojen lahjoituserien myötä. Näitä olivat mm. Anna Mustosen, Håkan Soveliuksen ja Brita Pohjaman perikuntien lahjoitukset. Kokoelmista löytyy myös sukellushistoriaan liittyvää esineistöä. Paikkakunnan koulutoimintaan liittyvää aineistoa on saatu toimintansa lopettaneilta Raahen opettajaseminaarilta, Pitkänkarin ja Myllymäen kouluilta sekä vielä toiminnassa olevilta Keskuskoululta ja lukiolta. Oman kokonaisuutensa muodostavat myös terveydenhoidollinen ja lääketieteellinen esineistö, joka sisältää Gellmanin sairaalan (sittemmin Raahen aluesairaala), Raahen terveyskeskuksen ja 4

5 kaupunginlääkäri Tauno Kiesvaaran esineistöä. Yksityisomistuksesta ostettu Apteekkimuseon kokoelma muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden ja on yksi arvokkaimmista apteekkialan kokoelmista Suomessa. Talonpoikaista maatalouskulttuuria edustavat sekä Saloisten kotiseutumuseon että Ojalan kotiseutumuseon kokoelmat. Museokokonaisuuteen vuonna 1992 liitetty Saloisten kotiseutumuseo kertoo seudun menneisyydestä ja etenkin elinkeinoista. Pattijoen kotiseutumuseo Ojala siirtyi Raahen museon alaisuuteen kuntaliitoksen myötä vuonna Ojalan kotiseutumuseon kokoelmat esittelevät vauraan maatalon elämää 1900-luvun alkupuolella. Valokuvakokoelma Valokuvakokoelma on museon kokoon nähden erityisen laaja, noin kappaletta. Kokoelma koostuu historiallisista kuvista, joiden keskiössä ovat kaupunkinäkymät, raahelaisten elämänpiiri, asuminen, elinkeinoelämä, paikalliset tapahtumat ja henkilökuvat. Kokoelmat ajoittuvat luvulta nykypäivään ja sisältävät erilaisia valokuvatyyppejä dagerrotyypeistä nykypäivän digitaalisiin kuviin. Arkistokokoelma Museon arkistokokoelma sisältää henkilö- ja paikallishistoriallista arkistoaineistoa, kirjoja, sanomaja aikakauslehtiä, sarjajulkaisuja jne. Museon hallussa on myös vielä järjestämistä odottava paikkakunnan teollisuushistoriaan liittyvä Ruona Oy:n piirustusarkisto, jossa on tuhansia piirroksia. Arkistokokoelman digitoiminen on yksi kokoelmatyön suurimmista haasteista tulevaisuudessa, sillä laajasta kokoelmasta on digitoitu vasta 60 arkistokappaletta. Opetus- ja käyttökokoelma Museolla on opetus- ja käyttökokoelma, jossa on kaksoiskappaleita ja muita museon varsinaisiin kokoelmiin soveltumattomia käyttöesineitä sekä alkuperäisen mallin mukaan tehtyjä kopioita. Esineet voidaan korvata ja niiden museaalinen arvo on vähäinen esimerkiksi kontekstitietojen puuttumisen vuoksi. Kokoelmaa käytetään museopedagogiikassa, työnäytöksissä ja näyttelyissä, kun halutaan, että esineitä voi koskettaa tai kokeilla. Myös vitriinit, mallinuket ja muut näyttelyrakenteet sekä rekvisiitta kuuluvat käyttökokoelmaan. Käyttökokoelmasta lainataan esineitä pääasiassa opetustarkoituksiin kokoelma-amanuenssin harkinnan mukaan. Käyttöesineistölle tehdään kevyempi luettelointi (excel) kuin varsinaisille museoesineille ja ne osastoidaan erikseen muista kokoelmista. Käyttökokoelma kasvaa perusteltujen kokoelmapoistojen, lahjoitusten ja omia näyttelyitä varten syntyneen materiaalin kautta. Käsikirjasto Museolla on henkilökunnan käytössä lahjoituksista, ostoista ja julkaisuvaihdosta muodostunut käsikirjasto, joka on sijoitettu Soveliuksen taloon. 5

6 3. KOKOELMIEN HALLINTA: KARTUNTA, DOKUMENTOINTI, SÄILYTTÄMINEN JA POISTOT Kartunta Kokoelmien karttuminen on suureksi osaksi passiivista eli lahjoitusten kautta tapahtuvaa, mutta kokoelma karttuu myös ostoina tai keräystoiminnan tuloksena. Näistä tulee olla tarvittavat asiakirjat, esimerkiksi testamentti, lahjoitussopimus, kauppakirja tai kuitti. Lahjoituksessa esineen täysi omistus- ja hallintaoikeus luovutetaan museolle vastikkeetta. Lahjoituksen täyttyminen edellyttää, että museo ottaa lahjan vastaan; museo ei ole velvollinen vastoin tahtoaan ottamaan vastaan lahjoituksia. Lahjoituksista tehdään lahjakirja (luovutussopimus tai kuitti) ja kaupasta tehdään ostosopimus tai kauppakirja. Kaupassa esineen omistus- ja hallintaoikeus siirtyy museolle vastiketta vastaan. Objektin (esineen, kuvan tai arkistomateriaalin) vastaanottamisessa ja liittämisessä kokoelmiin arvioidaan seuraavia seikkoja: 1) Soveltuvuus museon edustamaan alaan ja keruukohteisiin Raahen museon ensisijaiset keruukohteet ovat Raahen seudun historiaan sekä erityisesti merenkulkuun, teollisuushistoriaan ja sukellukseen liittyvät aineistot. Vastaan ei oteta aineistoa toimialan ja toimialueen ulkopuolelta tai museon kokoelmissa jo entuudestaan hyvin edustettua aineistoa. 2) Historiallinen merkitys Esineen vastaanottamispäätöksen yhteydessä punnitaan, liittyykö esine johonkin merkittävään historialliseen tapahtumaan, ilmiöön tai henkilöön ja kertooko esine jotain olennaista ajastaan tai sen erilaisista ilmiöistä. 3) Museoarvo (objektin tietoarvo = oheis- ja kontekstitiedot) Objektin museaalinen arvo on sidoksissa siitä saataviin oheis- ja kontekstitietoihin, joiden avulla se välittää tietoa ja tunnetta menneisyydestä. Siksi esineen vastaanottaminen ja liittäminen museon kokoelmiin edellyttää, että siitä on olemassa käyttö- ja taustatiedot. Museoarvo mitataan myös suhteessa kokoelmapolitiikkaan eli kokoelmien laajuuden, kattavuuden ja edustavuuden käsitteisiin. 4) Esineen kunto Raahen museo ei ota vastaan rikkinäisiä esineitä. Esineen kuluneisuus tai käytön jäljet eivät kuitenkaan estä esineen ottamista kokoelmiin. 6

7 Kun vastaanottopäätös lahjoituksesta on tehty, täytetään lahjoittajan kanssa vastaanottolomake, jonka myötä esine siirtyy Raahen museon omistukseen ja siitä tulee museo-objekti. Raahen museo ei ota vastaan säilytyksiä tai tallennuksia, vaan ainoastaan lahjoituksia täysin omistusoikeuksin. Museo voi harkintansa mukaan ottaa vastaan myös esineistöä, joka sijoitetaan käyttökokoelmaan. Käyttökokoelman materiaalia käytetään esimerkiksi työnäytöksissä ja opetustarkoituksissa. Mikäli museo ei voi syystä tai toisesta ottaa vastaan lahjoituksena tarjottua aineistoa, pyritään kuitenkin neuvomaan ja ohjaamaan lahjoittajaa ottamaan yhteyttä tahoon, jonka tallennusvastuuseen kyseinen aineisto kuuluu. Museon henkilöstöä koskee ICOM:in eettinen ohjeisto. Museon henkilöstö ei saa kilpailla museon kanssa esineistä eikä käyttää hyväkseen asemassaan saamiaan tietoja. Jos työntekijän ja museon välille kehittyy eturistiriita, museon hyödyn tulee olla etusijalla. Museon kokoelmiin saadut lahjoitukset ja hankinnat julkistetaan säännöllisesti vuosikertomuksessa. Posliinisia leluja 1800-luvulta, lahjoitus vuodelta

8 Dokumentointi Tavoitteena on, että jokainen museon kokoelmiin otettava esine dokumentoidaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Dokumentoinnissa käytetään yleensä kahta luettelointitasoa: tunnistus- ja tutkimusluettelointia. Tämä on perusteltua rajallisten resurssien vuoksi. Lahjoitusta vastaanotettaessa tehdään ns. perusluettelointi eli tunnistusluettelointi, jolloin kirjataan ylös kaikki mahdollinen tieto esineen kontekstista sekä lahjoittajan perustiedot. Esine valokuvataan ja sen ominaisuudet kuvaillaan suoraan WebMuskettiin. Erityisesti suurten lahjoituserien kohdalla voidaan joutua tyytymään tunnistusluettelointiin. Esineestä tehdään tarkempi ns. tutkimusluettelointi, kun sitä tarvitaan näyttelyä tai tutkimusta varten tai kun luettelointiin on mahdollista saada asiantuntija-apua. Tutkimusluetteloinnissa mennään esinetietoudessa syvemmälle tutkien esineen taustaa tarkemmin (esim. valmistajatehtaan historia). Tärkeää on, ettei varastoon päätyisi enempää täysin dokumentoimatonta aineistoa kuin siellä jo entuudestaan on. Tarkempi esineprosessi on kuvattu liitteessä 1. Säilyttäminen Museon pääasiallinen kokoelmavarasto (esineet ja tekstiilit) ja arkisto sijaitsevat Kruununmakasiinissa. Tavoitteena on, että Raahen museon koko esinekokoelma olisi sijoitettuna Kruununmakasiiniin lukuun ottamatta eri museokohteiden perusnäyttelyissä olevaa esineistöä. Kokoelman suurimmat esineet (esim. ajoneuvot ja koneet) eivät kuitenkaan mahdu Kruununmakasiiniin, vaan niille tarvitaan kuiva (ja mahdollisuuksien mukaan myös peruslämmin) varastohalli. Kyseiset esineet on väliaikaisesti sijoitettu kaupunginvarikolle, jonka tilat eivät vastaa kokoelmien säilytykselle asetettuja museaalisia vaatimuksia. Kokoelmaesineet pyritäänkin siirtämään mahdollisimman pian pois varikolta. Varikolla olevaa esineistöä varten tullaan remontoimaan kylmävarasto Ojalan kotiseutumuseon piharakennukseen. Tulevaisuuden toiveena ja tavoitteena on lämmin varasto myös tälle kokoelman osalle. Kokoelmatilat ovat Kruununmakasiinin muuton myötä asianmukaiset ja turvalliset. Koko talossa on palo- ja murtohälytyslaitteet. Kokoelman turvallisuudesta huolehditaan myös tehokkaalla omalla valvonnalla. Varastotiloihin menevät ovet lukitaan aina, kun museotiloihin ei jää henkilökuntaa (esim. iltatilaisuuksien aikana), jotta tiloissa ei liiku asiattomia henkilöitä. Museon ulkopuoliset henkilöt pääsevät kokoelmatiloihin vain henkilökunnan seurassa. 8

9 Kulttuurihistoriallisten esinekokoelmien kartoitusta ja haltuunottoa varten on jo alustavasti tehty järjestelyä ja osastointia esineryhmittäin. Kokoelmien inventointi sekä digitointi kestää useita vuosia ja vaatii paljon työvoimaresursseja, mutta se on välttämätöntä kokoelmanhallinnan, -hoidon ja -käytön vuoksi. Varaston järjestämisen yhteydessä luodaan varastopaikkakoodisto, joka tekee esineen varastosta löytämisen helpoksi. Jokainen esine saa siis tulevaisuudessa varastopaikkakoodin, joka koostuu hyllykön ja hyllyn numerosta. Koodi merkitään WebMusketin esinetietueeseen. Arkistomateriaalille on Kruununmakasiinissa oma arkistostandardit täyttävä huone. Arkiston järjestäminen vaatii oman projektinsa sekä lisätyövoimaa. Kuva-arkisto on toistaiseksi sijoitettuna Soveliuksen talon toimistoon, eikä suunnitelmia sen siirtämiseksi ole toistaiseksi tehty. Suuri osa valokuvista on digitoitu, mutta WebMuskettiin valokuvia on viety toistaiseksi hyvin vähän verrattuna kuvakokoelman kokoon. Kuva-arkiston digitointia jatketaan resurssien mukaan. Poistot (ns. poistopolitiikka) Lähtökohtaisesti museon kokoelmat ovat pysyviä, eikä suunnitelmallisesti kerätystä kokoelmasta ole tarpeen tehdä poistoja. Poistopolitiikkaa kuitenkin tarvitaan, sillä kokoelmat ovat karttuneet vuosikymmenten saatossa melko hallitsemattomasti. Poistopolitiikka ja arvoluokitus ovat osa nykyaikaista kokoelmapolitiikkaa, jolla pyritään hallitsemaan paisuneita kokoelmia. Kaikilla esineillä on elinkaari, ja esineen tai ilmiön voi tallentaa muutenkin kuin fyysisesti säilyttämällä. Museolla on tarvittaessa oikeus poistaa esineitä kokoelmistaan, jos siihen on painavat museoammatillisesti hyväksyttävät perusteet. Poistamisesta tehdään virallinen päätös, johon osallistuvat museonjohtaja, kokoelma-amanuenssi ja konservaattori. Vastuu poistamisesta on museonjohtajalla ja kokoelma-amanuenssilla. Luetteloitujen esineiden poistot perustellaan ja dokumentoidaan tarkasti, ja esine kuvataan ennen poistoa. Poistot kirjataan WebMuskettiin, perinteiseen esinekorttiin (mikäli sellainen on) ja diarioon. Lisäksi tehdään poistopöytäkirja, josta otetaan paperituloste erilliseen mappiin. Samaa esinenumeroa ei käytetä enää uudelleen, vaan esinenumero säilyy osana kokoelmahistoriaa, vaikka objekti on fyysisesti poistunut kokoelmista. Poistoperusteita ovat: esine on rikki tai erittäin huonokuntoinen, vahingoittunut tai loppuun kulutettu niin, ettei sillä ole enää tieteellistä ja museaalista arvoa (esineen elinkaari on tullut päätepisteeseen) esine on hävinnyt tai varastettu esine on vaaraksi muulle kokoelmalle (esim. home, tuholaiset) esine on erittäin huonokuntoinen tai suurikokoinen, jolloin säilyttäminen ja hoito on kohtuuttoman kallista (taloudellinen syy) 9

10 esineen kontekstitiedot puuttuvat esinettä ei tunnisteta kohtuullisesta tutkimustyöstä huolimatta tallentamisen päällekkäisyys eli useampi sama objekti identtisillä kontekstitiedoilla (kaksoiskappale voidaan tallentaa, jos samanlaisilla esineillä on tunnettu ja dokumentoitu käyttöhistoria) esine on muuten sopimaton museon kokoelmapolitiikassa määriteltyyn tallennusohjelmaan (esim. kertoo toisen alueen elämästä). Poistamisen mahdollisuuksia: esine palautetaan alkuperäiselle omistajalle esine annetaan toiselle museolle/julkiselle yhteisölle (eettiset ohjeet kieltävät luovuttamasta yksityiselle taholle) esine siirretään museon käyttökokoelmaan esine myydään tai vaihdetaan esine tuhotaan ja hävitetään (kaatopaikka). Poistoja voidaan tulevaisuudessa tehdä myös museoarvoluokituksen pohjalta. Tämä on mahdollista kuitenkin vasta, kun kokoelmat ovat hallinnassa ja ne on luetteloitu sähköisiin tietojärjestelmiin. Kokoelmaesineiden poistamisesta mahdollisesti saatu tulo käytetään kokoelman hyväksi, esimerkiksi hankintoihin. Museon omalla henkilökunnalla, sen hallintoelimen jäsenillä tai heidän perheenjäsenillään ja muilla läheisillään ei ole etuosto-oikeutta museokokoelmasta poistettuihin objekteihin. Luetteloimattoman materiaalin eli einojen poisto Eino -sanalla viitataan esineeseen, jota säilytetään museon kokoelmatiloissa, mutta jolle ei ole annettu kokoelmanumeroa. Näiden esineiden poistoprosessi on kevyempi kuin jo kokoelmaan otettujen ja numeroitujen esineiden poisto. Luetteloimaton esine voidaan poistaa raportoimatta, mutta noudattaen kuitenkin samoja poistopäätöksen perusteita kuin kokoelmaesineen poistossakin. Kaiken varalta kerättyjen objektien säilyttäminen vie tilaa, maksaa ja sitoo resursseja myös tulevaisuudessa, joten tästä tavasta pyritään eroon. Luetteloimatonta materiaalia on käyty läpi Auratien, Myllymäen ja Palon kouluilla sijainneiden varastotilojen tyhjentämisen yhteydessä poistaen kokoelmiin soveltumattomat objektit. Kruununmakasiinissa sijoitettuna olevan esineistön osalta inventointi on aloitettu, ja sitä jatketaan mahdollisuuksien ja resurssien mukaan osana kokoelma-amanuenssin perustyötä. Inventointiin pyritään samaan apuvoimia hankerahalla tai harjoittelijoista. 10

11 Arvoluokitus Museoarvoluokituksessa kriteerejä ovat mm. yleisyys, tyypillisyys, merkittävyys, alueellisuus (raahelaisuus, pohjoispohjalaisuus, suomalaisuus) ja kunto. Ehdotus Raahen museon esineistön arvoluokitukseen tulevaisuudessa I. Kokoelman ydin ja helmet Ensimmäinen luokka edustaa keskeisintä tallennuskohdetta ja muodostaa kokonaiskuvan aihealueesta ollen tärkein kokoelman osa. II. Variaatiot, rinnakkaiset objektit Toisessa luokassa on merkittäviä objekteja, jotka rikastuttavat näkökulmaa aihealueeseen mutta eivät ole korvaamattomia. III. Hyväkuntoiset objektit Kolmannen luokan esineistöä tarvitaan pitkäaikaisiin näyttelyihin esimerkiksi ajankuvan täydentämiseksi ja/tai ne ovat merkityksellisiä osana opetus- ja käyttökokoelmaa. IV. Poistettavat Aiemmin mainittujen perusteiden nojalla poistoiksi luokiteltavat esineet. 4. KONSERVOINTI Museolla on oma konservaattori. Myös koko muu henkilökunta pyrkii harjoittamaan ennaltaehkäisevää konservointia vallitsevien olosuhteiden puitteissa. Kokoelmaesineistö on osittain huonokuntoista. Jotta esineistön kunto ei enää enempää huonontuisi, on kiinnitettävä huomiota ennaltaehkäisevään konservointiin eli oikeisiin toimintatapoihin esineiden käsittelyssä sekä oikeisiin säilytysmateriaaleihin ja säilytysolosuhteisiin. Koko henkilökunnan tulee olla selvillä oikeista menettelytavoista esineistön suhteen. Konservoitavien esineiden kohdalla noudatetaan priorisointia, joka tässä vaiheessa pohjautuu museon näyttelytarpeisiin. Kun resurssit antavat myöten, kokoelmien kuntokartoitusta jatketaan ja sen pohjalta priorisoidaan akuuteimmin konservoitavat objektit. Esineitä koskevat konservointitiedot viedään WebMuskettiin. 11

12 Purjelaivan peräsin ennen konservointia. 5. KOKOELMIEN SAAVUTETTAVUUS Raahen museon esineistöä ja arkistomateriaalia on esillä museon monissa perusnäyttelyissä, ja museo käyttää varastokokoelmiaan aktiivisesti vaihtuvissa näyttelyissä. Ennen Kruununmakasiinin käyttöönottoa vaihtuvien näyttelyiden tilana toimi Soveliuksen talon alakerta. Nyttemmin näyttelytoiminta on siirtynyt Kruununmakasiinin toiseen kerrokseen, jossa on toistaiseksi tilaa vaihtuville näyttelyille. Pakkahuoneen yläkerrassa on kausittain vaihtuva mininäyttely. Raahen museo tiedottaa aktiivisesti kokoelmistaan ja näyttelyistään sekä omien tiedotuskanaviensa kuten nettisivujen, sosiaalisen median ja tutkimusjulkaisujen sekä ulkopuolisten kanavien, esimerkiksi lehdistön kautta. Kokoelmiin liittyvä asiakaspalvelu on yksi museon perustehtävistä ja sitä hoidetaan museon voimavarat huomioiden. Museon kokoelmat ovat tutkijoiden hyödynnettävissä sopimuksen mukaan. Pyynnön kokoelmaesineen, kuvan tai arkistokappaleen tutkimiseen voi esittää museonjohtajalle tai kokoelma-amanuenssille. Tutkimusta voidaan tehdä ensisijaisesti museon omissa tiloissa ja ottaen huomioon luottamuksellisuus- ja turvallisuusnäkökohdat. Museolla säilytettävään aineistoon on museon tiloissa mahdollista tutustua museoammatillisen henkilöstön läsnä ollessa, kun siitä erikseen ja etukäteen hyvissä ajoin sovitaan. Näin kokoelmat ovat yleisön saatavilla muutenkin kuin näyttelyiden kautta. Museolta annetaan esinetietoja, esineistön ja eri materiaalien hoito- ja säilytysohjeita ja ohjataan kysyjiä oikeille palveluntarjoajille (asiantuntijat, konservaattorit ym.). Esineiden rahallisen arvon määrittelyä museo ei tee. Museo osallistuu näyttely- ja esinevaihtoon muiden museoiden ja julkisyhteisöjen kanssa. Kokoelma- ja näyttely-yhteistyötä muiden museoiden ja toimijoiden kanssa tehdään tieteellisiin, tutkimuksellisiin ja kasvatuksellisiin tarkoituksiin. Yhteistyökumppaneita on mahdollista hankkia, kun kokoelmia esitellään näyttelyissä ja samalla tehdään syventävää perustutkimusta museon 12

13 kokoelmista. Tutkimusyhteistyötä voitaisiin kehittää yliopistojen kanssa ja kokoelmiin liittyviä aiheita nostaa tutkimusten ja opinnäytetöiden aiheiksi. Museo päättää harkintansa mukaan aineiston lainaamisesta museon ulkopuolelle. Museokokoelmiin kuuluvia objekteja ei lainata yksityishenkilöille. Käyttökokoelmasta lainoja voidaan antaa harkinnan mukaan. Museo itse hyödyntää opetus- ja käyttökokoelmaa muun muassa museopedagogisessa toiminnassa ja työnäytöksissä. Kokoelmiin perustuva tietopalvelu ja kuvienlainauspalvelu ovat tarjolla myös suurelle yleisölle. Kuvien skannaamisesta peritään 10 euron ja käyttöoikeudesta 30 euron maksu. Museo2015- hankkeen myötä siirryttäneen koko Suomen kattavaan kokoelmanhallintajärjestelmään, joka on ainakin osittain avoin myös yleisölle. Valokuvakokoelman dagerrotyyppien osalta saavutettavuus on jo kansainvälisellä tasolla: Raahen museon dagerrotyypit on digitoitu daguerreobase.org -tietokantaan. Tietokantaan on koottu eurooppalaiset dagerrotyypit museoiden, arkistojen, kirjastojen ja yksityishenkilöiden kokoelmista. Daguerreobase palvelee varhaisimman valokuvahistorian tutkijoita ja instituutiota, mutta myös kulttuuriperinnöstä kiinnostuneita yksityisiä kansalaisia. Tietokantaa pitää yllä European Daguerreotype Association (EDA). Talletteet, deponointi ja lainat Esineiden talletus tai lainaaminen museolle Museon esinekokoelmiin ei oteta lainoja tai talletteita, koska niiden turvallisuutta ja säilytysolosuhteita ei pystytä varmistamaan. Museo lainaa esineistöä käyttöönsä vain erityistapauksessa, kuten kulttuurihistoriallisiin näyttelyihin. Lainaustapauksessa asiasta tehdään tarvittavat kirjalliset dokumentit kahtena kappaleena. Mikäli päädyttäisiin poikkeuksellisesti ottamaan vastaan talletus, museolla on oltava täysi hallintaja käyttöoikeus, määräysvalta sekä huolenpitovelvollisuus talletettuihin esineisiin. Huolenpitovelvollisuudella tarkoitetaan sitoumusta esineiden asianmukaiseen säilyttämiseen ja huolenpitoon samojen periaatteiden mukaan, jotka koskevat museon omia kokoelmia. Museota rajoittaa esineitä koskeva luovutuskielto. Museon esineiden talletus toisaalle Museo voi tallettaa esineitä tai taideteoksia kaupungin virastoihin tai sovittujen yhteistyökumppaneiden hallitsemiin tiloihin kulttuurisen tehtävänsä ja museopedagogian tavoitteita edistääkseen. Talletettujen esineiden käyttöoikeus sekä vastuu esineistön tai teoksen asianmukaisesta säilyttämisestä siirtyy talletuksen vastaanottajalle. Talletettavista esineistä tehdään aina osapuolten allekirjoittama talletussopimus kahtena kappaleena. Talletuksilla saattaa 13

14 olla määräaika tai ne voivat olla pysyväistalletuksia. Talletuksen voi tallettaja aina halutessaan myös peruuttaa. Talletuksista laadittavassa talletussopimuksessa a. identifioidaan tallettaja ja talletuksen kohteet b. dokumentoidaan esineiden kunto c. määritellään kohteiden käyttöoikeuksien laajuus, mahdollinen edelleentalletus ja lainaaminen d. sovitaan kohteiden vakuuttamisesta ja määritellään museon vastuu vahinkotilanteissa e. määritetään talletuksen voimassaoloaika f. sovitaan tekijänoikeuksista g. sovitaan huolenpitovastuusta h. sovitaan riitojen ratkaisutavasta. Esineen lainaaminen museolta (esinelainausprosessi ja -periaatteet) Museolta lainataan esineitä vain tieteellisiin, näyttely- ja kasvatuksellisiin tarkoituksiin. Lainaajalla on oltava asianmukaiset ja valvotut tilat sekä tarpeellinen asiantuntemus lainan käsittelyä varten. Objektit tulee vakuuttaa museon ilmoittamasta arvosta kuljetuksen ja lainan ajaksi, ja lainaajan tulee sitoutua lainan sopimusehtoihin. Kaikki lainasta aiheutuvat kulut maksaa lainan ottaja. Näitä kuluja ovat kuljetus-, vakuutus- ( naulasta naulaan ), pakkaamis-, konservointi- tai suojauskulut. Esinelainoja ei anneta yksityishenkilöille eikä kaupallisiin tarkoituksiin. Huonokuntoisia tai konservointia vaativia esineitä lainataan harkinnan mukaan ja vain, mikäli objektin konservointi onnistuu ennen lainan antamista tai lainaaja suostuu kustantamaan konservoinnin. Lainapyynnöt tulee osoittaa museolle hyvissä ajoin ennen lainan tarkoitettua alkamista ja samalla selvittää lainalle asetettujen ehtojen täyttäminen. Esinelainapyyntö osoitetaan museonjohtajalle tai kokoelma-amanuenssille, jotka myös tekevät lainapäätöksen. Lainattavista objekteista tehdään aina osapuolten allekirjoittama lainaussopimus kahtena kappaleena. Lainaukselle sovitaan määräaika, jonka umpeuduttua laina täytyy palauttaa tai lainaussopimus tulee uusia. Laadittavassa lainaussopimuksessa a. identifioidaan lainaaja ja lainauksen kohde b. selvitetään lainattavan kohteen käyttötarkoitus c. sovitaan lainan voimassaoloaika d. määritellään lainattavan kohteen käyttöoikeudet e. määritellään lainattavan kohteen mahdolliset käyttörajoitukset f. sovitaan lainattavan kohteen vakuutuksista sen kuljetuksissa ja lainan aikana sekä vastuut vahinkotilanteissa. Konservaattori tarkastaa esineiden kunnon ennen lainaamista ja uudelleen niiden palauduttua museolle. Esineiden pakkaamisesta vastaa konservaattori tai kokoelma-amanuenssi. Lainanantajan 14

15 nimi (Raahen museo) tulee olla esillä julkaisuissa, tiedotteissa, näyttelyissä yms., joissa esine mainitaan tai on esillä. Museon opetus- ja käyttökokoelmasta voidaan lainata esineitä kokoelma-amanuenssin harkinnan mukaan pääasiassa opetustarkoituksiin. Näitä lainoja ei tarvitse vakuuttaa, mutta lainasta laaditaan kirjallinen lainaussopimus ja toimitaan normaalin esinelainan edellyttämällä tavalla. 6. TULEVAISUUDEN TAVOITTEET JA SUUNNITELMAT Kokoelmien inventointi ja digitointi Museotiloiksi kunnostettu ja vuonna 2012 käyttöönotettu Kruununmakasiini asiaankuuluvine säilytys- ja arkistotiloineen mahdollistaa kokoelmien inventoinnin, mikä puolestaan edesauttaa laajojen kokoelmien haltuunottoa ja samalla kokoelmien entistä tehokkaampaa esittelyä yleisölle. Kokoelmien inventointia jatketaan resurssien mukaan tavoitteena hyvin hallinnassa olevat ja helposti saavutettavat kokoelmat. Kokoelmien saattamista digitaaliseen muotoon jatketaan sekä vakituisen henkilökunnan että määräaikaisten työntekijöiden voimin. Kokoelmien keskittyminen yhteen rakennukseen vähentää objektien siirrosta aiheutuvia haittoja ja helpottaa museoväen työtä. Keruu Museon resurssit keskittyvät vielä muutaman vuoden ajan uuteen museorakennukseen liittyviin projekteihin kuten näyttelyn täydentämiseen, hajasijoitetun esineistön uudelleensijoittamiseen sekä kokoelmien inventointiin. Näin ollen aktiiviselle keruulle ei todennäköisesti juuri jää aikaa. Tavoitteena on kuitenkin muutosajan ja uusiin tiloihin asettumisen jälkeen tapahtuva aktiivinen keruu ja kokoelmien puutteiden täydentäminen yhteistyöhankkeina. Raahen museo on mukana valtakunnallisessa Tallennus- ja kokoelmayhteistyössä (TAKO), ja toivon mukaan jossain vaiheessa voidaan osallistua myös TAKOn nykydokumentointihankkeisiin. Diario siirretään tulevaisuudessa sähköiseen muotoon, jotta lahjoituksen diariointi ei olisi riippuvainen diariokirjan fyysisestä sijainnista. Sähköisen diarion sivut tulostetaan ja sidotaan kirjaksi tietyin väliajoin. Hakemiston digitointiin käytetään esim. opiskelijoiden ja harjoittelijoiden työpanosta. Keruusuunnitelma Kulttuuriperintö Asuminen ja pukeutuminen porvariskulttuuri talonpoikaiskulttuuri 15

16 Tuotanto metalliteollisuus maatalous elintarviketeollisuus metsä- ja puutavarateollisuus muu teollisuus Kauppa, liikenne ja palvelut Liikenne vesistöt, tiet, rautatiet Julkinen elämä sairaala, poliisi, palokunta, koulutoimi Vapaa-aika Yhteisöllinen kulttuuri 16

17 LIITE 1. PROSESSIKUVAUKSET Esineen kulun kuvaus ja toimenpiteet museossa (ns. esineprosessi) Esineprosessi alkaa yleensä mahdollisen lahjoittajan yhteydenotosta. Ensin otetaan selville lahjoitettavan esineen tai lahjoituskokonaisuuden perustiedot, tausta ja kunto. Tarvittaessa esine kuvataan. Samalla selvitetään hankittavan objektin laillisuus. Objektia, jonka omistajaa tai historiaa ei tunneta, ei voida vastaanottaa. Seuraavaksi punnitaan, sopiiko tarjottu materiaali museon tallennuspolitiikkaan ja kokoelmaprofiiliin ja löytyykö perusteita tai tarvetta ottaa lahjoitus kokoelmiin. Esimerkiksi kaksoiskappaleita teollisesti valmistuista tuotteista ei oteta. Samalla mietitään, pystytäänkö tarjotusta materiaalista huolehtimaan asianmukaisesti ja tarjoamaan sille turvalliset säilytysolosuhteet. Myös esineen sijoituspaikkaa mietitään (varasto/näyttely/ käyttökokoelma). Kokoelma-amanuenssi tekee näihin syihin pohjautuvan myönteisen tai kielteisen päätöksen. Tarvittaessa apuun pyydetään muuta museon henkilökuntaa tai asiantuntijoita kulloisenkin lahjoitettavaksi tarjottavan esinekokonaisuuden mukaan. Esineen vastaanotto ja hankintatietojen kirjaaminen diarioon eli diariointi tehdään mahdollisimman pian vastaanoton tapahduttua. Lahjoituserä tai esine saa numeron, ja viimeistään tässä vaiheessa esineestä kirjataan tarkemmat tiedot ja saatavissa oleva informaatio. Lahjoituserästä tehdään inventaarilista, mikäli sitä ei ole tehty jo luovutussopimuksessa. Vastaanotetun erän kunto tarkastetaan, esineet puhdistetaan ja tarvittaessa pakastetaan (lähinnä tekstiilit ja puuesineet, joiden pakastusaika on 2 x 2 viikkoa). Pakastaminen joudutaan toistaiseksi tekemään Pohjois-Pohjanmaan museon tiloissa Oulussa, sillä Kruununmakasiiniin ei pakastinta ole saatu. Lahjoituksen perusluettelointi eli tunnistusluettelointi tehdään WebMuskettiin. Ohjenuorana käytetään Museo2015-hankkeen luomaa Museoiden luettelointiohjetta. Luetteloinnin yhteydessä on käytetty Museoalan asiasanastoa (MASA), nyttemmin Museoalan ontologiaa (MAO), jota tarpeen mukaan täydennetään Yleisellä suomalaisella asiasanastolla (YSA). Luetteloinnin yhteydessä objektin kunto tarkistetaan ja siitä otetaan digitaaliset käyttö- eli tunnistekuvat. Oman henkilökunnan ottamien kuvien tekijänoikeudet ovat museolla. Esinenumero maalataan esineeseen punaisella öljy- tai akryylimaalilla. Tekstiileihin ommellaan numerolappu, johon numero on kirjoitettu tussilla. Paperisiin ja pahvisiin esineisiin numero merkitään lyijykynällä. Luetteloinnin jälkeen esine kääritään hapottomaan silkkipaperiin ja pakataan pahvilaatikkoon tilatehokkaasti. Kokoelma-amanuenssi tai konservaattori määrittelee varastopaikan. Esine viedään säilytystilaan asianmukaiseen säilytyspaikkaan ja varastopaikka merkitään WebMuskettiin. Selkeät 17

18 perusohjeet esineistön käsittelystä, puhdistamisesta, luetteloinnista ja pakkaamisesta löytyvät kirjasta Opas paikallismuseon hoitoon. Esineestä tehdään tarkempi ns. tutkimusluettelointi, kun esinettä tarvitaan näyttelyä tai tutkimusta varten tai kun luettelointiin on mahdollista saada asiantuntija-apua. Luettelointi kahdella tasolla on perusteltua rajallisten resurssien vuoksi. Luettelointia varten tarvittavaa kirjallisuutta voidaan siirtää Soveliuksen talosta Kruununmakasiinin kokoelmatiloihin. Luetteloinnissa ja kokoelmatyössä erityisen tärkeää on saattaa keskeneräiset työt loppuun. Jos työ jää kesken, on siitä laadittava väliraportti (keneltä, mikä työ, mihin asti päästy jne.), jotta siitä voi joku toinen ongelmitta jatkaa. Kokoelmatiloihin ei jätetä epäselviä esinekasoja. Arkisto- ja valokuvaprosessit Arkistomateriaalin ja valokuvien osalta prosessi on periaatteiltaan samanlainen esineprosessin kanssa. Arkistomateriaalille ja valokuville on omat erilliset diarionsa. Valokuvat skannataan ja tallennetaan WebMuskettiin. Toistaiseksi kuvat tallennetaan myös Museon valokuvat -verkkokansioon ja siellä sopivaan alakansioon. Tulevaisuuden tavoitteena on kaikkien valokuvien siirtäminen WebMuskettiin, jolloin haku helpottuu huomattavasti. Fyysisen kuvan kääntöpuolelle merkitään kokoelmanumero lyijykynällä. Kuva pakataan hapottomasta silkkipaperista tehtyyn pussiin ja talletetaan Soveliuksen talossa sijaitsevaan kuva-arkistoon. Arkistoaineisto järjestetään ennen luettelointia teemoittain ja yksittäisille arkistokappaleille annetaan oma arkistonumeronsa, joka merkitään kappaleeseen lyijykynällä. Arkistoaineisto luetteloidaan suoraan arkistodiarioon sekä mahdollisuuksien mukaan tarkemmin WebMuskettiin. Tulevaisuuden tavoitteena on myös arkistokokoelman digitointi WebMuskettiin. Arkistomateriaali pakataan hapottomaan silkkipaperiin ja pahvisiin arkistokansioihin. Arkistomateriaalia säilytetään erillisessä arkistohuoneessa. 18

Kokoelmahallinnon tärket

Kokoelmahallinnon tärket Kokoelmahallinnon tärket rkeät lomakkeet Tiina Paavola Maakunnallinen museopäiv ivä 2.6.2009 Luovutustodistus Juridinen asiakirja, jolla siirretää ään n lahjoitettavan materiaalin omistusoikeus museolle

Lisätiedot

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Saimaan kulttuurihistorialliset ja sisävesiliikenteen kokoelmat Etelä-Savon kulttuurihistorialliset kokoelmat Savonlinnan maakuntamuseo Teksti: Kirsi Liimatainen Kuvat: Mikko

Lisätiedot

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne Johdanto Museolain (729/1992, 1166/1996, 644/1998, 877/2005) ja -asetuksen (1312/1992, 1192/2005) mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

verkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle

verkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen toteuttamalla yhteishankkeita 2. Valtakunnallisen tallennustoiminnan

Lisätiedot

JOKA Journalistinen kuva-arkisto

JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon yhteishanke Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Maakuntakirjastokokous 2.11.2006 Tuija Venäläinen Poistot kokoelmatyön osana Kokoelmaa olisi kehitettävä siten, että pääpaino

Lisätiedot

Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009

Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009 1 Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009 Laatineet Maria Koskijoki Kristina Tohmo Jonina Jansson Elina Torvinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kokoelmaa määrittävät säännöt, lait ja asetukset 3.

Lisätiedot

Riihimäen. Kaupunginmuseo

Riihimäen. Kaupunginmuseo Riihimäen Kaupunginmuseo Kokoelmapoliittinen ohjelma 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 4 2. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMIEN SYNTY JA VAIHEET 5 3. KOKOELMIEN

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 1(10) SISÄLLYS Johdanto 2 Museon tausta ja tehtävä 3 KOKOELMIEN HISTORIA JA NYKYINEN TILANNE Esinekokoelma 3 Kuvakokoelma 4 Etnolainaamo 5 KOKOELMIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA KUVA ARKISTO Perustettu 1983 kokoamalla yhteen Tampereen viiden eri museon ja kaupunginarkiston kuvat tavoitteet: 1. kokoelmien hallintaa ohjaavat kokoelmapoliittinen ohjelma ja kokoelmastrategia 2. digitoinnin

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma. Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä Päivitetty

Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma. Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä Päivitetty Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmaohjelma Hyväksytty kirjaston johtoryhmässä 10.4.2013 Päivitetty 5.11.2014 Sisältö Kirjaston tehtävä... 1 Kokoelmatyön periaatteet... 1 Aineiston valinta ja hankinta...

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan edistäminen neuvonnan ja ohjauksen sekä suunnitelmallisen ohjelmatyön (työkirja) avulla 2. Museoportaalin kehittäminen (kieliversiot,

Lisätiedot

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta

Lisätiedot

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo

Lisätiedot

Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma

Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Kokoelmapoliittisen ohjelman ovat laatineet heinäkuussa 2007 muokattu 16.10.2008 museonjohtaja Heli Isolehto arkeologi Jari Näränen tutkija Anna-Mari Rosenlöf

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke Kuva-arkistokurssi Anni Wallenius

Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke Kuva-arkistokurssi Anni Wallenius Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke2015-2020 Kuva-arkistokurssi 4.10.2016 Anni Wallenius NELJÄN ORGANISAATION YHTEISHANKE Suomen valokuvataiteen museo - valtakunnallinen erikoismuseo Aalborg stadsarkiv

Lisätiedot

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat

Lisätiedot

Salon paikallismuseot - onko visiota?

Salon paikallismuseot - onko visiota? Salon paikallismuseot - onko visiota? Mikä on Salon historiallinen museo? Se on elektroniikkamuseo sekä paikallismuseot. Millaisena näemme Salon historiallisen museon tulevaisuuden? Minkä luonteisena kaupunkimme

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

1. Luovutettavan aineiston tulee koostua asiakirjoista, äänitteistä, valokuvista ja/tai kuvanauhoista. Muunlaista materiaalia arkisto ei ota vastaan

1. Luovutettavan aineiston tulee koostua asiakirjoista, äänitteistä, valokuvista ja/tai kuvanauhoista. Muunlaista materiaalia arkisto ei ota vastaan ILOMANTSIN KUNTA KOTISEUTUARKISTON TOIMINTAOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 13.12.2010 255 Voimaantulo 1.1.2011 1 YLEISTÄ Ilomantsin kunnan kotiseutuarkistossa tulee noudattaa asiakirjahallinnosta ja

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 13.4.2011 Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60 00180

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA IRTAIMEN OMAISUUDEN LUETTELOINTI- JA POISTO-OHJEET

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA IRTAIMEN OMAISUUDEN LUETTELOINTI- JA POISTO-OHJEET KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA IRTAIMEN OMAISUUDEN LUETTELOINTI- JA POISTO-OHJEET Nakkilan kunta Voimaantulo 7.6.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä...2 2. Vastuuhenkilöt...2 3. Irtaimistoluettelo ja irtaimistokortti...3

Lisätiedot

Kuinka hankkia. valokuvataidetta. Lisää ja skaalaa vaakakuva tähän. Anni Wallenius ja Sofia Lahti, Suomen valokuvataiteen museo

Kuinka hankkia. valokuvataidetta. Lisää ja skaalaa vaakakuva tähän. Anni Wallenius ja Sofia Lahti, Suomen valokuvataiteen museo Kuinka hankkia Lisää ja skaalaa vaakakuva tähän valokuvataidetta Anni Wallenius ja Sofia Lahti, Suomen valokuvataiteen museo Hertta Kiiski: Present (Thank you Helvi Ahonen), 2014 Tässä esityksessä käsiteltäviä

Lisätiedot

Pienpainatteet Luston museokokoelmissa. Marko Rikala Lusto Suomen Metsämuseo

Pienpainatteet Luston museokokoelmissa. Marko Rikala Lusto Suomen Metsämuseo Pienpainatteet Luston museokokoelmissa Marko Rikala Lusto Suomen Metsämuseo Luston kirjastokokoelma käsikirjastoluontoinen; yleisöllä pyynnöstä mahdollisuus tutustua aineistoihin ensisijaisesti museotyön

Lisätiedot

Kokoelmapolitiikkaa määrittävät päätökset ja linjaukset. Varkauden museoiden kokoelmien profiili ja historia

Kokoelmapolitiikkaa määrittävät päätökset ja linjaukset. Varkauden museoiden kokoelmien profiili ja historia Hyväksytty Varkauden sivistyslautakunnassa 28.5.2009 VARKAUDEN KAUPUNGIN MUSEOTOIMI KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2009 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Kokoelmapolitiikkaa määrittävät päätökset ja linjaukset

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Arkkitehtuurin tunnetuksi tekeminen moninaisille yleisöille moninaisin keinoin 2. Arkkitehtuurin erityiskysymysten edistäminen valtakunnallisissa

Lisätiedot

Kuntoinventoinnin perusteet

Kuntoinventoinnin perusteet Kuntoinventoinnin perusteet Ennaltaehkäisevä konservointi, Mobilia 20.-21.4. Anne Vesanto, Konservointikeskus, Jyväskylä Kuntoinventointi Osa suunnitelmallista kokoelmainventointia: objektin olemassaolo;

Lisätiedot

KAMUT - yhteistyö oululaisittain

KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT = Kirjastot, arkistot ja museot Päivi Kytömäki Oulun yliopiston kirjasto Mistä tarpeesta yhteistyö syntyi? V. 2003 vertaisryhmän haku Oulun muista muistiorganisaatioista

Lisätiedot

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014. Fiskarsin museo Hangon museo Lohjan museo Karkkilan Ruukkimuseo Senkka Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Vihdin museo

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014. Fiskarsin museo Hangon museo Lohjan museo Karkkilan Ruukkimuseo Senkka Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Vihdin museo KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 Fiskarsin museo Hangon museo Lohjan museo Karkkilan Ruukkimuseo Senkka Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Vihdin museo KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 2 SISÄLTÖ I JOHDANTO...

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto

LAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 1 2 LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 Sisältö Avoinnaoloajat ja lippujen hinnat... 4 Ilmaiskävijät... 5 Opastusmaksut... 5 Kuvapalveluhinnasto... 6 Tilavuokrat...

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

MOBILIAN KOKOELMAPOLITIIKKA

MOBILIAN KOKOELMAPOLITIIKKA MOBILIAN KOKOELMAPOLITIIKKA päivitetty 16.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KOKOELMATOIMINNAN PUITTEET 3 3. KOKOELMIEN KOOSTUMUS 4 4. KOKOELMIEN KARTUNTAPERIAATTEET 5 4.1. Mobilia säätiön kokoelmat

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö

Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n sekä Oulun yliopiston johtosäännön 2 :n nojalla yliopiston hallitus on 18 päivänä toukokuuta 2010 hyväksynyt

Lisätiedot

Journalistinen kuva-arkisto JOKA

Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.-22.11. 2011 Lehtikuvat kellareista ja kotoa kulttuuriperintökäyttöön Ekku Peltomäki ja Aira Samulin JOKA / Kari Pulkkinen JOKA-hanke:

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

RUK-museon kokoelmaohjelma

RUK-museon kokoelmaohjelma RUK-museon kokoelmaohjelma 30.5.2013 2 RUK-museon kokoelmaohjelma Sisällys ESIPUHE... 3 KOKOELMAN KEHITYS JA NYKYTILA... 4 KOKOELMAKÄYTÄNNÖT... 5 Esineet... 5 Valokuvat... 6 Museoarkisto... 6 ARVOLUOKITUS...

Lisätiedot

Valokuvakokoelman tie museoon hankintaa ja harkintaa

Valokuvakokoelman tie museoon hankintaa ja harkintaa Valokuvakokoelman tie museoon hankintaa ja harkintaa Täydellinen valokuvakokoelmalahjoitus koostuu taitavasti kuvatuista, hyväkuntoisista valokuvista, joiden tuottaminen ja käyttö on hyvin dokumentoitu.

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan tarkoituksena on olla tukena Kuvataideakatemian kirjaston kokoelmien kehittämisessä ja laadun

Lisätiedot

Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä

Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Helsinki 21.11.2011 Tiina Tuulasvaara-Kaleva, tutkija, Poliisimuseo Mukailtu lainsäädäntöön liittyvin osin rikostarkastaja

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Risto Hakomäki Tutkija Suomen kansallismuseo Kokoelma- ja tutkimusyksikkö MUSEOVIRASTO Taustaa Museoalan asiantuntijaseminaari,

Lisätiedot

TAMMION KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA

TAMMION KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA TAMMION KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA 19.3.2013 1 2 TAMMION KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA Sisällys ESIPUHE... 3 KOKOELMAN KEHITYS JA NYKYTILA... 4 KOKOELMAKÄYTÄNNÖT... 5 Esineet... 5 Valokuvat... 5

Lisätiedot

Alppilan kirkon 50-vuotisjuhlaseminaari

Alppilan kirkon 50-vuotisjuhlaseminaari Alppilan kirkon 50-vuotisjuhlaseminaari ENNALTAEHKÄISEVÄ KONSERVOINTI KIRKOLLISEN KULTTUURIPERINNÖN SÄILYTTÄJÄNÄ 1 Kirkolliset arvoesineet Kirkollisia arvoesineitä ovat muun muassa: ehtoollisvälineet kastevälineet

Lisätiedot

MUSEO Mäntyharjun esineellinen muisti KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA. Mäntyharjun museo

MUSEO Mäntyharjun esineellinen muisti KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA. Mäntyharjun museo MUSEO Mäntyharjun esineellinen muisti KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Mäntyharjun museo 2012 Teksti: Anne Närhi, FM Taitto: Anu Yli-Pyky Etukannen kuvatiedot: Ylhäällä vasemmalta oikealle: Elettiin täällä

Lisätiedot

Valokuva lähteenä - museoaineiston kuvailua

Valokuva lähteenä - museoaineiston kuvailua Valokuva lähteenä - museoaineiston kuvailua Satu Savia Helsingin kaupunginmuseo Kuvakokoelmat 11.5.2011 www.helsinginkaupunginmuseo.fi 1 Valokuva lähteenä - museoaineiston kuvailua - Vanhoja ja uusia standardeja

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden esineellisen kulttuuriperinnön turvaaminen, laadullinen monipuolistaminen ja näyttelytoiminnan ja yleisötyön kehittäminen 2.

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Museokeskuksen toimintasuunnitelma

Museokeskuksen toimintasuunnitelma Kuopion kaupunki Suunnitelma 1 (6) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan päätös 21.3.2017 Museokeskuksen toimintasuunnitelma 2017-2020 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista,

Lisätiedot

Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma

Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma Taidekokoelmat Mikkelin taidemuseo 5.1.2006 1. Johdanto Mikkelin taidemuseon toiminta alkoi vuonna 1970 Johannes Haapasalon museo nimisenä. Taidemuseon

Lisätiedot

TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia. Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari

TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia. Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari 8.2.2017 Vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu aidosti kaikille Kulttuuriperinnön säilyttäminen on kaikkien asia

Lisätiedot

Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma

Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma Saara Ekström: Marmori, värivalokuva, 2009. Kuva: Saara Ekström, 2009. Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelma. Hankinta vuoden 2009 Turku Biennaali -näyttelystä. Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen

Lisätiedot

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan.

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan. Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kokoelmien saavutettavuuden lisääminen 2. Valtakunnallisen tallennusyhteistyön toteutuminen TAKO -verkostossa 3. Tutkimustoiminnan edistäminen

Lisätiedot

IITIN KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA

IITIN KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA IITIN KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA 21.11.2013 2 IITIN KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA Sisällys ESIPUHE... 3 KOKOELMAN KEHITYS JA NYKYTILA... 4 KOKOELMAKÄYTÄNNÖT... 6 Esineet... 6 Valokuvat... 7 ARVOLUOKITUS...

Lisätiedot

VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Vahvistettu 14.5.2012 Toimitus: Kati Huovinmaa, vs. intendentti Päivi Rainio, museoamanuenssi Sisällys 1. JOHDANTO...2 2. MUSEOTOIMINNAN PERUSTEET...4 2.1

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö

Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö 18.11.2005 1/6 Tampereen yliopiston arkistotoimen johtosääntö Tampereen yliopiston hallitus 18.11.2005 hyväksynyt Kansleri 7.12.2005 vahvistanut Yliopiston arkistotoimi 1 Tampereen yliopiston arkistotoimessa

Lisätiedot

PYHTÄÄN KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA

PYHTÄÄN KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA PYHTÄÄN KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA 3.9.2013 1 2 PYHTÄÄN KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA Sisällys ESIPUHE... 3 KOKOELMAN KEHITYS JA NYKYTILA... 4 KOKOELMAKÄYTÄNNÖT... 5 Esineet... 5 Valokuvat... 6

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Taidemuseo

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Taidemuseo Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (7) 26 n taideteoslainat Sara Hildénin taidemuseolle HEL 2015-006315 T 12 02 03 00 Päätös n johtaja päätti taidelainasta Sara Hildénin taidemuseolle. lainaa teokset

Lisätiedot

Sisällys. Työryhmä: Ilana Rimón Pyhtään kotiseutumuseosta sekä Vesa Alén ja Marja Salmijärvi Kymenlaakson museosta.

Sisällys. Työryhmä: Ilana Rimón Pyhtään kotiseutumuseosta sekä Vesa Alén ja Marja Salmijärvi Kymenlaakson museosta. PYHTÄÄN KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA 3.9.2013 1 2 Sisällys ESIPUHE... 3 KOKOELMAN KEHITYS JA NYKYTILA... 4 KOKOELMAKÄYTÄNNÖT... 5 Esineet... 5 Valokuvat... 6 Museoarkisto... 6 ARVOLUOKITUS... 7 Arvoluokituksen

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009 Liite 1 Keskeisiä käsitteitä Aineisto Asiakirjallisen tiedon käsittelyprosesseissa tuotettu kokonaisuus (metatiedot ja tiedostot).

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60 00180 Helsinki

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

1. JOHDANTO 3 2. LAIT JA ASETUKSET 3 3. ETIIKKA 4 4. TALLENNUSVASTUU 4 5. KOKOELMAT 4 5.1. ESINEKOKOELMIEN HISTORIA 4 5.1.1. ERILLISKOKOELMAT 6 5.2.

1. JOHDANTO 3 2. LAIT JA ASETUKSET 3 3. ETIIKKA 4 4. TALLENNUSVASTUU 4 5. KOKOELMAT 4 5.1. ESINEKOKOELMIEN HISTORIA 4 5.1.1. ERILLISKOKOELMAT 6 5.2. 1. JOHDANTO 3 2. LAIT JA ASETUKSET 3 3. ETIIKKA 4 4. TALLENNUSVASTUU 4 5. KOKOELMAT 4 5.1. ESINEKOKOELMIEN HISTORIA 4 5.1.1. ERILLISKOKOELMAT 6 5.2. KUVAKOKOELMIEN HISTORIA 7 5.3. PIIRUSTUSKOKOELMA 7 5.4.

Lisätiedot

Vaadittavat opintosuoritukset:

Vaadittavat opintosuoritukset: MUSE1081 PERUSOPINNOT, MUSEOLOGIA 25 op Osaamistavoitteet Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija saa käsityksen kulttuuriperintöprosesseista sekä nykymuseoista instituutioina, joilla on erilaiset

Lisätiedot

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJASTON TEHTÄVÄT JA ASIAKKAAT... 4 3 NYKYISET

Lisätiedot

Tiedostojen tallentaminen Xamkissa

Tiedostojen tallentaminen Xamkissa Tiedostojen tallentaminen Xamkissa Valmistelu: Marjaana Kivelä, Pirkko Rautaniemi, Jari Väisänen, Marjo Nykänen, Susanna Voutila, Riitta Leviäkangas, Kati Hoffren ja Kimmo Hoikka Lähtökohtana tiedostojen

Lisätiedot

TYÖVÄENMUSEO WERSTAS KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

TYÖVÄENMUSEO WERSTAS KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA TYÖVÄENMUSEO WERSTAS KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Voimassa 15.12.2006 - TYÖRYHMÄ Teemu Ahola Kalle Kallio Kimmo Kestinen Päivi Lehtisalo Marita Viinamäki 2 TYÖVÄENMUSEO WERSTAS -- KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

JYK ja Varastokirjasto

JYK ja Varastokirjasto JYK ja Varastokirjasto Kaisa Saikkonen 17.2.2016 Periaatteet Noudatamme Varastokirjaston tarkennettua ohjeistusta Tarkistamme puutteet Vaarista/Melindasta Emme lähetä kotimaista aineistoa Emme pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kulttuuriympäristötutkimus museoiden näkökulmasta

Kulttuuriympäristötutkimus museoiden näkökulmasta Kulttuuriympäristötutkimus museoiden näkökulmasta TUTKIMUS TÄNÄÄN JA HUOMENNA kulttuurihistorialliset museot, korkeakoulut ja kirjastot; tutkimuksen tulevaisuus 11.11. 2016 Valokuva Espoon kaupunginmuseo

Lisätiedot

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas 8.11.2016 Tekijänoikeudet Oikeus valmistaa kappaleita teoksesta Oikeus saattaa teos yleisön saataviin Tekijän isyysoikeus nimen mainitseminen

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

ANKKAPURHAN TEOLLISUUSMUSEON KOKOELMAOHJELMA

ANKKAPURHAN TEOLLISUUSMUSEON KOKOELMAOHJELMA ANKKAPURHAN TEOLLISUUSMUSEON KOKOELMAOHJELMA Hyväksytty 18.12.2012 2 Ankkapurhan teollisuusmuseon kokoelmaohjelma Sisällys ESIPUHE... 3 KOKOELMAN KEHITYS JA NYKYTILA... 4 KOKOELMAKÄYTÄNNÖT... 4 Esineet...

Lisätiedot

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Catherine af Hällström 2011 Åbo Akademin kuvakokoelmat (Åbo Akademis bildsamlingar) - yksi Suomen vanhimmista kuva-arkistoista Åbo Avdelnings bildsamlingar 1911-1919

Lisätiedot

Espoon kaupunginarkistosta löytyy. Sukututkijoille

Espoon kaupunginarkistosta löytyy. Sukututkijoille Espoon kaupunginarkistosta löytyy Sukututkijoille 9.2.2017 Mikä on Espoon kaupunginarkisto? Kaupungin keskusarkisto. Lakisääteisesti pitkään ja pysyvästi säilytettävien Espoon kunnallishallinnosta syntyneiden

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014)

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) Raahen kaupungin ja Raahen Satama Oy:n välillä KH 4.11.2014 KV 10.11.2014 2 SISÄLLYS APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA...3 OSAPUOLET...3 TAUSTA JA TARKOITUS...3

Lisätiedot