YLEISTÄ... 1 Museo ja yleisö Näkyvyys ja tiedotus... 4 NÄYTTELYTOIMINTA... 5 Perusnäyttely... 5

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 1 Museo ja yleisö... 3 Näkyvyys ja tiedotus... 4 NÄYTTELYTOIMINTA... 5 Perusnäyttely... 5 Vaihtuvat näyttelyt... 8 Kiertonäyttelyt Museo-opetus Opastukset Työpajat KOKOELMAT Esinekokoelma Luettelointi Muuttoon liittyvät kokoelmatyöt Konservoinnit Kuvakokoelma TILAT Henkilöstön ulkoinen koulutus ja opintomatkat HALLINTO JA TALOUS Museotoimikunta TILASTOT Kävijät Kävijämäärät kuukausittain Suurimmat kävijäryhmät kuukausittain Kävijämäärät ryhmittäin ja vuosittain Tilaisuuksia Opastukset Rinnakkaisohjelmat... 21

3 1 YLEISTÄ Museon vuoden 2013 toimintaan vaikutti keskeisesti kesällä alkanut Lähetystalon ikkunaremontti. Museon näyttelytilat suljettiin Helsingin Valtakunnallisten Lähetysjuhlien jälkeen Näyttely purettiin ja esineet siirrettiin kokoelmavarastoon. Sen jälkeen museon toiminta keskittyi esine- ja kuvakokoelmien digitointiin ja luettelointiin Webmusketti-museotietojärjestelmään. Vuonna 2012 tehdyn päätöksen mukaisesti Kumbukumbun kokoelmat luovutetaan Suomen Kansallismuseoon kuuluvalle Kulttuurien museolle. Kulttuurien museon kanssa aloitettiin kokoelmien siirron suunnitteleminen. Kokoelmien luovutus tapahtuu vuonna Suomen Lähetysseuran vanhat kartat lahjoitettiin Kansalliskirjastolle osaksi Suomen arvokkainta karttakokoelmaa. Namibiaan Martti Rautasen Nakambale-museoon lahjoitettiin valokuvanäyttely, joka oli koottu vuonna 1995 julkaistun teoksen Itään ja Etelään, Lähetyssaarnaajat valokuvaajina valokuvista. Näyttely sai Namibiassa erittäin hyvän vastaanoton. Myös Namibiaan Paulinumin teologisen seminaarin 50-vuotisjuhlaa varten toimitettiin näyttelykuvia, samoin Shekoun teologisen seminaarin 100 -vuotisjuhlaan Hongkongiin. Shekoun seminaarin oppilaiden makuusali (SLS:n kuva-arkisto K1885)

4 2 Kysymys museokokoelmien palauttamisesta maahan tai kansalle, josta ne ovat peräisin, on maailmalla varsin ajankohtainen, mutta Suomessa hyvin harvinainen. Ombalantu-heimon rituaalikiveä käytettiin poikien täysi-ikäisyysriiteissä ja sen reunaan teroitettiin keihäät sotaan lähdettäessä. Kivi annettiin lähetyssaarnaaja Heikki Saarelle. Hän palasi Afrikasta Suomeen heinäkuussa 1931 ja lahjoitti kiven Lähetysseuran museon kokoelmiin vuonna Tarkkoja tietoja siitä, miksi kivi annettiin Saarelle, ei ole. On todennäköistä, että kiven merkitys ja käyttö olivat tuolloin jo muuttuneet. Kiven palautus on ollut esillä useamman vuoden ajan. Vuonna 2013 Namibian Kansallismuseo pyysi kiven palautusta. Maastavientiluvan myönsi Museovirasto. Kivi luovutettiin Namibian presidentti H.E. Hifikepunye Pohamballe Lähetyskirkossa järjestetyssä tilaisuudessa Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet osallistui Ombalantun kiven luovutusjuhlaan. Kiven luovutti presidentti Pohamballe Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen.

5 3 Presidentti Pohamba kiitti Lähetysseuran toiminnanjohtajaa kutsusta Lähetyskirkkoon ja totesi, että kyseessä on namibialaisille historiallinen tilaisuus. Tämä kivi on meidän kulttuuriperintömme symboli. Nyt lapsemme ja lapsenlapsemme pääsevät osallisiksi tämän kiven merkityksestä. Museo ja yleisö Museo oli avoinna kesäkuun 9. päivään saakka, museoon oli vapaa pääsy. Kävijöitä oli 2129 henkilöä, mikä oli samaa luokkaa kuin edellisinäkin kevätkausina. Viimeinen avoinna ollut viikonloppu oli museossa vilkas se ajoittui samaan aikaan Helsingin Valtakunnallisten Lähetysjuhlien kanssa. Lähetystalon perinteinen vapputapahtuma oli myös suosittu. Tapahtumassa oli kaksi teatteri Kumben draama-opastusta Ambolaisia askareita ja mandariinien mietteitä. Museossa viihtyi päivän aikana 180 kävijää.

6 4 Näkyvyys ja tiedotus Nettitiedotuksen kanavina olivat museon omat nettisivut, Suomen Lähetysseuran nettisivut, Museoliiton näyttelykalenteri, Uudenmaan Museo-opas, Helsinki-kortti (Helsinki Expert), kultus.fi, Visit Helsinki, Google Places, fifi.voima.fi, nyt.fi:n menopalvelu, Kirkko ja kaupunki -lehden tapahtumakalenteri ja Lähetysseuran intranet Kabinetti. Museoassistenttimme Susanna Kajander toimi myyntitykkinä Kansallismuseon kirjakirppiksellä. Helsingin Valtakunnallisilla Lähetysjuhlilla museo tarjosi vieraille kortteja ja julisteita ilmaiseksi.

7 5 NÄYTTELYTOIMINTA Perusnäyttely Oikealla näkyy Ambomaan aarteita, vasemmalla keisarien Kiinaa ja keskelle jää katsaus maailman suuriin uskontoihin aloitettiin museon näyttelytilan tyhjennys.

8 6 Perusnäyttelyn Ambomaan siniturkoosit vitriinit esineineen Pakkaaminen aloitettiin huonekaluista, jotka kuljetusfirma muutti uusiin tiloihin.

9 7 Keltainen väri taustoitti Kiina-kokoelmaa. Esineet pakattiin huolella kuljetusta varten.

10 8 Vaihtuvat näyttelyt Edellisvuonna avattu veden ja sateiden merkityksestä kolmessa ajassa ja maassa kertova Kun sadetta ei tullut När regnen uteblev When the rain didn t come oli esillä museon sulkeutumiseen saakka.

11 9 Museovieraat saivat kirjoittaa vaikutelmiaan Galleria-tilan piirustusseinään. Piirustusseinä jäi viimeisenä odottamaan purkamista.

12 10 Kiertonäyttelyt Museo on tuottanut kaksi kiertävää lähetysnäyttelyä: yläaste- ja lukioikäisille suunnatun Yhdessä maailmassa -opetuspelin ja alakoululaisille suunnatun Ilo sulle ja mulle -näyttelyn. Nämä näyttelyt siirtyivät vuoden 2013 alusta Suomen Lähetysseuran kasvatus ja koulutusyksikön hoidettavaksi. MUSEO-OPETUS Museon pedagoginen toiminta päättyi 9.6. Uutta pedagogista sisältöä ei vuoden aikana enää tuotettu vaan muokattiin hyväksi koettuja työpajoja vastaamaan muuttuneita tarpeita. Kevään aikana toteutettiin 93 opastusta ja 27 työpajaa ja museokierrosta täydentävää ohjelmaa. Pedagogisen toiminnan runko rakentui vierailevien ryhmien opastuksista, pysyvän ja vaihtuvan näyttelyn sisältöjä avaavista ja täydentävistä työpajoista sekä näyttelyihin sisältyneistä pedagogisista elementeistä. Opastukset Opastuksissa vaihtoehtoina olivat perusopastus, kouluryhmän oppimistavoitteisiin sovellettu opastus ja erityisopastukset. Perusopastuksena toimi pysyvää näyttelyä esittelevä kierros, jonka aikana tutustuttiin Suomen Lähetysseuran toimintaan ja erityisesti lähetystyön alkuaikojen työhön Afrikassa ja Kiinassa. Koululaisryhmien sovelletuissa opastuksissa korostettiin ryhmän oppimistavoitteita, kuten uskontoja, ulkoeurooppalaisten kulttuurien historiaa, vieraiden kansojen elintapoja ja käsityökulttuuria. Erityisopastukset olivat valmiita opastuskokonaisuuksia. Niitä tarjottiin erityisryhmille ja järjestettiin yleisötapahtumissa. Draama-opastus Ambolaisia askareita ja mandariinien mietteitä oli teatteriryhmä Kumben esittämä näytelmällinen johdatus perusnäyttelyyn. Se perustui historiallisten tarinoiden ja roolihahmojen vuorovaikutukseen.

13 11 Selkokielinen opastus oli suunnattu erityisesti maahanmuuttajille ja muille selkeää ilmaisua pyytäneille ryhmille. Päiväkoti-ikäisiä lapsia varten tarjolla oli heille erityisesti suunniteltu draamallisia ja toiminnallisia elementtejä sisältänyt kierros. Siinä päästiin kokeilemaan vanhoja ambolaisia työmenetelmiä, kuuntelemaan kiinalaisia satuja ja piirtämään musiikin synnyttämiä mielikuvia. Työpajat Kevään aikana työpajatoimintaan tarjottiin valmiita pajoja ja pyydettäessä muokattiin valmiista pajoista tilaajan tarpeita vastaavia kokonaisuuksia. Nepal-työpaja perehdytti maan kulttuuriin ja antoi mahdollisuuden kokeilla perinteistä nepalilaista paperinpainantatekniikkaa. Kiina-työpaja johdatti 1900-luvun alun kulttuurisiin ilmiöihin ja peleihin kuten kiinalaisen palapelin tangramin tekemisen saloihin, juhlapäiviin ja kuukalenteriin ja kirjoitusmerkkien piirtämiseen siveltimillä. Kiinalaisen naisen esineistö johdatti keskustelua naisen asemaan luvun alun Kiinassa ja houkutti vertaamaan naisen asemaa ja siihen vaikuttavia odotuksia myös tämän päivän Suomessa.

14 12 Ambotietäjän esineet kertoivat perinteisestä parantamisen kulttuurista. Ne johdattivat kysymään, miten paljon suomalaiset nykynuoret tuntevat omia perinteitään ja siinä ilmeneviä uskomuksia. Jambo! -työpaja oli erityisesti yläaste- ja lukioikäisille suunnattu kulttuurista vuorovaikutusta käsittelevä toiminnallinen työpaja. Pajassa sovellettiin draamapedagogisia menetelmiä ja paneuduttiin erityisesti nuorten omiin kokemuksiin erilaisuudesta ja sen esiin nostamista asenteista. KOKOELMAT Esinekokoelma Luettelointi Vuoden 2013 aikana esineitä luetteloitiin Kulttuurien museon kanssa sovitulla tavalla Webmuskettiin 3724 kpl. Luetteloituihin esineisiin kuului mm. kiinalaisia kalligrafioita, namibialaisia esineitä, juutalaisuuteen liittyviä esineitä, nepalilaisia ja pakistanilaisia esineitä, Rautasen kokoelmaan kuuluvia kirjoja sekä tekstiilikokoelmien hattuja ja nukkeja. Luetteloinnin yhteydessä esineet kuvattiin, esineisiin maalattiin esinenumerot ja esineet pakattiin pitkäaikaista säilytystä varten. Pakistanilainen lautanen Kiinalainen kalligrafia vuodelta 1901

15 Muuttoon liittyvät kokoelmatyöt Vuonna 2013 jatkettiin museon kokoelmien pakkaamista ja muuttamista kokoelmatiloihin. Kevään aikana tehtiin muutama esineiden pakkaus- ja siirto-operaatio Tähtitorninkadulta Höyläämötielle. 13 Museon sulkeuduttua kesäkuussa näyttelyesineet purettiin vitriineistä, pakattiin ja siirrettiin karanteeniin. Esineitä tarkkailtiin hyönteisansojen avulla. Osa esineistä pakastettiin ja osa puhdistettiin. Tarkastuksen jälkeen esineet siirrettiin kokoelmatiloihin odottamaan luettelointia. Syksyllä jatkettiin vanhan kokoelmatilan muuttoa.

16 14 Konservoinnit Martti Rautasen sohvanjalka vaurioitui muuton yhteydessä ja se konservoitiin Divan Konservointi Oy:ssä kesällä Martti Rautasen sohva ennen konservointia Konservoinnin opiskelija Helena Schulman oli keväällä museossa vapaaehtoisena. Hän puhdisti hyönteistuhojen jälkiä rummuista ja teippejä taiwanilaisesta alttarista sekä kiinalaisesta lasivitriinistä. Taiwanilaisen alttarin yläpaneeli ennen ja jälkeen puhdistuksen

17 Namibialainen vieras Namibian museoliiton puheenjohtaja, Windhoekin kaupunginmuseon kuraattori Aaron H. Nambadi vieraili Kumbukumbussa ja tutustui museon kokoelmatyöhön. Hän perehtyi kokoelmien luettelointiin ja webmuskettiin sekä kokoelmavarastoihin. 15 Kuvakokoelma Kuva-arkisto muutettiin väliaikaisesta tilasta uuteen kuva-arkistotilaan. Kuva-arkistossa on noin kuvaa. Digitoitujen kuvien määrä oli vuoden 2013 lopussa kpl, joista sähköiseen kokoelmahallintajärjestelmään luetteloitujen kokonaismäärä oli 2975 kpl. Aineiston järjestämistä jatkettiin. Dioja laskettiin yhteensä ja siirrettiin valokaapeista hapottomasta pahvista tehtyihin laatikoihin. Paperivedokset pakattiin riippukansioista pahvilaatikoihin aihepiireittäin paperivedosta digitoitiin ostopalveluna Varkauden museossa. Mv-negatiiveja laskettiin kpl. Kuva-arkisto oli suljettuna koko vuoden, mutta asiakkaita pyrittiin palvelemaan mahdollisuuksien mukaan. Asiakkaille toimitettiin 190 kuvatiedostoa. Merkittävimmät kuvatilaukset toimitettiin Hongkongiin luterilaisen teologisen seminaarin 100-vuotisjuhlaa varten, Namibiaan Paulinumin teologisen seminaarin 50-vuotisjuhlaa varten sekä Suomen Lähetysseuran omalle kirjakustantamolle.

18 Kuva-arkiston helmiä, lasinegatiivi Kiinasta 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Keskellä suomalainen Erland Sihvonen. 16

19 17 TILAT Henkilökunnan työhuoneet sekä näyttely- ja työtilat sijaitsivat Lähetystalossa. Museon kokoelmatyö siirtyi vuoden aikana pääosin uusiin kokoelma- ja varastotiloihin. Näyttelykalusteita myytiin ja lahjoitettiin muille museoille, mm. Ilmailumuseolle, Metsästysmuseolle, Tekniikan museolle, Teatterimuseolle ja Postimuseolle. Näyttelytoiminnan päätyttyä näyttelyesineet siirrettiin kokoelmatiloihin ja näyttelykalusteet purettiin.

20 18 HENKILÖSTÖ Huopainen, Raili museonjohtaja (2008) Kajander, Susanna museoassistentti (2009) Pentikäinen, Tapani museolehtori (2007) Rainio, Kirsi (Penni) amanuenssi (2000) Salervo, Laura tutkija ( ) Anna Korhonen tutkija ( ) Jenni Pelkonen tutkija ( ) Freelance-oppaina ja työpajaohjaajina toimivat sekä sunnuntaipäivystyksiä hoitivat Tiina Helkiö, Ripsu Hongisto-Salmi, Pauliina Kaasalainen, Anna Korhonen, Johanna Södö, Johanna Väisänen ja Katariina Väisänen. Henkilöstön ulkoinen koulutus ja opintomatkat Susanna Kajander: Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto ry:n kevään koulutuspäivä Helsingissä, Museopäivät Kouvolassa aiheena Kokoelmat vastuuna, vaivana ja vahvuutena. Penni Rainio: Kuva-arkistolaisten kuntokurssi, Valokuvataiteen museo Museopäivät Kouvolassa, Ensiapukurssi , Kuva-arkistopäivät Museovirastossa Merellä ja Porvoon vanhassa kaupungissa, oli henkilökunnan virkistyspäivän teemana m/s J. L. Runeberg -laivalla tehdyllä retkellä Porvooseen. Syksyn virkistyspäivää vietettiin vierailemalla Luontokeskus Haltiassa ja retkeilemällä Nuuksion kansallispuistossa. HALLINTO JA TALOUS Museon hallinnollisena toimielimenä on museotoimikunta. Se kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Museoyksikön budjetti oli yhteensä , valtionosuus oli

21 19 Museotoimikunta Suomen Lähetysseuran kotimaantyön johtaja Satu Kantola, puheenjohtaja Professori Arto Kallioniemi, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos Viestintäpäällikkö Paula Laajalahti, Viestintä, Suomen Lähetysseura FT, dosentti, yliopistonlehtori Marja-Liisa Rönkkö, Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Kulttuurien tutkimuksen laitos / museologia Missionspedagog Camilla Skrifvars-Koskinen, Svenska Sektionen, Finska Missionssällskapet Museonjohtaja Raili Huopainen, sihteeri

22 20 TILASTOT Kävijät 2013 Kävijämäärät kuukausittain tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Yhteensä Suurimmat kävijäryhmät kuukausittain tammikuu muut ryhmät 41 %, yksittäiset kävijät 25 %, alakoulu 21 % helmikuu alakoulu 41 %, rippikoulu 15 %, muut ryhmät 13 % maaliskuu alakoulu 82 %, yksittäiset kävijät 5 %, rippikoulu 5 %, huhtikuu alakoulu 28 %, muut ryhmät 22 %, yksittäiset kävijät 22 % toukokuu yksittäiset kävijät 43 %, seurakunta 31 %, alakoulu 16 % kesäkuu seurakunta 42 %, rippikoulu 30 %, yksittäiset kävijät 21 %

23 21 Kävijämäärät ryhmittäin ja vuosittain 2013 (9.6. saakka) Päiväkodit Alakoulut Yläkoulut Lukiot Opiskelijat Rippikoulut Seurakunnat Muut ryhmät Yksittäiset kävijät (joista ulkomaalaisia) 496 (11) 936 (119) 1072 (83) Yhteensä Kävijät 2013 Ilmaiskävijät Maksaneet kävijät Yhteensä 2123 henkilöä 6 henkilöä 2129 henkilöä Tilaisuuksia Suomen Lähetysseuran syntymäpäivänä ohjelmaa esitettiin kirkossa ja lounasta oli tarjolla Terangassa. Museokävijöitä Vappumyyjäiset. Teatteri Kumben draamaopastus Ambolaisia askareita ja mandariinien mietteitä esitettiin museossa klo 11 ja 13. Museokävijöitä 180. Opastukset 93 kpl, joista ruotsiksi 5. Rinnakkaisohjelmat 27 kpl Nepali-paja: video Nepalin lapset kouluun! ja nepalilaista paperinpainantaa Kiina-paja Jambo! draamapaja (Teatteri Kumbe) Lähetystyön esittely (Juha Ijäs) Toimintakertomus vuodelta 2013: Kuvat: Kumbukumbu, kuva-arkisto Taitto: Penni Rainio