YLEISTÄ Jo ennen lähetysmuseota Museo ja yleisö NÄYTTELYTOIMINTA... 4 Perusnäyttely Vaihtuvat näyttelyt...

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 1 Jo ennen lähetysmuseota... 1 Museo ja yleisö... 2 NÄYTTELYTOIMINTA... 4 Perusnäyttely... 4 Vaihtuvat näyttelyt... 5 Kiertonäyttelyt... 7 MUSEO-OPETUS... 7 Työpajat... 7 KOKOELMAT... 8 Esinekokoelma... 8 Kuvakokoelma Lahjoittajat Museolainat toisiin museoihin TILAT HENKILÖSTÖ HALLINTO JA TALOUS Museotoimikunta LIITE 1 Tiedotusvälineille LIITE 2 Tilastot... 15

3 1 YLEISTÄ Jos museon työtä kuvailtaisiin yhdellä sanalla, se sana olisi kokoelmat. Uusi kokoelmatila valmistui syksyllä. Kokoelmien siirto eri varastoista uuteen kokoelmatilaan, sen järjestäminen ja turvallisuudesta huolehtiminen toteutuivat suunnitelmallisesti. Esine- ja kuvakokoelmien digitointi ja luettelointi ovat edenneet, vaikka muutot ovat vieneet suuren osan henkilökunnan työajasta. Museon yleisötyö painottui pedagogiseen toimintaan. Se on sovitettu ryhmien oppimistavoitteisiin ja sen välineinä ovat olleet erityisopastukset ja työpajat. Vuoden 2012 vesi-aiheisen erikoisnäyttelyn Kun sadetta ei tullut teemat liittyivät ruokaturvaan ja katastrofityöhön. Jo ennen lähetysmuseota Kun Martti Rautanen tuli käymään Suomessa vuonna 1891, hän järjesti kodissaan ondongalaisen esineistön näyttelyn. Hän esitteli sen professori E.G.Palménille, jonka vaikutuksesta esineistö päätyi Keisarillisen Aleksanterin yliopiston Historiallis-kansatieteellisen museon omistukseen. Rautasen kokoelman arvoa lisäsi esineistä laadittu huolellinen luettelo yksityiskohtaisine tietoineen. Vuonna 1893 kokoelma siirtyi vasta perustetun Valtion historiallisen museon eli tulevan Suomen Kansallismuseon kokoelmiin. Nykyään Rautasen kokoelma on osa Kulttuurien museon kokoelmaa. Lähetysjohtaja Jooseppi Mustakallion tiedetään vuonna 1907 ajaneen innokkaasti Afrikkaosaston saamista rakenteilla olleeseen Kansallismuseoon, miljoona-rakennukseen, kuten hän sitä nimitti. Uusi Kansallismuseo avattiin vuonna 1916, mutta Afrikka-osastoa sinne ei saatu. Vuosina Lähetysseurassa harkittiin myös sen hallussa olevien esineiden luovuttamista ns. Antellin kokoelmiin. Lisäksi dosentti A.O. Heikel esitti, että Lähetysseuralle myönnettäisiin Antellin rahastosta vuotuinen määräraha käytettäväksi kokoelmien kartuttamiseen. Antellin valtuuskunta kuitenkin hylkäsi ehdotuksen vedoten lähetystyöntekijöiden epäpätevyyteen keräilijöinä ja siihen, että Antellin testamentti määräsi hankkimaan vain arvokkaita kokoelmia. Lähetystyöntekijöiden keruukompetenssin ja kokoelmien luonteen kyseenalaistaminen vaikutti siihen, että Suomen Lähetysseuran esineistön siirtyminen valtion omistukseen peruuntui. Kulttuurien museon perusnäyttely Kaukaa haettua avattiin vuonna 2004, ja siinä on esillä myös Rautasen kokoelmia kertomassa siitä, miten suomalaisten maailmakuva laajeni. (Lähde: Leila Koivunen, Terweisiä Kiinasta ja Afrikasta, Suomen Lähetysseurannäyttelytoiminta luvuilla, Suomen Lähetysseura 2011).

4 Myös kysymys kokoelmien tulevaisuudesta nousi keskeiseksi. Suomen Lähetysseuran ja Museoviraston välisten neuvottelujen perusteella Lähetysseuran hallitus teki periaatepäätöksen museokokoelmien siirtämisestä Suomen Kansallismuseon Kulttuurien museolle vuonna Syyt kokoelmien luovuttamiseen ovat kulttuurihistoriallisia ja taloudellisia. (Liite1) 2 Museo ja yleisö Museo oli avoinna 300 päivänä. Kävijöitä oli yhteensä Heistä suurin osa, 3062, oli ilmaiskävijöitä. Opastuksia tehtiin yhteensä 171, osallistujia niissä oli Yli puolet opastuskierroksille osallistuneista oli koululaisia, peruskoululaisista lukiolaisiin. Koululaiset ja rippikoululaiset muodostavat myös suuren osan kokonaiskävijämäärästä; heille sisäänpääsy on maksuton. Tämä selittää ilmaiskävijöiden suuren osuuden. Opastuksia hoiti museoassistentin ja museolehtorin lisäksi kahdeksan freelancer-opasta. (Liite 2 yksityiskohtainen kävijätilasto). Museoon oli vapaa pääsy Suomen Lähetysseuran syntymäpäivänä 19.1., myyjäisten yhteydessä vappuna ja itsenäisyyspäivänä, Kansainvälisenä Museopäivänä ja Taiteiden yönä Koululaisille ja opiskelijoille oli vapaa pääsy Mennään museoon! - viikolla Näyttelijä Antti Sevannon vesi-aiheinen pantomiimiesitys Kun sadetta ei tullut näyttelyn avajaisissa Museossa vierailivat mm. namibialainen emerituspiispa Kleopas Dumeni ja Morogoron hiippakunnan piispa Jakob Mameo Ole Paulo Tansaniasta.

5 3 Näkyvyys ja tiedotus Mainoksia ja ilmoituksia oli Museon Talvi- ja Museon Kesä -lehdissä, Opettajien retkioppaassa, Matkailu Kotimaassa -lehdessä, VR:n Matkaan -lehdessä ja Lähetyssanomissa. Museo oli mukana myös Helsingin seudun museot oppaassa. Museon Talvi lokakuu 2012 Nettitiedotuksen kanavina olivat museon omat nettisivut, Suomen Lähetysseuran nettisivut, Museoliiton näyttelykalenteri, museot.fi, Helsinki-kortti (Helsinki Expert), kultus.fi, Visit Helsinki, Google Places, fifi.voima.fi, nyt.fi:n menopalvelu, Kirkko ja kaupunki -lehden tapahtumakalenteri ja Lähetysseuran intranet Kabinetti. Kumbukumbun nettisivut uudistuivat osana Lähetysseuran sivujen uudistusta. Sisältö pysyi suurelta osin samana, mutta sitä järjesteltiin paremmin hahmotettavaan muotoon ja kuvamateriaalia lisättiin. VR:n Matkailu Kotimaassa lehdessä 1/2012

6 4 NÄYTTELYTOIMINTA Perusnäyttely Etuosasta avautuu oikealla Ambomaan aarteita, vasemmalla keisarien Kiinaa ja keskelle jää katsaus maailman suuriin uskontoihin. Ambomaan aarteita korostaa siniturkoosi tausta. Keltainen väri taustoittaa Kiina-kokoelmaa.

7 5 Vaihtuvat näyttelyt Vuoden 2012 erikoisnäyttely Kun sadetta ei tullut - När regnen uteblev - When the rain didn t come avattiin Näyttely kertoo veden ja sateiden merkityksestä kolmessa ajassa ja maassa: 1900-luvun alun Namibiassa, 2000-luvun alun Tansaniassa ja nykypäivän Etiopiassa. Gallerian valkoisille seinille näyttelyvieraat saivat kuvata oman värisensä kuivuuden ja sateen.

8 Osana Kun sadetta ei tullut -näyttelyä on keraamikko-kuvataiteilija Leena Mäki-Patolan kaksi teosta, Uomat 2012 ja Pilvi , jotka on installoitu Afrikan Owambokansojen perinteistä kertovan perusnäyttelyn sisään. 6 Leena Mäki-Patola: Uomat 2012 Leena Mäki-Patola teki kuivan kauden aikana matkan Namibiaan kulkien autiomaiden halki pohjoisen Okavango-rajajoelle, Atlantin rannalle ja etelän Oranje-rajajoelle. Namibiasta hän toi mukanaan savea osaksi toista teostaan. Näyttelyssä on myös matkasta kertova video. Kun sadetta ei tullut -näyttelyyn liittyen järjestettiin oheisohjelmaa. Taiteiden yönä näyttelijä Antti Sevanto esitti pantomiiminsa "Veden kasvot", jonka ensiesitys oli näyttelyn avajaisissa Taiteilijatapaamisessa kohtasi kolme taiteilijaa. Iltapäivän ohjelman aloittivat muusikko Sakari Löytty ja näyttelijä Antti Sevanto otteella näytelmästään "Palmu ja omenapuu". Sakari Löytty kertoi työstään ja esitti laulujaan, etenkin uuteen näytelmään liittyen. Keramiikkataiteilija Leena Mäki-Patola kertoi teostensa synnystä. Viihtyisän tilaisuuden päätti Antti Sevannon pantomiini "Veden kasvot". Edellisen vuoden erikoisnäyttely "Terweisiä Kiinasta ja Afrikasta oli esillä saakka. Leena Mäki-Patola: Pilvi

9 7 Kiertonäyttelyt Museon tuottamat ja koordinoimat kiertävät lähetysnäyttelyt, yläaste- ja lukioikäisille suunnattu Yhdessä maailmassa -opetuspeli ja alakoululaisille suunnattu Ilo sulle ja mulle -näyttely kiersivät 54 seurakunnassa eri puolilla Suomea. Seurakunnat tarjosivat alueensa kouluille mahdollisuuden ohjattuun tutustumiseen näyttelyihin. Kiertävissä lähetysnäyttelyissä vieraili yhteensä koululaista. MUSEO-OPETUS Kulttuurien ja uskontojen kohtaaminen sekä lähetys- ja kehitysyhteistyön esittely olivat museo-opetuksen painopisteinä. Opastuksiin osallistui 1652 koululaista eli vajaa puolet kaikista kävijöistä. Museon pienet näyttelytilat rajoittavat ryhmäkokoja. Opastetulle kierrokselle mahtuu enimmillään osallistujaan kerrallaan. Suuremmat koululaisryhmät jaetaan kahtia; kun toinen osa on kierroksella museossa, toisella on oheisohjelmaa. Peruskoululaisilla se on useimmiten tarkoittanut työpajaan osallistumista. Työpajat Museon työpajat täydentävät näyttelyitä ja niissä sovelletaan niin osallistavia draamapedagogisia menetelmiä kuin perinteisimpiä tehtäviäkin. Kiina-työpaja on suunnattu peruskoulun 5. ja 6. luokka-asteille. Pajassa tutustutaan vanhaan kiinalaiseen virkamieskulttuuriin, kirjoitustaitoon ja perinteiseen ajanlaskuun. Nepal-työpaja valmistui syksyksi Pajassa perehdytään nepalilaiseen kulttuuriin ja ihmisoikeuksiin, erityisesti maansisäisten pakolaisten ja perusoikeuksia vailla olevien asemaan. Paja on suunnattu peruskoulun 5. ja 6. luokka-asteille. Draamapaja on teatteri Kumben kanssa yhteistyössä toteutettu draamapedagoginen työpaja. Tavoitteena on työstää osallistujien kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyviä kokemuksia. Paja antaa osallistujille aineksia teemojen pohdintaa sekä purkaa vuorovaikutustilanteisiin liittyviä ennakkoluuloja. Pajan toteuttamiseen on saatu innovatiivisten hankkeiden tukea Museovirastolta.

10 8 KOKOELMAT Esinekokoelma Tutkimustyö liittyi esineiden taustoihin ja kulttuuriseen kontekstiin. Museon esineet luetteloidaan Museoviraston ylläpitämään Musketti-tietokantaan. Vuonna 2012 esinekokoelmasta luetteloitiin Martti Rautasen kokoelmaan kuuluvia esineitä, luonnontieteellisiä näytteitä, kiinalaisia posliineja ja rahoja. Luetteloitavat esineet mitattiin ja niiden kunto tarkastettiin, esineisiin maalattiin esinenumerot ja esineet kuvattiin digitaalisesti. Kuvat käsiteltiin ja esinekuvat lisättiin jpg- ja tif -tiedostoina Muskettiin. Kokoelmahallintajärjestelmään luetteloitujen objektien lukumäärä vuonna 2012 oli Kulttuurihistorialliset kokoelmien laajuus vuonna 2012 oli 8536 kpl ja kartunta vuoden aikana 122 esinettä. Esineet puhdistettiin ja pakattiin asianmukaisesti luetteloinnin yhteydessä. Myös jo aikaisemmin digitoituihin ja luetteloituihin esineisiin lisättiin tietoja ja niiden kortteja tarkistettiin vuonna Vuoden 2012 aikana kokoelmiin lahjoitettiin 122 uutta esinettä. Näistä suurin lahjoitus oli Raudaskylän kristillisen opiston lahjoittamat 111 esinettä, joista suurin osa on lähetystyöntekijä Heikki Saaren keräämiä ambomaalaisia esineitä ja luonnontieteellisiä näytteitä. Virtahevon kallon kunnosti Kun sadetta ei tullut -näyttelyä varten Luonnontieteellisen keskusmuseon konservaattori Roni Andersson helmikuussa 2012.

11 9 Kokoelmien muutot Esineiden pakkaamista ja muuttoa jatkettiin vuoden 2012 ajan. Esineitä siirrettiin sekä Tähtitorninkadulta että Kalliolanrinteestä väliaikaiseen kokoelmatilaan Pitäjänmäelle. Kalliolanrinteen vanha kokoelmatila saatiin tyhjennettyä kokonaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Suurin osa esineistä pakastettiin pakastuskontissa tuhohyönteisten torjumiseksi. Esineet, joita ei voinut pakastaa, siirrettiin aluksi karanteenitilaan ja vasta karanteenin läpäistyään ne siirrettiin uuteen kokoelmatilaan. Tämä prosessi vaati lukuisia muuttokertoja ja esineiden jatkuvaa käsittelyä, pakastamista, tarkistamista ja paikoittamista Pitäjänmäellä.

12 10 Kuvakokoelma Vuoden aikana valokuvakokoelman kartunta oli , ja digitoitujen objektien määrä Kuvakokoelma kokonaismäärä on noin Lähetysseuran kuva-arkisto karttui lähetystyöntekijä Tuulikki Jantusen ottamilla kuvilla. Kokoelmiin siirrettiin myös Suomen Lähetysseuran arkistosta Erkki Hynösen jäämistöä, joka sisältää paperikuvia ja albumeja Suomesta ja Namibiasta sekä lähetystyöntekijä, sairaanhoitaja Anneli Linkolan kolme valokuva-albumia. Valokuvien digitointia jatkettiin ostopalveluna Varkauden museolta. Varkauteen toimitettiin mv- negatiiveja, joita digitoitiin valokuvaamalla 8921 kpl. Vuonna 2011 digitoiduista 4591 valokuvasta tehtiin näyttökuvia, joista 668 kpl vietiin webmuskettiin. Kuva-arkisto on ollut suljettuna muuton takia, mutta asiakkaita on pyritty palvelemaan mahdollisuuksien mukaan. 21 asiakkaalle toimitettiin 141 kuvaa. Tutkija, väitöskirjan tekijä Riika-Leena Juntunen kävi läpi ja tarkisti kuva-arkiston Kiinakuvien henkilötietoja. Lahjoittajat Katriina Hämäläinen Martti Jantunen Raudaskylän kristillinen opisto Tarja Säynevirta Risto Rännäli Tapani Pentikäinen Museolainat toisiin museoihin Luonnontieteellinen keskusmuseo lainasi Afrikan aarteita -näyttelyyn ajalle Kumbukumbu-museosta 18 esinettä, mm. Martti Rautasen vanhan säähavaintovihkon, kivinäytteitä ja nilkkarenkaita.

13 11 TILAT Henkilökunnan toimistot, näyttely- ja työtilat sijaitsevat Lähetystalossa. Museon uusien kokoelma- ja työskentelytilojen ja niiden kalustuksen suunnittelu jatkui keväällä Vuoden loppuun mennessä uudet tilat saatiin toimintakuntoon. Vuorimiehenkadun kiinteistössä tehty ikkunaremontti vaikutti kahden kuukauden ajan museon työskentelyyn sekä kokoelmatiloissa että yhdessä työhuoneessa. HENKILÖSTÖ Huopainen, Raili museonjohtaja ( 2008) Kajander, Susanna museoassistentti ( 2009) Pentikäinen, Tapani museolehtori (2007) Rainio, Kirsi (Penni) amanuenssi (2000) Salervo, Laura tutkija ( ) Freelance-oppaina ja työpajaohjaajina toimivat sekä sunnuntaipäivystyksiä hoitivat Lotta Gammelin, Pauliina Kaasalainen, Anna Korhonen, Tiina Helkiö, Carita Orengo, Eerika Pynnönen, Johanna Södö, Johanna Väisänen ja Katariina Väisänen. Heistä museoassistentin sijaisina pitempiaikaisesti toimivat Anna Korhonen, Carita Orengo ja Johanna Södö. Henkilöstön ulkoinen koulutus ja opintomatkat Raili Huopainen: Tutustuminen Archiv- und Museumsstiftung der VEM, Wuppertal, Saksa , Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) Etnografisten museoiden komitean (ICME) konferenssi Namibia Susanna Kajander: Museopäivät Joensuussa, aiheena yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tapani Pentikäinen: Keinolla millä hyvänsä -draamatyöpajakoulutus , Teatterimuseossa Penni Rainio: Kokoelmatyön tehostaminen, Werstaan jouluseminaari Tampereella Laura Salervo: Museopäivät Joensuussa aiheena yhteiskunnallinen vaikuttavuus, Muskettipäivä Kansallismuseossa

14 12 HALLINTO JA TALOUS Museon hallinnollisena toimielimenä on museotoimikunta. Se kokoontui vuoden aikana yhden kerran. Museoyksikön budjetti oli yhteensä , valtionosuus Museotoimikunta Suomen Lähetysseuran kotimaantyön johtaja Satu Kantola, puheenjohtaja Lähetystöneuvos, FT Martti Eirola, Ulkoasiainministeriö Professori Arto Kallioniemi, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos Viestintäpäällikkö Paula Laajalahti, Viestintä, Suomen Lähetysseura FT, dosentti, yliopistonlehtori Marja-Liisa Rönkkö, Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Kulttuurien tutkimuksen laitos / museologia Missionspedagog Camilla Skrifvars, Svenska Sektionen, Finska Missionssällskapet Museonjohtaja Raili Huopainen, sihteeri

15 13 LIITE 1 Tiedotusvälineille Tiedotusvälineille SUOMEN LÄHETYSSEURAN MUSEON KOKOELMAT KULTTUURIEN MUSEOLLE Suomen Lähetysseura luovuttaa Kumbukumbu-museonsa kokoelmat Suomen kansallismuseoon kuuluvalle Kulttuurien museolle. Lähetysseuran hallitus on tehnyt asiasta periaatepäätöksen ja Museovirasto on vahvistanut ottavansa kokoelmat vastaan. Luovutuksen käytännön kysymyksiin liittyvät neuvottelut jatkuvat Lähetysseuran ja Suomen kansallismuseon kesken. Kokoelmat on tarkoitus siirtää vuonna Kumbukumbun kokoelmiin kuuluu noin esinettä ja valokuvaa. Aineisto on koottu eri kulttuureista ja maista, joissa Suomen Lähetysseura on toiminut 1800-luvun lopulta nykypäivään. Kulttuurien museon ja Helinä Rautavaaran museon ohella Lähetysseuran museo on maamme kolmas ja niistä vanhin etnografinen museo. Osaksi kansallista historiaa Lähetysseuran syyt Kumbukumbun kokoelmien luovuttamiseen ovat kulttuurihistoriallisia ja taloudellisia. Kulttuurien museon kokoelmien osana Lähetysseuran museon esineistöstä tulee osa kansalliskokoelmaa. Tähän Lähetysseuran johto tähtäsi jo viime vuosisadan alussa, kun Kansallismuseo oli rakenteilla. Kulttuurien museon yhteydessä kokoelmille voidaan myös turvata niiden säilymisen edellyttämä hoito ja säilytys. Myös kokoelmien käyttö ja näkyvyys näyttelyissä, julkaisuissa sekä tutkimuksessa kasvavat osana suurempaa kokonaisuutta. Lähetysseuran kokoelmat täydentävät Kulttuurien museon kokoelmia. Esimerkiksi lähetyssaarnaaja Martti Rautasen kulttuurihistoriallinen keruutyö Pohjois-Namibian Ambomaalla yhdistyy harvinaislaatuiseksi kokoelmaksi, kun Rautasen tällä hetkellä Kumbukumbussa oleva esineistö yhdistetään hänen Valtion historialliselle museolle vuonna 1893 luovuttamaansa ondongalaiseen esineistöön, joka on nykyisin osa Kulttuurien museon kokoelmaa. Yhteistyö Suomen Lähetysseuran ja Suomen kansallismuseon kesken jatkuu mm. näyttelyissä ja kokoelmiin liittyvissä hankkeissa. Ulkoeurooppalaisen kulttuurin tunnetuksi tekijä Lähetysmuseo perustettiin vuonna Sen vanhimmat kokoelmat ovat Ambomaalta ja keisariajan Kiinasta. Ennen museon perustamista Lähetysseura järjesti Suomen ensimmäisen etnografisen kiertonäyttelyn vuosina Näyttely teki suomalaisille tunnetuksi tuolloin vähän tunnettuja Euroopan ulkopuolisia kulttuureja.

16 Lähetysseuran omistama museo on rahoitettu kannatustuloin. Se on saanut lakisääteistä valtionosuutta vuodesta Kokoelmien luettelointiin ja digitointiin museo on saanut harkinnanvaraista valtionapua. Museon vuosibudjetti on noin euroa. Lähetysseuran toiminnan esittely jatkuu uusiutuvin muodoin. Niistä tiedotetaan myöhemmin. Kumbukumbu sijaitsee Lähetystalolla Helsingin Tähtitorninmäellä, osoite Tähtitorninkatu 18. Lisätietoja: Suomen Lähetysseura: museonjohtaja Raili Huopainen, puh , Kulttuurien museo: intendentti Ildikó Lehtinen, puh

17 15 LIITE 2 Tilastot Kävijät 2012 Maksaneet kävijät Ilmaiskävijät Yhteensä 864 henkilöä 3062 henkilöä 3922 henkilöä Tilaisuuksia, joihin vapaa pääsy Suomen Lähetysseuran syntymäpäivä. Museokävijöitä 35, joista opastuskierrokselle osallistui Vappumyyjäiset. Museokävijöitä Kansainvälinen Museopäivä. Museokävijöitä Taiteiden yö. Museokävijöitä 27. (Museo avoinna 12 20) Mennään museoon! viikko. Koululaisille ja opiskelijoille vapaa pääsy, ei erikoisohjelmaa. 3 kävijää Itsenäisyyspäivän myyjäiset. Museokävijöitä 99. Opastukset 171 kpl suomeksi 164 kpl ruotsiksi 5 kpl englanniksi 2 kpl Rinnakkaisohjelmat 83 kpl Museon työpajat täydentävät näyttelyitä. Kiina-työpajoja, Nepal-työpajoja ja draamapajoja pidettiin yhteensä 83 kpl.

18 16 Kävijämäärät kuukausittain ja ryhmittäin tammikuu Päiväkodit helmikuu Alakoulut maaliskuu Yläkoulut huhtikuu Lukiot toukokuu Opiskelijat kesäkuu Rippikoulut heinäkuu Seurakunn at elokuu Muut ryhmät syyskuu Yksittäiset kävijät (joista ulkomaalai sia) 936 (119) 1072 (83) 1191 (58) lokakuu Yhteensä marraskuu joulukuu Yhteensä

19 17 Suurimmat kävijäryhmät kuukausittain (Päiväkoti-, alakoulu-, yläkoulu-, lukio-, opiskelija-, rippikoulu-, seurakunta-, muut ryhmät. Yksittäiset kävijät.) tammikuu muut ryhmät 41 %, yksittäiset 25 %, alakoulu 21 % helmikuu alakoulu 41 %, rippikoulu 15 %, muut ryhmät 13 % maaliskuu alakoulu 82 %, yksittäiset 5 %, rippikoulu 5 %, huhtikuu alakoulu 28 %, muut ryhmät 22 %, yksittäiset 22 % toukokuu yksittäiset 43 %, seurakunta 31 %, alakoulu 16 % kesäkuu seurakunta 42 %, rippikoulu 30 %, yksittäiset 21 % heinäkuu yksittäiset 100 % elokuu muut ryhmät 32 %, yksittäiset 29 %, rippikoulu 18 % syyskuu alakoulu 27 %, seurakunta 25 %, muut ryhmät 18 % lokakuu alakoulu 58 %, muut ryhmät 18 %, yksittäiset 18 % marraskuu alakoulu 62 %, yksittäiset 13 %, opiskelijat 8 % joulukuu alakoulu 49 %, yksittäiset 49 %, lukio 2 % Toimintakertomus vuodelta 2012: Kuvat: Kumbukumbu, kuva-arkisto Taitto: Penni Rainio