HELSINGIN KAUPUNGIN HANKINNAT

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN HANKINNAT HTSY Verohallinto

2 2 (6) HELSINGIN KAUPUNGIN HANKINNAT Harmaan talouden selvitysyksikössä on valmistunut raportti Helsingin kaupungin hankinnoista vuosilta Selvityksessä tutkittiin muun muassa palveluja tuottavien yritysten taloutta, lakisääteisten velvoitteiden hoitoa, asiakassuhteita, organisaatiohenkilöiden vaikutusta yritysten liiketoimintaan sekä kaupungin oman, vuonna 2011 aloitetun harmaan talouden torjuntaohjelman vaikutusta. Hankintalain tarkoitus vaikuttaa toteutuneen melko hyvin Helsingin kaupungin hankinnoissa ja hankinnat näyttävät jakaantuneen lukuisalle määrälle palveluntuottajia. Kaupungin hankinnat tukevat palvelua tuottavien yritysten taloutta. Helsingin kaupungin harmaan talouden torjuntaohjelma on tuottanut tulosta palvelua tuottavien yritysten verovelkojen hallinnassa. Harmaan talouden tapauksilta ei kuitenkaan ole vältytty. JULKISET HANKINNAT Julkisyhteisöjen tavara- ja palveluostot sekä niiden teettämät rakennusurakat ovat Suomessa vuositasolla noin 35 miljardia euroa. Julkisten hankintojen merkitys on lisääntynyt jatkuvasti, koska monia julkisia palveluja tuotetaan yksityisillä palveluntuottajilla. Helsingin kaupunki on yksi suurimmista julkisten hankintojen ostajista. Helsingin kaupungin ulkopuolisten palvelujen ostojen määrä oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 1,6 miljardia euroa. Helsingin kaupungin tarkastusviraston laskelmien mukaan Helsinki menettää verotuloja noin miljoonaa euroa vuodessa harmaan talouden takia. 1 Harmaan talouden selvitysyksikkö laati selvityksen Helsingin kaupungille palveluja tuottavista yrityksistä vuosilta Aineiston selvitykseen toimittivat Helsingin kaupungin hankinnoista vastaavat viisi suurinta palveluyksikköä. Selvityksen kohdejoukko poimittiin lähdeaineistosta yhdenmukaisin perustein koko tarkastelujakson ajalta. 2 Kohdejoukon muodosti yritystä, joista huhtikuussa 2014 oli toimivia (84 %). Kohdejoukon yritysten Helsingin kaupungille tuottamien palvelujen arvo oli 464 miljoonaa euroa vuonna 2013, eli se kattoi noin neljänneksen kaupungin hankintojen kokonaisarvosta. 1 Julkiset hankintamarkkinat ja epäterveen kilpailun torjunta: Pekka Lith, Artikkeli ja Helsingin kaupungin tarkastusvirasto 2 Kohdejoukko muodostettiin huomioimalla vain hankinnat, joiden kerta-arvo ylitti euroa. Lisäksi kohdejoukosta poistettiin yritykset, joiden keskimääräinen vuotuinen liikevaihto ajalla ylitti 40 miljoonaa euroa.

3 3 (6) Selvityksessä tarkasteltiin lisäksi hankintalain (Laki julkisista hankinnoista 348/2007) toimivuutta ja lain tarkoituksen toteutumista Helsingin kaupungin hankinnoissa. Lain julkisista hankinnoista tavoitteena on mm. turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita ja palveluja julkisissa tarjouskilpailuissa. Lain tavoitetta tutkittiin selvityksessä yritysten liikevaihdolla, asiakassuhteen kestolla ja henkilöstömäärällä. Selvityksen kohdejoukossa yritysten kokojakauma mitattuna liikevaihdolla ja henkilöstömäärällä säilyi lähes muuttumattomana tarkastelujakson ajan. Siirtymää suuria yrityksiä suosivaksi ei aineistossa havaittu. Pitkät asiakassuhteet olivat tyypillisiä kaikissa hankintaluokissa ja eritoten suurissa hankinnoissa. KOHDEJOUKON YRITYKSET TILASTOINA YRITYSTEN KOKO JA OIKEUDELLINEN MUOTO Kohdejoukon yritykset jakautuivat liikevaihtoluokkiin seuraavasti: alle 400 tuhatta euroa (32 %), 400 tuhatta 2 miljoonaa euroa (32 %), 2 10 miljoonaa euroa (25 %) ja miljoonaa euroa (11 %). Osakeyhtiöitä kohdejoukosta oli 88 prosenttia, elinkeinonharjoittajia kahdeksan prosenttia ja henkilöyhtiöitä kolme prosenttia ja muita oikeudellisia muotoja yksi prosentti. PALKAT JA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Kohdejoukon yrityksistä 80 prosenttia työllistää alle 50 henkilöä, eli ne ovat pieniä yrityksiä. Henkilökunnan määrän mediaani on henkilöyhtiöillä luokassa 1 4 henkilöä ja osakeyhtiöillä luokassa henkilöä. Palveluja tuottaneet elinkeinonharjoittajat näyttävät toimivan harvoin työnantajina. KOHDEJOUKON YRITYSTEN TOIMINTA-AIKA Hankinnoista merkittävä osa tehtiin yli 10 vuotta toimineilta yrityksiltä. Niiden osuus vaihteli hankintaluokasta riippuen 68 ja 84 prosentin välillä. Alle kolme vuotta toimineilta yrityksiltä oli tehty hankinnoista vain 2 3 prosenttia. Hankinnat kohdistuvat siten suurimmaksi osaksi pitkään toimineille ja toimintansa vakiinnuttaneille yrityksille.

4 4 (6) HELSINGIN HANKINTOJEN OSUUS KOHDEJOUKON YRITYSTEN LIIKEVAIHDOSTA Helsingin hankintojen merkitystä yrityksille tutkittiin suhteuttamalla hankintojen arvo yrityksen liikevaihtoon. 3 Osakeyhtiöistä 57 prosentilla Helsingin hankintojen osuus oli alle 8 prosenttia liikevaihdosta. Vastaavasti elinkeinonharjoittajista 56 prosentilla ja henkilöyhtiöistä 64 prosentilla hankintojen osuus oli alle 30 prosenttia liikevaihdosta. Helsingin kaupungin hankinnat ovat merkittäviä kohdejoukon henkilöyhtiöille ja elinkeinonharjoittajille. Vastaavasti osakeyhtiöillä Helsingin hankintojen osuus on huomattavasti alhaisempi eikä muodosta kriittistä osaa, joka katsottiin selvityksessä 20 prosentin osuudeksi yrityksen liikevaihdosta. Palvelua tuottavat kohdejoukon yritykset jakautuivat hankintojen euromäärää kuvaaviin luokkiin seuraavasti: Myynnit Helsingin kaupungille Osuus yrityksistä alle 7,5-40 tuhatta euroa 58,6 % tuhatta euroa 19,5 % tuhatta euroa 15,3 % miljoonaa euroa 5,7 % yli 2 miljoonaa euroa alle 1,0 % YRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDOT Tilinpäätöshavainnoilla selvitettiin muutoksia yritysten toiminnassa ja vakavaraisuudessa vuosien välillä. Tilinpäätöstiedoista tarkasteltiin mm. yritysten liikevaihtoa, maksuvalmiutta, vakavaraisuutta ja kannattavuutta. Kohdejoukon yritykset jaettiin tarkastelussa kahteen ryhmään: niihin, joilla on ollut, ja niihin, joilla ei ole ollut myyntiä Helsingin kaupungille kyseisenä vuonna. Kaikilla kohdejoukon yrityksillä oli ollut tarkastusjaksolla kuitenkin jonain vuonna myyntiä Helsingin kaupungille. Maksuvalmius mitattuna Quick Ratio tunnusluvulla näyttäisi olevan parempi niillä yrityksillä, joilla on myyntiä Helsingin kaupungille. Yritykset, joilla oli myyntiä Helsingin kaupungille, pärjäsivät vertailuryhmää paremmin liikevoiton tarkastelussa. Näiden yritysten liikevoitto oli tarkastelussa hyvä. Vastaavasti niiden yritysten, joilla ei ollut myyntiä Helsingin kaupungille, 3 Tarkastelu on suuntaa antava, koska hankintojen arvo ja liikevaihto on muodostettu eri rajauksin ja perustein.

5 5 (6) liikevoitto oli useammin negatiivinen. Myös pääoman tuotto oli parempi yrityksillä, joilla oli myyntiä Helsingin kaupungille. Tunnuslukuvertailun perusteella voidaan päätellä, että Helsingin kaupungin hankinnat tukevat yrityksen taloutta ja parantavat yritysten taloudellista asemaa ja tuloksen muodostusta. Prosentuaaliset erot ryhmien välillä olivat pieniä, mutta systemaattisia. Ainoan poikkeuksen tähän muodosti omavaraisuusaste, jossa vertailuryhmä pärjäsi osittain paremmin kuin Helsingin kaupungille myyntejä tehneet yritykset. Kokonaisuutena arvioiden myös omavaraisuusaste oli parempi yrityksillä, joilla oli myyntiä Helsingin kaupungille. VEROVELKATIEDOT, ULOSOTTOTIEDOT JA LIIKETOIMINTAKIELLOT KOHDEJOUKON YRITYKSET Kohdejoukon yrityksestä verovelkaisia oli 518, joista 448 osakeyhtiöitä. Yli euroa verovelkaisia yrityksiä oli 395, joista vailla maksusuunnitelmaa Verohallinnon kanssa oli 315 yritystä. Osakeyhtiöiden osuus verovelkaisista yrityksistä oli 86 prosenttia ja verovelasta 98 prosenttia. Koko kohdejoukon verovelan yhteismäärä oli yli 70 miljoonaa euroa. Verovelan mediaani kasvoi voimakkaasti vuoden 2009 jälkeen niiden yritysten keskuudessa, joilla ei ollut myyntiä Helsingille: verovelan mediaani oli vuonna 2011 noin 25 tuhatta euroa ja vuonna 2013 noin 27 tuhatta euroa. Niiden yritysten, joilla oli myyntiä Helsingin kaupungille, verovelan mediaani pysyi alle 10 tuhannen euron. Tämä havainto tukee käsitystä, että Helsingin kaupungin vuonna 2011 aloittama harmaan talouden torjuntaohjelma ohjasi hankintoja julkiset velvoitteensa hoitaville yrityksille. Voimassa oleva liiketoimintakielto oli 21 organisaatiohenkilöllä. Näistä viiden henkilön vastuuasema yrityksessä näytti jatkuvan liiketoimintakiellosta huolimatta ja tietoa vastuusuhteen päättymisestä ei ollut kirjattu kaupparekisteriin. Kohdejoukosta arvioverotettujen yritysten osuus on pysynyt viime vuosina noin yhden prosentin tasolla. KOHDEJOUKON VASTUUHENKILÖT Kohdejoukon yritysten vastuuhenkilöillä (kaupparekisterivastuuhenkilöt sekä merkittävät omistajat) oli henkilökohtaista verovelkaa 20 miljoonaa euroa ja avointa ulosottovelkaa 68 miljoonaa euroa. Avoimista ulosottoasioista on tilitetty velkojille 4,1 miljoonaa euroa. Verovelasta 97 prosenttia oli 338 henkilöllä, joilla verovelan saldo oli yli euroa.

6 6 (6) Selvityksessä havaittiin tilastollinen yhteys organisaatiohenkilöiden henkilökohtaisten verovelkojen ja kohdejoukon yritysten verovelkojen välillä. Tilastollinen yhteys havaittiin myös organisaatiohenkilöiden kohdejoukon yritysten ja heidän muiden vastuuyritystensä verovelkojen välillä sekä organisaatiohenkilöiden kohdejoukon yritysten ja muiden yritysten konkurssivaiheiden välillä. Edellä kuvatut havainnot korostavat tarvetta selvittää yritysten taustahenkilöiden luotettavuuden edellytykset julkisia hankintoja tehtäessä. HELSINGIN HARMAAN TALOUDEN TORJUNTAOHJELMAN VAIKUTUKSISTA Helsingin kaupungin 2011 aloittamalla harmaan talouden torjuntaohjelmalla on kyetty vaikuttamaan siihen, että palveluiden tuottajiksi valikoituu keskimääräistä luotettavampia yrityksiä. Yritykset, joilla on ollut myyntiä Helsingin kaupungille, näyttävät tilinpäätöstunnuslukujen perusteella olevan hieman kannattavampia ja vakavaraisempia kuin yritykset, joilla myyntiä Helsingin kaupungille ei ole ollut. Lisäksi verovelan määrä on alhaisempi yrityksillä, joilla on ollut myyntiä Helsingille. Harmaan talouden tapauksilta ei kuitenkaan ole vältytty. Kohdejoukkoon tehdyistä verotarkastuksista harmaan talouden tarkastuksia oli kuusi prosenttia. Kaikista Verohallinnon tekemistä verotarkastuksista harmaan talouden tarkastusten osuus on keskimäärin noin 20 prosenttia. KEHITYSESITYS Selvitysyksikkö esittää harkittavaksi, että julkisia hankintoja tekeville viranomaisille säädettäisiin tiedonsaantioikeus palveluja tarjoavien organisaatioiden julkisten velvoitteiden, kuten verojen, eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuuttamisen sekä Tullin perimien maksujen hoitamiseen liittyviin tietoihin. Samassa yhteydessä voitaisiin arvioida palveluntarjoajien vastuuhenkilöiden sekä näiden muun yritystoiminnan velvoitteidenhoitoon liittyvien tietojen merkitys julkisia hankintoja tehtäessä. Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön selvitykseen. Lisätiedot ja selvitystilaukset Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh