TYÖMARKKINOILLE KUNTOUTUVAT

Transkriptio

1 Välkky on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima projekti. Välkky kehittää ja koordinoi kokonaisvaltaisesti satakuntalaisia välityömarkkinoita. Välkyn tavoitteena on vahvistaa välityömarkkinoilla toimivien kehittämiskumppanien roolia, toimintaa ja työnjakoa. Projektin puitteissa järjestetään monipuolisia toimenpiteitä työllistymisen, rekrytoinnin ja yritysyhteistyön tukemiseksi. Välkky tuo kehittyneen yhteistyön ja uusien toimintamallien avulla hyötyä kaikille. Teemaryhmätyöskentely TYÖMARKKINOILLE KUNTOUTUVAT Teemaryhmän vastuuhenkilö Janne Jalava, Kuntoutussäätiö Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään tiistaina klo , paikkana Porin yliopistokeskus (luentosali LK 241), Pohjoisranta 11 A, Pori. Ilmoittautumiset Työmarkkinoille kuntoutuvat -teemaryhmään viimeistään projektiassistentti Leena Hirsimäelle sähköpostitse tai puhelimitse Kuntoutussäätiö järjestää Satakunnan välityömarkkinoita kehittäville Välkky-projektin toimijoille kehittämiskonsultointia. Kuusi kertaa kokoontuvien teemaryhmien tavoitteena on kehittää palvelujärjestelmän toimintaa siten, että työllistettäville asiakkaille voidaan rakentaa suunnitelmallisia, systemaattisia ja aktiivisia palveluprosesseja. Yhteisen työskentelyn pohjalta tehdyn analyysin avulla täsmennetään ja määritellään kaikkien palveluprosessiin osallistuvien eri toimijoiden roolit ja tehtävät, tiivistetään ryhmän eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja selkiytetään eri toimijoiden välistä työnjakoa. Tavoitteena on luoda systemaattinen, portaittainen palvelumalli, jossa eri toimijoiden perustehtävät asiakkaiden kuntoutus- ja työllistymisprosessissa on määritelty ja on luotu palveluprosessin aukkokohtiin toimivia ratkaisuja. Kehittämiskonsultoinnissa on kuusi keskeistä teemaa, jotka nivoutuvat prosessin aikana jänteväksi kokonaisuudeksi. Jokaisesta teemasta järjestetään puolen päivän mittainen workshop. Keskeistä kehittämiskonsultoinnissa on kuntoutukseen liittyvän sisällöllisen asiantuntemuksen tuottaminen ryhmälle. Ryhmälle esitellään hyviä ja innovatiivisia kuntoutuksen käytäntöjä ja toimintamalleja, edistetään ryhmän jäsenten kokemusten vaihtoa itse koetuista hyvistä käytännöistä ja sparrataan alueen kuntoutuksen osaajia keskinäiseen tiedonvaihtoon, yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Kumppanuudella tarkoitamme tässä yhteydessä sellaisen avoimen ja tulevaisuusorientoituneen kehittämiskumppanuuden luomista, jolla toimijat voivat jatkossa keskinäisen luottamuksen vallitessa kehittää ratkaisuja Satakunnan kuntoutuksen haasteisiin. Kaikkein keskeisintä työskentelytavassamme on saada eri tahojen toimijat aktiiviseen kommunikaatioon toistensa kanssa, vain tämän kautta voidaan saavuttaa aito ja luottamuksellinen kuntoutuskumppanuus. SATAKUNNAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS VÄLKKY-PROJEKTI Yrjönkatu 20 (2. krs), PL 266, PORI Kutsunumero

2 2 Workshoppien keskeisiä tuloksia ovat: Kuntoutuksen palvelujärjestelmän ja asiakkaiden palveluprosessien jäsentäminen Satakunnassa; nykyisten palvelujen kehittämistarpeiden ja palveluaukkojen paikantaminen ja sopivien ratkaisumallien löytäminen Kumppanuusmallin kehittäminen kuntoutuksen toimijoiden välille Satakunnassa Osallistujien tietotaidon vahvistaminen erilaisten haastavien asiakasryhmien kanssa työskentelyssä Kuntoutusprojektien ja niiden hyvien käytäntöjen hahmottaminen, uusien kuntoutukseen suuntautuvien kehittämisprojektien suunnittelu ja mahdollinen toteutuksen käynnistys Työhön integroitujen kuntoutusinterventioiden kehittäminen Satakuntaan Työmarkkinoille kuntoutuvat -teemaryhmä työskentelee itsenäisesti Kuntoutussäätiön kehittämiskonsulttien vetämänä kokoontuen kuusi kertaa. Ryhmän jäsenet tulevat Satakunnan alueella toimivista eri organisaatioista, ja osittain jopa kilpailevista tahoista, minkä vuoksi on tärkeää luoda osallistujien välille avoin luottamuksellinen ilmapiiri. Ryhmän kokoontumiset ajoittuvat lokakuun 2010 ja toukokuun 2011 väliselle ajalle. Tarkka aikataulu tehdään ensimmäisen ryhmätapaamisen jälkeen. Workshopit järjestetään pääsääntöisesti Porin yliopistokeskuksen tiloissa (Pohjoisranta 11 A, Pori), mutta tarvittaessa ryhmän niin halutessa myös muualla Satakunnassa. Teemaryhmän workshopit toteutetaan yhteistoiminnallisen oppimisen idealla, ja sisältöjen ja yhteisen työskentelyn suunnittelu tapahtuu kiinteässä vuorovaikutuksessa ryhmän jäsenten kanssa ja heidän tekemiensä ennakko- ja välitehtävien pohjalta. Teemojen konkretisoinnissa ja ratkaisujen löytämisen tukena workshopeissa käytetään alustuksia, ryhmätöitä, toiminnallisia menetelmiä ja osallistujien omien case-esimerkkien läpikäyntiä. Kehittämiskoulutuksen asiantuntijoina toimivat: Työyhteisökouluttaja Riitta Harju Oppimisvalmentaja Ulla Reiterä-Paajanen, Avire-kuntoutus Oy Koulutusjohtaja Mika Vuorela, Mielenterveyden keskusliitto 1. Workshop: Kuntoutuksen palvelujärjestelmän ja asiakkaiden palveluprosessien jäsentäminen Kuntoutuskumppanuuden mahdollisuudet Ensimmäisessä workshopissa käydään läpi yhteisen työskentelyn tavoitteita ja workshoppien sisältöjä ja tehdään niihin tarkennuksia osallistujien tarpeiden ja ideoiden pohjalta. Ensimmäisessä workshopissa analysoidaan yhdessä nykyisen seudullisen kuntoutuksen palvelujärjestelmän ja asiakkaiden palveluprosessien toimivuutta Satakunnassa; millaisia nykyisten palvelujen kehittämistarpeita ja palveluaukkoja paikannetaan ja millaisia ratkaisumalleja on löydettävissä. Tavoitteena on vahvistaa osallistujien yhteistyötä siten, että yhteisen teematyöskentelyn avulla Satakuntaan voidaan luoda kuntoutuksen kumppanuusverkosto, jonka avulla tuetaan konkreettisesti välityömarkkinaproblematiikkaan olennaisesti liittyviä kohderyhmiä kuten pitkäaikaistyöttömiä ja muita vaikeasti työllistyviä asiakasryhmiä mutta myös analysoidaan sitä, miten muut kuntoutuksen kohderyhmät on alueella otettu huomioon. 1. Yhteisen workshop-työskentelyn suunnittelu ja sisältöjen tarkennus 2. Alustus: Kuntoutumista ja työllistymistä tukevan palvelujärjestelmän rakennusaineet 3. Ryhmätyö osallistujien ennakkotehtävien pohjalta: kuntoutuksen palvelujärjestelmän ja asiakkaiden palveluprosessien toimivuus

3 3 Satakunnassa, kehittämistarpeet, palveluaukot, ratkaisumallit 4. Ryhmätyön purku ja hahmotelma satakuntalaisesta kuntoutuskumppanuusmallista Ajoitus Tiistai , klo Porin yliopistokeskus (luentosali LK 241), Pohjoisranta 11 A, Pori 2. Workshop Haasteelliset asiakastilanteet Motivointi Tavoitteellinen työskentely Asiakkaan ja työntekijän välinen vuorovaikutus on yksi tärkeimmistä kuntoutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Työntekijän vuorovaikutustaidot ja innostava ja kannustava työote vaikuttavat ratkaisevalla tavalla asiakkaan kuntoutumiseen ja muutokseen sitoutumiseen. Työntekijältä vaaditaankin ammattitaitoa erilaisten asiakkaiden kohtaamisessa ja motivoinnissa, toisinaan hyvinkin haastavissa tilanteissa. Opiskelemme ja harjoittelemme workshopissa hyvän asiakaskontaktin ja - suhteen rakentamisen taitoja, minkä avulla voi välttää tai ainakin pehmentää haastavissa asiakastilanteissa syntyviä yhteentörmäyksiä ja vastakkaisuuksien kärjistymistä. Tavoitteena on pystyä ennakoimaan paremmin erilaisia haastavia tilanteita omien toimintatapoja tutkimalla ja tilanteisiin valmentautumalla. Workshopin tavoitteena on antaa osallistujille uusia näkökulmia, valmiuksia ja työkaluja oman työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Siinä keskitytään erityisesti hyvän vuorovaikutussuhteen rakentamiseen, ohjaus- ja valmennustyöhön sekä vertaistuen hyödyntämiseen. Tavoitteena on edistää ja syventää osallistujien taitoja asiakastyössä, lisätä työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista. 1. Alustus: Mitä ovat haasteelliset asiakastilanteet miten motivoida asiakkaita ja rakentaa yhdessä tavoitteellisia suunnitelmia? 2. Ryhmätyö osallistujien välitehtävien pohjalta: haasteelliset asiakastilanteet ratkaisumallien etsiminen Ajoitus Marraskuu 2010 Työyhteisökouluttaja Riitta Harju 3. Workshop Oppimisvaikeudet työllistymisen ja työssä selviytymisen haasteena Oppimisvaikeudet, kuten lukivaikeudet, muistamiseen, keskittymiseen tai tarkkaavaisuuteen liittyvät häiriöt ovat yllättävän yleisiä aikuisikäisillä kuntoutus- ja työllistämispalvelujen asiakkailla. Monen aikuisen oppimisvaikeuksia ei ole osattu tunnistaa kouluaikana. Omaa oppimisvaikeutta lähdetään selvittämään yleensä silloin, kun elämässä on jokin murroskohta, kuten opintojen aloittaminen, tarve vaihtaa ammattia tai terveydelliset syyt. Tarvittavia kuntoutus- ja muita tukipalveluja ei ole kuitenkaan riittävästi saatavilla.

4 4 Kuntoutussäätiön vv Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteuttamassa Opi oppimaan -hankkeessa on kehitetty kuntoutuspalveluja nuorille ja aikuisille, jotka eivät peruspalveluiden kautta ole saaneet tarvitsemaansa tukea. Workshopissa esitellään laajasti oppimisvaikeuksien tunnistamisen keinoja ja projektissa kehitettyjä kuntoutusmenetelmiä. Tavoitteena tukea osallistujia ymmärtämään oppimisvaikeuksiin liittyvää problematiikkaa ja lisätä heidän tietotaitoaan ottaa oppimisvaikeudet huomioon asiakkaiden palvelusuunnitelmissa ja ohjata asiakkaita tarvitsemiensa palvelujen piiriin. 1. Alustus: Mistä oppimisvaikeuksissa on kyse, miten niitä voi tunnistaa, millaisia ohjauksen ja valmennuksen menetelmiä ja muita tukipalveluja on kehitetty? 2. Ryhmätyö osallistujien välitehtävien pohjalta: oppimisvaikeuksien huomioiminen omassa asiakastyössä löytyykö seudulta toimivia palveluja? Ajoitus Tammikuu 2011 Oppimisvalmentaja Ulla Reiterä-Paajanen 4. Workshop Mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tukeminen Mielenterveysongelmat ovat nykyisin yleisimpänä syynä sairauslomien pitkittymiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle jäämiseen. Mielenterveyskuntoutujille suunnatut ammatilliset kuntoutuksen palvelut ovat puutteellisia ja heidän työllistymistä tuettaessa tulokset jäävät laihoiksi, koska tukitoimet käynnistyvät usein liian myöhään, palveluketjut eivät ulotu riittävän pitkälle tai ne katkeavat sattumanvaraisesti. Erityisesti nuorten mielenterveyskuntoutujien koulutuksen ja kuntoutumisen tukitoimet katkeavat usein ennen työllistymisen kynnysten ylittymistä, joten työura ei pääse alkamaan. Mielenterveyskuntoutujien työllistymispolkujen suunnitteleminen vaatii yksilöllistä ohjausta ja työllistymiseen liittyvien tekijöiden integroimista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kuntoutumisprosessiin. Workshopissa esitellään tuloksellisia ja toimivia mielenterveyskuntoutujien työhön paluun ja työllistymisen tukimalleja sekä suomalaisten että kansainvälisten käytännön esimerkkien avulla. Workshopin tavoitteena on jäsentää satakuntalaista kuntoutuksen ja työllistämisen palvelujärjestelmää mielenterveyskuntoutujien näkökulmasta; mikä toimii, missä on kehitettävää, millaisia palveluaukkoja löytyy, miten kehitettyjä hyviä käytäntöjä voisi toteuttaa, miten eri toimijoiden välistä yhteistyötä voidaan tiivistää? 1. Alustus: Mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tukemisen hyvät käytännöt 2. Ryhmätyö osallistujien välitehtävien pohjalta: Mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tukipalvelut Satakunnassa - mikä toimii, mitä kehitettävää, millaisia palveluaukkoja? Ajoitus Helmikuu/maaliskuu 2011 Koulutusjohtaja Mika Vuorela, Mielenterveyden keskusliitto

5 5 5. Workshop Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Kuntoutussäätiö toteuttaa vuonna 2010 Työ- ja elinkeinoministeriölle Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana -tutkimuksen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten henkilöasiakkaan vajaakuntoisuus määritellään TE-toimistoissa, millaisia tulkintoja ja käytäntöjä siihen liittyy ja miten tämä vaikuttaa asiakkaan saamiin palveluihin. Tutkimuksessa analysoidaan myös vajaakuntoisille kohdennettujen palvelujen ja palkkatuen toimivuutta ja sitä, miten hyvin ne nykyisellään tukevat siirtymiä avoimille työmarkkinoille ja miten näitä palveluja pitäisi kehittää. Tutkimuksessa hyödynnetään monipuolista tilasto-, kysely-, ja haastatteluaineistoa ja sen valmistuu loppuvuodesta Workshopissa esitellään tutkimustuloksia ja peilataan niitä osallistujien omiin kokemuksiin vajaakuntoisuudesta, sen määrittelystä ja TE-toimistojen vajaakuntoisille kohdentamista tukitoimista. 1. Alustus: Tutkimustulosten, johtopäätösten ja niiden pohjalta tehtyjen kehittämisehdotusten esittely 2. Ryhmätyö osallistujien välitehtävien pohjalta: Vajaakuntoisuus, TE-toimistojen miten nykytilanne toimii, mitä kehitettävää Ajoitus Huhtikuu Workshop Miten rakentaa integroituja palveluketjuja vaikeasti työllistyvien asiakkaiden tueksi Palveluohjauksen hyviä käytäntöjä kuntoutuksessa Suomalainen kuntoutusjärjestelmä on monimutkainen, ja kokonaisuuden hallinta vaatii hyvää tietotaitoa ja verkostotyön osaamista. Kuntoutus on pitkäjänteistä, moniammatillista ja monialaista toimintaa, jossa eri viranomaisten rahoittamat ja eri organisaatioiden tuottamat palvelut niveltyvät kuntoutujan tarpeista lähteväksi kokonaisuudeksi. Standardiratkaisut toimivat harvoin riittävänä pohjana yksilöllisissä suunnitelmissa ja prosesseissa. Kaikissa viime vuosina tehdyissä kuntoutuksen kehittämisehdotuksissa (esim. SATA-komiteassa) on tavoitteeksi asetettu kuntoutujalähtöinen ohjausmalli, jossa asiakas on kuntoutusprosessin keskeinen toimija. Kuntoutusta halutaan kehittää siten, että kuntoutujalla olisi nimetty yhdyshenkilö, joka vastaa kokonaisuudesta, kokoaa kaikki kuntoutukselliset langat yhteen ja ohjaa prosessia sen eri vaiheissa. Workshop tarjoaa osallistujille palveluohjaukseen liittyviä käytännön työkaluja ja toimintamalleja, jota voi hyödyntää oman työn kehittämisessä. Esittelemme erilaisille asiakasryhmille ja erilaisissa yhteistyöverkostoissa kehitettyjä palveluohjauksen hyviä käytäntöjä. Tässä viimeisessä workshopissa kootaan yhteen kaikkien aiempien workshopien tuotokset ja tehdään yhteinen jäsennys siitä, miten monen eri tahon tuottamista palveluista ja etuuksista koostuvasta asiakkaan palvelukokonaisuudesta saadaan määrätietoinen tavoitteellinen prosessi.

6 6 1. Alustus: Miten rakentaa integroituja palveluketjuja vaikeasti työllistyvien asiakkaiden tueksi. Palveluohjauksen hyviä käytäntöjä kuntoutuksessa 2. Ryhmätyö osallistujien välitehtävien pohjalta: Asiakkaiden palveluprosessien sujuvoittaminen. Kumppanuusmallin kehittäminen kuntoutuksen toimijoiden välille Satakunnassa. Ajoitus Toukokuu 2011 Workshopeissa käytetty opetusaineisto, muu oheismateriaali ja yhteisen työskentelyn tulokset ovat kaikkien hyödynnettävissä Välkky-projektin verkkosivuilla jokaisen workshopin jälkeen. Teematyöskentelyn lopussa yhteinen työskentely raportoidaan ja se on kaikkien hyödynnettävissä Välkky-projektin verkkosivuilla