Kala & Kauppa. Kalastus hoitaa merta 2/2013. Trio Trading. Mistä syntyy kalan hinta? Tilastoja tarpeeseen

Transkriptio

1 Kala & Kauppa 2/2013 Tärkeää ja ajankohtaista tietoa kalatuotteista, kalan käsittelystä, myynnin kehityksestä ja uusista myyntivinkeistä. Kalastus hoitaa merta Trio Trading Mistä syntyy kalan hinta? Tilastoja tarpeeseen

2 Kalastus hoitaa merta Kalastaminen on myös ympäristön hoitoa. Kaloihin on sitoutunut suuri määrä rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia ja typpeä. Rehevöitymisestä kärsivän Itämeren tilaa voidaan parantaa kalastamalla. Kaikki kalastus poistaa merestä ravinteita mutta erityistä ympäristönhoitoa tehdään poistokalastamalla ylisuuria särkikalakantoja. Samalla tarjotaan työtä ja toimeentuloa kalastajalle ja kuluttajille kotimaista kalaa. Kaikki voittavat. Jokainen uutisotsikoita seuraava tietää, ettei Itämeri voi hyvin. Mereen on vuosikymmenet valunut huomattavasti enemmän ravinteita, lähinnä typpeä ja fosforia, kuin meren ekosysteemi tarvitsee. Itämeri on liikakuormituksen takia pahasti rehevöitynyt. Ravinnekuormitus näkyy selvimmin meriveden sameutumisena ja lämpiminä kesinä paksuina levälauttoina. Pääsyy Itämeren kehnoon tilaan löytyy ihmisen toiminnasta. Maa- ja metsätalous, yhdyskunnat, haja-asutus, teollisuus, turvetuotanto, kalankasvatus ja muu ihmisen toimeliaisuus synnyttää ympäristöön aina enemmän tai vähemmän kuormitusta, josta osa päättyy kuormittamaan vesistöjä. Kalaan sitoutuu kuormittavia ravinteita Kun ravinteet ovat kerran huuhtoutuneet mereen, niitä on sieltä vaikea poistaa. Yksi tehokas keino on kuitenkin olemassa: kalastus. Kalat tarvitsevat kasvuunsa typpeä ja fosforia. Sitä ne saavat syömästään ravinnostaan. Kun kalastaja kalastaa, merestä poistuu saaliin mukana kalaan sitoutuneita ravinteita. Kalastusta on sanottu maailman vanhimmaksi ammatiksi. Tämän päivän vinkkelistä katsottuna kalastuksen voi sanoa olevan myös maailman vanhinta ympäristönhoitoa. Suomalaisen ammattikalastuk- sen kokonaissaalis on pitkälti yli 100 miljoonaa kiloa vuosittain. Saaliin mukana poistuu merestä tutkijoiden laskelmien mukaan noin 500 tonnia fosforia vuodessa. Määrällisesti eniten ravinteita poistaa silakantroolaus, avomerellä, mutta paikallisesti poistokalastuksella ravinteita poistuu pahiten rehevöityneiltä rannikkoalueilta. Parhaimmillaan kalastamalla poistetaan jopa 90 prosenttia maalta mereen valuvan paikallisen ravinnekuormituksen määrästä. Yli 50 miljoonaa kiloa särkikaloja Vesien rehevöityminen hyödyttää selvimmin särkikaloja, joilla on käytännössä lähes rajattomasti ravinteita käytössään. Rehevöitymisestä kärsivillä rannikkoalueilla tavataankin erittäin runsaasti muun muassa lahnaa ja särkeä. Tutkijoiden alustavan arvion mukaan rannikoiden särkikalojen biomassa on kymmeniä miljoonia kiloja. Ylisuuret särkikalakannat heikentävät ahvenen ja monen muun arvokalalajin elinolosuhteita. Suomessa on viime vuosina Itämeren ravinteita aktiivisesti vähennetty särkikalojen poistokalastuksella. Särkikalojen poiston toivotaan myös parantavan kalaston tilaa. Ennen kaikkea poistokalastuksesta on tullut niin Suomenlahdella kuin muillakin rannikkoalueilla uusi tukijalka kalastajille, joille se on tuonut työtä, kannattavuutta ja suurempia saaliita tuottavia kalavesiä. Särkikalapyynnistä ympäristönhoitopalkkio Poistokalastuksella on pitkästä aikaa voitu tarjota ammattikalastukselle uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaansa ympäristön hyväksi ja taloudellisesti kannattavasti Maa- ja metsätalousministeriö sekä rannikon ELY-keskukset tekivät viime vuonna merialueen ammattikalastajien kanssa ympäristönhoitosopimuksia poistokalastuksesta, joiden perusteella kalastajat saavat ympäristöpalkkion korvauksena poistokalastuksen kustannuksista sekä tekemistään meren tilaa kuvaavista sinilevä- ja näkösyvyyshavainnoista. Ympäristöpalkkiot maksetaan valtion varoista. Ammattikalastajat saivat merialueen poistokalastuksessa vuonna 2012 noin miljoonan kilon särkikalasaaliin. Pääosa saaliista on saatu Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Saalista on myyty elintarvikkeeksi koti- ja ulkomaille erityisesti Viroon. Esimerkiksi lounasruokaloissa on viime aikoina ollut tarjolla särkikalasta valmistettuja kotimaisia tuotteita kuten lahnapihvejä ja särkipullia. Lisäksi särkikaloja käytetään eläinten rehun valmistukseen. Miljoonan kilon särkikalasaalis sisältää noin kahdeksan tonnia fosforia. Esimerkiksi Suomen puhdistettujen yhdyskuntajätevesien aiheuttama fosforikuormitus oli 167 tonnia vuonna 2010, joten poistokalastuksella vähennettiin vuonna 2012 lähes viisi prosenttia tästä määrästä. Poistokalastuksella voidaan paikallisesti poistaa prosenttia valuma-alueelta merenlahtiin tulevasta fosforikuormituksesta. Poistokalastus on kustannustehokas keino vesistöihin päätyneiden ravinteiden vähentämiseksi, joka samalla ylläpitää kalastuselinkeinon työpaikkoja. Kaupungit ja kunnat voivat kompensoida omista jätevesistään aiheutuvaa fosforikuormitusta poistokalastuksella. Vesienomistajat voivat puolestaan osallistua talkoisiin antamalla ammattikalastajille lupia poistokalastukseen. Kaikki hyötyvät Särkikalojen poistokalastuksen pilottihanketta RKTL:ssa vuosina vetänyt tutkija Jari Setälä pitää poistokalastusta win-win tilanteena, josta kaikki hyötyvät. Yhteiskunnan kannalta poistokalastus on edullinen tapa poistaa ravinteita Itämerestä. Kalastajille se on tarjonnut uuden merkittävän keinon jatkaa ammatinharjoittamista ja parantaa kalastuksen kannattavuutta. Särkikaloille on löydetty miljoonien kilojen edestä vientimarkkinoita ja kaloista on voitu kehittää kuluttajille uusia särkikalajalosteita, kuten pihvejä ja pyöryköitä. Kalastus saattaa myös parantaa kalakantojen tilaa, Setälä summaa. Setälä ei allekirjoita joidenkin tutkijoiden julkisuudessa esittämiä väitteitä poistokalastuksen kalakantojen rakennetta vääristävään vaikutukseen ja poistokalastuksen hyötyjen pysymättömyyteen. Poistokalastus tapahtuu pääasiassa rysäpyyntinä. Rysä on suhteellisen valikoimaton pyydys ja saaliiksi saadaan kaiken kokoisia kaloja. Isot kalat menevät vientiin ja pieni kala kelpaa rehuksi. Alamittaiset ja uhanalaiset kalat voidaan päästää rysistä elävänä takaisin mereen, sanoo Setälä. Käynnistysvaiheen tuella tähdätään särkikalojenkin pyynnissä kaupallisesti jatkuvaan toimintaan. Ennen kaikkea poistokalastuksella on pitkästä aikaa voitu tarjota ammattikalastukselle uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaansa ympäristön hyväksi ja taloudellisesti kannattavasti, Setälä sanoo. 2 3

3 Ville Sammallahti haluaa tarjota MSCja ASC-sertioiduilla kalatuotteilla lisää vaihtoehtoja kuluttajille Suunnannäyttäjä Kokkolasta Kokkolalainen Trio Trading on suunnannäyttäjä vastuullisuus- ja ympäristösertifikaattien käytöstä Suomessa. Vuonna 2009 Trio Trading sai ensimmäisenä suomalaisyrityksenä kestävän luonnonpyynnin MSC-sertifikaatin. Tänä vuonna yritys hankki vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti kasvatetun kalan ASC-sertifikaatin. Eettisyys ja vastuullisuus ovat yhä tärkeämpi osa kalakauppaa. Haluamme tarjota asiakkaillemme vaihtoehtoja, sanoo Trio Tradingin toimitusjohtaja Ville Sammallahti. Trio Tradingin kalatehtaan hallista löytyvät Kokkolan vikkelimmät fileerauskädet. Lohen ja äyriäisten maahantuontiin erikoistuneen yrityksen jalostushalliin tulee vuosittain kymmenisen miljoonaa kiloa Pohjois-Norjassa kasvatettua lohta. Suurin osa siitä lähtee fileerattuna ja ruodottomana asiakkaille ympäri Suomea. Lohi on päätuotteemme ja olemme halunneet keskittyä siihen, että saamme lohta Norjasta mahdollisimman tuoreena Suomen markkinoille ja asiakkaillemme. Kokkolan sijainti on lohentuontiin hyvä ja täältä liikkuu kala hyvin etelän suuriin keskuksiin, missä suurimmat markkinatkin ovat. Väittäisinkin, että Suomessa lohi saadaan kuluttajalle tuoreempana kuin missään muualla maailmassa, edes Norjassa, kertoo Ville Sammallahti. Trio Trading on perustettu vuonna Yritys aloitti norjalaisten katkarapujen maahantuonnilla. Kauppa kävi, ja yritys kasvoi hyvää vauhtia 6 hengen ja 17 miljoonan euron liikevaihdon yritykseksi. Yhtiön perustajiin kuulunut omistaja Ari Ruusila siirtyi vuonna 2007 eläkkeelle ja myi yrityksen logistiikka-alalla toimineelle Sammallahden perheelle sekä Trio Tradingin pitkäaikaiselle talousjohtaja Mats Strobjörkille. Kansainvälistä kauppaa Toiminta on jatkunut kasvu-uralla. Nykyään yritys työllistää 30 henkeä ja liikevaihto on liki 50 miljoonaa euroa. Yritys on myös kansainvälistynyt. Tytäryhtiö Trio Arctic toimii Norjan Tromssassa ja vastaa lohen hankkimisesta pohjoisnorjalaisilta kalankasvatusyrityksiltä sekä lohen markkinoinnista Norjaan, Puolaan, Tanskaan, Saksaan ja Italiaan. Lisäksi Trio Trading omistaa osan grönlantilaisesta Kap Fish Aps -yrityksestä. Trio Arcticia vetävät norjalaiset. Se on ehdoton etu konsernillemme, koska he tuntevat hyvin, miten norjalaisten kasvattajien kanssa toimitaan. Norjassa lohiala on keskittymässä muutamien suuriyritysten haltuun, mikä on hieman huolestuttavaa. Olemme tähän asti toimineet menestyksekkäästi suoraan kasvattajien kanssa. Suuryrityksillä on oma markkinointikoneistonsa ja myyntikanavansa, pohtii Sammallahti. Kokkola on Trio Tradingin pääpaikka. Kokkolassa käsitellään kaikki Suomen, Ruotsin ja Baltian markkinoille päätyvä lohi. Toinen yrityksen päätuote on katkaravut sekä muut äyriäiset, joita tuodaan noin kiloa vuosittain Suomeen. Lisäksi yritys markkinoi noin kilon edestä kotimaista luonnonkalaa, jonka se hankkii Merenkurkun ja Perämeren rannikon kalastajilta. Kalatuotteita myydään vähittäiskauppaan Fishk-brändin alla. >> 4 5

4 Jos ASC-kriteerit saadaan aikanaan kirjolohellekin, siitä voi tulla hyvä myyntivaltti suomalaiselle kalankasvatukselle. Kotimaista kasvatettua kirjolohta emme ole lähteneet markkinoimaan, koska Kokkolan alueella ei edes ole kasvattajia. Suomen tuotannolle on riittävästi ottajia ilman meitäkin. Keskitymme siihen, minkä hallitsemme parhaiten, eli loheen, Sammallahti sanoo. Asiakkaille oltava vaihtoehtoja Sammallahden mielestä kalamarkkinat ovat Suomessa hyvin mielenkiintoisessa vaiheessa. Kestävästi ja ympäristöystävällisesti tuotetut kalatuotteet ovat lyöneet laajasti läpi sekä ostajien että kuluttajien keskuudessa. Markkinoilla menestyäkseen pitää pystyä tarjoamaan riittävästi vaihtoehtoja perustuotteiden rinnalle. Hinta ei ole enää kaikessa ratkaiseva tekijä, Sammallahti sanoo. Trio Tradingissä kiinnostuttiin kestävästi kalastettujen kalatuotteiden MSC-sertifikaatista heti, kun sellaisia ilmestyi markkinoille. Emme ole koskaan halunneet mennä yli sieltä, missä aita on matalin. Teimme päätöksen hankkia MSC-sertifiointi, jotta voimme tarjota asiakkaillemme MSC-sertifikoituja tuotteita. Sertifioinnin saimme vuonna Ensimmäiset MSCtuotteemme olivat sinisimpukat sekä turska, Sammallahti kertoo. MSC-sertifiointi saaminen edellyttää yrityksen auditointia. Sen tekee puolueeton taho, yleensä sertifiointeihin erikoistunut kansainvälinen yritys. Sertifiointiin liittyy monia toimia, kuten oikeanlaiset etiketit ja pakkausmerkinnät, varastopaikat sekä omavalvonnan suunnitteleminen vaatimusten mukaiseksi. Avainsana sertifikaatin hankinnassa on yrityksen toiminnan läpinäkyvyys ja tuotteiden avoin jäljitettävyys. Emme kokeneet prosessia erityisen hankalana tai raskaana. Kun tekee kotiläksyt hyvin ja huolella, auditointi ei ole yritykselle hankalaa, kertoo Sammallahti. ASC-lohi kiinnostaa Tänä vuonna Trio Trading hankki myös kasvatetulle kalalle tarkoitetun Aquaculture Stewardship Council eli ASC-sertifikaatin. ASC-sertifikaatti kertoo, että kala on kasvatettu vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti. Tällä hetkellä ASC-sertifioituja kalalajeja on maailmalla tarjolla vain rajoitetusti. Ensimmäisenä Suomen markkinoille saapuu ASC-sertifioitu pangasius eli haimonni, joka on kasvatettu Vietnamissa. Trio Trading toi Suomeen ensimmäisen erän ASCsertifioitua pangasiusta huhtikuun lopussa. Pangasiusta myydään vähittäiskaupassa Fishk-brändin alla kilon pakasteena. ASC-sertifikaatti on luonteva jatkumo tavoitteessamme olla vastuullisten kalatuotteiden edelläkävijä, Sammallahti sanoo. Atlantinlohen osalta käydään parhaillaan maailmalla neuvotteluja ASC-sertifioinnista. Norja on maailman ylivoimaisesti suurin lohentuottaja ja heille on tärkeää saada markkinoille vaihtoehdoksi myös vastuullisuuskriteerien mukaisesti tuotettua kalaa. Jos ASCkriteerit saadaan aikanaan kirjolohellekin, siitä voi tulla hyvä myyntivaltti suomalaiselle kalankasvatukselle, uskoo Sammallahti. Trio Tradingille myönnettiin tänä keväänä myös hyvistä kalanviljelykäytännöistä kertova GLOBALG.A.P-sertifikaatti. Kansainvälisen standardin mukaisen sertifikaatin tavoitteena on minimoida elintarvikkeiden maataloustuotannon ympäristövaikutukset. Se myönnetään tuottajille, jotka täyttävät toiminnassaan standardin asettamat vaatimukset ja ovat hyväksytysti läpäisseet auditoinnin. Sertifikaatti kertoo kuluttajille, että kalanviljelyssä on huomioitu ympäristönäkökohdat, työntekijöiden turvallisuus ja hyvinvointi sekä eläinten hyvinvointi. Sertifioitu tuote on hintavampi ASC-sertifioitua kalaa ei voi tuottaa yhtä edullisesti kuin tavanomaisesti kasvatettua. Kasvatuksessa käytettävä kestävistä kalakannoista kalastettu kalanrehun raaka-aine, pienempi kalatiheys kasvatusaltaissa, muut kasvatusvaatimukset sekä sertifikaatin ylläpitäjälle maksettavat royaltit nostavat vääjäämättä kalan tuotantokustannuksia. Ympäristösertifioitujen kalatuotteiden hinta on luomutuotteiden tapaan korkeampi kuin tavanomaisella tuotteella. Hintaero ei saa olla kuitenkaan liian suuri, ettei se karkota kuluttajia. Eettisyyden ja vastuullisuuden tulee olla kuluttajille todellinen vaihtoehto kaupan valikoimissa. Kaupoilla on jo nyt runsas valikoima MSC-merkittyjä tuotteita, mutta ne jäävät usein valikoimissa pimentoon. MSC-tuotteita pitäisi markkinoida paljon näkyvämmin ja näyttää kuluttajallekin, että kyseessä on tavanomaista hintavampi mutta sertifioitu vaihtoehto, Sammallahti pohtii. Oy Trio Trading Ab Perustettu vuonna 1989 Kokkolassa, missä edelleen toimii pääkonttori ja tuotantolaitos. Toimialana on kalojen ja äyriäisten maahantuonti, vienti, jalostus sekä tukku ja vähittäiskauppa. Yritys on yksi suurimmista lohen maahantuojista Suomessa. Trio Trading omistaa myös Norjan Tromssassa toimivan Trio Arcticin sekä osan grönlantilaisesta Kap Fish Apsista. Noin 30 työntekijää, liikevaihto yli 46 miljoona euroa. Trio Trading ostaa lohet tuoreena Norjasta ja fileoi ne Kokkolassa. 6 7

5 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen keräämien tuottajahintatietojen mukaan kalastaja saa peratusta ahvenesta verottomana noin 2,60, siiasta 3,90 ja kuhasta 5,90 euroa kilolta. Kuluttaja ostaa samaiset kalat siistiksi fileeksi leikattuna kalatiskistä noin 30 euron kilohintaan. Mitä kalan hinnalle matkalla kalasatamasta kalatiskiin tapahtuu? Onko kala Suomessa halpaa vai kallista? Kalalla on konstikas hinta Kalatukku E.Erikssonin toimitusjohtaja Mika Jääskeläinen lupautuu avaamaan kalan monimutkaista hintakuvaa. E.Eriksson tunnetaan täyden tarjonnan kalatukkuna, jonka valikoimissa kotimaisella luonnonkalalla ja kasvatetulla kalalla on tärkeä rooli. Kalan hintaan vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan välinen suhde. Muikkua ja silakkaa lukuun ottamatta kotimaisesta luonnonkalasta on kalakaupassa pulaa suuren osaa vuotta. Kalan saatavuus vaihtelee voimakkaasti sesonkien mukaan. Suomukalan paras sesonki ajoittuu kevääseen, jäiden lähdön jälkeen, jolloin kalaa on lyhyen jakson ajan paljon tarjolla. Vesien lämmettyä saatavuus jälleen heikkenee. Nopeaa kauppaa käyvät kalakauppiaat voivat hankkia ja myydä vilkkaimman sesongin aikana kalaa hyvinkin edullisesti. Kalatukku E.Erikssonille tärkeintä on varmistaa mahdollisimman hyvä saatavuus ympäri vuoden. Toimitusvarmuus on avainsanamme, minkä vuoksi olemme valmiit maksamaan kalastajalle sellaista hintaa, jolla saamme heiltä kalaa myös hiljaisimpina aikoina, Jääskeläinen sanoo. Kalaa luonnon armoilla Kalan tuottajahinnat vuonna 2012 euroa/kg, veroton hinta Perkaamaton Perattu Kalastaja pyytää kalaa luonnon ehdoilla. Suomessa kaupallisesti hyödynnettävien kalakantojen tila on yleisesti ottaen hyvä, kalaa meressä ja järvissä riittää. Ammattikalastajien saaliita kuitenkin verottavat nykyään voimakkaasti haittaeläimet, kuten hylkeet ja merimetsot. Suuri osa saaliista hupenee niiden suuhun ennen kalastajaa, ne rikkovat pyydyksiä tai ajavat kalat alueille joihin ammattikalastajilla ei ole pääsyä. Myös oikukkaat sääolosuhteet voivat pysäyttää kalastuksen pitkäksikin aikaa. Säähän ei voi vaikuttaa ja haittaeläinkannan rajoittaminenikin on käytännössä nykyisin mahdotonta. Myös kasvatetun kalan, kuten kirjolohen ja siian tuotantoon luonnonolosuhteilla on suuri vaikutus. Meriveden lämpötila vaikuttaa siihen miten kala syö ja sitä kautta kas- Elintarvikesilakka 0,25 - Muikku 2,28 1,94 Ahven 1,80 2,61 Kuha 4,86 5,93 Hauki 1,48 2,54 Lahna 0,27 - Made 4,75 - Lohi - 3,47 Siika - 3,88 Kasvatettu kirjolohi - 3,20 Kasvatettu siika - 6,73 Lähde: RKTL vukauden tulokseen. Kalaa voi olla kasvamassa lukumääräisesti sama määrä, mutta kooltaan se voi olla huomattavasti laihempaa tai pulskempaa kuin edellisenä vuotena. Kasvatetun kalan hintaan vaikuttaa luonnollisesti myös ruokinnassa käytettyjen rehujen hinta. Kalarehun raaka-aineena käytettävän kalajauhon hinta on maailmalla viime vuosina tuplaantunut, mikä nostaa kasvatetun kalan hintaa. Kotimaisen kirjolohen tuottajahinta on sidoksissa lohen maailmanmarkkinahintaan. Niiden hintakäyrät seuraavat aika tarkkaan toisiaan, Jääskeläinen sanoo. Kaikki työvaiheet maksavat Kaupan tiskiin kala päätyy jalostettuna, nykyään yhä useammin fileenä. Kala tulee tukkuun verestettynä, tukussa se perataan, fileoidaan, pakataan jäitettynä laatikoihin, merkitään ja kuljetetaan kauppoihin. Jokainen vaihe vaatii työtä, josta jokaisen tuotantoketjun osapuolen on saatava palkkansa. Samoin tuotteen hintaan on sisällytettävä pakkauskustannukset, kuljetus- ja varastointikustannukset sekä katkeamatonta kylmäketjua edellyttävän kalan jäähdytyskustannukset koko tuotantoketjun kaikissa vaiheissa. Jokaisella kalalla on oma saantoprosenttinsa, jolla on oleellinen vaikutus lopputuotteen kilohintaan. Esimerkiksi norjalaisella lohella saanto on yli 70 prosenttia, eli yhteen kiloon lohifilettä tarvitaan kokonaista kalaa noin 1,4 kg, kun taas yhteen kiloon ahvenfilettä tarvitaan noin 2,8 kg kokonaisia ahvenia. Myös eri kalafileitten valmistamiseen käytettävä työmäärä vaihtelee huomattavasti. Samassa ajassa, missä ammattitaitoinen kalanfileoija tekee 5 kiloa ahvenfilettä, tekee hän 100 kiloa lohifilettä. Kun työkustannukset Suomessa ovat kohtuullisen kovat, on ymmärrettävää, että hintaa kalafileille kertyy. Kilpailu kalan tukkukaupassa pitää huolen siitä, että kauppiaalle kala ei lähde ylihinnoiteltuna, arvioi Jääskeläinen. Kalan filesaanto Filesaanto kalakilosta riippuu monesta eri tekijästä. Kalankäsittelijän ammattitaidolla on suuri merkitys. Saantoon vaikuttavat myös kalalaji, kalan koko ja muoto, vuodenaika ja sukukypsyys. Myös asiakkaiden toiveet vaikuttavat fileen leikkaamiseen ja saantoon. Lohi ja kirjolohi Lohikaloilla käytetään kansainvälisiä A-, B-, C-, D-, ja E-trimmausasteita, joissa A-leikattu filee on vähiten trimmattu ja E-leikattu kaikkein pisimmälle trimmattu. Saanto A-leikatussa fileessä on noin 75 % ja E-leikatussa noin 60 %. Ahven Nahaton ahvenfilee 25-35% Kuha Nahaton kuhafilee 38-45% Hauki Nahaton haukifilee 35-45% Siika Suomustettu siikafilee 55-65% Kala Suomessa edullista Euroopan kalantarjontaan verrattuna Suomessa syödään edullista kalaa. Lohi oli ennen muinoin kallis herrojen herkku, nyt edullista arkiruokaa, jota käytetään usein kampanjatuotteena. Saksalaisessa tai ranskalaisessa kalatiskissä kuluttaja maksaa lohestaan huomattavasti korkeampaa hintaa kuin Suomessa. Silakkaa suomalaiset syövät erittäin edullisesti. Silakan kulutus on siitä huolimatta viime vuodet tasaisesti laskenut. Silakan hinnassa näkyy arvostuksen puute niin hyvä kala kuin se onkin. Hyvälaatuisesta silakkafileestä loihditaan ravintoloissa gourmetannoksia, joista asiakas on valmis pulittamaan korkeankin hinnan, mutta kalatiskistä se halutaan halvalla mukaan. Vähempiarvoinenkin kala maksaa Viime vuosina on paljon puhuttu ja kirjoitettu niin kutsutuista vähempiarvoisista kaloista, kuten lahnasta ja särjestä, joita saadaan ammattikalastuksen sivusaaliina tai poistokalastuksen saaliina. Usein nämä kalat mainitaan edullisiksi tai suorastaan ilmaisiksi vaihtoehdoiksi lisätä kotimaisen kalan kulutusta. Kun kala nousee rysästä, se lakkaa olemasta ilmainen. Kala ei pyydyksestä nouse ja kaupan tiskille fileenä päädy ilman ammattilaisten tekemää työtä. Työ kalastuksessa ja käsittelyssä on suunnilleen sama kalalajista riippumatta. Poistokalastuksesta maksettava tuki sellaisenaan ei riitä palkaksi elintarvikelaatuisen kalan kalastukseen ja alkukäsittelyyn, vaan kalastajan on kalasta saatava hinta, jolla sitä on kannattavaa pyytää ja jalostaa. Saalissesongit säätelevät myös vähempiarvoisten kalalajien kalastusta ja saatavuutta. Lahnan ja särjen paras sesonki ajoittuu samaan aikaan muiden suomukalojen kanssa, ja kun pyyntikapasiteetti on rajallinen, joudutaan usein valintatilanteeseen minkä lajin kalastukseen ja käsittelyyn keskitytään. 8 9

6 Sari Saukkonen on johtanut Maretariumia sen perustamisesta lähtien. V. Hukkanen uskoo silakkaan Kotkan Maretariumista löytyy kaikki kotimaiset kalajit. V.Hukkanen Oy vahvisti asemaansa jalostusmarkkinoilla ostamalla perinteikkään silakanjalostajan Martin Kala ja Vihannes Oy:n Suomen suurimpiin kuuluva kalajalostetehdas V. Hukkanen Oy on ostanut Turussa toimivan Martin Kala ja Vihannes Oy:n koko osakekannan. Sastamalassa toimiva vuonna 1975 perustettu V. Hukkanen Oy on tuontia ja vientiä harjoittava kalansavustamoyritys, jonka liikevaihto on vuosittain noin 40 miljoonaa euroa. Työntekijöitä yrityksellä on noin 80. Kuluttajille V.Hukkanen on tuttu Kalaneuvos-tuotteista. Vuonna 1954 aloittanut Martin Kala ja Vihannes on erikoistunut silakan ja muiden kotimaisten luonnonkalojen fileointiin ja jatkojalostukseen sekä lipeäkalan valmistukseen, ja on näissä Suomen suurimpia toimijoita. Martin Kalan entiset omistajat ovat tyytyväisiä, että ostaja on jo ennestään kala-alalla toimiva kannattava yritys, jolla on edellytykset jatkuvaan kehittämiseen sekä kotimaisen kalan vastaanottoon, jalostamiseen ja Martin Kala ja Vihanneksella on yli viiden vuosikymmen kokemus silakasta. Veijo Hukkanen markkinointiin. Yrityskauppa varmistaa Martin Kalan pitkäaikaisen perinteen jatkuvuuden. Olemme iloisia, että alan merkittävä toimija, ja samalla perheyrityksen perinteitä vaaliva V. Hukkanen kiinnostui yhtiöstämme, toteavat yhtiön aiemmat omistajat Tero Kantonen sekä Reijo ja Jukka Montola. V. Hukkasella Martin Kalan vahvuutena nähtii raaka-aineiden hankinnan kannalta strategisesti hyvä sijaintia sekä vahva yritys. On ilo lähteä kehittämään eteenpäin taloudellisesti erittäin hyvin hoidettua yritystä, sanoo V. Hukkasen toimitusjohtaja Veijo Hukkanen. Martin Kalan liikevaihto on tällä hetkellä noin 6 miljoonaa euroa ja se työllistää 14 henkeä. Henkilökunta jatkaa vanhoina työntekijöinä mukaan lukien omistajat ja toimitusjohtajan. Veijo Hukkasen mukaan Martin Kalaan tullaan lähiaikoina palkkaamaan lisää kala-alan ammattilaisia. V.Hukkasen ja Martin Kalan yhteenlaskettu vuotuinen kalankäsittelyn määrä on noin 11 miljoonaa kiloa. Martin Kala tulee jatkamaan toimintaansa omana yhtiönään mutta synergiaedut hyödyntäen. Kalojen kotona Minne kalakauppias suuntaa kesälomallaan? Tietenkin Kotkan Maretariumiin tutustumaan kotimaisten kalalajiemme komeaan kirjoon. Maretariumin rakentaminen 2000-luvun alussa oli merkittävä investointipäätös Kotkan kaupungilta. Kotkalaiset halusivat vahvistaa kaupungin merellistä tunnettavuutta uudenlaisella akvaariotalolla, joka keskittyisi Suomen vesissä eläviin kalalajeihin. Hankkeeseen mukaan lähtivät asiantuntijatahoina myös Riista- ja kalantutkimuslaitos ja Helsingin yliopisto. Maretariumin suunnittelu uskottiin ympäri maailmaa meriakvaarioita suunnitelleelle brittiarkkitehti David Newmanille. Rakentaminen maksoi yli 4 miljoonaa euroa. Maretarium herätti valtaisaa mielenkiintoa valmistuttuaan vuonna Kävijöitä oli lähes Ihmisillä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus päästä katsomaan läheltä, miten kotivesistä tutut kalat oikein elävät. Sittemmin kävijämäärä on vakiintunut noin kävijään vuodessa. Kalat kiinnostavat kaikkia ikäryhmiä, mutta erityisen tärkeää on näyttää nuorille, millainen kalasto meillä elää järvissä, joissa ja meressä. Moni on alkanut bongaamaan kalalajeja koti- tai mökkirannassaan täällä käytyään sekä kiinnittämään huomiota kalojen elinympäristöön. Kalat ovat tärkeä osa luontoa ja ruokakulttuuriamme. Kalasta saa elantonsa myös suuri joukko suomalaisia, muistuttaa Maretariumin toimintaa alusta lähtien johtanut Sari Saukkonen. Vain silakka puuttuu Maretariumin peruskonsepti on pysynyt ennallaan. Maretariumissa on 22 akvaariokokonaisuutta, joissa esitellään noin 50 kotoista kala- ja äyriäislajiamme. Lajisto on hiljalleen monipuolistunut ja vuosikymmen aikana Suomen vesiin on uinut myös uusia tulokaslajeja. Meillä on kaikki lajit, mitkä on mahdollistaa asuttaa akvaarioihin. Ainoa merkittävä puute on silakka, joka on liian herkkä laji elävältä pyydettäväksi. Jos silakka on vähänkään suomuiltaan vahingoittunut, se ei selviä akvaario-olosuhteissa, Saukkonen kertoo. Kalastoa joudutaan täydentämään jatkuvasti. Muutamat kalalajit, kuten kivinilkka ja kolmipiikki, pystyvät lisääntymään akvaario-olosuhteissa. Muuten kaloja saadaan sopimuskalastajilta, kalanviljelylaitoksilta ja hoitokalastuksesta. Tiettyjä harvinaisia kalalajeja sukeltavat Maretariumin omat akvaristit. Monet kalalajit ovat pitkäikäisiä. Altaissa ui kaloja, jotka ovat olleet meillä alusta alkaen. Eniten uusimme kirjolohia, jotka ovat hanakoita syömään ja nopeakasvuisia. Akvaarion ihanneolosuhteissa kirjolohi kasvaa helposti kymmenkiloiseksi, Saukkonen sanoo. Kalatalous esille Tapahtumat ovat keskeinen osa Maretariumin toimintaa. Vuosi 2014 on Suomenlahti-vuosi ja silloin Maretariumissa tullaan kertomaan Suomenlahden vesiluonnosta Suunnitelmissa on myös pureutua kalatalouden elinkeinoihin, sanoo Saukkonen

7 Johan on markkinat! Brysselin Seafoood Exhibition on Euroopan suurin kala-alan ammattitapahtuma ja paras näyteikkuna kalamarkkinoiden uusiin trendeihin. Tänä vuonna Brysselissä kävi ennätysmäärä suomalaisia messuvieraita. 140 maata, 1600 näytteilleasettajaa ja ostajaa, myyjää ja muuta kalakaupan ammattilaista kaikkialta maailmasta. Vuosittain Brysselissä järjestettävä Seafood Exhibition on isojen lukujen tapahtuma, josta on kasvanut myös Euroopan tärkein kala-alan kauppapaikka. Seafood Exhibitionissa saa kattavan kuvan siitä, mitä kala-alalla tapahtuu, millaiset ovat uudet trendit ja mitä kuluttajille halutaan tarjota juuri nyt. Kalatuotteiden vieminen Suomesta maailmalle on helpommin sanottu kuin tehty, mutta vuosien varrella Brysselissä on nähty myös liuta suomalaisia yrityksiä esittelemässä tuotteitaan ja hakemassa kauppakontakteja maailmalle. Joinain vuosina, kun suomalaisia näytteilleasettajia on ollut useampia, on yrityksille rakennettu yhteinen maapaviljonki. Viime vuosina suomalaisyritykset ovat kuitenkin olleet esillä omilla osastoillaan. Premium-lohta Hangosta Tänä vuonna sinivalkoisia värejä edusti ainoana suomalaisyrityksenä itsenäisesti messuilla esiintynyt Ekströms Seafood. Hankolainen perheyritys markkinoi erityisesti graavaukseen ja savustukseen kehitetyn Exclusive Premium konseptin lohituotteita, jotka valmistetaan perinteitä kunnioittaen kuivasuolaamalla, käsin nyppimällä ja leppäpurulla savustaen. Premium-tuotteet ovat tavallista laadukkaampia ja kalliimpia. Niiden markkinat ovat kuitenkin Suomessa rajalliset, joten kasvua on etsittävä viennistä. Olemme panostaneet vahvasti brändäykseen. Ilman näyttäviä ja ennen kaikkea laadukkaita tuotteita Brysseliin ei kannata lähteä, sanoo toimitusjohtaja Magnus Ekström. Messuille valmistautuminen alkoi hankolaisilla paria kuukautta aiemmin. Messuja varten yritys teetätti runsaasti mainosmateriaalia. Osaston näyttävyyteen panostettiin paljon, samoin henkilökunnan kielitaitoon. Tuotteitamme esiteltiin kaikkiaan yhdeksällä eri kielellä, sanoo Ekström ylpeänä. Brysseliin saapuminen oli varsinainen kokemus. Vielä kaksi päivää ennen messujen alkua halleissa vallitsi kaaos. Siellä oli satoja rekkoja, rakennusmiehiä, asentajia. Kaikki ryntäilivät ympäriinsä. Vaivannäkö oli kuitenkin sen arvoista. Saimme Sara Martas, Juha Nurmi ja Leena Tuomi tutustuivat Brysselin messutarjontaan. messuilta yli 200 kontaktia, jotka poikivat jo kauppasopimuksia Ruotsiin, Saksaan, Espanjaan ja Turkkiin. Kiinnostusta lisäsi paljon tuotteemme valitseminen uutuustuotteiden Prix d Elite kilpailuun, Ekström kertoo. Trendit selville Messuvieraiden joukossa kiersi runsaasti suomalaisia kala-alan ammattilaisia ryhmissä ja erikseen. Pro Kalan järjestämä messumatka houkutteli mukaan parikymmentä Pro Kalan jäsentä. Messumatka on pyritty järjestämään vuosittain. Bryssel on Euroopan suurin ja tärkein kala-alan ammattitapahtuma, jossa voi päivittää tietonsa alan trendeistä ja uutuuksista. Brysselistä on kehittynyt tärkeä foorumi myös suomalaisille tavata toisiaan. Saman kehityksen huomaa yleisemminkin. Yritykset panostavat osastoillaan yhä enemmän asiakkaiden tapaamisiin ja tuotteiden esittelyyn kutsutuille vieraille, kertoo Pro Kalan messumatkaa vetänyt Katriina Partanen. Yhdeksän hengen kalakauppiaiden ryhmää messuilla vetänyt JN Tradeteam Oy:n toimitusjohtaja Juha Nurmi oli erityisesti haistelemassa uusia kala-alan trendejä. Selkein muutos aiempien vuosien tapahtumiin oli sertifioitujen kalatuotteiden lyöminen läpi laajalla Ekström Seafoodin messutiimi Markus Doepels, Magnus Ekström, Päivi Liuha ja Lena Blohina. rintamalla. Nykyään tuotteen MSC, FOS tai joku muu vastaava sertifikaatti on tuotteelle välttämättömyys toimia pitkäjännitteisesti vientimarkkinoilla. Tuotteen pitää myös uida oikein värisillä valoilla WWF:n suosituksissa, että ostajan kannattaa ottaa se Suomessa valikoimiin, arvioi Nurmi. Mistä vihreän valon tonnikalaa? Tuoteuutuuksissa Nurmi ei huomannut tänä vuonna suuria mullistuksia. Erityisesti meitä suomalaisia kauppiaita kiinnosti etsiä sertifioitua ja WWF:n vihreillä valoilla uivaa tonnikalaa. Se on edelleen hyvin kysytty tuote, mutta kestävistä kalakannoista pyydettyä tonnikalaa on ollut vaikea saada kauppoihin. Muutamilla yrityksillä on kiinnostavia superpakastettuja ja erittäin laadukkaita tonnikalapihvejä. Brysselissä on myös huikea valikoima pakastettuja valmiita kalaruokia. Suomessa niiden markkinointi on yhä vaikeaa, koska suomalainen kuluttaja on tottunut edullisiin kalajalosteisiin. Yli 10 euron hintaisella annospakkaukselle ei löydy Suomessa oikein ostajia, vaikka kyseessä olisi miten upea tuote, Nurmi kertoo. Nurmi kannustaa kalatiskien ammattilaisia käymään edes kerran Brysselin messuilla, jos vain mahdollista. Jokaiselle kala-alalla on erittäin avartavaa nähdä, miten laaja ja monipuolinen tarjontaa maailmalla kalasta ja äyriäisistä on. Mika Waltarin vanhaa sanontaa käyttäen, käynti Brysselissä pudottaa suomut silmiltä, Nurmi kiteyttää. Prix d Elitessa uutuustuotteet Brysselissä on vuodesta 2001 lähtien järjestetty uutuustuotteille Prix d Elite kilpailu. Kansainvälisen tuomariston palkitsemat tuotteet saavat maailmanlaajuista markkinahuomiota. Prix d Elitellä on myös suuri painoarvo laadun mittarina. Viime vuosina palkintoja ovat napanneet tasokkaat valmistuotteet sekä terveellisyyttä ja vastuullisuutta korostavat tuotteet. Tämän vuoden kilpailuun otettiin 42 tuotetta kymmenestä eri maasta. Vuoden 2013 parhaan vähittäiskaupan uutuustuotepalkinnon sai The Big Prawn Companyn gourmettason valmisruoka-alkupala, jossa on mustekalaa, omenaista kohokasta kampasimpukoilla sekä minttuista hernepureeta. Erityiskiitosta tuote sai tasokkaista raaka-aineista ja tasapainoisesta mausta. Parhaan pakatun vähittäiskauppatuotteen palkinto meni Ranskaan Médithau Maréen osteripakkaukselle. Pitkulaiseen puurasiaan on pakattu 7 laatuosteria maisteluvälineineen. Kaikkiaan palkintoja jaettiin seitsemässä eri sarjassa. Hankolainen Ekström Seafood sai premium-lohituotteensa arvostettuun Prix d Eliten kisaan

8 KOLUMNI Kalaa lautasella - muulloinkin kuin kesälomalla Tilastoja tarpeeseen Valhe, emävalhe, tilasto on joku koiranleuka ammoin väittänyt. Tosiasiassa tilastot ovat tänä päivänä tärkeä apuväline suunnitella oman toiminnan kannattavuutta ja hakea suuntaviivoja menestyksekkäälle toiminnalle. Suomalaisen kalatalouden keskeisiä tilastoja laaditaan ja ylläpidetään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. RKTL:n keräämät tilastojen tietokannat ulottuvat pisimmillään yli 30 vuoden päähän. Tietokantoihin on kerätty systemaattisesti tietoa merialueen ja sisävesien ammattikalastuksesta, vesiviljelystä, kalanjalostuksesta, tuottajahinnoista, kalan ulkomaankaupasta, kalan kulutuksesta ja kalatalousyritysten tilinpäätöstiedoista. Lisäksi tilastotietoa löytyy vapaa-ajankalastuksesta ja metsästyksestä. Tietoa helppo muokata Viime vuonna RKTL avasi verkkosivuilleen uuden tutkija Pekka Korhosen kehittämän palvelun, jossa käyttäjät voivat räätälöidä tarvitsemansa tilastot suoraan tietokannasta vaikkapa kolmen vuosikymmenen ajalta. Tietokantapalvelu on toteutettu PxWeb jakelujärjestelmällä, joka on käytössä myös muun muassa Tilastokeskuksessa ja kymmenissä tilastovirastoissa ympäri maailmaa. Palvelussa tilastotaulukoita voi muokata haluamaansa muotoon ja taulukoista voi piirtää kuvia tai siirtää tiedot jatkokäsittelyyn esimerkiksi Exceliin. Kala- ja riistataloutta koskevat tilastot ovat tutkimuslaitoksen keskeinen tietokokonaisuus. Tilastointia ohjataan muun muassa EU-lainsäädännöllä. Monet kalastustilastot laaditaankin yhdenmukaisesti koko unionin alueella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastoista suuri osa kuuluu myös Suomen Viralliseen Tilastoon (SVT). Internet on mahdollistanut pitkien tilastollisen aikasarjojen hyödyntämisen nopeasti ja tehokkaasti. Parasta Tietokantapalvelussa on juuri itselleen sopivan tiedon hakeminen RKTL:n Tietokantapalvelu tarjoaa verkossa mahdollisuuden räätälöidä oman tarpeen mukaan tilastotietoa kalasta ja kalataloudesta. ja helppo jatkojalostaminen Excelohjelmassa, sanoo RKTL:n tilastopalveluista vastaava tutkimuspäällikkö Anssi Ahvonen. Palvelu löysi ammattilaiset Palvelu on löytänyt hyvin kala-alan ammattilaiset. Sivusto kuuluu jo RKTL:n suosituimpiin palveluihin. Ahvonen kannustaakin rohkeasti ryhtymään omaksi tilastonikkariksi. Palvelun käyttöönotto on helppoa ja tukena sivuilta löytyy vielä opetusvideo. Esimerkiksi kalakaupan ammattilainen voi hakea pitkiä aikasarjoja kalan ja kalatuotteiden ulkomaankaupasta, tuoteryhmistä sekä kalastuksen ja kalanviljelyn tuottajahinnoista. Kun tietoja vertaa taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen samalta ajalta, saa aika hyvän kuvan nykypäivän tilasta, Ahvonen sanoo. Ahvonen toivoo, että käyttäjiltä saadaan palautetta palvelun toimivuudesta. Kaikki risut ja ruusut auttavat tekemään palvelusta entistä paremman, sanoo Ahvonen. Tietokantapalvelu löytyy osoitteesta Ruoka ja sen hinnasta puhuminen tuntuu olevan nykyään suomalaisen small talk -aihe. Kun joku palaa ulkomailta, kysymme ensimmäisenä, millaista ruoka siellä oli ja oliko se halpaa. Kalatiskin edessä jonottavat toisilleen vieraat asiakkaat saavat helposti keskustelun aikaan hinnoista. Joko hihkutaan, että on tultu tarjouksen perässä ostamaan pakastin täyteen tulevien kuukausien varalle tai sitten nuristaan, kuinka taas jo ennestään kalliin kalafileen hinta on noussut eurolla. Eihän sitä kohta enää raaski ostaa ollenkaan! Vaikea nurinaa on ymmärtää. Päivittely siitä, kuinka etenkin luonnonkala maksaa niin ja niin monta kymppiä, saattaa juontaa juurensa siitä, että joskus asiakas on saanut sellaista itse pyydystämällä ilmaiseksi. Tai ainakin naapuri on saanut. Tähän johtopäätökseen on helppo päätyä, kun on kuullut sadannenkahdennentoista kerran lauseen: Viime kesänä mökillä ongittiin niitä paljon, eikä mitään maksanut! Joskus olisi rehellisesti tehnyt mieli sanoa, että kummaako sitten täällä pyörit onki olalle ja rantaa kohti! Siinä vaiheessa taitaa nimittäin unohtua, että kalastaja hoitaa homman kuitenkin vuoden ympäri, säällä kuin säällä, eikä suinkaan ongiskele vain lomapäivänsä ratoksi laiturinnokasta ilta-auringossa tunnelmoiden. Kala- ja lihafileet ovat usein aivan samanhintaista. Lihan hinnasta kuulee silti valitettavan vähemmän. Liekö siksi, ettei kukaan muistele kaupantiskillä ampuneensa edelliskesänä mökkiterassiltaan lehmää suoraan grilliin? Harmistuuko nuuka härmäläinen, kun tietää, että luonnonkala on teoriassa kenen tahansa pyydystettävissä? Sehän ruokkii ja kasvattaa itse itsensä sekä huolehtii lisääntymisestäänkin. En ole myöskään koskaan kuullut, että kukaan uhkailisi lopettavansa lihansyöntiä ja siirtyvänsä vaikkapa soijarouheeseen, jolleivät hinnat pian halpene. Huomionarvoista on, että myyjän antama vastaus ei likimainkaan aina määrää sitä, mitä asiakas loppujen lopuksi päättää ostaa. Koska kala ei tule pöytään kalastamatta, kalastajan osuuden moni vielä suostuu hyväksymään. Syyttävällä sormella osoitellaankin seuraavaksi ahneita tukkureita ja kauppiaita. Mutta minkä kumman tähden käsittely, pakkaaminen, varastointi, kuljetus ja myynti olisi ilmaista? Varsinkin kun kyseessä on niinkin herkkä raaka-aine kuin kala. Totuus on se, että tukkujen ansiosta asiakkaan ei tarvitse soitella jokaista Suomenmaan kalastajaa läpi, mikäli mielii keittää vaikkapa ahvensopan tai tehdä tärkeän savukalatilauksen juhlapäiväksi. Raskaaksi käy myös lähteä ajelemaan vaikkapa Helsingistä Kuusamoon muikkuja hakemaan. Sen sijaan asiakas voi tepastella luottavaisin mielin lähimpään markettiinsa ja valita tarvittavat tiskistä tai hyllystä ilman sen kummempaa vaivaa. Kylliksi en voi kuitenkaan painottaa sitä, että onneksi kalatiskillä on tuotteita joka budjettiin. Silakat ja muikut ovat varsin edullisia, jopa edullisempia kuin purkitettu tonnikala. Tiskin tyyriimmät tuotteet eli valkolihaiset kalafileet sen sijaan ovat täyttä tavaraa, eikä niitä suinkaan tarvitse koko kiloa ostaa syöjää kohti. Loppujen lopuksi hinta on suhteellinen käsite, ja kilohinnan tuijottelu voi johtaa helposti harhaan. Ja jos kirpaisee kassalla, niin kehotan syömään entistä suuremmalla ylpeydellä ja nautinnolla, sillä luojan kiitos meillä on koko arvokas ja valvottu tuotantoketjumme, jolle maksaa saamastamme palvelusta ja ensiluokkaisesta työstä. Koko ketjun ansiosta kala myös päätyy lautasillemme muulloinkin kuin kesälomalla. Vappu Soppela Kirjoittaja on rahoittanut yliopisto-opintonsa työskentelemällä tavaratalon ruokaosaston kalatiskillä

9 Lahnasta ja särjestä vaihtelua lautaselle Herkkuja lahnasta ja särjestä Särki ja lahna ovat erittäin maukkaita kaloja, joita saa myös kätevinä säilykkeinä. Fileenä kalojen ruodotkaan eivät ole ongelma. Pro Kalan uusi esite tarjoaa helppoja ja herkullisia ohjeita valmistaa lahnasta ja särjestä vaihtelua lautaselle. 75 esitteen nippuina. Ohje seuraavalla sivulla Siikaa moneen makuun YRttisiika UUnissa 2-4 (runsas 1 kg) siikaa noin 1 tl suolaa 2-4 tuoretta rosmariininoksaa 2-4 tuoretta timjaminoksaa 4-8 tuoretta persiljavartta ½-1 sitruuna 3-4 valkosipulinkynttä 2-4 rkl kylmäpuristettua rypsi- tai oliiviöljyä nosta peratut ja suomustetut siiat sopivan kokoiseen vuokaan. Ripottele sisälle ja päälle suola. sujauta osa yrteistä kalojen sisään ja alle ja jätä osa kalojen päälle. Jos tuoreita yrttejä ei ole, korvaa ne kuivatuilla tai pakastetuilla esim. kuivattua rosmariinia ja timjamia riittää 2-3 tl kumpaakin. lisää valkosipuli murskana tai puserrettuna. leikkaa pesty sitruuna viipaleiksi ja lisää ne kalan sisään ja päälle. lorauta kalojen päälle ja vuokaan vähän öljyä. kypsennä 200 asteessa minuuttia kalojen koosta riippuen. kokeile kalan kypsyyttä. kun selkäevä irtoaa helposti vetäisemällä, kala on kypsä. tarjoa lisäkkeeksi esim. höyrytettyjä tai vokattuja kasviksia. kalaksi sopii myös kuha, hauki, ahvenet tai silakat. itämaista kalaa kuumenna öljy pannussa, ja paista kalafileet molemmilta puolilta kauniin ruskeiksi. Mausta suolalla ja pippurilla, ja siirrä syrjään. kuutioi tai suikaloi paprika ja kesäkurpitsa, viipaloi herkkusienet. lisää tarvittaessa öljyä pannuun ja kypsennä vihanneksia pari minuuttia koko ajan käännellen. lisää soija ja osterikastike. sekoita maissijauhot sherryyn tai veteen, lisää pannuun ja anna kiehahtaa. nosta kalafileet kasvisten päälle ja kuumenna tarvittaessa ennen tarjoilua. tarjoa riisin kanssa. Siika on herkullinen kala, joka sopii juhlaan ja arkeen. Marinoi, paista, grillaa, wokkaa... Vain mielikuvitus on rajana. 150 esitteen nippuina. noin ½ kg kalafileitä (siikaa, ahventa, haukea) ripaus suolaa, mustapippuria, öljyä 1 paprika ½ kesäkurpitsaa g tuoreita herkkusieniä 2 rkl soijakastiketta 2 rkl osterikastiketta tilkka sherryä tai vettä 1 tl maissitärkkelysjauhoa Siikaa arkeen ja juhlaan Hyvää rasvaa luonnollisesti kalasta Kalojen EPA- ja DHA-pitoisuuksia mg / 100 g syötävää osaa EPA DHA Kalan hyvät rasvat Syömällä monipuolisesti ja usein kalaa elimistö saa runsaasti hyvälaatuista sydänystävällistä pehmeää rasvaa. Pro Kalan uusi esite perehdyttää monipuolisesti kalan tärkeisiin rasvoihin. 50 esitteen nippuina. JUUstOinEn siikakeitto 1 l vettä 2 kalaliemikuutiota 4-5 perunaa pala purjoa (1 pss keittojuureksia) tilkka valkoviiniä 1 pkt sulatejuustoa noin 400 g siikafilettä mustapippuria hienonnettua tilliä kuori ja kuutioi perunat, leikkaa purjo renkaiksi. kuumenna vesi, lisää kalaliemikuutiot, perunat ja purjot. anna kiehua 3-4 minuuttia. Jos haluat käyttää keittoon keittojuureksia, lisää ne kattilaan, ja anna kiehua edelleen muutama minuutti. lisää valkoviini ja kuutioitu sulatejuusto. sekoita kunnes juusto on sulanut. lisää ruodottomaksi perattu ja kuutioitu siika, sekoita varovasti ja anna hautua miedolla lämmöllä pari kolme minuuttia. Mausta keitto mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. lisää vielä runsaasti hienonnettua tilliä ja tarjoile lisänä paahdettuja ruis- tai saaristolaisleipäkuutoita. Kaikki ohjeet ovat neljälle hengelle ellei toisin mainita. Paljon lisää ihania kalaohjeita osoitteessa EU investoi kestävään kalatalouteen pro Ohje seuraavalla sivulla Nauttimalla kalaa saat hyvälaatuista pehmeää Lähde: THL:n ylläpitämä elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli. Kuha Siika Silakka Lahna Muikku Lohi Ahven Kirjolohi Hauki Kampela Made Kalan syönti on eduksi etenkin sydänterveydelle. Kalaa kannattaa valita lautaselle ainakin kaksi-kolme rasvaa ja monta muuta ravintoainetta luonnollisessa muodossa. Kalan rasva sisältää erityisen paljon kertaa viikossa. Suositeltava EPA ja DHA rasvahappojen yhteenlaskettu päiväsaanti on 250 mg. elimistölle välttämättömiä pitkäketjuisia omega- 3-rasvahappoja. Suurin osa omega-3-sarjan EPA- ja DHA- rasvahapoista saadaankin juuri kalasta Tietoisku D-vitamiinista Pro Kalan esite D-vitamiista kertoo kaiken olleellisen, miten eri kaloista saadaan D-vitamiinia ja miten D-vitamiini vaikuttaa terveyteemme. 50 esitteen nippuina. Kysy esitteitä tukkuriltasi tai tilaa: Kalasta päivän D-vitamiinit Kalojen D-vitamiinipitoisuuksia µg / 100 g syötävää osaa Kuha 24,6 µg Siika 22,1 µg Silakka 19,5 µg Lahna 14,0 µg Muikku 13,0 µg Lohi 8,0 µg Ahven 8,0 µg Kirjolohi 7,8 µg Kampela Made 0 µg Hauki µg µg 5 µg 10 µg 15 µg 20 µg 30 µg 25 µg 3,0 µg 0,7 0,5 D-vitamiinin saanti vaihtelee paljon ruokavalion mukaan - suomalaisten D-vitamiinitila on selkeästi yhteydessä kalansyöntiin. Päivän D-vitamiiniannoksen voi saada jo yhdestä kala-ateriasta. Kaikissa kaloissa on paljon D-vitamiinia, mutta erityisen runsaasti sitä sisältävät kuha, siika ja silakka. Kalan D-vitamiini on hyvin imeytyvää D 3 -muotoa. Ravinnon D-vitamiini on meille välttämätöntä, sillä D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon vaikutuksesta riittävästi vain keskikesällä. Kun syö kalaa useammin kuin kahdesti viikossa ja käyttää vitaminoituja maitotuotteita, niin D-vitamiinin saanti on hyvällä mallilla. Kala on suomalaisten paras luonnollisen D-vitamiinin lähde Kala & Kauppa -lehteä julkaisee Pro Kala ry. Otamme mielellämme vastaan palautetta: Katriina Partanen, toiminnanjohtaja, Pro Kala ry Puh katriina.partanen@prokala.fi Lehden kuvat ja sisältö: Mika Remes, Comida Communication Oy Ulkoasu: Comida Communication Oy Painopaikka: Keuruun Laatupaino KLP Paperi: Novatech Satin 115 g Tietoa kalasta: Täältä löydät kattavan tietopaketin, mm. kauden kalat kuukausittain, monipuolisesti herkullisia kalareseptejä ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Käy tutustumassa ja tilaa herkullisia reseptejä. ISSN-L ISSN EU investoi kestävään kalatalouteen. 16