MONIKULTTUURISUUS TYÖYHTEISÖSSÄ JULKAISU TYÖNANTAJILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONIKULTTUURISUUS TYÖYHTEISÖSSÄ JULKAISU TYÖNANTAJILLE"

Transkriptio

1 MONIKULTTUURISUUS TYÖYHTEISÖSSÄ JULKAISU TYÖNANTAJILLE

2

3 MONIKULTTUURISUUS TYÖYHTEISÖSSÄ JULKAISU TYÖNANTAJILLE Eva Lindberg, työministeriö Mia Toivanen, Net Effect Oy Nina von Hertzen, Net Effect Oy Taitto: Mainostoimisto SST Oy Paino: Oy Edita Prima Oy Syyskuu 2006

4 ESIPUHE Tämän julkaisun kohderyhmänä ovat ensisijaisesti työnantajat ja työyhteisöt. Julkaisun tarkoituksena on tiedottaa työnantajille, mistä lähteistä tietoa monikulttuurisuudesta ja moninaisuuteen liittyvistä asioista voi saada sekä johdon roolista työyhteisöjen moninaisuustyössä. Julkaisu toimii itsenäisenä, mutta täydentävänä osana MoniQ-tuotekehityshankkeen yleisjulkaisua. Se tuo esiin eri ESR-projekteissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja työkaluja työyhteisöissä tehtävään moninaisuustyöhön. Oppaassa esitellyt mallit ovat MoniQ-yhteistyöverkoston projektien kehittämiä ja mallintamia. Oppaassa esiteltävät käytänteet eivät toki muodosta kaiken kattavaa listausta työyhteisöille suunnatuista palveluista ja työkaluista, vaan ovat ensisijaisesti esimerkkejä. Suuren ja merkittävän työn julkaisun valmistumisessa ovat tehneet MoniQ-yhteistyöverkoston projektihenkilöstö ja asiantuntijat. Korostamme julkaisussa erityisesti yhdenvertaisuusnäkemyksen levittämistä koko työyhteisön toimintaan sekä johdon osoittaman arvostuksen ja sitoutumisen merkitystä moninaisuustyössä. Julkaisussa on esitelty käytänteitä, joiden avulla työyhteisöt voivat kehittää valmiuksiaan ja vuorovaikutusosaamistaan asiakaspalvelussa sekä monimuotoisessa työyhteisössä. MoniQ-yhteistyöverkoston kehittämissä ja testaamissa käytänteissä ja malleissa korostuvat myös kumppanuus- ja yhteistyöverkostojen merkitys maahanmuuttajan kotoutumis- ja työllistämisprosessissa. Lisäksi johdon merkitys työyhteisöjen moninaisuusjohtamisessa maahanmuuttajien valmiuksien ja osaamisen hyödyntämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Mallit ovat joustavia ja siirrettävissä erilaisiin toimintaympäristöihin. Erityinen kiitos kuuluu mm. työministeri Tarja Filatoville, Sointu Toivoselle (koulutuspoliittinen sihteeri, Palvelualojen ammattiliitto PAM), Minna Hallikaiselle (Kontakti-projekti), Ulla Niemiselle (Osuma-projekti), Tiina Järviselle (SEIS-projekti) ja Veikko Pyykköselle (työministeriö). Erityisen lämmin kiitos hedelmällisestä yhteistyöstä julkaisujen laatimisessa kuuluu myös työministeriön Eva Lindbergille. Lisäksi kiitän kaikkia kommentteja ja tietoa antaneita henkilöitä sekä erityisesti aktiivista ohjausryhmää asiantuntevista kommenteista ja panostuksesta julkaisuun kaikilta osin. Nina von Hertzen projektipäällikkö Net Effect Oy 4

5 SISÄLLYS Esipuhe Johdanto Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus työyhteisössä Moninaisuusosaaminen ja moninaisuusjohtaminen Työyhteisöille tarkoitetut palvelut Työyhteisökoulutus Työpaikkaohjaajat, -opastajat ja -perehdyttäjät Yksilöohjaus työpaikalla Muita maahanmuuttajien työllistymistä tukevia toimenpiteitä

6 1. JOHDANTO Ihmisten yhdenvertainen kohtelu on yksi suomalaisen yhteiskunnan perusarvoista. Tulevina vuosina yhteinen käsitys siitä, mikä on yhdenvertaista käytännön päätöksenteossa, palveluiden tarjoamisessa ja työelämässä, on entistä tärkeämpää. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista mitataan väestön ikärakenteen muutoksen ja jatkuvan globalisaation tuomissa haasteissa: Pystymmekö hyödyntämään ja vahvistamaan kaikkien niiden ihmisten osaamista, jotka tällä hetkellä ovat työttöminä tai alityöllistettyinä? Onko meillä tekijöitä kaikelle sille työlle, jota tarvitaan yhteiskuntamme hyvinvoinnin ja kehittymisen turvaamiseksi? Miten ihmisten ja ryhmien välinen yhteistyö ja myönteinen kanssakäyminen toteutuvat monimuotoisessa työ- ja elinympäristössä? Olemme jo huomanneet, että ihmisten yhdenvertainen kohtelu ei tarkoita sitä, että kaikkia kohdeltaisiin samalla tavalla. Ihmisten lähtökohdat ovat erilaisia heidän taustastaan tai elämäntilanteestaan johtuen, ja sen vuoksi monet tarvitsevat tukimuotoja, jotka saattavat heidät samanarvoiseen asemaan muiden kanssa. Yhdenvertaisuuslaissa näitä tukimuotoja ja peruspalveluja täydentäviä palveluita nimitetään positiiviseksi erityiskohteluksi. Tosiasiallista yhdenvertaisuutta tarvitsemme siihen, että voimme hyödyntää työpaikoilla, niin julkisella kuin yksityisellä puolella, erilaisten työntekijöiden osaamista ja työpanosta monipuolisesti. Syrjinnän tunnistaminen on lähtökohta ja edellytys yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Yhteiskunnan rakenteiden ja toimintaympäristön muuttuessa, muuttuvat myös syrjinnän ilmenemismuodot, ja siksi meidän pitääkin kaiken aikaa seurata ja arvioida tilannetta sekä pyrkiä ennakoimaan ja ehkäisemään mahdollisia syrjiviä tilanteita ja kehityssuuntia. Syrjimättömyys on meidän kaikkien yhteinen etu niin omassa yksityisessä elämässämme kun työpaikoilla. Jos kuulemme tai näemme huonoa kohtelua, epäystävällisyyttä tai jopa väkivaltatilanteita ympäristössämme, se vaikuttaa meidän viihtyvyyteemme ja turvallisuuden tunteeseemme, vaikkei kohdistuisikaan meihin itseemme. Syrjinnän kohteeksi joutuneelle nämä kokemukset ovat erittäin ikäviä ja ahdistavia ja saattavat 6

7 aiheuttaa pitkäaikaista stressiä, pelkoja, häpeää ja vetäytymistä syrjään. Kaikki organisaatiot haluavat olla tehokkaita, mukautumiskykyisiä ja joustavasti toimivia. Jos työpaikalla esiintyy syrjintää, eivät siitä kärsi ainoastaan sen kohteeksi joutuvat, vaan koko organisaatio. Syrjintä merkitsee, etteivät kaikki työntekijät voi yltää parhaaseen mahdolliseen suoritukseensa. Syrjintä vaikuttaa työyhteisön ja yksittäisten työntekijöiden hyvinvointiin ja työyhteisön yhdessä saavuttamaan tulokseen. Syrjinnän tunnistamiseksi tarvitaan koulutusta ja tietoisuuden kasvattamista eri syrjinnän vaarassa olevien ryhmien tilanteesta ja tarpeista sekä omista asenteista ja mielikuvista. Henkilöstökoulutuksessa tulee huomioida erityisryhmille tarjottavat palvelut niiden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi korkealla tasolla. Samoin koulutuksessa tulee välittää tutkimuksen kautta hankittua uutta tietoa ja kehittää menetelmiä sen hyödyntämiseksi käytännön työssä. Syrjintä, tapahtuipa sitä millä perusteella tahansa, ei kohtaa meitä kaikkia samalla tavoin. Ihmiset, joilla on hyvä asema, koulutusta tai varallisuutta, eivät kohtaa syrjintää yhtä usein tai samoissa tilanteissa kuin ne, joilta puuttuu vaikuttamisen keinoja ja kanavia. Syrjinnän kokeminen liittyy ihmisen asemaan yhteiskunnassa ja hänen mahdollisuuksiinsa ja kykyynsä puolustaa omia oikeuksiaan. Tarvitsemme laajaa yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen ja työelämän osapuolten kesken ja koko kansalaisyhteiskunnan tasolla, jotta voimme tehokkaasti puuttua syrjintään, antaa tukea ja neuvontaa sitä kokeneille ja ennen muuta, ennalta ehkäistä syrjivien mekanismien ja tilanteiden syntymistä. Järjestöjen ja viranomaisten, yksityisen ja julkisen sektorin sekä työnantajia ja työntekijöitä edustavien tahojen yhteistyö on välttämätöntä, jotta monimuotoistuvan yhteiskuntamme voimavaroja voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, ja eteen tulevia haasteita kohdata ja voittaa yhteisvoimin. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi tarvitaan sekä näkyviä, suuria joukkoja tavoittavia kampanjoita, tapahtumia ja muuta julkisuudessa näkyvää toimintaa että pitkäjännitteistä rakenteellista työtä. Näissä toiminnoissa esimerkiksi viranomaisilla ja järjestöillä on erilaisia vetovastuita, mutta yhteistyötä tarvitaan joka tapauksessa tavoiteltuihin tuloksiin pääsemiseksi ja hyvien käytäntöjen valtavirtaistamiseksi. Monimuotoisuudella tai moninaisuudella voidaan viitata siihen, että asiakkaina tai työyhteisön jäseninä on eri-ikäisiä ihmisiä ja eri sukupuolia, kansallisuuksia, etnistä alkuperää tai seksuaalista suuntautumista edustavia työntekijöitä. Moninaisuus voi olla myös uskontojen, vakaumusten ja mielipiteiden kirjoa ja vamman tai sairauden aiheuttamaa tarvetta järjestää palveluita tai työolosuhteita uudelleen. Tulevaisuudessa sekä työyhteisöt että niiden asiakkaat ovat entistä monimuotoisempia. Hyödyntämällä erilaisten työntekijöiden osaamisen mahdollisimman hyvin niin julkiset kuin yksityisetkin organisaatiot voivat tarjota hyvin kohdennettuja palveluita ja tuotteita asiakkailleen. Ottamalla huomioon monimuotoisen työvoiman tarjoamat mahdollisuudet yritykset ja palveluiden tuottajat voivat valmistautua tulevaisuuteen. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat aiempaa myönteisemmin maahanmuuttajiin. Myös positiivinen suhtautuminen työperustaiseen maahanmuuttoon on lisääntynyt kaikissa väestöryhmissä. Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että myönteinen asennemuutos näkyy myös maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työmarkkinaaseman parantumisena. Hallitusohjelman mukaan syrjäytymisen estäminen ja köyhyyden torjuminen onnistuvat vain työllisyystavoitteiden toteutumisen kautta. Tämä pitää paikkansa myös etnisten vähemmistöjen kohdalla. ministeri Tarja Filatov Työministeriö 7

8 8 M o n i Q j u l k a i s u t y ö n a n t a j i l l e

9 2. MONIKULTTUURISUUS JA MONIMUOTOISUUS TYÖYHTEISÖSSÄ Tulevaisuuden työpaikka on yhä lisääntyvässä määrin monikulttuurinen työpaikka. Moninaisuusjohtamisen on ennustettu olevan yksi lähivuosikymmenien tärkeimmistä organisaatioiden kehittämisalueista. Moninaisuutta arvostavat organisaatiot saavat lahjakkaita ja omaa osaamistaan arvostavia työntekijöitä, jotka panostavat ja sitoutuvat organisaation tavoitteisiin. Tämän päivän työelämä edellyttää tietoista moninaistyötä ja moninaisuusosaamisen kehittämistä. Hyvällä henkilöstötyöllä pystytään hyödyntämään kaikkien työyhteisön jäsenten tietoja ja taitoja. Henkilöstöjohtamisella pystytään myös sitouttamaan henkilöstöä työhön ja sen tavoitteisiin sekä monipuolistamaan työtapoja. Työntekijöiden työhyvinvoinnin myötä myös asiakaspalvelun laatu paranee. Jos henkilöstö ei ole tottunut maahanmuuttajiin työyhteisössään, voivat toisesta kulttuurista tulevan uuden työntekijän vieraat tavat ja tottumukset herättää työyhteisössä keskustelua. Yksittäisiä esiin nousevia kulttuuriseen tai uskonnolliseen taustaan liittyviä asioita ovat mm. puutteellinen kielitaito ja valtaväestöstä poikkeava pukeutuminen. Näistä eroista voi suotta aiheutua väärinkäsityksiä puolin ja toisin. Maahanmuuttajataustainen työntekijä voi oman kulttuuritaustansa takia tulkita esimerkiksi sosiaalisia suhteita ja eri toimintatapoja valtaväestöstä poiketen. Vinkki Monimuotoisuus työelämässä tarkoittaa erilaisten ja eritaustaisten ihmisten työskentelyä yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi. Monikulttuurinen henkilöstö on etu yrityksille Suomessa sekä niiden kansainvälistyessä. Kontakti-projekti Yhdenvertaisuutta on hyvä tukea kaikessa työyhteisön toiminnassa. Valtaväestön ja muita kulttuureja edustavien henkilöiden välistä yhteistoimintaa voidaan tukea rohkaisemalla työyhteisöä avoimeen keskusteluun. Yhdenvertaisuutta voidaan edistää myös sijoittamalla mahdollisuuksien mukaan työryhmiin eri kulttuureja ja sukupuolta edustavia henkilöitä. Vinkki KUMPPANUUSVERKOS- TOSTA VOIMAA Verkostoituminen ja laaja kumppanuus ovat oleellisia kehittämishankkeiden tulosten ja hyvien käytäntöjen levittämisessä. Petmon tukena on alusta asti ollut laaja kumppanuusverkosto ja sen myötä ohjausryhmä. Edustettuina ovat yhdeksän ammattiliittoa niin SAK:n kuin STTK:n kentästä, työnantajajärjestö EK sekä kolme koulutusorganisaatiota. Myös yhteydet kaupunkeihin ja 17 hankkeessa mukana olevaan työyhteisöön ovat tiiviit. Liittojen ensisijaisena kontaktiverkostona työpaikoilla toimivat luottamushenkilöt ja työsuojeluasiantuntijat, jotka tuntevat työpaikkojensa kehittämistarpeet ja voivat viedä tietoa uusista hankkeista eteenpäin. Näin yritysjohdon ideat, luottamusmiesten ideat ja ulkopuolelta tulevat kehittämisideat kohtaavat ja päästään tekemään työtä, joka on sekä tarpeellista että sovellettavissa juuri siihen työpaikkaan. Petmo-Equal-projekti 9

10 AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN ROOLI MAAHANMUUTTAJIEN TUKEMISESSA Suomeen tulijoilla on hyvin erilaisia käsityksiä ammattiyhdistysliikkeestä. Joissakin maissa ammattiyhdistykseen kuuluminen on edelleen hengenvaarallista, joissakin maissa taas ay-liike on ollut tai on edelleen jonkin poliittisen liikkeen osa. Myös käsitykset ammattiyhdistysliikkeen aiemmista saavutuksista, suhteista työnantajiin ja nykyisistä vaikutusmahdollisuuksista ovat hyvin vaihtelevia. Ammattiliittojen rooli maahanmuuttajan tukemisessa voi olla moninainen. Tiedottamista suomalaisen työelämän pelisäännöistä sekä eri alojen työ- ja palkkaehdoista maahanmuuttajille on tärkeää ja tätä on viime aikoina pyritty lisäämään eri tahoilla. Yhteistyö muiden maahanmuuttaja-asioissa toimivien tahojen koulutuslaitosten, järjestöjen, viranomaisten kanssa on noussut yhä merkittävämmäksi. Samoin pyritään lisäämään liittojen toimihenkilöiden ja luottamushenkilöiden valmiuksia tunnistaa etnistä syrjintää ja auttaa maahanmuuttajia näissä tilanteissa. Keskeistä on monimuotoinen yhteistyö ja yhdessä tekemisen opetteleminen. Sointu Toivonen koulutuspoliittinen sihteeri Palvelualojen ammattiliitto PAM Kulttuurillista erilaisuutta voidaan huomioida myös hyvin käytännöllisin ratkaisuin. Esimerkiksi työpukumallistossa on hyvä huomioida työntekijöiden kulttuurilliseen ja uskonnolliseen taustaan liittyviä tarpeita. Työntekijöitä, joilla on puutteellinen kielitaito, voidaan rohkaista kielen käyttämiseen luomalla suvaitseva ja kielelliset virheet salliva työilmapiiri sekä konkreettisin toimin. Esimerkiksi kuvat voivat tukea puutteellisen ammattisanaston hallintaa. Työohjeistusta voi olla joissain tapauksissa tarpeen tarjota myös maahanmuuttajan omalla kielellä tai jollain muulla yhteisellä kielellä. Toisinaan pelkkä selkokielisyys voi riittää paikkaamaan puutteellista kielitaitoa. 10

11 11

12 2.1. Moninaisuusosaaminen laisia ja että heidän kokemuksensa, osaamisensa, tavoitteensa ja moninaisuusjohtaminen ja tarpeensa ovat myös erilaisia. Johdon rooli Oikeudenmukaisuuden edistämistä Työyhteisön johdon asenteilla ja toiminnalla on suuri merkitys. Johtamisella edistetään erilaisten työntekijöiden kohtelun oi- Johdon on hyvä ymmärtää moninaisuustyön merkitys ja osallistua keudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Oikeudenmukaisuus ei tar- sitä koskeviin tilaisuuksiin organisaatiossa. On myös tärkeää, että koita kaikille samaa ja saman johto osoittaa arvostusta moninaisuustyötä kohtaan ja osoittaa sii- mukaan, ottaen huomioon ih- verran, vaan kaikille tarpeiden hen tarvittavat resurssit. misten yksilöllisyyden. Työministeriön TYKES-ohjelman Moninaisuuden hyödyntämistä puitteissa on julkaistu raportti Tiedostetaan moninaisen henkilöstön osaaminen ja hyödynne- Mosaiikki erilaisuus vahvuudeksi tasa-arvo- ja moninaisuustyön tään sitä organisaation tuottavuutta, luovuutta ja innovatiivi- ABC. Annaliisa Visti ja Leena-Kaisa Härkönen ovat kiteyttäneet mitä moninaisuusjohtajuus suutta parantavana resurssina. on ja sen etuja muun muassa seuraavasti. Tietotaidon monipuolisuus Hyvän moninaisuusjohtamisen etuja Tietotaidon moninaisuus on erityisen tärkeää tehtävissä, jot- Moninaisuusjohtaminen on: Tunnistamista ja tiedostamista ka edellyttävät teknisiä taitoja, Johtamisessa tunnistetaan ja tiedostetaan ihmisten olevan eritekijöiden tai asiakkaiden näkö- asiantuntijuutta ja erilaisten työn- MONINAISUUSTYÖN HAASTEITA JA RATKAISUJA: Ennakkoluulot ja tietämättömyys Tiedon ja kokemusten saaminen erilaisista kulttuureista ja ihmisistä Vähättely Moninaisuustyön priorisointi tärkeäksi Pelko etujen menettämisestä Asiallinen tiedotus ja pyrkimys oikeudenmukaisiin ratkaisuihin Pelko muutoksia kohtaan Tiedon saaminen muutosten toteutuksesta Torjuminen ja kieltäminen Tietoa ja kartoitus johdon ja henkilöstön kokemuksista Leimautumisen pelko Asian arvoitus ja priorisointi johdon tahoilta Kateus Keskustelu ja toimenpiteiden läpinäkyvyys kulmien huomioon ottamista. Kulttuurien tuntemus ja kansainvälistyminen Erilaisista kulttuureista tulevien työntekijöiden rekrytointi, markkinointi-, myynti-, mainonta- ja asiakaspalvelutyöhön voi auttaa organisaatiota ottamaan huomioon palveluissaan erilaiset ihmiset ja laajentamaan markkinamahdollisuuksiaan. Asiakastyytyväisyyden kohentaminen Henkilöstön tyytyväisyyden ja asiakaspalvelun kehittämisen kautta myös asiakaspalvelun laatu voi parantua ja asiakkaiden tyytyväisyys organisaation palveluihin kohentua. Tuottavuus Hyvin toteutetulla moninaisuusjohtamisella on vaikutusta henkilöstön työhyvinvointiin ja sitä kautta myös työn tuottavuuteen. Imago ja kilpailukyky Organisaation imago ja maine paranevat sekä työntekijöiden että asiakkaiden silmissä. Suvaitsevaisuus ja työntekijöiden arvostaminen houkuttelevat kyvykkäitä työnhakijoita ja vähentävät henkilöstön vaihtuvuutta. Henkilöstön kehittyminen Henkilöstö on entistä tyytyväisempää, motivoituneempaa ja sitoutuneempaa. Myös henkilöstön työkyky paranee, kun esimerkiksi eri ikäisten työkyvystä pidetään hyvää huolta. Innovatiivisuuden kasvu Moninaisuusjohtaminen tuo yhteen erilaisia työntekijöitä, joiden erilaisista näkökulmista asioihin on etua varsinkin luovuutta ja innovatiivisuutta vaativissa tehtävissä. 12

13 13

14 3. TYÖYHTEISÖILLE KOHDENNETUT PALVELUT ESR-PROJEKTEISSA ON HAVAITTU, ETTÄ TYÖYHTEISÖISSÄ KAIVATAAN YHTEEN KOOTTUA TIETOA MONINAISUUTEEN JA YHDENVERTAISUUTEEN LIITTYVISTÄ ASIOISTA. Yhdenvertaisuus.fi-sivusto on materiaalipankki, joka kerää kokoon eri projekteissa tuotettuja hyviä malleja, käytäntöjä ja materiaaleja. Sivujen tarkoituksena on antaa välineitä yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden kehittämiseen sekä syrjinnän tunnistamiseen, siihen puuttumiseen ja sen ennaltaehkäisemiseen. Sivustoa ylläpitää SEIS*-projekti. Syrjinnän eri muotoja ei voida asettaa tärkeysjärjestykseen, ja kaikkia niitä voidaan suvaita yhtä vähän. Sivuilla halutaan tuoda esille materiaaleja, joissa käsitellään etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaan, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa välitöntä ja välillistä syrjintää. Samalla tuodaan läpäisyperiaatteella esille yhdenvertaisuutta eri sukupuolten välillä. Lisäksi sivujen tavoitteena on edistää horisontaalista lähestymistapaa syrjintään ja moniperustaisen syrjinnän tunnistamista. Horisontaalisella syrjinnällä viitataan kaikelle syrjinnälle yhteisiin piirteisiin. Tällä tarkoitetaan sitä, että syrjinnän vaikutukset ovat usein samanlaiset, oli peruste syrjinnälle sitten mikä tahansa. Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan puolestaan syrjinnän kasautumista yksilötasolla. Yksilö joutuu tällöin syrjinnän kohteeksi useamman kuin yhden tekijän, esimerkiksi sukupuolensa ja etnisen taustansa johdosta. Syrjinnän muodot vaihtelevat tahattomasta, hienovireisestä poissulkemisesta avoimeen rasistiseen väkivaltaan. Yhdenvertaisuus.fisivuilla tarkastellaan lähemmin erilaisia syrjinnän muotoja sekä syrjinnän taustalta löytyviä asenteita ja ennakko-oletuksia. Olipa kyse sitten mistä tahansa syrjinnän muodosta tai perusteesta, on kaikelle syrjinnälle yhteistä syrjinnän kohteen ulossulkeminen tai leimaava määrittely. Kantavana periaatteena sivuilla on se, että samanlainen kohtelu kaikille ei takaa yhdenvertaisuutta, sillä ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet vaihtelevat yksilöllisesti. Myös erityisiä tukitoimia tarvitaan, jotta syrjinnän vaarassa olevien tasa-arvoinen osallistuminen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla pystytään turvaamaan. Syrjintää esiintyy edelleen niin työpaikoilla, oppilaitoksissa kuin kadulla tai liikennevälineissäkin. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnan palveluihin ja ihmisten arkeen. Syrjimättömyyden edistäminen arjessa vaatii muutosta asenteissa ja työkäytännöissä. Lisäksi tarvitaan epätasa-arvoisuutta tuottavien prosessien tunnistamista, niihin puuttumista ja ennalta ehkäiseviä toimia. Työpaikan yhdenvertaisuuden kehittämiseksi on hyvä laatia yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa arvioidaan organisaation toimintaa toisaalta organisaation eri osa-alueiden ja toisaalta eri syrjintäperusteiden näkökulmasta. Hyvänä työkaluna toiminnan arvioinnissa voi käyttää Join-projektin laatimia Tasa-arvon tikapuita. Yhdenvertaisuus.fi-sivuilta löytyy myös muita yhdenvertaisuussuunnitelman laatimista tukevia materiaaleja ja esimerkkejä jo laadituista suunnitelmista. Yhdenvertaisuus.fi-sivut on suunnattu työnantajille, viranomaisille, järjestöille ja muille yhdenvertaisuudesta kiinnostuneille tahoille. *SEIS Suomi Eteenpäin Ilman Syrjintää on työministeriön, opetusministeriön, sosiaalija terveysministeriön sekä sisäasiainministeriö/poliisiosaston yhteinen hanke, jota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä tasa-arvoelinten ja järjestöjen kanssa. Hanke on saanut rahoitusta Yhteisön syrjinnän vastaisesta toimintaohjelmasta vuodesta 2001 lähtien. Lisätietoa osoitteessa 14

15 -SIVUSTO SISÄLTÄÄ TIETOA TYÖNANTAJILLE JA MUILLE MONIMUOTOISUUSASIOISTA KIINNOSTUNEILLE. SIVUSTOLLA ON MONIPUOLISTA MATERIAALIA, JONKA TARKOITUKSENA ON EDISTÄÄ HORI- SONTAALISTA LÄHESTYMISTAPAA SYRJINTÄÄN JA YHDENVERTAISUUTEEN, MONIPERUSTAISEN SYRJINNÄN TUNNISTAMISTA, VALTAVIRTAISTAMISTA SEKÄ YHTEISTYÖTÄ ERI VÄHEMMISTÖJEN KANSSA. ALLA ESIMERKKEJÄ SIVUSTOLTA LÖYTYVISTÄ AINEISTOISTA. Koulutuksen järjestäjille: - Koulutusmateriaalia - Kouluttajarekisteri - Koulutuslinkkejä Toimintamalleja ja ideoita eri alojen työpaikoille yhdenvertaisuuden kehittämiseksi Vinkkejä ja tukea yhdenvertaisuuslain mukaisten yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimiseksi ja esimerkkejä yhdenvertaisuus suunnitelmista Yhteistyö- ja linkkilista viranomais- ja järjestötahoista sekä neuvottelukunnista ja muista mahdollisista yhteistyötahoista Muita ajankohtaisia yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita 15

16 16 M o n i Q j u l k a i s u t y ö n a n t a j i l l e

17 Monitulkki monikulttuurisen asiakaspalvelun ja vuorovaikutuksen aineistosta vinkkejä työyhteisöille Moro!-projektin kehittämä Monitulkki monikulttuurisen asiakaspalvelun ja vuorovaikutuksen aineisto käsittelee aiheita, joiden avulla työyhteisöt voivat kehittää valmiuksiaan ja vuorovaikutusosaamistaan asiakaspalveluun sekä monimuotoiseen työyhteisöön liittyen. Keskeisintä aineistossa on asiakaspalvelu ja siihen liittyvät tekijät kuten itsetunto ja työkokemus. Aineistosta löytyvät aiheet kattavat mm. seuraavat teemat: Kulttuurien välinen viestintä Työyhteisöjen moninaisuus ja esimerkkejä keinoista, joilla moninaisuuden ja erilaisuuden asettamiin haasteisiin työyhteisöissä voidaan vastata Luonteva asiakaspalvelu ja esimerkkejä erilaisten asiakkaiden kohtaamisesta Case-esimerkki monikulttuurisesta työyhteisöstä Muut perustiedot maahanmuutosta, aiheeseen liittyviä käsitteitä ja Rainbow-koulutusohjelman linkkikokoelma Moro! Monikulttuurinen oppiminen ja rekrytointi -projekti ETMO-projekti monikulttuurista työelämää kehittämässä ETMO-projekti perusti toimintaperiaatteensa yhdessä tekemisen, yhdessä oppimisen ja yhdessä vaikuttamisen perusajatukselle. Projektissa pyrittiin vaikuttamaan etenkin maahanmuuttajien työllistymisedellytyksiin paneutumalla työyhteisöjen moninaisuuteen liittyviin haasteisiin. Yksi projektissa kehitetyistä käytännöistä olivat työkulttuurin välittäjäryhmät, jotka koostuivat suomalais- ja maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä, esimiehistä sekä ammattiliittojen esimiehistä ja yrityksen johdosta. Välittäjäryhmän tarkoituksena on toimia yhteisenä foorumina. ETMO-projekti 17

18 3.1. Työyhteisökoulutus Useat organisaatiot, sekä oppilaitokset että työnantajaorganisaatiot, tarvitsevat tukea integroidessaan maahanmuuttajia organisaatioonsa. Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurillistumisesta huolimatta monissa työyhteisöissä on hyvä kiinnittää huomiota suvaitsevaisuuteen ja maahanmuuttajiin kohdistuviin asenteisiin. Asenteellisuuteen voidaan vaikuttaa tiedon jakamisella sekä erityisellä asenteisiin pureutuvalla työyhteisökoulutuksella. Organisaatioiden koulutus voi esimerkiksi: Tukea työyhteisöjen valmiuksia vastaanottaa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä Vaikuttaa asenteisiin ja työilmapiiriin Tukea monikulttuurisen työyhteisön kehittämistä Kohdistua konkreettiseen maahanmuuttajan ohjaukseen Työyhteisökoulutukseen voidaan koota esimerkiksi tietyn osaston henkilöstö tai samantyyppisten työtehtävien parissa työskentelevät henkilöt. Ryhmät on hyvä koota kuitenkin niin, ettei niiden koko nouse yli 20 henkilön. Työyhteisökouluttajien on hyvä vierailla organisaatiossa 1 3 viikon välein. Tyypillisesti vähintään kolme tuntia kerrallaan kestäviä koulutuksia järjestetään vähintään neljä kertaa. KÄYTÄNNÖN TYÖVÄLINEITÄ TYÖPAIKOILLA TAI OPPILAI- TOKSISSA TEHTÄVIIN NUOR- TEN JA AIKUISTEN MONIKULT- TUURISUUSKOULUTUKSIIN Ymmärräks Sää? -projektissa testattujen monimuotoisuuskoulutusten pohjalta ihanteellinen työyhteisökoulutus koostuu seuraavista tekijöistä: KESTO: vähintään neljä kertaa à vähintään kolme tuntia TAPAAMISTEN VÄLI: 1 3 viikkoa RYHMÄN KOKO: osallistujaa OSALLISTUJAT: yhden työyhteisön kaikki työntekijät tai useiden eri osastojen samoissa tehtävissä toimivat ihmiset, jotka tekevät muutoinkin yhteistyötä MUUTA: ryhmä pysyy samana ja ryhmässä on monenlaisia ihmisiä Ymmärräks Sää? -projektissa tuotettuja ja kehitettyjä kalvoja, koulutusmateriaaleja, harjoituksia ja tehtäviä ja muuta materiaalia löytyy projektin laatimasta Ymmärräks Sää? Työyhteisöjen monikulttuurisuuskoulutus -kirjasta. Julkaisija Työväen Sivistysliitto TSL ry. Ymmärräks Sää? -projekti 3.2. Työpaikkaohjaajat, -opastajat ja -perehdyttäjät Työpaikkaohjaaja tukee koko työyhteisöä tunnistamalla suomalaisten työelämän erityispiirteiden lisäksi myös ne maahanmuuttajuuden taustatiedot, jotka voisivat tukea työyhteisöä. Ohjaajan on tärkeää tiedostaa, ettei yhdenvertaisuus ole ennestään itsestäänselvyys kaikissa työyhteisöissä. Samoin ohjaaja huolehtii siitä, että muu henkilöstö on uudesta tulokkaasta ja hänen roolistaan tietoinen. Ohjaaja tukee myös työyhteisöön sijoittuvaa maahanmuuttajaa välittämällä hänelle työpaikkaa koskevia tietoja sekä kirjoittamattomia sääntöjä ja piilo-odotuksia. Vinkki Työpaikkaohjaaja on työssäoppijan tärkein tukihenkilö; hän perehdyttää, ohjaa, valmentaa ja antaa palautetta. Kontakti-projekti Monet oppilaitokset tarjoavat työpaikkaohjaajakoulutusta, joka perustuu ESR-rahoitukseen. Linkki Työhallinnon julkaisut 18

19 VINKKEJÄ JA OPASTUSTA MAAHANMUUTTAJATAUS- TAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖSSÄOPPIJOIDEN OHJAUKSEEN Osuma-projektissa laadittu Maahanmuuttajat työpaikalla opas monikulttuurisiin kohtaamisiin on suunnattu ensisijaisesti työpaikkaohjaajille. Oppaassa kiinnitetään huomiota kysymyksiin ja aiheisiin, joihin maahanmuuttajien ja työssäoppijoiden ohjauksessa, ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja erilaisissa työpaikan viestintätilanteissa tulisi huomioida. Oppaassa käsitellään esimerkiksi työpaikkaohjaajan roolia opastajana, ohjaajana, viestinvälittäjänä ja kulttuuritulkkina, maahanmuuton vaikutuksia yleisesti sekä viestintätilanteita työyhteisöissä. Projektissa järjestettiin myös oppaan käyttöönoton tueksi monikulttuurisuusasioita käsittelevää koulutusta ja työpaikkaohjaajakoulutusta. Osuma-projekti Maahanmuuttajat työpaikalla opas monikulttuurisiin kohtaamisiin oppaan voi tulostaa osoitteesta kvopinnot/osuma.html Yksilöohjaus työpaikalla Työyhteisön uutta maahanmuuttajataustaista jäsentä on hyvä tukea yksilöllisellä ohjauksella. Työpaikalla tapahtuvan yksilöohjauksen olisikin usein tarpeen olla rutiini eikä vain tarvelähtöistä. Yksilöohjauksessa korostuvat asiakassuhteen luottamuksellisuus ja avoimuus. Ohjaajan tehtävänä on pitkäkestoisesti tukea maahanmuuttajan itsenäistymistä ja osaamistasoa sekä opastaa häntä niin työyhteisössä todennäköisesti esiin tulevissa asioissa kuin pienissä arkielämän asioissakin. Ohjauksessa on hyvä muistaa työllistymisprosessin olevan usein monimutkainen ja pitkäkestoinen. Yksilöohjausta tarvitaan usein työhöntutustumisjakson tukemisessa. Tällöin on hyvä huolehtia, että jaksosta saadaan todistus, koska se toimii suosituksena muita työnantajia lähestyttäessä. Yksilöohjauksen tarjonta vaihtelee työvoimatoimistoittain. Tarjontaan kannattaa perehtyä oman alueen työvoimatoimistossa Muita maahanmuuttajien työllistymistä tukevia toimenpiteitä Työnantajaorganisaatioiden ja työhallinnon yhteistyönä voidaan toteuttaa myös esimerkiksi tapahtumia, seminaareja ja messuja maahanmuuttajien ja työnantajien kohtaamiseksi ja työllistymisen tukemiseksi. Vinkki Vastaanottokeskuksissa on järjestetty omat rekrytointimessut, joihin on kutsuttu alueen yrittäjiä. Tapaamispäivän aikana työnantajat voivat esitellä toimintaansa ja haastatella potentiaalisia työntekijöitä. Becoming More Visible -Equal-projekti Vinkki Suupohjan rannikkoseudulla on järjestetty työnantajatapaamisia yhteistyönä muiden viranomaistahojen kanssa työluvilla palkattavien maahanmuuttajien rekrytoinnista Myötätuuli-Medvind -projekti 19

20

21

22

23

24 804/816/2003 TM/4/2006

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön ULRIK -projektin päätösseminaari Tampereella 14.10.2011 Sari Hammar-Suutari Itä-Suomen yliopisto/aducate sari.hammar@uef.fi MONIKKO Monikulttuurisen kasvatustyön,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia

Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia Liisa Männistö Helsinki 19.5.2010 YES III Yhdenvertaisuus Etusijalle Kansallinen syrjinnän vastainen tiedotuskampanja

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta

Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi, Rovaniemi 27.3.2012 Kaija Pulkkinen Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnitelma

Yhdenvertaisuussuunnitelma Tervolan kunta Yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 Henkilöstötoimikunta 17.11.2016 40 Kunnanhallitus 28.11.2016 331 1 Sisällys Tervolan kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma v. 2017... 2 1. Saatteeksi... 2 2.

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff, OM Yhdenvertaisuuslaki on

Lisätiedot

Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön, Petmo 1.11.2004-30.4.2007

Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön, Petmo 1.11.2004-30.4.2007 Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön, Petmo 1.11.2004-30.4.2007 EQUAL yhteisöaloiteohjelma 5.1.2 Rasismin ja muukalaisvihan torjunta työmarkkinoilla Jatkoa Monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä,

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Tasa-arvosuunnittelun lähtökohdat 3 3. Tavoitteet ja toimenpiteet tasa-arvon toteuttamiseksi 4 4. Tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa Nuorisoasiainkeskus monenlaista toimintaa nuorille Helsingissä Noin 90 nuorisotaloa

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi klo MONATTA-hanke

Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi klo MONATTA-hanke Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi 22.1.2014 klo 12.00 15.45 MONATTA-hanke 2011-2014 Työnantajat Kulttuurisesti moniarvoinen työyhteisö -tutkimus Työharjoittelu

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Tulosalueen johtaja Olli Snellman Maahanmuuttovirasto 4.3.2016 Vastaanotto, vastaanottokeskus ja palvelut

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot