TILINTARKASTUS 2/

Transkriptio

1 TILINTARKASTUS 2/

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Laadunvarmistuksen ajankohtaiskatsaus... 1 KHT-tutkintoon 175 hakemusta... 2 Katja Hanski uusi KHT-tilintarkastaja... 2 IFIAR:n kokous Abu Dhabissa Seminaari tilintarkastuksen tieteellisestä tutkimuksesta ja opetuksesta Suomessa Tilintarkastusalan valvojien pohjoismainen kokous Helsingissä TILAn vuosikertomus Internetissä... 6 Yhteystietojen muutoksesta ilmoitettava kauppakamarin TIVAlle tai Keskuskauppakamarin TILAlle... 6

3 LAADUNVARMISTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastajat TILA on asettanut laadunvarmistuksen valvonnan painopisteen yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkasta jien laaduntar kastuksiin. Näitä ovat Suomessa ensisijaise sti KHT-yhteisöt, joiden laadu ntarkastukset tekevät TILAn laadu nvarmistusryhmän päät oimiset työntekijät. En simmäisinä vuosina laaduntarkastuksissa kartoitetaan ja testata an KHT-yhteisöjen laadunvalvontajärjestelmien osatekijät. Testaus tapahtuu osittain käymällä läpi toimeksiantojen tarkastustyötä. Laaduntarkastukset aloi tettiin kahde n pienehkön KHT-yhteisön laadunt arkastuskäynneillä lopp u- vuonna Laaduntarkastusten havainnot on raportoit u tilintarkastu syhteisöille, joilta edellytetään toimenpiteitä esitet tyjen havaintojen huomioimiseksi yh teisön kehittäessä laadunvalvontajärjestelmäänsä. Ensimmäisten laaduntarkastusten raportit käsiteltiin ja vah vistettiin TILAssa kevään 2010 aikana. KHT-yhteisöt tekevät toimenpidesuunnitelman esitettyjen havaintojen huomioimiseksi ja TILAn laadunvarmistusryhmä seuraa toimien toteuttamista. Muiden kuin yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastajat Vuoden 2009 laadunta rkastuskierroksen tulo kset on kä sitelty TILAn laadunvarmi stusryhmässä. Laaduntarkastuksissa käytiin läpi 10 KHT-tilintarkastajan j a 78 HTM-tilintarka stajan työn laatua. Laaduntarkastajina käytettiin kokeneita ammattitilintarkastajia, jotka toimivat TILAn laadunvarmistusryhmän ohjauksessa ja valvonna ssa. KHT-tilintarkastajien laaduntarkastusten tu lokset on vahvistettu TILAssa. TIVAt vahvistavat HTM-tilintarkastajien laaduntarkastusten tulokset kauppakamareittain omi en kokou saikataulujensa mukaan. Tässä t iedotteessa kerrotut HTM-tilintarkastaj ien laaduntarkastusten tulo kset perust uvat laadunvarmistuksen valvonna n johtajan ehdotukseen TI - VAlle. TILA ryhmitteli laaduntarkastuksen palautteen johtopäätöksiin hyväksytty kommentein, uusintatarkastus tai hylätty. Ryh mittely poikkeaa KHT- ja HTM-yhdistysten aikaisemmin tekemien laaduntarkastusten tulosten esittämisestä siten, että johtopäätös hyväksytty on yhdistetty hyväksytty komment ein johtopä ätöksen ka nssa. Uusitt u ryhmittely tukee paremmin laadu nvarmistuksen valvonnan tavoitteita. Laaduntarkastuksissa p yritään kehittämään tilintarkastustyö n laatua edistämällä hyviksi todettu ja työskentelytapoja. Painopiste on laaduntarkastusprosessissa ja annettavassa palautteessa tilintarkastajille. Laaduntarkastuksissa hyväksytyille tili ntarkastajille ( hyväksytty kommente in ) annetaan kommentteja heidän tilintarkastustyönsä laadun edelleen parantamiseksi. Uusintatarkastus johtopäätös merkitsee, että tilintarkastajan on olen naisesti par annettava työnsä laatu a ja oso itettava tämä määrättävässä uusintatarkastuksessa. TILAn laadunvarmistusryhmän keskitetyn käsitt elyn tuloksena vuoden 2009 laadu ntarkastuksissa päädyttiin seuraaviin tuloksiin: Hyväksytty kommentein 76 Uusintatarkastus 12 Hylätty 0 Yleisin syy uusintatarka stuksiin oli t ehdyn tilintarkastustyön riittämättömyys, joka ilmeni suppeana työn dokumentointina. T ällöin oli usein myös va ikea todeta, miten tehtyihin johtopää töksiin ja tilintarkastajan raportointiin oli päädytty. 1

4 Laadunvarmistusryhmän resurssit TILAn vuosille vahvistaman strategi an tärkeänä osana on ennaltaehkä isevän tilintarkastusalan valvonnan resurssien vahvistaminen. Parhaillaan laadunvarmistusryhmään ollaan rekr ytoimassa kolmea laadunvarmistuksen valvonn an asiantuntijaa, joiden toimenkuvaan kuuluu sekä KHT-yhteisöjen laadunvarmistuksen valvonta e ttä yksin toimivien tilin tarkastajien laad untarkastusten valvonta ja oh jaaminen. He osallistuvat myös kansainväliseen valvontayhteistyöhön sekä laadun kr iteereiden ja hyvä n tilintarkastustavan kehittämiseen Suomessa. KHT-TUTKINTOON 175 HAKEMUSTA TILA sai vuoden 2010 KHT-tutkintoon hakuajan päättymiseen mennessä 175 hakemusta. Vuonna 2009 hakijoita oli 158. KATJA HANSKI UUSI KHT-TILINTARKASTAJA TILA oikaisi Katja Hanskin vuoden 2009 KHT-tutkintosuor ituksen arvostelua ja hy väksyi häne t KHT-tilintarkastajaksi. IFIAR:N KOKOUS ABU DHABISSA Kansainvälinen tilintarkastusalan valvojien f oorumi IFIAR (International Forum of Independent Audit Regulators) kokoontui seitsemänteen kokoukseensa Abu Dhabissa Kokoukseen osallistui delegaatioita kaikkiaan 30 valtiosta. Kokousta johti IFIAR:n puheenjohtaja Steven Maijoor (Autoriteit Financiële Markten, NL) ja varapuheenjohtaja Paul George (Financial Reporting Council, UK). Suomesta kokoukseen osallistuivat TILAn pääsihteeri Pasi Horsmanheimo, laadunvarmistuksen johtaja Kari Vainio ja TILAn jäsen Tiina Visakorpi (Finanssivalvonta). Osa kokouksesta koost ui IFIAR:n sidosryhmien ajankohtaiskatsau ksista ja keskusteluista sid osryhmien edustajien kanssa. Kokoukseen osallist ui edustajia IOSCOsta (International Organization of Securitie s Commission), Baselin komiteasta, IAIS:sta (I nternational Associat ion of Insura nce Supervisors), PIOB:sta (Public Interest Oversig ht Board), Maailman pankista ja EU:n komissiosta. Näiden organisaatioiden edustajat kertoivat tilintarkastukseen liittyvästä valvontatyöstään. Kokoukseen osallistui keskeiste n kansainvälisten tilintarkastusketjujen korkean tason delegaatiot. BDO:n, Deloitte Touche Tohmatsun, Ernst & Youngin, Grant Thorntonin, KPMG: n ja PricewaterhouseCoopersin edu stajien ka nssa keskustelt iin laadun tarkastuksissa esille tulleista yleisistä havainnoista, konsernien tilintarkastuksesta, ammatillisesta varovaisuudesta etenkin käypien arvoj en arvioinnissa sekä toimeksianto kohtaisen laad unvalvonnan merkityksestä. Myös tilintarka stusyhteisöjen kansainvälise n integraation merkitystä pohdittiin keskust eluissa tilintarkastusalan valvonnan kannalta. IFIAR:n vuoden 2011 kokoukseen ulottuva toimintasuunnitelma esiteltiin ja hyväksyttiin. Keskeisiä asioita toimintasuunnitelmassa ovat muun muassa dialogi kansainvälisten tilintarkastusketjujen ja sijoittajien kanssa, kansainvälinen valvontavira nomaisten välinen yhteistyö sekä kansainvälisiin tilintarkastusstandardeihin vaikuttaminen. Erityisesti tilin tarkastusyhteisöjen laa duntarkastuksia koskevien työpajojen järjestäminen pysyy keske isenä painopistealueena IFIAR:n työsuunnitelmassa. Seuraava PCAOB:n (Public Company Accounting Oversight Boardin) isännöimä työpaja järjestetään vuoden 2011 alkupuolella Washington DC:ssä USA:ssa. 2

5 IFIAR:n kokouksessa keskusteltiin siitä, miten tulevaisuudessa kokoukset olisi tarkoituksenmukaista järjestää. Esillä oli e hdotus siitä, että kokou ksia olisi kahden sijasta vain yksi vuodessa. T ämä edellyttäisi tehostettua tiedottamista etenkin IFIAR:n työryhmien työstä. Työryhmät esittivät ko kouksessa ajankohtaiskatsaukset toiminnastaan. Yksi työryhmä esimerkiksi pohtii ja raportoi maailmanlaajuisen talousti lanteen vaikutuksista tilintarkastukseen liittyviin riskeihin ja tilintarkastusalan valvontaan. Kokousten järjestämistapaa selvitetään lisää ja asiaan palat aan seuraavassa kokouksessa. Abu Dhabin kokoukse ssa vahvistettiin IFIAR:n rinna lle Sveitsin lain mukaan peruste tun IFIAR Ve - reinin säännöt ja valittiin sille rahaston hoitaja. IFIAR Vereinin tehtävänä on kerätä jäsenmaksuja ja maksaa puheenjohtajiston ja sihte eristön ku luja. IFIAR:n Vereinin pe rustaminen oli tarpeellista, koska IFIAR ei ole oikeushenkilö. Seuraava IFIAR:n kokous pidetään syyskuuta Madridissa Espanjassa. Lisätietoja: SEMINAARI TILINTARKASTUKSEN TIETEELLISESTÄ TUTKIMUKSESTA JA OPETUKSESTA SUOMESSA TILA järjesti yhdessä työ- ja el inkeinoministeriön (TEM:n) kanssa j a yhteistyössä A alto-yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa seminaarin til intarkastuksen tieteellisestä tutkimuksesta ja opetuksesta Suomessa. Seminaarin alaotsikkona oli: toimintatavat, odot ukset ja hyödyt eri toi mijoiden kann alta. Seminaarin puhee njohtajana toimi TILAn puheenjohta ja, asiana jaja Antti Heikinheimo. Seminaarin yleisönä oli tilintarka stajia, virkamiehiä, TILAn ja VALAn jäseniä, el inkeinoelämän edustajia sekä tutkijoita ja opiskelijoita. Kaikkiaan tilaisuuteen osallistui noin 80 henkilöä. Seminaarin järjestämisen taustalla on havainto siitä, että tilintarkastusalan tutkimus on viime aikoina kansainvälistynyt. TI LA on vahvistamassaan toimintastrategiassa todennut, että Suomen as e- ma tilintarkastusalan kansainvälise nä kehittä jänä edellyttää alan tutkimustoiminnan edistämistä. Avainasemassa ovat täll öin kauppatieteellistä tutkimusta ja o petusta harjoittavat korkeakoulut. TI - LA pyrkii saattamaan eri toimijoita vuoropuheluu n, jotta saadaan aikaan keskustelua tilintarkastuksen tutkimuksen ja opetuksen säilyttämisestä ja kehittämisestä Suomessa. Korkeakoulut päättävät autonomisesti tutkimuksen kohtei staan. Kuitenkin yhteisku nnan eri toi mijoilla on i ntressejä tilintarkastusalan tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen. Ensimmäisen alustuspu heenvuoron käyttänyt ma. profe ssori Lasse N iemi (Aalto-yliopisto) ke rtoi kuulijoille sii tä, minkälai sta akatee mista, hyvä ksyttävää tutkimusta maailmalla te hdään ja mitk ä ovat tärkeimmät tulokset. Hän korosti tutkimuksen kansainvälistymistä ja sitä, että menestymistä mitataan julkaisujen mä ärässä johtavissa kansainvälisissä t iedejulkaisuissa. Tässä suhteessa yhdysvaltalaiset tutkija t o vat johtoase massa. Eur ooppalaisia julkaisuja o n tulossa pian lisää, mikä parantaa eurooppalaisten tutkijoiden asemaa. Suomalaiset tutkijat pärjä ävät kohtuullisesti muiden eurooppalaisten valtioiden tutkijoihin verrattuna. Seminaarin avainpuhujana esiintyi professori W. Robert Knechel. Hän on laskentatoimen ja tilintarkastuksen professori sekä laskentatoimen ja tili ntarkastuksen tutkimuksen kansa invälisen keskuksen johtaja Floridan yliopistossa. Hänellä on laskentatoimen ja tilintarka stuksen professuurit myös Aucklandin (Uusi-Seelanti) ja Maa strichtin (Alankom aat) yliopistoissa. Professori Knechel toimii vierailevana professorin a ja luenno itsijana lukuisissa yliopistoissa Euro opassa ja muualla maailmassa. Hän on julka issut tutkimuksia kansa invälisissä aikakauskir joissa vuodesta 1983 läht ien yhteensä lähes 40, joista useat tilintarkastusalan top 5 -julkaisussa. 3

6 Knechel pohti puheenvuorossaan, voiko tilintar kastusalan t utkimus autt aa nostamaan tilintarka s- tuksen laatua, mikä on nykyisin alan keskeisin kysymys. Hän totesi samoin kuin N iemi, että tu tkijoiden on keskityttävä julkaisujen tuottamiseen. Knechel ilmoitti suhtaut uvansa tilint arkastusalan standardi en lisääntyvään käyttöön tilintarkast uksen laadun kannalta ep äilevästi. Standardit eivät voi korvata ammatillisen harkinna n suurta merkitystä. Keskittyminen standardien no udattamiseen voi johtaa tilintarka stuksen keskeisten riskien ja vaaran indikaattorien jä ämiseen liia n vähälle h uomiolle. Knechel esitti useita näkökulmia, kut en sosiologisen ja psykologisen näkökulman tilintarkastusalan tutkimukselle. Tilintarkastuksen ammattilaiset odot tavat tutkimukselta keinoja kehittää ammattitaitoa ja tekno logiaa. Tilin tarkastusalan tutkijoiden ja tilintarkastusalan pitäisikin olla keskenään vuorovaikutuksessa. Hyvä nä esimerkkinä on Alankomaat, jossa til intarkastusalan professorit yleisesti t oimivat tilintarkastusalalla esimerkiksi tilintarkastusyhteisöjen partnereina. Muutakin henkilöresur ssien vaihtoa tilintarkastu salan ja tutkimusyhteisön välillä on syytä harjoittaa. Keske inen ongel ma tilintarkastusalan tutkimuksessa on tutkimusaineiston saatavuus, mitä tilintarkastukseen liittyvä salassapitovelvollisuus rajoittaa. Tilintarkastuksen sääntelyssä TEM:ssä vastaava hallitusneuvos Marja-Leena Rinkineva kertoi valtiovallan odotuksist a tilintarkas tilint arkastusalan tutkimukseen ja opet ukseen. Hä n korosti, e ttä yliopistoilla on yliopistolain mukaan tutkimuksen ja opetuksen lisäksi myös kolmas tehtävä, joka on yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja yhteiskunnan palvelu. Hän katsoi, että yliopistoilla on parannettavaa tämän tehtävän hoitamisessa. Tilin tarkastusalan t utkimuksessa olisi huomioitava myös Suomen kansalliset tilintarkastuksen erityispiirteet, kuten pienten yritysten tilintarkastus ja hallinnon tarkastus. Standardeihin ei pidä keskittyä tu tkimuksessa liikaa. Yl iopistojen ol isi aikai sempaa enemmän tarjottava jatkuvan kouluttautumisen mahdollisuuksia ja lisätä eettisten aineiden opetusta. KHT-yhdistyksen puheenjohtaja, KHT Esa Kailiala (KPMG Oy Ab) tarkasteli alustuspuheenvuorossaan sitä, miten tilintar kastusala ja liike-elämä voisivat hyödyntää suomalaista til intarkastusalan tutkimus- ja opetustoimintaa. Hän pohti, mitä kokemuksia j a odotuksia asiaan liitty y. Kailiala piti tilintarkastusalan kannalta tärkeänä tilintarkastusalan houkuttelevuutta opiskelijoiden keskuudessa. Hän korosti, että yliopi stoista valmistuvien, tilint arkastusalalle tulevien kauppatieteid en maisterien olisi paremmin ymmärrettävä kokonaisuuksia ja tärkeitä laskentatoim en perusasioita käytännön kannalta. Kailiala totesi, että yksi tutkimusyhteistyön kannalta keskeinen haaste on tilintarkastusaineistoon liittyvä salassapitovelvollisuus. Kailiala kaipasi tutkimusyhteistyöhön pitkäjä nteisyyttä esimerkiksi kauppatieteiden opiskelijoiden lopputöiden tuottamisessa. Täl lä hetkellä yhteistyö tilin tarkastusalan kanssa on satunnaista. Tilintarkastajien jatkokoulutuksen edistäminen yliopistoissa olisi tarpeen. Valtion tilintarkastuslautakunnan (VALAn) puhe enjohtaja, dekaani, siviilioikeuden professori Jukka Mähönen (Turun yliopisto) pohti puheenvuorossaan, onko tilintarkastajia hyväksyvällä ja valvovalla viranomaisella rooli tilintarkastusalan tutkimuksen ja opetuksen edistämisessä. Hän huomautti, että tilintarkastuksen tutkimus on eri asia kuin tilintar kastusoikeuden tutkimus. Hän tarkasteli VALAn ja TILAn tehtäviä tilintarkastuslain kannalta ja katsoi, että tutkimuksen ja opetuksen edistäminen on lähinnä TILAn tehtävä. Alustuspuheenvuorojen jälkeen käydyssä pane elikeskustelussa todet tiin, että tilin tarkastusalan tutkimuksessa ja opetuksessa o sapuolilla on m erkittävän erilaisia odotuksia. Odotuskuilun kaventamiseksi vuoropuhelua on jatkettava ja etsittävä yhteistyö muotoja etenkin tilintarkastusalan ja yliopistojen välille. Seminaarin aineisto on saatavana TILAn Internetsivuilta 4

7 TILINTARKASTUSALAN VALVOJIEN POHJOISMAINEN KOKOUS HELSINGISSÄ Tilintarkastusalan valvojien pohjoismainen kokou s järjestettiin Helsingissä TILAn toimi - essa tällä kertaa kokou ksen isäntä nä. Kys ymyksessä ol i kahdeksas vapaamuotoinen tilintarkastusalan valvontaviranomaisten tapa aminen. En simmäinen pohjoismainen kokous järjestettiin Oslossa Helsingin kokouksessa puheenjohtajana toimi T ILAn puheenjohtaja a sianajaja Antti Heikinheimo. TILAn puolesta kokoukseen osallistuivat myös pääsihteeri Pasi Horsmanheimo, TILAn sihteeri Tuomas Leino, laadunvarmistuksen johtaja Kari Vainio sekä TILAn jäsenistä Lasse Niemi, Pontus Troberg ja Tiina Visakorpi. Ruotsin Reviorsnämndenistä (RN) kokouksee n osa llistuivat Peter Strömberg, Adam Diamant ja Anders Holm. Norjan Finanstilsynetistä kokoukseen osallistuivat Anne Merethe Bellamy, Tore Johan Berg ja Kjersti Elvestad. Tanskan Erhvers- og selskabstyrelsenistä (EOS) osallistuivat Jan ne Wesch Lorentzen Peter Krogslund Jensen ja Vibeke Sylvest Barfoed. Ensimmäisenä kokouksessa käytiin läpi pohjoismaissa vireillä olevia lainsäädäntöh ankkeita. Selvitysmies, professori Edward Andersson oli kuts uttu kertomaan selvitysmiehen raportistaan Tilintarkastajajärjestelmän uudistaminen. Hän selvitti rapor tin pääkohtia ja totesi, että niiden mahdollinen toteutus jää seuraavan hallituksen huoleksi kevään 2011 e duskuntavaalien jälkeen. Lausuntokierros raportista on juuri päättynyt. Anderssonin alustuksen jälkeen kä ydyssä keskustelussa todettiin, ett ä pohjoismaista vain Suomessa on julkisyhteisöjen tilintarkastajille oma hyväksymis- ja valvontajärjestelmänsä. Norjassa on ehdotettu kelpoisuusvaatimusten asettamista j ulkisyhteisöjen tilintarkastajille. Ruotsissa käytä ntönä on, että julkisyhteisön, esimerkiksi kunnan tilintarkastaja on luottamushenkilö, joka käyttää apunaan auktorisoitua tai hyväksyttyä tilintarkastajaa. Näin tilint arkastus saattaa tulla v alvonta-asiana RN:n tutkittavaksi, vaikka RN ei valvokaan kuntien tilintarkastajia. Ruotsissa valtiopäivillä on ajankohtaista hallituks en esityksen käsittely, jossa esitetään tilintarkastusvelvollisuuden rajaamista niin, että kaikke in pienimmä t yritykset voivat valita tilintarka stuksen, yleisluonteisen tarkastuksen tai til intarkastuksen pois jättämi sen välillä. ( ks. Regeringens proposition 2009/10:204: En frivillig revision). Seuraavaksi hallitus pohtii tilintarkastajan vahingonkorvausvastuuseen mahdollisesti tehtäviä rajauksia asia sta tehdyn selvityksen perusteella (ks. Revisorers skadeståndsansvar, slutbetänkande av utrednin gen om re visorer och revision, SOU 2008:79). On mahdollista, että myös tilintarka stajien jääviyssääntöihin tulee muutoksia. Esillä on o llut myös ajatus siitä, että tilintarkastajien valvonta kohdiste ttaisiin vain lakisääteiseen tilinpäätösten tilintarkastukseen. Tanskassa on keväällä 2010 annettu valtiopäiville ehdo tus tilin tarkastusvelvollisuuden rajo jen muuttamisesta. Valtiopäiviltä odotetaan päätöstä kesäkuun alussa. Ehdotuksen toteutuminen nostaisi tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvoja seuraavasti (nykyiset raja-arvot suluissa ): liikevaihto euroa ( euroa), taseen loppu summa euroa ( euroa), työnte kijöiden luku määrä 12 (12). Myös sanktiosäänn öksiin on tu lossa muutoksia. Kouluttautumisvaatimusten tarkentamisvaatimuksia selvitetään. Tilintarkastajien ammattikunta on valmistellut luonnoksen pienten yritysten tilintarkastusstandardiksi. Ministeriö (EOS) harkitsee sen vahvistamista. Norjassa on vireillä vähän tilintarka stukseen liittyviä lainsäädäntöhankkeita. Finan ssiministeriössä on tekeillä t ilintarkastusvelvollisuutta koskeva selvitys. Verotuksen ja tilintarkastu ksen suhtei sta valmistuu selvitys vuod en 2010 lopussa. EU:n ko mission suosittamasta tilintarkastajan vahingonkorvausvastuun lieventämisestä ei ole vireillä mitään hankkeita. 5

8 Pontus Troberg esitti yhteenvedon Helsingissä j ärjestetystä tilintarkastusseminaarista. Tilintarkastusalan ja tilintarkastusalan tutkimusta ja opetusta järjestävien yliopistojen vuorovaikutus ei ole muissa pohjoismaissa puhuttanut valvontaviranomaisia samalla tavalla kuin Suomessa. Tuomas Leino kertoi ajankohtaista KHT- ja HTM-tutkinnoista. Aihe synnytti keskustelun tilintarkastajien jatkuvan koulutuksen vaatimuksista. Monissa pohjoismaissa ammatissa toi miville tilintarkastajille on asetettu määrälliset, kou lutuksen tun timääriin perustuvat vähimmäisvaatimukset, joi den toteutumista valvotaan. Tanskassa on lisäksi a setettu tarkempia vaati muksia myö s koulutuksen sisällöstä. Suomessa jatkuvan koulutuksen vaatimuksia pohditaan lähitulevaisuudessa TILAssa. Kari Vainio piti ajankohtaiskatsauksen laadunvarmistuksen valvonnasta ja TILAn päättämien laaduntarkastusten käynnistämisestä Suomessa. Parhaillaan laadunvarmistusryhmän resursseja vahvistetaan rekrytoimalla kolme uutta asiantuntijaa. Norjassa ja Ruotsissa laaduntarkastusten te keminen on pidemmällä kuin Suomessa. Laadunvarmistuksen valvonnassa etenkin la aduntarkastusraporttien laatiminen va atii huomattavasti resursseja ja aikaa. Tanskassa laadunta rkastukset tehdään EOS:n valvonnassa kokonaan tilintarkastusammattilaisten avulla. Vibeke Sylvest Barfoed piti ajankoht aiskatsauksen tilintarkastajien valvonnasta Tanskassa. Muista pohjoismaista poikkeavaa Tanskassa on, että sanktioiden käytössä tilintarkastajien sakottaminen on yleisempää kuin varoituksen antaminen. Esimerkiksi vuosina käsiteltiin 106 tutkintatapausta, joissa annettiin 64 sakkoa ja 3 varoitusta. Muita kesku stelunaiheita kokoukse ssa olivat kolmansista maista tulevien tilintarka stajien reki steröinti, tilintarkastajien hyväksymis- ja valvontajärjestelmän rahoitus, tilintarkastajamaksut, kansainvälinen valvontayhteistyö EGAOB: ssa ja IFIA R:ssa ja suhteet USA:n valvonta viranomaiseen PCAOB:hen. Seuraava pohjoismainen kokous on toukokuussa 2011 Oslossa. TILAN VUOSIKERTOMUS INTERNETISSÄ TILA on julkaissut kert omuksensa vuoden 2009 toiminnast a. Kertomus on julkaist u TILAn verkkosivuilla -> Keh ittäminen ja KV-asiat -> TILA:n toiminta. Vuosikertomukse en sisältyvät til astot HTM-tilin tarkastajista ja -yhteisöistä kaup pakamareittain sekä K HT- ja HTMtutkinta-asioiden päätöksistä TILAssa. YHTEYSTIETOJEN MUUTOKSESTA ILMOITETTAVA KAUPPAKAMARIN TIVALLE TAI KES- KUSKAUPPAKAMARIN TILALLE Tilintarkastuslain mukaa n TILA pitä ä rekister iä tilintarkastajista. Osa tie doista on n ähtävillä Int ernet-sivuilla osoitteessa Hae asiantuntija (sivulla oikealla). Tilintarkastuslain mukaan rekisteritietoja koskevista muutoksista on viipymättä ilmoitettava TILAlle. Yhteystietojen muuttaminen käy nopeimmin ilmoittamalla muutokset TILAn sähköpostiin: tila@chamber.fi tai täyttämällä lomake, joka lö ytyy osoitteesta Tilintarkastus Hallinto- ja rekisteri asiat Yhteystietolomake ja lähettämällä lomake joko skannattuna tai postitse TILAlle. 6

9 Lisätietoja: Asiointi TILAn kanssa sähköpostitse käy parhaiten käyttämällä TILAn sähköpostiosoitetta Tilintarkastuslautakunnan pääsihteeri Pasi Horsmanheimo (09) Laskentatoimen asiantuntija, tilintarkastuslautakunnan sihteeri Tuomas Leino (09) Lakimies, tilintarkastuslautakunnan sihteeri Risto Ruuska (09) Suunnittelija, tilintarkastuslautakunnan sihteeri Heidi Haukkala (09) Suunnittelija, tilintarkastuslautakunnan sihteeri Annika Mäki (09) Assistentti Anne Aapro (09) Tilintarkastuksen laadunvarmistus Laadunvarmistuksen johtaja Kari Vainio (09) Laadunvarmistuksen päällikkö Anja Ilkko-Virtanen (09) Laadunvarmistuksen assistentti Anne-Mari Aaltonen (09) Postiosoitteemme on TILA Keskuskauppakamari PL HELSINKI 7