PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA 2014-2020"

Transkriptio

1 PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA Oulun Seudun Leader Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry Perämeren rannikon kalatalousryhmä Luonnos

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 TOIMINTA-ALUE 2.1 Perämeren rannikon ammattikalastus Kalastajat Pyyntimuodot Saalis ja saaliin arvo Kalasatamat 2.2 Kalanviljely ja kalanhoito 2.3 Kalanjalostus 2.4 Kalastusmatkailu 3. OHJELMAKAUDEN TAVOITTEET JA TULOKSET 3.1 Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteutuksen haasteet 4. KALATALOUDEN KEHITTÄMISTARPEET JA MAHDOLLISUUDET ALUEELLA 4.1 Alueen vahvuudet 4.2 Alueen heikkoudet 4.3. Alueen mahdollisuudet 4.4. Alueen uhat 4.5. Alueanalyysi taulukkona 4.6 Yhteenveto Perämeren rannikon kalatalouden kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista 5. PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIAN KOHDERYHMÄ 6. PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 7. MÄÄRÄLLISET JA LAADULLISET TAVOITTEET VUOSILLE RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSILLE STRATEGIAN VALMISTELUPROSESSI 10. HALLINNOINNIN JA SEURANNAN JÄRJESTÄMINEN 10.1 Hankkeen kulku (muutokset mahdollisia) 11. YHTEENSOPIVUUS MUIHIN OHJELMIIN 12. LÄHDELUETTELO LIITTEET

3 1. JOHDANTO Ohjelmakaudella on elinkeinokalatalouden kehittämistä ohjattu EKTR:n eli Euroopan kalatalousrahaston avulla. Rahaston uutena elementtinä oli toimintalinja 4, joka mahdollisti elinkeinokalatalouden paikallisen kehittämisen kalatalousryhmien kautta. Suomessa Maa- ja Metsätalousministeriö valitsi erillisen hakumenettelyn perusteella ohjelmakaudelle seitsemän kalatalousryhmää, jotka ovat toteuttaneet alueillaan omaa paikallista ohjelmaansa. Yksi näistä on ollut Perämeren rannikon kalatalousryhmä, joka on toiminut vuodesta Hyvien kokemusten pohjalta Euroopan komissio on suositellut maita jatkamaan kalatalousryhmätoimintaa myös ohjelmakaudella , jolloin kalatalouden tukia ohjataan EMKR:n eli Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kautta. Perämeren rannikon kalatalousstrategiaa toteutetaan Leader-periaattein. Strategia on valmisteltu avoimesti ja alhaalta ylöspäin. Strategian perustana toimivat kokemukset kuluneelta ohjelmakaudelta sekä asiantuntijoiden ja toimijoiden näkemykset siitä, mitä asioita tähän liittyen alueella tulee vielä kehittää. Perämeren rannikon kalatalousstrategiassa on mukana viisi Leader-ryhmää: Outokaira Tuottamhan ry, Peräpohjolan Kehitys ry, Oulun Seudun Leader, Nouseva Rannikkoseutu ry, Rieska-Leader ry ja Pirityiset ry. Alueen kalatalous- ja kalastusmatkailualan toimijoista sekä kuntien ja Leader-ryhmien edustajista koottu kalatalousryhmä vastaa Perämeren rannikon kalatalousstrategian toteutuksesta. Ohjelmakaudella Perämeren rannikon kalatalousohjelman hallinnoinnista vastasi Nouseva Rannikkoseutu ry. Nouseva Rannikkoseutu ry on ilmoittanut luopuvansa vetovastuusta kuluvan ohjelmakauden jälkeen ja strategian hallinnoinnin kaudella ottaa vastuulleen Oulun Seudun Leader. Muutoksesta huolimatta kalatalousryhmän toiminta jatkuu alueella samanlaisena, mutta vain uuden organisaation alla. Alueen toimijat ovat nähneet hyvin luontevaksi tämän muutoksen, koska Perämeren kalatalous on voimakkaasti keskittymässä Ouluun ja sen ympäristökuntiin. Alueella toimii merkittävä osa Perämeren ammattikalastajista, kalanjalostus on keskittynyt Ouluun ja Perämeren rannikon ainoat ruokakalankasvatuslaitokset sijaitsevat Oulun pohjoispuolella Iissä. Tästä syystä Oulun alueen kalakauppa ja kalanjalostus ostaa kalaa koko Perämeren rannikolta ja myös yksittäisiä kalanjalostuslaitoksia sijaitsee niin alueen pohjois- kuin eteläosissa, eikä näitä alueita siis ole missään tapauksessa syytä rajata pois ohjelman piiristä, vaan pikemminkin on nähtävä, että Oulun alueen kalatalouskeskittymä hyödyttää koko Perämeren alueen kalataloutta ja päinvastoin. 2. TOIMINTA-ALUE Perämeren rannikon kalatalousstrategia kattaa Perämeren rannikkoalueen kunnat Kokkolasta Tornioon sekä rannikon läheiset jokialueet. Strategiaa toteutetaan seuraavien kuntien alueella: Kokkola, Kalajoki, Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki, Lumijoki, Liminka, Hailuoto, Oulu, Ii, Simo, Kemi, Keminmaa ja Tornio. Näiden kuntien alueella on niin ammattikalastajia kuin runsas joukko myös sivutoimisia kalastajia. Kattavan kalasatamaverkoston ansiosta alueelta löytyy edellytyksiä ammattikalastuksen ja kalatalouden kehittämiselle. Alue on yhteneväinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry:n toiminta-alueen kanssa. Tämän ansiosta alueella on jo valmiiksi edellytyksiä tehdä yhteistyötä ja verkostoitua eri toimijoiden kanssa. Asukasmäärät kunnittain: Kokkola 47031, Kalajoki , Pyhäjoki 3 313, Raahe , Siikajoki 5 597, Lumijoki 2 040, Liminka 9 432, Hailuoto 989, Oulu , Ii 9 512, Simo 3 356, Kemi , Keminmaa 8 636, Tornio Perämeren rannikon ammattikalastus Kalastajat Perämerellä on 462 ELY-keskuksen kalastajarekisteriin kuuluvaa kalastajaa. Kalastajista vajaa neljännes kuuluu ammattikalastajarekisterin 1-ryhmään. Pitkän ajan sisällä ammattikalastajien määrä on laskenut jyrkästi. Vielä ryhmän kalastajia oli alueella 220 ja nykyisin enää noin 90. Päätoimisista kalastajista on tullut sivuammattikalastajia ja suuri osa ennen sivutoimisesti kalastaneista on lopettanut kalastuksen tai harjoittaa nykyään vain kotitarvekalastusta ja myy saalistaan satunnaisesti. Kalastajien määrän laskuun pääasiallisin syy on ollut kalastuksen kannattavuuden heikentyminen. Tähän ovat vaikuttaneet etenkin

4 kalastuksen säätely, hylkeiden määrän voimakas kasvu rannikolla, joidenkin kalalajien alhainen tuottajahinta ja kustannusten nousu. Myös maaseudun tyhjentymisellä on vaikutuksensa. Kun nuoret muuttavat perinteisistä kalastajapitäjistä kaupunkiin, jäävät kalastusyritysten sukupolven vaihdokset toteutumatta; kalastusammatti on kuitenkin perinteisesti siirtynyt isältä pojalle. Kalastajien ikääntymisen myötä luonnonkalan saanti markkinoille on jo nykyisellään rajallista, luonnonkalaa ei enää riitä kuluttajille aivan kuumimpia sesonkiaikoja lukuun ottamatta. Hiipuvan kalastuselinkeinon mukana katoaa suuri määrä ammattitaitoa, kalastusperinteitä ja kulttuuria, jotka ovat rannikon ihmisille hyvin tärkeitä ja säilyttämisen arvoisia. Pitkä talvi ja kalastuksen sesonkiluonteisuus aiheuttavat sen, että pelkästään kalastuksesta toimeentulonsa hankkivia on alueella noin kolmasosa kalastajista. Kaikilla muilla kalastajilla on jossain määrin muitakin tulonlähteitä, kuten kalastusmatkailutuotteita, kalanjalostusta, veneenrakennusta ja pyydysrakennusta tai kalastajat toimivat kokonaan kalatalouden ulkopuolisilla aloilla. Kalastuksen kuluista polttoainekulut ovat suurin yksittäinen menoerä. Muita kuluja ovat mm. kaluston huolto- ja korjaus, vakuutukset, auto- ja satamakulut Pyyntimuodot Perämeren ammattikalastus on ollut aina hyvin monipuolista. Pohjaverkkokalastus on ollut tärkein pyyntimuoto etenkin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueilla, tosin hyljeongelma on vaikeuttanut sitä huomattavasti. Pohjaverkkokalastajien tärkeimmät saalislajit ovat kari- ja vaellussiika sekä ahven. Toinen tärkeä pyyntimuoto alueella on rysäkalastus, jonka avulla pyydetään vaellussiikaa, lohta, muikkua, silakkaa ja ahventa. Hylkeet ovat vaikeuttaneet myös tätä pyyntimuotoa, mikä on pakottanut kalastajat kehittämään ratkaisuja ja tekemään kokeiluja hyljevahinkojen ehkäisemiseksi. Perämerellä on muutamia isompia troolialuksia, jotka kuitenkin kalastavat pääsääntöisesti Perämeren ulkopuolella. Muutama pienempi troolari kalastaa muikkua Perämeren pohjoisosissa. Aiemmin merkittävä silakan rehukalakalastus on vähentynyt, silakkaa troolaa enää 2-3 trooliparia. Talvinuottausta harjoitetaan jonkin verran Hailuodon pohjoispuolisella Perämerellä, etelämpänä talvinuottausta haittaavat hankalat jääolot Saalis ja saaliin arvo Edelliseen ohjelmaan laaditun taustaselvityksen mukaan Perämeren rannikon ammatti- ja ammattimaisen kalastuksen saalin on yhteensä noin 5,7 miljoonaan kiloa. Tästä määrästä troolisilakan osuus on noin 4,7 miljoonaan kiloa, joten rannikkokalastuksen saalis on noin miljoona kiloa. Sivutoimiset kalastajat pyytävät suuren osan kalansaaliista. Rannikkokalastuksen saalislajeista tärkein on siika. Vaellussiian ja karisiian saalis on yhteensä noin 40 % kokonaissaaliista. Perämeren rannikon ammatti- ja ammattimaisen kalastuksen saaliin arvo silakkaa lukuun ottamatta on noin 2,5 miljoonaa euroa. Kalastus perustuu vaellussiian, lohen, karisiian, ahvenen ja muikun kalastukseen. Muiden lajien merkitys on kokonaisuuden kannalta vähäinen. Toki esimerkiksi hauki, made ja vähitellen runsasastuva kuhakin ovat alueellisesti tai yksittäiselle kalastajalle tärkeitä saalislajeja. Nahkiaissaaliin arvo on haastattelun tulosten mukaan yhteensä noin euroa. Nahkiaissaalis on pääasiassa sivutoimisten kalastajien pyytämää, mutta myös yksittäisille ammattikalastajille nahkiaisella on taloudellista merkitystä, koska nahkiainen on saaliina arvokas, mutta pyynnin kulut ovat pieniä. Kalatalousryhmän toimialueen kalastajat saavat saaliistaan hieman heikompia hintoja verrattuna maan yleiseen hintatasoon. Tämä koskee saalislajeista etenkin lohta, haukea, silakkaa, siikaa ja muikkua. Tätä selittäviä tekijöitä on useita, mutta keskeisimmät lienevät logistiset ongelmat, vaelluskalojen kalastuksen sesonkiluotoisuus, ruokasilakan olematon kysyntä ja kalakaupan keskittyminen. Alueen pohjoisosassa lohi on arvokkain saalislaji, kolmannes saaliista on lohta. Muut tulonlähteet pohjoisosassa ovat vaellussiika, muikku ja niiden mäti sekä jonkin verran ahven, made ja nahkiainen. Pohjois- Pohjanmaalla siika on keskeisin saalislaji ja karisiian osuus on saaliista merkittävä, kuten myös lohen ja muikun. Ahven ja nahkiainen ovat Pohjois-Pohjanmaalla tärkeitä saalislajeja. Keski-Pohjanmaan kalastus on täysin siian varassa, koska lohen kalastuksen rajoitukset estävät lohen kalastuksen tehokkaaseen pyyntiaikaan. Kokonaisuudessaan pohjoisen Perämeren kalastus on ollut hyvin riippuvainen lohesta ja varsinkin Lapin alueella rajoitukset näkyvät suoraan kalastajien tuloissa. Kalastetun kalan tärkeimmät ostajat ovat edelleen kalatukku ja kalatiskit, jotka ostavat 75 % ammattikalastajien kalastamasta kalasta. Luku vaihtelee kuitenkin kalastajittain, kalalajeittain ja alueittain. Suoramyynnin osuus on myös merkittävä alueella.

5 2.1.4 Kalasatamat Perämeren nykyinen kalasatamaverkko on rakennettu pääosin luvuilla. Kalasatamia on modernisoitu 1990-luvun alkupuolella ja viime vuosina on uusittu tiloja ja laitteistoa joihinkin kalasatamiin alueella kalatalouden investointitukia hyödyntäen. Tällä hetkellä alueella on toiminnassa 18 kalasatamaa. Varsinaisten kalasatamien lisäksi alueella on lukuisia muita satamia ja venevalkamia, joita kalastajat myös käyttävät toiminnassaan. Perämeren rannikon kalatalousryhmän toimialueella on siis varsin tiheä kalasatamaverkko, joka nykyisessä laajuudessaan riittää hyvin kattamaan kalastuksen tarpeet. Tosin moni olemassa olevista satamista on jäänyt ajastaan jälkeen muun muassa varustelun ja elintarvikehygienian osalta ja yksittäisiä puutteita tai parannustarpeita löytyy pääosasta alueen satamia. Tulevaisuudessa kalastuksen vähenemisen myötä kaikkia nykyisin käytössä olevia kalasatamia tuskin voidaan pitää julkisina kalasatamina, vaan osa tulee muuttumaan osittain huvivenesatamiksi tai rakenteet otetaan muuhun käyttöön. Jatkossa tuleekin pitää huolta, että kalasatamaverkko säilyy riittävän tiheänä, käyttökustannukset kohtuullisina ja niiden varustus ajanmukaisena, jotta ammattikalastuksen tarpeet tulevat täytetyiksi. 2.2 Kalanviljely ja kalanhoito Ruokakalan verkkokassikasvatus on keskittynyt nykyisin Iin Kuivaniemeen. Vatungin satamasta käsin toimivilla viljelylaitoksilla on lupa kasvattaa kalaa vuosittain runsaat 400 tonnia, josta valtaosa on kirjolohta. Viljely-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on vajaat kaksi miljoonaa euroa ja yritysten työllistävyysvaikutukset ovat yhteensä noin 10 miestyövuotta. Kasvatettu kala markkinoidaan ympäri Suomea perattuna ja jalostettuna. Suurimpina haittoina kalanviljelijät kokevat tiukan ympäristölupapolitiikan ja hylkeet, jotka aiheuttavat kalanviljelylle suoria vahinkoja kasvatustappioiden kautta ja lisäkuluja hylkeiden torjuntaan tehtävinä investointeina. Merimetsojen aiheuttamat vahingot ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina ja merimetsoa voidaan pitää nykyisellään jo varsin merkittävä haittana elinkeinolle. Ongelmia aiheuttavat myös kalankasvatukselle tyypilliset suhdannevaihtelut. Perämeren kalavesiä hoidetaan voimaperäisin kalanistutuksin. Kemi- Ii- ja Oulujoelle määrätyillä velvoiteistutuksilla on erityisesti jokisuistojen kalastukselle iso merkitys, mutta vaikutus ulottuu koko Pohjanlahden alueelle. Istutusvelvoitteiden lisäksi vesivoimayhtiöille on määrätty velvoitteet ylisiirtää emonahkiaisia nousuesteiden yli lisääntymisalueilleen. Velvoiteistutusten lisäksi alueen kalastusalueet, osakaskunnat ja kalastajainseurat harjoittavat vapaaehtoista kalaveden hoitoa, joista erityisesti vaellussiikakantojen hoitoa voidaan pitää erittäin merkityksellisenä. Alueella on neljä kalahautomoa (Keminmaa, Ii, Oulu, Pyhäjoki) sekä muutama luonnonravintolammikko. Hautomot ja niihin liittyvä systemaattinen ja laajamittainen mädinhankinta sekä siikojen istutukset turvaavat yhdessä Kemi- Ii- ja Oulujoen siian velvoiteistutusten kanssa vaellussiian tulevaisuuden ja vaellussiian kestävän sekä tehokkaan kalastuksen järjestämisen alueella Kalanjalostus Alueella on yli 20 kalanjalostusta harjoittavaa yritystä. Yritysten koko vaihtelee paljon. Alueen suurin yritys, Hätälä Oy, on yksi Suomen suurimmista kalanjalostusalan yrityksistä. Toisaalta on myös useita yhden miehen tai kalastajaperheen yrityksiä, joissa ei ole lainkaan ulkopuolisia työntekijöitä. Jalostus on keskittynyt suurempien yritysten osalta voimakkaasti Oulun seudulle, mutta pienempiä jalostusyrityksiä on pitkin rannikkoa. Kalanjalostusyritysten työntekijämäärät vaihtelevat sesonkiaikana, jolloin määrä voi pienessä yrityksessä jopa kaksinkertaistua. Vakituisesti alalla työskentelee noin 200 henkilöä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa. Kalaa yritykset käsittelevät vuosittain noin 15 miljoonaa kiloa. Luonnonkalan osuus kalakaupasta on edelleen merkittävää, vaikka sen osuus on pienentynyt. Luonnonkalan osuus vaihtelee yrityksittäin, jotkut kalanjalostajat ovat selvästi enemmän keskittyneet luonnonkalaan, kun taas osalla viljelty kala, pääosin Norjassa kasvatettu lohi, on selkeä pääraaka-aine. Yritysten toiminta on pääasiassa kalanjalostusta sekä jalosteiden ja tuoreen kalan myyntiä jälleenmyyjille. Pienemmät toimijat myyvät tuotteitaan myös suoraan kuluttajille. Pääasiallisia tuotteita ovat tuorekalatuotteet. Lisäksi valmistetaan lämmin- ja kylmäsavutuotteita, hiilloskalaa, säilykkeitä, jatkojalosteita, friteerattuja tuotteita, nahkiaisia ja mätiä. Käytetyimmät jalostuksen raaka-aineet ovat norjanlohi, kirjolohi, siika ja silakka. Jalostusyritysten päämarkkina-alueet ovat kotimaassa, viennin osuus on vähäistä.

6 2.4 Kalastusmatkailu Perämeren rannikolla on varsin vähän kalastusmatkailutoimintaa. Tällä hetkellä ala työllistää Perämeren alueella noin henkilöä, joista valtaosa toimii sivutoimisesti. Potentiaalia alan kehittämiseen löytyy; alueella on puhtaat vedet, jokisuistot, muutamat saaristoalueet, kattava satamaverkosto sekä omaleimainen kalastusperinne. Perinteiseen urheilukalastukseen perustuva kalastusmatkailuun soveltuvia alueita on Perämerellä varsin rajallisesti, mutta sen sijaan ammattikalastusperinteeseen tai muuhun luontomatkailuun liittyvää liiketoimintaan on alueella hyvät edellytykset. 3. OHJELMAKAUDEN TAVOITTEET JA TULOKSET Kalatalousohjelman keskeiseksi tavoitetilaksi määritettiin: 1. Rannikkokalastajien lukumäärän väheneminen hidastuu ja alalle tulee uusia yrittäjiä 2. Kalastusyritysten tulos parantuu kalastajien keskinäisen yhteistyön avulla ja monipuolistamalla kalastusyritysten toimintaa 3. Kalastuksessa siirrytään kohti kestävää ja kaikki kalastajaryhmät huomioonottavaan rannikkokalastukseen Tavoitetilaan pääsemiseksi ohjelmassa asetettiin kolme tavoitetta, joiden toteuttamiseen ohjelmassa toteutettavien hankkeiden tulee tähdätä: 1. Kalastuksen kannattavuus nousuun 2. Kalastusta tukevat elinkeinot 3. Kestävä kalastus Ohjelmakaudella toteutettiin monia erilaisia toimia tavoitetilan ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmakauden aikana rahoitettiin yhteensä 4 hanketta, joihin sidottiin rahaa noin (tilanne ). Lisäksi 11 hankehakemusta ohjattiin muille rahoittajille. Rahoitetuista hankkeista noin kolmannes oli pieniä yritystukia ja loput yleishyödyllisiä hanketukia. Lisäksi kalatalousryhmän kehyksestä rahoitettiin aktivointihanke, jonka kokonaiskustannukset olivat yhteensä Aktivointihankkeen avulla tiedotettiin alueen toimijoille tukimahdollisuuksista ja ohjelman toteutumisesta sekä autettiin hankehakijoita tukien hakemisessa ja yrityskohtaisten kehittämissuunnitelmien laatimisessa. Alueella pyrittiin lisäämään toimijoiden välistä yhteistyötä ja osaamista erilaisten koulutusten ja koulutuksellisten matkojen kautta. Lisäksi on etsitty keinoja vähempiarvoisen kalan menekin lisäämiseksi, tuomaan esille ja taltiomaan kalastuskulttuuria. Hankkeen kautta toteutettiin alueella useita eri selvityksiä alaan liittyen, kuten kalasatama- ja logistiikkaselvitykset, nahkiaiseen liittyviä selvityksiä sekä kalastusmatkailuun liittyvä kysely. Kaikki hankkeet on lähtökohtaisesti rakennettu niin, että kalastajat ovat mukana hankkeissa keskeisinä toimijoina. Tämä yhdessä kalatalousryhmän aktivointihankkeessa toteutettujen toimenpiteiden kanssa on sitouttanut kalastajia mukaan kalatalousryhmän työhön ja lisännyt kalastajien ja myös muiden toimijoiden keskinäistä verkostoitumista niin alueen sisällä, kuin myös alueen ulkopuolelle. Tätä voidaan pitää yhtenä kuluvan ohjelmakauden tärkeimmistä saavutuksista. Perämeren rannikon kalatalousryhmä kokoontui vuosien aikana yhteensä 17 kertaa. Kalatalousryhmä koostuu alueen ammattikalastuksen, kalanjalostuksen, kalastusmatkailun, kuntien ja toimintaryhmien edustajista.

7 3.1 Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteutuksen haasteet Ohjelmakauden haasteena on etenkin alkukaudesta ollut elinkeinokalatalouden alalle uuden toimintamallin sisään ajaminen sekä tiedottaminen toimijoille uusista mahdollisuuksista. Omat haasteensa on luonut myös kentän aktivointi ja hankkeiden hallinnointi. Kentältä tulee paljon hyviä hankeideoita, mutta hankkeiden hallinnointi koetaan riskialttiiksi etenkin pienten yhteisöjen keskuudessa. Yksi suurimmista haasteista ohjelman toteutuksen kannalta on ollut kalastusta tukevien elinkeinojen kehittäminen. Tähän vaikuttaa keskeisenä tekijänä se, että kalastajakunta on niin ikääntynyttä, ettei elinkeinon harrastajilla useinkaan ole intressiä uusien toimintojen kehittämiseen. Toisaalta nyt kuluneen ohjelmakauden aikana Leader-toimintamalli on kalatalousalalla tullut alueella tutuksi ja myös kalatalousryhmän toiminta on jalostunut eteenpäin. Perämeren rannikon kalatalousohjelman tavoitteissa tärkeässä osassa olivat sivuammattimaisen kalastuksen ja kalastusmatkailun edistäminen. Ohjelmakauden säädökset ovat kuitenkin suurimmalta osin estäneet suoran tuen saamisen näihin tärkeiksi koettuihin kohteisiin. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että ohjelmakauden alkuvaiheessa oli hyvin epäselvää, että mitkä hankkeet kuuluvat kalatalousryhmän rahoitettavaksi, mitkä ELY - keskuksille ja mitkä kokonaan muille rakennerahastoille. Tämä hidasti ohjelman käynnistämistä ja aiheutti turhautumista kentän toimijoiden keskuudessa. Euroopan kalatalousrahastosta on rajattu tarkkaan pois ne toimenpiteet, joilla suoraan lisätään kalastuksen pyyntiponnistusta. Tämä johtuu siitä, että Euroopan laajuisesti on tarpeen rajoittaa ylisuuren kalastuskapasiteetin kasvua. Tämä on kuitenkin luonut rajoitteita kansallisille toimenpiteille ja esimerkiksi toimintaansa aloittelevien kalastajien nykyistä laajempi tukeminen olisi tarpeen. Uusia kalastajia on nykytilanteessa hyvin vaikea saada alalle; alkuinvestoinnit ovat suuria ja tuen saamiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Monilla hankkeilla, etenkin erilaisilla pyydyskehityshankkeilla, on saavutettu jo alkuvaiheessa myönteisiä tuloksia ja niiden uskotaan vaikuttavan positiivisesti kalastajien ammatissa toimimiseen. Tämän tapainen työ kuitenkin vaatii pitkäjännitteisyyttä esimerkiksi saaliiden vuosittaisten vaihtelujen vuoksi. Yhden ohjelmakauden aikana ei ehdi tapahtua suuria muutoksia. Perämeren kalastuksella on pitkät perinteet. Vahvat perinteet ovat luonnollisesti valtava voimavara, mutta jossakin määrin myös rasite. Alueen kalastusolosuhteissa on hyljekantojen voimistumisen, vaelluskalojen suojelun ja vähempiarvoisen kalan runsastumisen myötä tapahtunut lyhyessä ajassa valtaisa muutos, johon ammattikunta ei ole ehtinyt sopeutumaan. Toimintaympäristö muuttuu edelleen ja tämä on oleva keskeinen teema myös uuden ohjelmakauden työssä. Kalatalouselinkeinojen sopeutuminen toimintaympäristöön verkostoitumisen, osaamisen parantamisen ja teknisen kehityksen avulla ovat avainasioita siinä, että miten elinkeinot selviytyvät tulevaisuuden haasteista. Kalasatamaselvitys toi esille monia puutteita alueen kalasatamissa ja antoi hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä satamia on järkevä lähteä kehittämään jatkossa. Selvityksen turvin monia puutteita korjattiin jo kuluneen ohjelmakauden aikana, mutta edelleen on paljon asioita kehitettävänä. Kalasatamien tilojen kuntoon saattaminen vaikuttaa kalan laadun lisäksi myös mm. kalastuksen kannattavuuteen. 4. KALATALOUDEN KEHITTÄMISTARPEET JA MAHDOLLISUUDET ALUEELLA 4.1 Alueen vahvuudet Kalastuksella on Perämerellä pitkät perinteet ja kalastusalan osaaminen on hyvin monipuolista. Kalastusta ammattina on aina arvostettu ja pyydetyllä kalalla on ollut kysyntää. Kattava kalasatamaverkosto on tuonut kalastuksen harjoittamiseen hyvät ulkoiset puitteet ja mahdollistanut kalan asianmukaisen käsittelyn hyvän laadun saavuttamiseksi.

8 Alueen vaelluskala- ja nahkiaiskantojen tila on olennaisesti heikentynyt mm. jokien perkauksien, ojitusten ja patoamisen myötä. Menetysten korvaamiseksi kala- ja nahkiaiskantoja on hoidettu sekä kalatalousvelvoitteina että vapaaehtoisin kalanhoitotoimin. Kemi- ja Ii- ja Oulujoella on Suomen suurimmat kalanhoitovelvoitteet. Istutukset tuottavat saalista, joka on tarkoitettu kalastettavaksi ja hyödynnettäväksi ravinnoksi. Vaikka alueen joet ovat pääosin rakennettuja ja vedenlaadussa on vuosikymmenten kuluessa tapahtunut paljon muutoksia, on kalavesien tila kalastuksen harjoittamisen ja kalakantojen elinolojen suhteen yleisesti ottaen hyvä. Perämeren ammattikalastus perustuu pääosin vaelluskalakantoihin ja niiden hyödyntämiseen. Luonnossa kasvanut ja pyyntipaikalleen palannut kala on terveellistä lähiruokaa. Vaelluskalojen talteenotto rannikkokalastuksella vaatii pienet pyyntiponnistukset ja alhaiset kustannukset. Pyynti on taloudellista ja mahdollistaa kantojen tehokkaan talteenoton. Paikalliset kalakannat, kuten ahven- muikku- ja karisiikakannat ovat hyvin vahvoja ja tukevat osaltaan elinkeinokalastuksen harjoittamista. Perämeren alueella edellytykset kalastamiseen ovat yhtenäisten kalastusalueiden ansiosta selkeät. Kalastus on alueen eteläosissa pääsääntöisesti kalastajaseurojen hallinnassa ja pohjoisempana osakaskunnat järjestävät kalastuksen alueillaan. Yksityisten vesialueiden hyvä kalastuslupatilanne ja valtion yleisveden läheisyys aikaansaavat sen, että kalastuslupien saatavuus ei rajoita Perämeren elinkeinokalastusta. 4.2 Alueen heikkoudet Hylkeiden määrä väheni huolestuttavasti 1970-luvulla lähinnä ympäristömyrkkyjen vuoksi. Suojelutoimilla kannat saatiin elpymään, mutta kantojen runsastumisen seurauksena hylkeiden aiheuttamat vahingot kalastukselle ovat moninkertaistuneet. Aikoinaan hylkeitä metsästettiin ja hyödynnettiin pitkin rannikkoa, mutta rauhoituksen seurauksena pyyntikulttuuri on alkanut unohtua. Hylkeiden metsästystä on vähitellen sallittu kannan runsastuessa, mutta on hyvin epävarmaa, pystytäänkö hylkeiden määrää vähentämään metsästyksen avulla. Norppakanta ovat nimenomaan Perämerellä vahva, toistaiseksi pyyntiä on sallittu vain poikkeusluvilla. Hylkeiden aiheuttamia vahinkoja on kompensoitu hyljesietopalkkioilla ja investointituilla hylkeiden aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi. Toimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia, mutta hyljettä voidaan pitää joka tapauksessa suurimpana yksittäisenä haittana niin kalastukselle, kuin merialueen kalanviljelyllekin. Alueen kalastuksessa on selkeät sesonkiajat johtuen niin luonnonoloista kuin vaelluskalojen merkityksestä. Sesonkiluontoisuus vaikuttaa voimakkaasti kalan hintaan ja kalastuksen kannattavuuteen. Sesonkiluonteisuutta on vielä lohen osalta voimistettu jyrkällä aikasäätelyllä, joka käytännössä estää kalastamasta lohta taloudellisesti parhaaseen aikaan eli juhannusmarkkinoille. Keskikesä ja erityisesti pitkä talviaika on ammattimaisen kalastuksen kannalta vaikea. Osalla rannikkoa täysiaikainen ammattikalastus on täysin mahdotonta hankalien jääolojen vuoksi. Monelle kalastajalle kalastus on ollutkin sivutulon lähde, päätoimen ollessa esimerkiksi maanviljelyssä. Kalastusperinteet ja ammatti ovat kuitenkin sivutoimisenkin kalastuksen ansiosta siirtyneet sukupolvelta toiselle ja sivutoiminen kalastus on tuottanut kalaa erityisesti paikalliseen kulutukseen. Maamme kalastuspolitiikka on suhtautunut sivutoimiseen kalastukseen vieroksuvasti. Käytännössä pienimuotoista sivutoimista kalastusta harjoittavat kalastajat on jätetty lähes kaikkien tukimuotojen ulkopuolelle ja kalastusmahdollisuuksia on rajoitettu muullakin lainsäädännöllä. Perämeren kalastus on suurelta osin riippuvainen vaelluskaloista; merilohesta ja vaellussiiasta. Vaelluskalakannat vaihtelevat luontaisestikin huomattavan paljon vuosien välillä ja ylisuuret lohikiintiöt estivät vuosikymmeniä lohikantojen suotuisan kehityksen. Samalla suuri osa velvoitepäätöksillä Perämeren kalastajille osoitetusta istutetusta lohesta kalastettiin eteläisimmillä merialueilla. Vaellussiian osalta ongelmana on, että siika kalastetaan keskenkasvuisena liian tiheillä verkoilla. Käytännössä suurin osa vaellussiikasaaliista on pyydetty keskenkasvuisena Merenkurkusta ja Selkämeren pohjoisosista. Itämeren kalastusjärjestelyt ovat menneet viime vuosina parempaan suuntaan, mutta vaellussiian osalta tilanne on ennallaan ja vaatisi pikaisia toimenpiteitä kalastuksen järjestämiseksi. 4.3 Alueen mahdollisuudet Lähiruoan arvostus kasvaa koko ajan ja kotimaisen kalan kysyntä pysyy hyvänä myös tulevaisuudessa. Kala mielletään terveelliseksi ruoaksi ja kalan kulutusta on mahdollista jopa kasvattaa tulevaisuudessa huomattavasti. Tämä edellyttää vähempiarvoisen kalan hyödyntämisen tehostamista. Terveellisestä lähiruoasta ollaan valmiita myös maksamaan ja kalastuksen liikevaihtoa on siten mahdollista kasvattaa. Tämän kehityksen ehtona on saaliin laadukas käsittely ja jalostusasteen nostaminen. Ympärivuotinen

9 kotimaisen kalan tarjonta edellyttää panostuksia kalan varastointiin, eli käytännössä pakastusmahdollisuuksiin. Vähempiarvoisen kalan hyödyntämistä rajoittavat puolestaan logistiset ongelmat; vähempiarvoiselle kalalle olisi osin markkinat olemassa, mutta kalaa ei saada keräiltyä riittävän tehokkaasti. Monipuolinen, useisiin lajeihin kohdistuva, rannikkokalastus yhdessä logistiikan kehittämisen ja kalan pakastuksen kanssa vähentää kalastuksen sesonkiluonteisuuden vaikutusta ja siten parantaa kalastuksen kannattavuutta. Lähiruuan arvostus mahdollistaa myös kalastajien tai pienten kalanjalostusyritysten harjoittaman kalan suoramyynnin kehittämisen. Nykyaikainen sähköinen tiedonvälitys mahdollistaa lähes reaaliaikaisen kalan markkinoinnin pienin kustannuksin. Kalan suoramyynti on kalastukselle erittäin tärkeää. Se paitsi tuo sitä harjoittaville kalastajille erittäin merkittäviä lisätuloja, niin se myös lisää kalastuselinkeinon paikallista tunnettavuutta ja nostaa elinkeinon arvostusta. Esimerkiksi satamainvestoinneista päättävälle kuntapäättäjälle kalan paikallinen saatavuus on merkittävimpiä kriteereitä investointipäätöksiä tehtäessä. Perämeren kalastuksen pyyntimenetelmät olivat aikoinaan rysäkalastus, patopyynti joella sekä talvinuottaus. Jokien patopyynti loppui uiton ja jokien patoamisen myötä. Kun hyljekannat aikoinaan vähentyivät ja nailonverkot kehittyivät kalastavammaksi, niin kalastus siirtyi voimakkaasti verkkokalastukseen ja perinteisten rysien tilalle tulivat tehokkaat isot avoloukut. Hyljekantojen voimakas kasvu karsii verkkokalastusta ja myös isojen rysäpyydysten suojaaminen hylkeiltä on hankalaa ja kallista. Nykyisten pyyntimenetelmien käytön vaikeus luo tarpeen vanhojen pyyntitapojen elvyttämiseen ja myös uusien pyyntitapojen kehittämisen, kuten pohjarysien kokeiluun. Hyvien muikkukantojen myötä myös nuot-taukseen on tänä päivänä edellytyksiä ja talvinuottauksen yhteyteen on mahdollisuus kehittää myös matkailukalastukseen liittyviä toimia. Lisääntynyt ympäristötietoisuus on luonut päätöksentekijöille paineita vaelluskalojen kalastuksen järkeistämiseksi. Tämä kehitys suosii pitkällä aikajänteellä Perämeren kalastusta, koska esimerkiksi vaellussiian osalta kantojen vahvistuminen vaikuttaa hyvin suoraviivaisesti Perämerelle tulevan siian määrään ja kokoon. Vaelluskalat pystytään hyödyntämään Perämerellä tehokkaasti, mutta hallitusti. Kalastus on mahdollista kohdistaa kantakohtaisesti ja pyynti tapahtuu lähellä rannikkoa, pienin kustannuksin. Kalastusta on myös mahdollista kohdistaa osin istutettuun kalaan, mikä mahdollistaa luonnonkantojen suojelun kalastuksen rinnalla. Perämeren kalakantojen parantamiseksi myös istutustoimintaa tulee kehittää edelleen. Luonnonmukainen kalavedenhoito, jossa hyödynnetään rinnakkain kalataloudellisia kunnostuksia ja tarvittaessa myös istutuksia, mahdollistaa vahvat ja kalastettavat kalakannat. Kotimaisen luonnonkalan rinnalla kotimainen viljelty kala on tärkeä ympärivuotinen tuote, johon tulisi panostaa enemmän. Vesiviljelyn kasvua rajoittaa tiukka lupakäytäntö ja myös Perämeren vesiviljelyn lupaehtoja on kiristetty jatkuvasti, vaikka Iin Vatungin kalankasvatus hyväksytään paikallisella tasolla. Perämeren ruokalan tuotanto olisi realistista jopa kaksinkertaistaa, mikäli vain kasvatuslupia olisi mahdollista saada nykyistä helpommin. Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema vesiviljelyn sijainninohjaus on tässä avainasemassa. Hyljettä on aikoinaan vuosituhansien ajan käytetty ravintona, siitä on valmistettu erilaisia tuotteita ja hylkeenpyynti on tuonut kalastajille merkittäviä lisätuloja. Hyljekantoja tulisi alkaa hoitaa tavanomaisen riistaeläinkantojen tapaan, eli asettaa kannalle tavoitetaso ja hyödyntää kannan lisäkasvu metsästyksessä. Hylje voisi tulevaisuudessa olla alueen voimavara hyljetuotteina sekä metsästys- ja luontomatkailun kehittämisessä, mutta tämä edellyttäisi kansallisten toimien lisäksi hyljetuotteiden myyntikiellon purkamista EU-tasolla. 4.4 Alueen uhat Kalastajien vähentyessä kalastuksen rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa on kaventunut merkittävästi ja vaarana on, että yhteiskunta unohtaa elinkeinon intressit päätöksenteossa. Ammattikalastukseen liittyen on suuria näkemyseroja niin EU:n tasolla kuin myös kansallisesti eri alueiden ja intressiryhmien kesken. Kalastus ei ole pystynyt sopeutumaan toimintaympäristön muutoksiin ja voidaan hyvällä syyllä sanoa, että kalastuksen imago on osin pilattu kalatalouselinkeinon ja alan hallinnon myötävaikutuksella. On vastustettu lähtökohtaisesti kaikkia muutoksia, myös välttämättömiä. Kalastuksen on pystyttävä vastaamaan ajan henkeen, kalastusta on saatava kaikilta osin kestävälle pohjalle, johon Suomessa on edelleen hyvät edellytykset. Mikäli elinkeino ei pysty verkostoitumaan ympäröivään yhteiskuntaan, on

10 vaarana elinkeinon hiipuminen, kun uusia yrittäjiä ei saada alalle. Tämä puolestaan johtaa kotimaisen kalastetun kalan häviämiseen markkinoilta. Kalastajien määrän vähentyminen on vaikuttanut myös kalasatamien kalankäsittelytilojen käyttäjämääriin. Tämä heikentää kuntien halukkuutta kalatilojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Yhteisten kalatilojen käyttö tulisi turvata, jotta kalastusta elinkeinona pystyy kehittämään ja uusia kalastajia saataisiin alalle. Paikallisia vedenlaatuongelmia lukuun ottamatta vesiympäristö Perämeren alueella on kalastuksen kannalta hyvässä kunnossa. Ympäristöön kohdistuu kuitenkin muutoksia, joilla voi olla merkitystä kalaston ja kalastuksen kannalta. Esimerkiksi ilmaston lämpenemisen myötä myös vedet lämpenevät ja tämä voi vaikuttaa erityisesti arvokalojen lisääntymisedellytyksiin ja muuttaa ympäristöoloja vähempiarvoisia kaloja suosivaksi. Vaikka teollisuuden päästöt on pääosin saatu kuriin, kasvava kaivosteollisuus luo kuitenkin uusia uhkia. Myös merialueita otetaan nykyään teollisuuskäyttöön. Merialueelle suunniteltujen tuulipuistojen rakentamisaikaisia ja pysyviä vaikutuksia kalakantojen lisääntymiselle ja kalastukselle on vaikea ennakoida. Perämeren matalia rannikkoalueita on suunniteltu sora- ja hiekanottoalueiksi, minkä seurauksena menetetään pysyvästi kalojen lisääntymis- ja elinympäristöjä. Tämä voi vaikuttaa kalastukseen niin Perämeren alueella kuin laajemmaltikin. Kalastuksen, kestävän kehityksen ja myös luonnonsuojelun edut ovat pääasiassa yhdenmukaisia. Kalastuksen tulevaisuuden ja kalastuksen kannattavuuden kannalta tärkeää, että kalakannat ovat vahvoja ja kalastusjärjestelyt kestävän kehityksen mukaisia. Yksipuolinen yhden kalalajin tai kannan suojelu voi vaarantaa ammattimaisen kalastuksen mahdollisuudet. Tornionjoen lohen tai kalateillä tavoiteltujen tulosten vuoksi voidaan määrätä rajoituksia, jotka estävät lohen- ja muun kalan pyynnin ammattikalastusmahdollisuudet. Suomen hyljepolitiikka on hyvä esimerkki osin epäonnistuneesta luonnonsuojelusta. Hyljekannat ovat kyllä vahvistuneet, mutta hallitsemattomasti ja olemattoman metsästyksen seurauksena ennen niin arka eläin on menettänyt pelkonsa ihmistä kohtaan. Samanlaiset virheet tulisi jatkossa välttää mm. merimetson osalta, joka on alkanut vähitellen runsastua myös Perämerellä. Kalakannat ja -saaliit vaihtelevat vuosittain myös luontaisesti. Julkisessa keskustelussa kaikki muutokset kalakannoissa laitetaan kalastuksen piikkiin, vaikka taustalla voi olla täysin luontaiset kannanvaihtelut tai muut ympäristössä tapahtuneet muutokset. Muutokset kalakannoissa voivat aiheuttaa julkisuudessa voimakkaita reaktioita kalastusrajoituksiin tai kalastuskieltoihin liittyen ja päättäjiin kohdistuu voimakas poliittinen paine, joka voi pahimmillaan johtaa poukkoilevaan ja lyhytjänteiseen kalastuksen säätelyyn. Vaelluskalakantojen kalastusta on pakko säädellä, mutta säätely olisi pystyttävä toteuttamaan pitkäaikaisten yhdessä hyväksyttyjen menettelyjen kautta ja turvautua nopeisiin päätöksiin vain äärimmäisissä tilanteissa. Lyhytjänteinen kalastuksen säätely on kalastusyritysten toiminnalle äärimmäisen vahingollista, mutta kaikeksi onneksi näyttää siltä, että esimerkiksi lohen osalta ollaan niin EU-tasolla, kuin kansallisestikin siirtymässä pitkäaikaisiin kannanhoitosuunnitelmiin ja strategioihin perustuvaan kalastuksen säätelyyn.

11 4.5 Alueanalyysi taulukkona Taulukko 1. SWOT-analyysi VAHVUUDET osaava kalastusammattikunta ja pitkät perinteet kalastuksessa panostus kalakantojen hoitoon tiheä kalasatamaverkosto rannikkokalastuksen taloudellisuus ammattikalastuksen arvostaminen hyvät kalavedet sujuva lupakäytäntö MAHDOLLISUUDET lähiruoan kysynnän kasvaminen ja laatujärjestelmien kehittäminen logistiikan ja pakastusmahdollisuuksien kehittäminen kotimaisen kalan kulutuksen kasvaminen, vajaasti hyödynnetyt lajit pyyntitekniikan kehittäminen ja rysäkalastuksen elvyttäminen kalastuksen julkisuuskuvan parantaminen kalastajan oma jalostustoiminta kestävä rannikkokalastus vaelluskalojen ja kalastuksen järkeistäminen kalankasvatuksen lisääminen Perämerellä, vesiviljelyn sijainnin ohjaus kalastusta tukevat elinkeinot HEIKKOUDET runsaat hyljekannat kalastuksen kannattavuusongelmat kalastajien ikääntyminen ja määrän väheneminen riippuvuus vaelluskaloista sivutoiminen kalastus jäänyt taka-alalle kalastuspolitiikassa lyhyt pyyntikausi luonnon vaelluskalakannat vaikeuttavat istutusten hyödyntämistä kalanviljelyn tiukka lupapolitiikka UHAT kalastajien määrän väheneminen kalastuksen näkemyserot alueella ja EUtasolla ympäristömuutokset lyhytjänteinen kalastuksen säätely yksipuolinen luonnonsuojelu merialueiden ottaminen teollisuuskäyttöön 4.6 Yhteenveto Perämeren rannikon kalatalouden kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista Kalastus on ammattina arvostettu ja kotimaista kalaa pidetään terveellisenä ja puhtaana lähiruokana. Tuoreella, kalastetulla kalalla on kysyntää kuluttajien keskuudessa. Kalastajien ikääntymisen ja kalastuksen kannattavuusongelmien myötä kotimaisen kalastetun kalan turvaaminen tulevaisuudessa on vaakalaudalla. Kalastus on ollut monelle kalastajalle enemmän sukupolvelta toiselle siirtynyt elämäntapa ja ammatin harjoittaminen puhtaasti yrityksenä on ollut vieras ajatus. Siten kalastusammattilaisten itsensä kehittäminen ammatinharjoittajina sekä alan kehittäminen vaatii alueella ponnistuksia, mutta niillä voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Sivutoimisen kalastuksen kehittämisen kautta alalle saadaan uusia yrittäjiä ja sitä kautta myös kokopäivätoimisia kalastusyrityksiä. Yhteistyö eri toimijoiden kesken ja osaamisen lisääminen tuo alan yrittäjille uusia mahdollisuuksia. Mm. kalastusmatkailun kehittäminen vaatii alueella usean eri toimijan yhteistyötä. Jalostusasteen nosto, markkinoinnin kehittäminen, pakastus- ja varastointimahdollisuuksien lisääminen parantaa kalastuksen kannattavuutta ja vähentää kausiluonteisuutta. Kalatalouselinkeinojen sopeutuminen edelleen muuttuvaan toimintaympäristöön tulee olemaan tulevan ohjelmakauden suuri haaste. Tämän johdosta ohjelma koostuu toimenpiteistä joiden avulla kalastusta viedään taloudellisesti ja ekologisesti kestävään suuntaan. Kalanjalostuksen osalta toimenpiteet keskittyvät pieniin yrityshankkeisiin tai kalan jalostusasteen nostoon. Vesiviljelyn osalta tuetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lisätä alueella tuotetun ruokakalan määrää nykyisestä. Pyritään myös lisäämään alueen sisällä tai

12 lähialueella tuotetun viljellyn kalan ja alueella kalastetun kalan lähiruokaperiaatteella toteutettavaa kalakauppaa ja markkinointia. 5. PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIAN KOHDERYHMÄ Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteutuksen kohderyhmää ovat ammattikalastajat, sivutoimiset kalastajat, yritykset ja yhteisöt, joiden toiminnassa on mukana ammattikalastajia tai sivutoimisia kalastajia sekä kalanjalostus-, kalanviljely- ja kalastusmatkailuyritykset. Lisäksi kohderyhmäksi lasketaan kalastuksesta ammattina kiinnostuneet henkilöt ja kalastajan omaan toimintaan tai kalastajan perheeseen läheisesti liittyvät henkilöt. 6. PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET (tarkentuvat vielä) Tavoite 1. Rannikkokalastus kehittyy Hyljevahingot pakottavat osin luopumaan käytössä olleista kalastusmenetelmistä. Pohjaverkkokalastus vähenee ja isoista avoloukuista joudutaan monin paikoin luopumaan. Tilalle kehitetään pyydyksiä, joissa yhdistellään Perämeren vanhoja pyyntimenetelmiä uusiin materiaaleihin ja hyödynnetään uusia teknisiä innovaatioita. Alueella on edellytyksiä pyytää suuremmassa mittakaavassa myös vajaasti hyödynnettyä ja vähempiarvoista kalaa. Myös tämä edellyttää pyyntimenetelmien ja logistiikan kehittämistä sekä tuotekehitystä. Päätoiminen kalastus on joka tapauksessa erittäin haasteellista myös tulevaisuudessa ja kalastusta tukevat elinkeinot ovat välttämättömiä, jotta kalastettua kalaa saadaan ruokapöytiin. Toimenpiteet: Pyydysten ja pyyntimenetelmien kehittäminen Logistiikan ja laatujärjestelmien kehittäminen Tuotekehitys, innovaatiot Hyljetuotteiden kehittäminen Kalastusmatkailun kehittäminen Tavoite 2. Lähikalaa ruokapöytiin! Perämerellä kattava kalasatamaverkosto muodostaa lähikalalle luontaisen reitin kuluttajien ruokapöytiin. Kalasatamien tiloja on kehitetty voimakkaasti jo kuluneen ohjelmakauden aikana, mutta työtä on edelleen paljon tehtävänä. Kalan fileointimahdollisuudet sekä pakastus- ja varastointimahdollisuuksien lisääminen parantavat kalastuksen kannattavuutta. Kuluvalla ohjelmakaudella toteutettu kalasatamaselvitys antaa hyvät lähtötiedot, jonka pohjalta satamia on hyvä lähteä kehittämään. Kalastajia kannustetaan myös oman pienimuotoisen jalostustoiminnan harjoittamiseen. Kalan viljelyllä ja kalan jalostukselle on tärkeä rooli lähiruuan tuottajana. Lähikalahankkeissa etsitään aktiivisesti yhteistyötä alan vähittäiskauppojen ja muiden lähiruuan hyödyntämiseen tähtäävien organisaatioiden ja hankkeiden kanssa. Toimenpiteet: Kalasatamien investointisuunnitelmat, investoinnit kalasatamiin ja varustelutason parantaminen Kalasatamien toiminnan monipuolistamiseen tähtäävät hankkeet Pakastus- ja varastointimahdollisuuksien lisääminen Kalan laadun parantaminen Kalastajakohtaiset investoinnit: koneet, laitteet, kalusto sekä innovaatiot

13 Edistetään hankkeita ja innovaatioita, jotka mahdollistavat ruokakalan tuotannon lisäämisen kalatalousryhmän toimialueella Lähikalaa kouluihin ja suurkeittiöihin kalastuksen ja kalanjalostuksen yhteistyön avulla Tavoite 3. Osaaminen ja markkinointi sekä verkostoituminen Tulevaisuuden rannikkokalastajan on hallittava kalastuksen lisäksi myös yritystoiminnan perusteet, mikä luo tarpeen joustavalle ja monipuoliselle koulutukselle yritystoiminnan kehittämiseksi. Koulutustarpeita on mm. alan kehittämiseen, yritystoimintaan, laatuun ja markkinointiin liittyen. Myös kalastusta tukevien elinkeinojen, kuten matkailun tai jalostustoiminnan käynnistäminen edellyttää kalastajien kouluttautumista. Itse kalastuksen osalta on keskeistä taltioida nykyisten kalastajien tieto-taito ja siirtää sitä edelleen uusille kalastajille. Alueen monipuolisella kalastusperinteellä on sinällään oma itseisarvonsa, jonka esille tuominen lisää kalastusammatin ja kalan arvostusta, kuten myös kalastukseen liittyvä tiedottaminen ja tapahtumat. Yhteistyö eri toimijoiden ja alueiden välillä luo uusia mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen. Kansainvälinen yhteistyö voi myös antaa uusia ideoita ja luoda yhteistyötä ja kontakteja eri maiden välillä. Etenkin Ruotsi ja Viro nähdään potentiaalisina kumppaneina. Luontevin kansainvälinen kumppani hanketyössä on luonnollisesti Fiskeområde Tornedalen - Haparanda skärgård, joka on Ruotsin puolen Perämerellä toimiva kalatalousryhmä. Toimenpiteet: Markkinoinnin kehittäminen: vähempiarvoisen sekä vajaasti hyödynnetyn kalan tuominen markkinoille, kalastajien tuotteiden suoramarkkinointi, lähiruoan esille tuonti Nahkiaisen hyödyntäminen, käytön ja markkinoinnin tehostaminen Kalastusperinteen- ja kulttuurin vaaliminen sekä hyödyntäminen matkailussa Yritystoiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen Koulutus: osaaminen, yritystoiminta, laatu, markkinointi, mestari-kisälli järjestelmä Yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden ja alueiden välillä sekä kansainvälinen työ Kalastajien keskinäinen tiedon vaihto niin alueen sisällä kuin alueiden välillä Kalaan liittyvien tapahtumien kehittäminen 7. MÄÄRÄLLISET JA LAADULLISET TAVOITTEET VUOSILLE (tarkentuvat vielä) Tavoitteet tarkentuvat myöhemmin kansallisen ohjelman valmistuessa. Tavoitteet suhteutetaan saatuun rahoituskehykseen. Määrälliset tavoitteet: Rahoitettuja hankkeita yhteensä 50 kpl joista yrityshankkeita 15 kpl joista yleishyödyllisiä kehittämishankkeita 30 kpl joista koulutushankkeita 5 kpl Uusia yrittäjiä 4 kpl Uudistettuja työpaikkoja 5 kpl Kalasatamiin liittyviä investointeja 10 kpl Uusia palveluja, toimintatapoja, tuotantomenetelmiä, tuotteita 15 kpl Tiedotus-, aktivointi- ja verkostoitumistilaisuuksia 15 kpl Laadullinen arviointi: Itsearviointi ja ulkoinen arviointi (määritetään tarkemmin) Hankkeen vaikutukset (+ myönteinen vaikutus, 0 ei vaikutusta, - negatiivinen vaikutus)

14 toimijoiden väliseen yhteistyöhön toimijoita aktivoivasti kalastusperinteen ylläpitoon kalastusammatin tulevaisuudenuskoon kalastajien osaamiseen Ammattiylpeyteen ammattitaidon siirtymiseen kalastajasukupolvelta toiselle kalastuksen suunnitelmallisuuteen kalastuksen kustannustehokkuuteen toiminnan laatuun saaliin laatuun kalatalouden monipuolistamiseen kalastusammatin arvostukseen 8 RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSILLE (muutoksia tulee kulujen esitystapaan, summat pysyvät tässä vaiheessa samoina) Perämeren rannikon kalatalousstrategian haettu kokonaisrahoitus on euroa vuodessa. siitä yksityisen rahoituksen osuus on noin 25 %. Haettu julkinen tuki on vuodessa, josta kuntarahan osuus on vuodessa. Kuntarahalla rahoitetaan strategian hallinnointiin liittyviä kuluja. Strategiasta rahoitettuihin hankkeisiin ei sisällytetä kuntarahaa, vaan ne sisältävät EU:n, valtion ja yksityisen rahoituksen. Kuntaraha laskutetaan tasan strategiassa mukana olevien kuntien kesken. Strategian EU:n rahoitusosuus tulee Euroopan meri- ja kalatalousrahastolta ja valtion rahoitusosuus Maa- ja metsätalousministeriöltä. Alueen kalatalouden kehittämisen kannalta varsinaista kalatalousryhmän omaa rahoituskehystä oleellisempaa on se, että minkälaisen kokonaisuuden ELY-keskuksen ja kalatalousryhmän rahoitus pystyvät yhdessä alan kehittämiseen tarjoamaan. Kalatalousstrategiassa on oleellista, että aktivointihankkeelle turvataan riittävät resurssit. Myös pieni oma hankerahoituskehys on tarpeen, koska se sitouttaa toimijoita mukaan ryhmän työhön. Taulukko 2. Strategian kokonaisrahoitus. KOKONAISRAHOITUS % / vuosi / 7 vuotta Julkinen tuki n josta EU + valtio n josta Kunnat n Yksityinen rahoitus n Yhteensä n

15 Taulukko 3. Rahoituksen prosentuaalinen jakaantuminen tavoitteittain. TOIMENPIDEKOKONAISUUS % Rannikkokalastus kehittyy 30 Lähikalaa ruokapöytiin 30 Osaaminen ja markkinointi sekä verkostoituminen 40 Yhteensä 100 Taulukko 3. Hallintokulujen (kuntaraha) jakaantuminen kululuokittain. HALLINTOKULUT / vuosi / 7 vuotta Palkat ja palkkiot Ostopalvelut Matkakulut Muut kulut Yhteensä STRATEGIAN VALMISTELUPROSESSI Strategiatyö alkoi syksyllä 2012 Nouseva Rannikkoseutu ry:n toimesta, jolloin Perämeren rannikon kalatalousryhmä pohti alueen kalastuksen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia Nouseva Rannikkoseutu ry (ohjelman hallinnoija) järjesti Limingassa yhteisen tilaisuuden alueen toimintaryhmille ja kalatalousalan asiantuntijoille. Tilaisuudessa esiteltiin tulevan strategian SWOT ja sen analyysiä Pyhäjärvellä ja Vihiluodossa pidettiin strategiatyöhön liittyviä tilaisuuksia alueen toimijoille. Tilaisuuksissa pohdittiin strategian toiminta-alueen kokoa sekä alueen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia Strategialuonnosta esiteltiin Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton vuosikokouksessa Oulun Seudun Leaderin (ent. Jomma ry) hallitus käsitteli strategiatyöhön ja hallinnointiin liittyviä asioita ja päätti lähteä hallinnoimaan kalatalousstrategiaa tulevalla ohjelmakaudella sekä työstämään strategian runkoa eteenpäin yhteistyössä Nouseva Rannikkoseutu ry:n ja kalatalousalan toimijoiden kanssa.

16 Kalatalousryhmän kokouksessa keskusteltiin strategian sisällöstä Strategialuonnos käsiteltiin Oulun Seudun Leaderin (ent. Jomma ry) hallituksen kokouksessa. Huhtikuun 2013 aikana lähetettiin alueen kalastajille kysely (yhteensä 85 kpl) liittyen strategian sisältöön ja kalatalousryhmän tarpeellisuuteen alueella. Vastauksia kyselyyn tuli 15 kpl. Alueen toimijat ottivat kantaa SWOT -taulukon sisältöön ja mielipiteet huomioitiin strategiatyössä. Kalatalousryhmä nähtiin erittäin tarpeelliseksi alueella. Toiminta lisää toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja verkostoitumista Sen hetkinen strategialuonnos käsiteltiin Oulun Seudun Leaderin (ent. Jomma ry) hallituksessa Sen hetkinen strategialuonnos käsiteltiin kalatalousryhmän kokouksessa. Toukokuun 2013 lopussa strategia lähetettiin kommenttikierrokselle mukana oleville toimintaryhmille sekä tiedoksi alueen kuntiin Strategia liitteineen lähetettiin Maa- ja metsätalousministeriöön Strategian sisältöön ja strategiasta saatuun palautteeseen liittyen pidettiin Liminganlahden luontokeskuksessa tilaisuus, johon kutsuttiin alueen toimijoita, virkamiehiä ja kuntien edustajia. Syksyn 2014 aikana strategiaa esiteltiin alueen kunnissa. 10. HALLINNOINNIN JA SEURANNAN JÄRJESTÄMINEN Perämeren rannikon kalatalousstrategiaa hallinnoi Oulun Seudun Leader. Oulun Seudun Leader toimii Oulun seudulla (toiminta-alue: Oulu, Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Muhos, Kempele) ja Oulun seudun Leaderin toimisto sijaitsee Oulussa, mihin alueen keskeisimmät kalatalousalan toimijat myös sijoittuvat. Yhdistyksen taloushallinto on ulkoistettu ja sitä hoitaa Tilitoimisto Simo Salonen Oy. Oulun Seudun Leaderillä on kaksi kokoaikaista työntekijää, toiminnanjohtaja ja leader-neuvoja sekä määräaikaisia projektityöntekijöitä. Työntekijöillä on pitkä kokemus Leader-työstä ja toimistosta löytyy koulutusta ja kokemusta myös kalatalousalalta. Yhdistyksen asioista päättää hallitus, johon kuuluu 9 varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallitus on koottu kolmikantaperiaatteella ja siihen kuuluu tasapuolisesti julkisen sektorin ja yhdistyksien edustajia sekä maaseudun asukkaita. Hallitus voi muodostaa työryhmiä, jotka toimivat hallitukseen päätettäviksi tulevien asioiden valmistelijoina. Hallituksen jäsenillä on monipuolista kokemusta eri aloilta, myös kalatalousalalta. Perämeren rannikolla jo toimiva kalatalousryhmä siirtyy Oulun Seudun Leaderin hallituksen alaisuuteen ohjelmakaudella Perämeren rannikon kalatalousryhmään kuuluu 12 jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä (taulukko 4). Lisäksi ryhmässä on mukana viranomaistahon edustaja. Kalatalousryhmä koostuu monipuolisesti ja laajasti koko alueen kalatalous- ja kalastusmatkailualan toimijoista sekä mukana olevien toimintaryhmien ja kuntien edustajista. Oulun seudun Leaderin jäseniksi hyväksytään hallituksen toimesta kaikki maaseudun kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt ja yhteisöt, jotka sitoutuvat noudattamaan yhdistyksen sääntöjä. Jäsenistössä on monipuolisesti edustettuna alueen asukkaita, yrittäjiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa alueen kunnista. Kalatalousryhmä tekee ryhmältä rahoitusta hakeviin hankkeisiin tarkoituksenmukaisuusharkinnan sekä ohjaa myös muulta osin Perämeren rannikon kalatalousstrategian toteutumista.

17 Taulukko 4. Perämeren rannikon kalatalousryhmän kokoonpano vuonna Varsinainen jäsen Seppo Pietilä pj. Lumijoki Timo Matinlassi varapj., Simo Lauri Halonen, Haukipudas Annikki Dunder, Tornio Tero Nieminen, Perämeren kalatalousyht. liitto Eero Nalkki, Oulunsalo Kaisa-Leena Korhonen, Kalajoki Jaakko Haaraoja, Pyhäjärvi Juha Tilus, Himanka Harri Lahti, Lohtaja Eero Väätäjä, Ii, Pohjoisperämeren amm.kalastajat Soila Haapsaari, Nouseva rannikkoseutu ry Markus Huolila, Kainuun ELY-keskus Varajäsen Aimo Hilakivi, Päivi Saarijärvi, Peräpohjolan Kehitys ry Piia Karttunen, Oulun Seudun Leader Sampo Kangastalo, Tornion kaupunki Tapio Kangas, Perämeren kalatalousyht.liitto Juhani Ervasti, Oulunsalo Saila Kukkonen, Kalajoen kaupunki Ilkka Peltola, Keskipiste Leader ry Reetta Tilus, Himanka Sakari Lätti, Lohtaja MarkkuTönkyrä,Hailuoto, pohjoisperämeren amm.kalastajat Riikka Hautala, Nouseva rannikkoseutu ry 10.1 Hankkeen kulku (muutokset mahdollisia) Perämeren rannikon kalatalousstrategian osalta alueella on jatkuva hankehaku, ohjelmakauden edetessä voidaan kokeilla myös hakuaikoihin perustuvaa hankehakua. Kalatalousryhmä käsittelee hakemuksia noin neljä kertaa vuodessa. Asiakkaat toimittavat tukihakemuksensa Oulun Seudun Leaderin toimistolle, jossa hakemukset kirjataan diaariin. Kalatalousaktivaattori ottaa hakemukset hoitaakseen ja tekee mahdolliset täydennyspyynnöt hakijoille. Sen jälkeen kalatalousaktivaattori valmistelee hakemukset kalatalousryhmän käsiteltäväksi. Kalatalousryhmä tekee tukihakemusten pohjalta lausunnon Kainuun ELY-keskukseen. Lausunnot viedään tiedoksi Oulun Seudun Leaderin hallitukselle sekä Lapin ja Pohjanmaan ELY-keskuksiin. Muodollisen päätöksenteon ohella korostuu tarkoituksenmukaisuusharkinnan merkitys; hankkeiden tulee toteuttaa Perämeren rannikon kalatalousstrategiaa. Kainuun ELY-keskus tarkastaa hankkeiden laillisuuden ja tekee kalatalousryhmän lausuntojen pohjalta viranomaispäätöksen. ELY-keskus ei voi tehdä kielteistä päätöstä, jos laillisuuspuolella ei ole huomautettavaa. Asiakkaat hakevat hankkeiden maksatuksia takautuvasti syntyneiden kustannusten mukaan. Maksatushakemukset menevät suoraan Kainuun ELY-keskukseen. ELY-keskus käsittelee maksuhakemukset ja tekee niistä päätökset ja maksaa tuet hakijoille. Maksupäätökset toimitetaan hakijoille. 11. YHTEENSOPIVUUS MUIHIN OHJELMIIN Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan maaseuturahaston ohjelmissa ei ole sellaisia toimenpiteitä, joiden kautta voitaisiin suoranaisesti tukea ammattikalastukseen liittyviä toimia. Matkailun ja erityisesti kalastusmatkailuun liittyvien hankkeiden osalta hankerahoitus vaatii yhteensovitusta ja niistä tullaan keskustelemaan aina tapauskohtaisesti. Perämeren rannikon kalatalousohjelmassa on määritelty tukikelpoinen kohderyhmä. Alueella toimivien toimintaryhmien Leader-tukia ei voi kohdistaa ko. kohderyhmälle. Yritysrahoitukseen liittyvästä asiantuntemuksen vaihdosta ja työnjaosta tullaan sopimaan ELY-keskusten kalatalousyksiköiden kanssa sekä tarvittaessa myös seudullisten yrityspalvelupisteiden ja elinkeinoyhtiöiden kanssa. Kustannusarvioltaan isoja hankkeita tullaan ohjaamaan myös suoraan ELY-keskuksiin.

18 12. LÄHDELUETTELO Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry, suullinen tiedonanto , Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnat, Nykytilaselvitys 2011 Nahkiainen, 2011 Nouseva Rannikkoseutu ry, Pohjois-Suomen ammattikalastuksen logistiikkaselvitys, 2011 Nouseva Rannikkoseutu ry ja Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry, Perämeren rannikon kalasatamat, nykytila ja kehittämistarpeet, 2010 Nouseva Rannikkoseutu ry ja Perämeren rannikon kalatalousryhmä, Kalastusmatkailun kehittäminen Perämeren rannikolla, 2009 Nouseva Rannikkoseutu ry, Perämeren rannikon kalatalousohjelma , 2008 LIITTEET Liite 1. Oulun Seudun Leaderin yhdistysrekisteriote ja säännöt

Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020

Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020 Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020 Elinkeinokalatalouden paikallinen kehittäminen Perämeren rannikolla Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys Jomma ry Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto

Lisätiedot

Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020. Oulun Seudun Leader

Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020. Oulun Seudun Leader Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020 Oulun Seudun Leader Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020 Oulun Seudun Leader Sisällön tuottaminen: Taitto: Kuvat: Painatus: Oulun Seudun Leader

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Perämeren rannikon kalatalousohjelma 2008-2013

Perämeren rannikon kalatalousohjelma 2008-2013 Perämeren rannikon kalatalousohjelma 2008-2013 Tornio Kemi Simo Kuivaniemi Ii Oulu Siikajoki Raahe Lumijoki Pyhäjoki Kalajoki Himanka Kokkola Nouseva Rannikkoseutu ry Pyhäjärvi Nouseva rannikkoseutu ry

Lisätiedot

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ryhmätyön 8.10.2015 tulos Hanke on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama KALASTUKSEN INNOVAATIO- OHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2016! Toivottaa Oulun Seudun Leaderin väki.

Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2016! Toivottaa Oulun Seudun Leaderin väki. J ä s e n t i e d o t e Oulun Seudun Leader N u m e r o 2 / 2 0 1 5 T ä s s ä o s a s s a : Teemahanke 1 Ohjelmakausi liikkeelle Ehdotus vuoden 2015 paikalliseksi kehittäjäksi Vuoden kylämyönteisin kunta

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2015 - Muutosten vuosi - 5.2.2015 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto 10.2.2015

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4. Ruka Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto MAAKUNNALLINEN BIOTALOUDEN

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 10.11.2015 1 EMKR:n rahoitus Suomen toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia 2013 2022. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Kansallinen rapustrategia 2013 2022 Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus Tausta Aiemmat strategiat: Täplärapu 2000 ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Kalataloushallinnon

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelmakausi 2007-2013 Kalatalousryhmätoiminta Kehittämistyökaluksi ohjelmakaudella 2007-13 Käynnistyminen hyvin

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

Oulun Seudun Leaderin rahoituskehys noin 9 miljoonaa

Oulun Seudun Leaderin rahoituskehys noin 9 miljoonaa J ä s e n t i e d o t e Oulun Seudun Leader N u m e r o 1 / 2 0 1 5 Oulun Seudun Leaderin rahoituskehys noin 9 miljoonaa T ä s s ä o s a s s a : Rahoitus-Infot 2 Vuosikokous 2 Sähköinen hankehaku Yritys

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KALATALOUSRYHMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIAN 2014 HALLINTOHANKE

ITÄ-SUOMEN KALATALOUSRYHMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIAN 2014 HALLINTOHANKE TÄSUMEN KAL4TALUSYHMÄ ITÄ-SUMEN KALATALUSRYHMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIAN 2014 HALLINTHANKE 2020 1. HAKIJA Rajupusu Leader ry. 2. TAUSTAA Aktiivinen ja perinteikäs kalatalous muodostaa merkittävän osan itäsuomalaista

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston

Lisätiedot

Pro Kala tänään. menekinedistämistä ja kehittämishankkeita 9.2.2011. Katriina Partanen Pro Kala ry

Pro Kala tänään. menekinedistämistä ja kehittämishankkeita 9.2.2011. Katriina Partanen Pro Kala ry Pro Kala tänään 9.2.2011 menekinedistämistä ja kehittämishankkeita Katriina Partanen Pro Kala ry Pro Kala tänään n Pro Kala ry n Yleishyödyllinen menekinedistäminen n Silakkapaja n Elinkeinokalatalouden

Lisätiedot

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit 1. Yritysten toiminnan kilpailukykyisyys, kannattavuus, kehityskelpoisuus ja kasvupotentiaali. - kilpailukykyinen yritys toimii markkinahinnoin kannattavasti

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 Visiosta työntekoon Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 kalastuksen päämäärä tulevaisuuden tekniikka elinkeinon olemassaolo 1. Järkevä, luonteva sekä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Neuvotteleva virkamies Jarmo Vilhunen MMM/Luonnonvaraosasto/Elinkeinokalatalous 25.5.2016 Kalat III -hanke 10.6.2016 1 EU:n yhteinen kalastuspolitiikka

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot