sen laitehankintojen tarveselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sen laitehankintojen tarveselvitys"

Transkriptio

1 Kiviniemen kalasataman huoltohallin ja sen laitehankintojen tarveselvitys joulukuu 2007

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3. HAASTATTELUN TULOKSET Kalastus Haukiputaalla 3.2 Kiviniemen kalahallin käyttäjät Kalasataman nykytila Henkilösuhteet haittaavat toimintaa satamassa Kalastuksen tulevaisuus Kiviniemessä Sataman kehittämistarpeet Sataman hallinnointi Sataman merkitys Kiviniemen kylälle 4 4. TULOSTEN TARKASTELUT Kiviniemen sataman kalastus tulevaisuudessa Kalasataman peruskorjaus Kalahallin hallinnon kehittäminen 6 5. KEHITTÄMISSUOSITUKSET Kalasataman peruskorjaaminen Kalahallin hallinnointi Kalastuksen ja kalanjalostuksen kehittäminen 8 1

3 1. JOHDANTO Haukipudas on yksi Perämeren rannikon perinteisimmistä ammattikalastuskunnista. Viimeisen 20 vuoden aikana ammattikalastus Haukiputaalla, kuten muualtakin Perämereltä, on vähentynyt rajusti. Kielteiseen kehitykseen on lukuisia syitä, mutta keskeisimmät ovat kalastuksen kustannusten nousu suhteutettuna kalan alkutuottajahintaan ja kalastusta piinaavaa hyljeongelma, joka vaikeuttaa perinteistä rannikkokalastusta, erityisesti verkkokalastusta. Nämä tekijät ovat johtaneet kalastuksen heikkoon kannattavuuteen, mikä on puolestaan aiheuttanut sen, että kalastajien lukumäärä on vähentynyt ja kalastajien keski-ikä noussut huolestuttavan korkeaksi. Samaan aikaan kun paikallinen pienimuotoinen rannikkokalastus on kärsinyt ongelmista, ovat Kiviniemen troolikalastusyhtiöt kehittäneet toimintaansa ja yritykset kalastavat tällä hetkellä merkittävän osan koko Suomen silakkasaaliista. Isot troolialukset kalastavat saaliinsa kokonaan Perämeren ulkopuolelta, pääasiassa Selkämereltä ja Suomenlahdelta. Haukiputaalla alukset ovat ainoastaan kesällä huoltoaikana. Trooliyhtiöitten ansiosta kalastuksella on edelleen merkitystä kunnalle työllistäjänä ja verotulojen tuojana. Kellossa toimii myös kaksi kalanjalostusyritystä, jotka työllistävät yhteensä kuusi henkilöä. Kalastajien ja Kalapuohi Ay:n Kiviniemen kalasatamassa harjoittama kalan myynti on alueella arvostettua ja tuo Kiviniemeen kalanostajia laajalta alueelta Oulun talousalueelta. Ongelmista huolimatta kalataloudella on siis Haukiputaalle ja erityisesti Kellon alueelle edelleen merkitystä. Kiviniemen ammattikalastuksella on vuosisataiset perinteet. Vielä 1900-luvun alkupuolella kalastus oli alueella pääelinkeino ja kalastuksen merkitys oli suuri vielä pitkälle 1900-luvun loppupuolelle. Myös kalasatamalla on pitkä historia. Vanhan kalasataman ensimmäisen aallonmurtajan rakentaminen aloitettiin vuonna 1948, mutta nykyaikaiseksi kalasatamaksi alue kehittyi vasta 1980-luvun lopulla, kun satamaan rakennettiin huoltorakennus, jossa on huoltotila, kylmiö, jäähilekone ja sosiaalitilat kalastajille. Kaikkiaan kalasatamassa on paikat noin 150 veneelle, tosin isoille kalastusaluksille paikkoja on varsin rajallinen määrä. Tällä hetkellä kalasatama on monilta osin heikossa kunnossa. Kalahalli on ränsistynyt ja siinä on vakavia elintarvikehygieniaan liittyviä puutteita. Kalahallin käytön jatkaminen edellyttääkin sataman peruskorjaamista. Sataman hallinnoinnista on vastannut Haukiputaan kunta, mutta käytännössä kunnalla ei ole ollut resursseja hoitaa tehtävää. Tämä on johtanut monenlaisiin ongelmiin sataman käytössä. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, että kannattaako Kiviniemen kalahallia peruskorjata ja toisaalta pohtia, että mihin suuntaan kalasataman toimintaa tulisi jatkossa kehittää. Tämä selvitys on tehty Haukiputaan Kehitys Oy:n toimeksiannosta Kainuun T&E keskuksen kalatalousyksikön myöntämällä KOR-rahoituksella. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Selvitys on toteutettu haastattelemalla kaikki Haukiputaan ja Oulun ammattikalastajat, muut Kiviniemen kalasataman käyttäjät ja valikoidusti muiden sidosryhmien edustajia. Kaikkiaan selvitykseen haasteltiin 33 henkilöä ja lisäksi on käyty lyhyempiä taustakeskusteluja noin 20 henkilön kanssa. Haastattelun tuloksia ja tausta-aineistoa hyödyntämällä on kirjoitettu kuvaus Kiviniemen kalasataman nykytilasta ja muodostettu analyysi sataman kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. 2

4 3. HAASTATTELUN TULOKSET Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry 3.1 Kalastus Haukiputaalla Kuten jo edellä todettiin, on Haukiputaan kunta edelleen merkittävä kalastuskunta, mutta suurin osa kunnan kalastajien saaliista kalastetaan eteläisemmiltä merialueilta. Tämän selvityksen mukaan haukiputaalaisten kalastajien Perämereltä saaman kalansaaliin määrä oli vuonna 2007 noin 616 tonnia ja saaliin arvo runsaat euroa. Todellisuudessa sekä saaliin määrä, että etenkin saaliin arvo on hieman edellä ilmoitettua suurempi, koska poikkeuksetta osa kalastajista ilmoittaa etenkin rantamyynnin osuuden saaliista todellisuutta pienempänä. Tähän viittaa myös se, ettei kaikkien haastateltujen kalastajien saalis ollut uskottava verrattuna kalastajien ilmoittamaan pyyntiponnistukseen Todennäköisesti Haukiputaan rannikkokalastuksen saaliin arvo ylittääkin euron rajan. Kalastuksen saaliista pääosa on pyydetty Kiviniemen kalasataman kalastajien toimesta. 3.2 Kiviniemen kalahallin käyttäjät Selvityksen perusteella Kiviniemen kalahallia käyttää säännöllisesti hieman yli 20 henkilöä. Lukumäärän arviointia vaikeuttaa se, että hallin vakituisen käyttäjäkunnan lisäksi satamassa käy satunnaisia jäänhakijoita ym. kulkijoita, eikä esimerkiksi jäähileen käyttöä kontrolloida käytännössä lainkaan. Hallin keskeisimpiä käyttäjiä on Kalapuohi ay, kalanjalostusyritys, joka on vuokrannut osan hallista Haukiputaan kunnalta oman toimintansa tarpeisiin. Luokan 1 ammattikalastajista hallia käyttää 8 henkilöä. Muita ammattikalastajarekisteriin kuuluvia kalastajia toimii satamassa 7 henkilöä ja rekisteriin kuulumattomia 8 henkilöä. Rekisteriin kuulumattomista henkilöistä osa harjoittaa satamassa pienimuotoista ammattimaista kalastusta ja/tai kotitarvekalastusta, mutta näiden lisäksi satamassa on toimijoita, jotka eivät kalasta lainkaan, vaan harjoittavat ainoastaan kalakauppaa joko satamasta ostetulla tai sataman ulkopuolelta tuodulla kalalla. Kalahallin käyttö on hyvin monitasoista. Osa sataman kalastajista käyttää hallia lähes ympäri vuoden perkuu- ja huoltotilana. Osa hakee ainoastaan jäitä, muttei käytä lainkaan muita hallin palveluita. Haastatteluissa kävi myös selväksi, että satamassa on käyttäjiä, jotka eivät maksa mitään maksuja ja joiden toiminta on muutenkin luonteeltaan sellaista, ettei se kuulu julkiseen kalasatamaan. 3.3 Kalasataman nykytila Noin puolet haastatelluista hallin käyttäjistä oli sitä mieltä, että nykyinen halli ja satama riittävät hyvin vastaamaan heidän käyttötarpeisiinsa. Toisaalta varsinkin ammattikalastajien mielestä satamassa olisi paljon parannettavaa. Nämä erot vastauksissa ovat hyvin ymmärrettäviä, koska on selvää, että mitä isompia kalamääriä käsitellään, niin sen tärkeämmäksi sataman työolosuhteet käyvät. Muutama haastatteluun vastannut henkilö oli myös sitä mieltä, että hallin toiminnan voisi lopettaa kokonaan. Kalasataman puolelta esiin nousivat kaikkein selvimmin sataman laitureiden heikko kunto ja sataman ahtaus. Sataman ahtaus tuli esiin useissa vastauksissa, tosin moni vastaaja kytki tämän yhteen sataman heikon hallinnoinnin kanssa. Moni oli sitä mieltä, että järjestelemällä sataman paremmin ja varaamalla satama nykyistä selvemmin ammattimaista kalastusta harjoittavien kalastajien käyttöön sataman tilat riittäisivät hyvin. Erityisesti vieraspaikkakuntalaisten, lähinnä oululaisten ammattikalastajien oikeudet 3

5 sataman käyttöön ovat epäselvät ja muutama vieraspaikkakuntalainen kalastaja toivoikin, että heille pystyttäisiin osoittamaan paikat satamasta kohtuullista korvausta vastaan. Isojen troolialusten omistajat toivoivat, että myös heille pystyttäisiin osoittamaan satamasta paikat kesähuoltoa varten, tällä hetkellä kaikki kiviniemeläisten troolialukset eivät mahdu satamaan, koska sataman sisääntuloaukko on liian matala ja laituritila ei riitä kaikille aluksille. Kalahallin varustus koetaan monilta osin puutteelliseksi. Kalahallin osalta esiin nousivat hallin ahtaus, vuotava katto, huonot sosiaalitilat, heikko hygieniataso, huonot kylmiötilat, puutteellinen jäähuolto ja heikosti toimiva viemäröinti. Hallin heikko varustetaso on johtanut siihen, että sataman käyttäjät ovat tuoneet halliin omaa kalustoaan ja tämän takia hallin yleisvaikutelma on ahdas ja sekava. 3.4 Henkilösuhteet haittaavat toimintaa satamassa Edellä esitettyjen, puhtaasti teknisten ongelmien lisäksi, sataman toimintaa häiritsevät myös tulehtuneet henkilösuhteet, jotka tuntuvat estävät järkevän yhteistyön harjoittamisen. Ongelmien keskeisin syy on sataman heikko hallinnointi, joka on aiheuttanut sen, että halliin ei ole syntynyt yhteisiä pelisääntöjä, joita noudattaa. Toisaalta valvonnan puute on myös mahdollistanut sen, että satamaan on tullut ylimääräisiä toimijoita. Kiviniemen kalasataman suurin vahvuus on poikkeuksellisen hyvät suoramyyntimarkkinat. Tällä sinällään kalasataman kilpailukykyä parantavalla tekijällä on ollut myös negatiivisia vaikutuksia. Kalastajien keskinäinen kateus on johtanut kalastajien kilpailuun asiakkaista ja ilmeisesti jossakin tapauksessa myös kalan hintojen polkemiseen. Tätä ongelmaa on korostanut se, että satamaan on tuotu välillä kalaa muista Perämeren satamista. Vaikka erimielisyydet eivät kosketa likikään kaikkia satamaa käyttäviä kalastajia, heijastuvat ristiriidat kaikkeen toimintaan satamassa ja ongelmat on saatava ratkaistua, jotta sataman toimintaa voidaan kehittää edelleen. 3.5 Kalastuksen tulevaisuus Kiviniemessä Suurin osa haastatelluista kalastajista näkee kalastuksen tulevaisuuden Kiviniemessä synkkänä, mutta lähes kaikki kuitenkin uskovat, että kalastus ja kalakauppa jatkuvat jossakin muodossa myös tulevaisuudessa. Toisaalta muutamat kalastajat uskovat vahvasti, että kalastusta on mahdollista kehittää, mikäli kalastuksen puitteet saadaan kuntoon. Erityisesti lähellä eläkeikää olevilla kalastajilla on hyvin heikko usko kalastuksen tulevaisuuteen, sen sijaan nuoremmilla kalastajilla tuntuu olevan enemmän uskoa kalastuksen jatkumiseen ja myös halua kehittää toimintaansa. Kiviniemen ammattikalastuksen suurimpina ongelmina nähdään hylkeet, kalastuksen heikko kannattavuus ja ongelmat sataman käytössä. Suurimpana myönteisenä asiana puolestaan nähdään sataman hyvä sijainti keskellä kasvavia markkinoita. Erityisesti kalan suoramyynnin kehittäminen ja kalanjalosteiden hyvä menekki ovat tekijöitä, joiden varaan kalastuksen kehittäminen nähdään mahdollisena. 3.6 Sataman kehittämistarpeet Suuri osa sataman kalastajista näkee kalahallin peruskorjauksen tai uuden kalahallin rakentamisen välttämättömänä, jotta kalastus voi jatkua Kiviniemessä. Toisaalta osa vastanneista vastustaa kaikkia investointeja satamaan. Keskeiset parannustarpeet ovat hallin sisätilojen remontointi, sekä kylmiön ja jäähilekoneen uusiminen. Jäähilekone nähdään tärkeänä koko kunnan kalastukselle, myös esimerkiksi Martinniemen kalastajilla on pulaa jäästä ja Kiviniemen jäähilekapasiteetin kasvattaminen auttaisi myös tähän ongelmaan. 4

6 Satama-alueen yleinen siisteys tulisi saada paremmaksi ja tähän liittyen satamaan tulisi löytää ratkaisu jätekalan säilyttämiseen ja varastotilaa mm kalalaatikoille. Lisäksi yksittäiset kalastajat toivoivat elintarvikekalan pakastusmahdollisuutta satamaan. Sataman osalta kalastajat toivoivat, että venelaiturit kunnostettaisiin. Erityisesti isoille troolareille sataman suuaukon syvyys ja riittävä laituritila ovat tärkeitä. Myös vesi- ja sähköpisteiden tekeminen laitureilla olisi tarpeen. Satamaan toivottiin myös pientä hiab tyyppistä nosturia kalastusvälineiden liikuttelemista varten. Sataman yleisessä siisteydessä on paljonkin toivomisen varaa ja ylimääräinen romu halutaan pois sataman nurkista. Useat sataman käyttäjät totesivat, että kalastajien välinen yhteistyö on saatava satamassa kuntoon. Tähän yhtenä ratkaisumallina nähtiin se, että sataman suoramyynti keskitettäisiin yhdelle luukulle, jolloin kalastajille saataisiin yhteinen intressi, jonka puolesta toimia ja samalla saataisiin ylimääräiset toimijat pois satamasta. 3.7 Sataman hallinnointi Sataman nykyiset käyttäjät pitivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kunnallisesti hallinnoitua kalasatamaa parhaana vaihtoehtona tulevaisuudessakin. Ainoastaan neljä vastaajaa piti osuuskuntaa tai muuta käyttäjien omaa hallintomallia kunnallista satamaa parempana vaihtoehtona. Sen sijaan useat vastaajat olivat sitä mieltä, että käyttäjien tulee ottaa nykyistä enemmän vastuuta hallin käytöstä. Samoin lähes kaikki vastaajat ilmoittivat olevansa valmiit maksamaan hallin käytöstä omalta osaltaan. 3.8 Sataman merkitys Kiviniemen kylälle Liki kaikki haastatellut henkilöt ja sidosryhmät pitivät Kiviniemen kalasatamaa keskeisen tärkeänä kylän imagolle ja ilmapiirille. Kalastus, kalan suoramyynti ja Kalapuohin toiminta saivat kiitosta lähes kaikilta vastanneilta. Kalasatamaa kohtaan ei tullut eri sidosryhmiltä juurikaan negatiivista palautetta. Moni vastaaja toki totesi, että kalasatama on välillä epäsiisti, mutta ongelmaa ei pidetä kovin vakavana. Kalasatamaa arvostetaan paikallisella tasolla ja moni vastaaja ilmaisikin huolensa kalastusperinteen jatkumisen puolesta. Useat vastaajat toivoivat, että jos kalasatamaa lähdetään uudistamaan, niin sataman ulkoilme ja tunnelma tulisi pysyä ennallaan, modernia tuotantolaitosta ei alueelle haluta. Jakokunnan jäsenten oikeus venepaikkaan nousi myös esille haastatteluissa, tästä vanhasta oikeudesta ei haluta luopua. 4. TULOSTEN TARKASTELUT 4.1 Kiviniemen sataman kalastus tulevaisuudessa Selvityksen tulosten perusteella Kiviniemen ammattikalastuksen kuva on hyvin samankaltainen kuin koko Perämerellä. Kalastuksen kulujen nousu on syönyt kalastuksen kannattavuutta ja hyljeongelma rassaa kalastusta pahasti. Kalastajien keski-ikä on erittäin korkea, noin kuusikymmentä vuotta, mutta toisaalta satamassa toimii muutamia kalastajia, joilla kalastusvuosia on vielä paljon jäljellä. Lisäksi alueella on varsin aktiivista vapaa-ajan kalastusta. Kalastajien suhtautuminen ammattimaisen kalastuksen tulevaisuuteen on osittain alistunutta, mutta se on ymmärrettävää, kun ottaa huomioon sen rajun rakennemuutoksen, minkä kalastuselinkeino on kokenut viimeisen 15 vuoden aikana. Se missä Kiviniemen kalasatama eroaa kaikista muista Perämeren satamista, ehkä Raahen Lapaluotoa lukuun ottamatta, on sen loistava sijainti keskellä kasvavia 5

7 markkinoita. Kalastajien rantamyynnissä kalasta saama hinta on aina tukkuhintaa korkeampi ja kalastuksen jatkuminen Kiviniemessä on tulevaisuudessa pitkälti sen varassa, että miten sataman kalastajat osaavat hyödyntää nämä lähimarkkinansa. Jotta sataman kalastusta pystytään kehittämään, tarvitsee se riittävän määrän toimijoita. Tämän vuoksi kalastuksen kehittämiseen tulee pyrkiä sitouttamaan niin päätoimiset, kuin sivutoimisetkin kalastajat. Ei ole myöskään mitään syytä rajata hallin mahdollisten käyttäjien joukosta esimerkiksi oululaisia kalastajia, kun kalastajat tulevaisuudessa joka tapauksessa vähenevät. Kalastajien kalastus täytyy saattaa samalle viivalle ja tässä tehokkain tapa on ohjata kalastajat yhteistyöhön kalan suoramyynnin järjestämisessä. Tällä saadaan myös kitkettyä pois harmaata taloutta ja ylimääräiset toimijat pois satamasta. Ammattikalastuksen kannattavuus on tällä hetkellä heikolla tasolla, eikä asiaan ole tulossa kovin nopeaa korjausta. Siksi olisi epärealistista odottaa, että myöskään Kiviniemessä tapahtuisi kovin nopeaa käännettä parempaan. Pitkällä tähtäimellä kalastuksen näkymät ovat kuitenkin hieman nykyistä paremmat, elintarvikkeiden hinnan nousu ja erityisesti viljelykalan rehun hinnan nousu tulevat jollakin aikajänteellä heijastumaan myönteisesti myös kalastetun kalan hintaan ja kysyntään. Samoin ihmisten tietoisuus kalaruuan terveellisyydestä ja yleinen kiinnostus kalaan lähiruokana parantaa nimenomaan Kiviniemen tapaisten alkutuotantopaikkojen menestymisen mahdollisuuksia. Lisäksi tulevan ohjelmakauden kalastuksen tuet sopivat erittäin hyvin juuri Kiviniemen kalastuksen kehittämiseen, mm tuet hylkeenkestäviin rysiin ja kannustimet kalastajien yhteistyön lisäämiseksi ovat juuri sen tyyppisiä toimia, jotka sopivat Kiviniemen olosuhteisiin hyvin. Kalastuksen tulevaisuus on Kiviniemessäkin epävarma, mutta mahdollisuudet ovat paremmat kuin missään muualla Perämeren rannikolla. 4.2 Kalasataman peruskorjaus Kiviniemen Kalasataman halli on monilta osin heikossa kunnossa ja peruskorjauksen tarve on ollut olemassa jo pitkään, mutta tilanne on tullut akuutiksi uusien hygieniamääräysten johdosta. Elintarvikelaki (23/2006) tuli voimaan Elintarvikelaki kattaa kaikki elintarviketuotannon vaiheet alkutuotannosta kuluttajalle luovuttamiseen saakka. Lain mukaan elintarvikehuoneistojen täytyy hyväksyttää toimintansa terveystarkastajalla. Voimassa olevan hygienialain nojalla hyväksyttyjen laitosten tulee hakea uudelleen hyväksymistä mennessä. Nykyisellään Kiviniemen Kalasataman hallia ei tulla hyväksymään elintarvikehuoneistoksi, joten ammattikalastajien kalan käsittely ja elintarvikekalan säilyttäminen hallissa päättyy siihen. Myös Kalapuohi ay joutuu lopettamaan toimintansa hallissa, koska vaikka Kalapuohi toimii kalahalliin itse rakentamissaan tiloissa, käy myös näissä tiloissa toimiminen mahdottomaksi, koska niistä on suora yhteys kalahalliin. Käytännössä hallia pystyy siis jatkossa käyttämään ainoastaan välineiden huoltoon ja harrastuskalastuksen tukikohtana. Kalasataman keskeiset korjaustarpeet tulivat hyvin esille jo haastattelujen tuloksissa, eli itse hallissa keskeisimmät korjaustarpeet ovat rakennuksen katon korjaaminen, sisäpintojen uusiminen, sosiaalitilojen remontointi, viemäröinnin parantaminen, sekä kylmiön ja jäähilekoneen uusiminen. Näiden lisäksi tarkasteluun joutuvat esimerkiksi ovien sijainnit, käsienpesupisteet, hallin mahdollinen osastoiminen väliseinien avulla yms. elintarvikehygieniaan vaikuttavat yksityiskohdat. Laiturien osalta kyseeseen tulee lähinnä laiturien kunnostaminen, sekä vesi- ja sähköpisteiden tekeminen. Lisäksi jätekalan käsittely on ratkaistava jollakin tavalla. Mahdollisia parannustarpeita voi tulla rakennuksen kuntotarkastuksessa esiin muitakin. Joka tapauksessa kyse on varsin mittavasta 6

8 saneerauksesta, joten myöskään kokonaan uuden hallin rakentaminen ei ole pois suljettu vaihtoehto. Tosin saneeraaminen vaikuttaa kustannussyistä realistisemmalta vaihtoehdolta. Investointipäätöstä tehtäessä joudutaan arvioimaan, että mikä on kalastuksen merkitys alueella perinteenä, sekä elinkeinona suoraan ja epäsuorasti. Kiviniemen Kalasataman työllistävyysvaikutus on tällä hetkellä noin viisi miestyövuotta, jos huomioidaan kalanjalostuksen ja ammattikalastuksen (1-lk kalastajien) tuottama työmäärä. Vaikuttaa todennäköiseltä, että nämä työpaikat pystyään hallin remontoinnin avulla säilyttämään jatkossakin, mutta varmaa se ei ole. Sen sijaan on varmaa, että kalahallin sulkeminen aiheuttaa Kiviniemen kalasataman ammattikalastuksen loppumisen kokonaan. Ammattikalastus ei voi nykyaikana toimia ilman kalasatamaa ja kalahalli on toiminnalle välttämätön. Mikäli satamassa ei ole elintarvikehuoneistoksi hyväksyttyä tilaa, eivät kalastajat saa myydä saalista lainkaan kalatukkuun tai kalanjalostajille, mikä jo sinällään estää ammattikalastuksen harjoittamisen kokonaan. 4.3 Kalahallin hallinnon kehittäminen Kiviniemen kalahallin hallinnointi on ollut kunnan vastuulla, mutta kunnan resurssit eivät ole käytännössä riittäneet asian hoitamiseen edes tyydyttävästi, vaan sataman hallinnointi on ollut erittäin huonolla tolalla. Tämä on aiheuttanut kustannuksia kunnalle ja epäselvyyttä sataman käyttäjille. Jotta kalasataman käyttö voi jatkua, tulee sataman hallinnointi saattaa kuntoon. Tähän on käytännössä kolme vaihtoehtoa: 1. Sataman jatkaminen kunnallisena kalasatamana, jolloin kunta lisää resursseja sataman hoitoon. 2. Kalastajat ottavat sataman hoitaakseen jonkin yhteisen organisaation kautta (osuuskunta, osakeyhtiö, kalastajainseura). 3. Sataman yksityistäminen, jolloin joku yksittäinen yrittäjä ottaa sataman hoitaakseen. Pääosa Suomen julkisista kalasatamista on edelleen kunnan hoitamia kalasatamia, mutta tällaisten satamien osuus vähenee koko ajan. Kiviniemen sataman käyttäjien mielestä sataman pysyminen kunnallisena kalasatamana olisi paras vaihtoehto, mutta käytännössä tämä ei ole realistista. Kunnan tuki satamalle on jatkossakin tärkeää, mutta on erittäin epätodennäköistä, että olisi kunnan intresseissä suunnata kalasataman hallintoon nykyistä enemmän resursseja. Lisäksi kunnallisen kalasataman haasteena on saada käyttäjät ottamaan itse vastuuta sataman käytöstä, kuten paikkojen kunnossapidosta, energiansäästöstä ja muista sataman ylläpitokustannuksiin vaikuttavista tekijöistä. Tähän tosin auttaisi, jos kunta pystyisi nimeämään sataman käyttäjistä vastuuhenkilön, joka huolehtii sataman asioista ja tarvittaessa toimii kunnan ja kalastajien välisenä linkkinä ongelmia ratkottaessa. Puhtaasti kunnalliselta pohjalta toimivan kalasataman vaihtoehtona käytetään usein mallia, jossa kunta hoitaa sataman hallinnon ainoastaan toimistotöiden osalta, eli esimerkiksi laskutuksen, venepaikkalistat jne., mutta sataman käytännön toimista kalastajat ottavat täyden vastuun. Tällaisia satamia on Perämeren rannikolla useita, esimerkiksi Hailuodon Marjaniemi ja Lohtajan Ohtakari. Näissä molemmissa vastuutahona toimii paikallinen kalastajainseura, joka jakaa tehtävät edelleen. Edellä mainituissa esimerkeissä järjestelmä toimii verrattain hyvin, mutta Kiviniemen kalastajien keskinäinen eripuraisuus tekee mallin toimimisen epävarmaksi. Kiviniemessä ei myöskään ole toimivaa kalastajainseuraa tms. valmista organisaatiota, jolle sataman hallinto siirtyisi. Lisäksi kunnan näkökulmasta 7

9 ongelmallista on, että tässä mallissa kustannusvastuu jää edelleen kunnalle, joskin yleensä sataman käyttökulut pienenevät verrattuna puhtaaseen kunnalliseen kalasatamaan. Kokonaan kalastajien omalla vastuulla olevia julkisia kalasatamia on koko Suomessa vain muutamia. Perämerellä ainoa on Raahen Lapaluoto, jossa sataman hallinnointia hoitaa Raahen Siikaosuuskunta. Raahen esimerkissä kaupunki on huolehtinut pääosasta satamaan tehdyistä investoinneista, minkä jälkeen satama on siirretty kokonaisuudessaan vuokrasopimukselle Raahen Siikaosuuskunnan hoidettavaksi. Vuokrasopimuksessa on myös sovittu sataman yleisistä käyttöehdoista, eli esimerkiksi muiden kuin osuuskuntaan kuuluvien ammattikalastajien asema on turvattu vuokrasopimuksen ehdoissa. Tällainen toimintamalli on kunnan näkökulmasta hyvä, koska vuotuisia käyttökuluja satamasta ei tule lainkaan ja osuuskunnan hallista kunnalle maksama vuokra kattaa vähitellen kunnan investointeihin käyttämää panostusta. Osuuskunnan vaihtoehtona voisi olla myös esimerkiksi kiinteistöosakeyhtiö, jolloin kunta voisi säilyä osakkaana satamassa ja siten säilyttää puhevallan satamaan liittyvissä asioissa. Edellä kuvatun hallintomallin hyvinä puolina ovat ehdottomasti kalastajien vahva sitoutuminen sataman hoitoon ja yleensä myös kalastajien oman työpanoksen hyödyntäminen sataman hoidossa, mikä laskee selvästi sataman käyttökustannuksia. Yksityisiä kalasatamia on muutamia eteläisessä Suomessa. Kokemukset yksityisistä kalasatamista ovat pääosin huonoja. Kalastajien hallinnoimaan satamaan verrattuna ratkaiseva ero on siinä, ettei sataman ylläpidossa ole yleensä käytettävissä kalastajien omaa talkootyöpanosta, jolloin sataman ylläpitokustannukset ja sitä kautta käyttömaksut nousevat korkeiksi ja/tai sataman palvelut heikkenevät. Kalasataman ylläpito on yleensä liiketaloudellisesti kannattamatonta, mistä johtuen kalasatamien toiminnassa on yleensä mukana yleishyödyllisen toiminnan piirteitä. 5. KEHITTÄMISSUOSITUKSET 5.1 Kalasataman peruskorjaaminen Selvityksen perusteella Kiviniemen kalasatama tulee uudistaa vastamaan nykyaikaiselle kalasatamalle asettuja vaatimuksia. Vaikka suuri osa kalastajista on ikääntyneitä, toimii satamassa useita kalastajia, joilla on vielä runsaasti kalastusvuosia jäljellä. Kiviniemen edustalla on hyvät kalavedet ja lähialueella kasvavat markkinat kalalle. Sataman ammattikalastuksen ja kalanjalostuksen työllistävyysvaikutus on noin viisi miestyövuotta ja on todennäköistä, että satamauudistuksen avulla nämä työpaikat pystytään turvaamaan niin, että tulevaisuudessa työllistävyysvaikutus pysyy nykyisellä tasolla. Alueen kalanjalostusta kehittämällä ja ehkä myös kalastusmatkailun avulla sataman työllistävyysvaikutus voi olla jatkossa nykyistä suurempikin. Haukiputaan kunnalle Kiviniemen kalasatama on merkittävä käyntikortti ja alueen asukkaille satama on tärkeä. Kalasatama ei voi tulevaisuudessa toimia ilman kalankäsittelytilaa, joten kalahallin toiminnan loppuminen johtaa hyvin nopealla aikajänteellä ammattikalastuksen loppumiseen Kiviniemestä. Näillä perustein olisi toivottavaa, että kalasatama jatkaisi toimintaansa myös tulevaisuudessa ja tämä edellyttää sataman ja kalahallin peruskorjausta. Myös uuden kalahallin rakentamisen kustannukset kannattaa selvittää vaihtoehtona vanhan hallin remontoinnille. On kuitenkin korostettava, että vaikka Kiviniemen mahdollisuudet vaikuttavat hyviltä, on investoinnissa myös riskinsä, eikä varmoja takeita kalastuksen jatkumiselle alueella voi antaa. 8

10 5.2 Kalahallin hallinnointi Kalahallin hallinnointimallit on käyty läpi edellä ja lopullinen hallintomalli täytyy ratkaista eri sidosryhmien välisessä neuvottelussa, joten tässä vaiheessa on turha antaa suosituksia siitä, että millaisen uuden hallintomallin tulisi olla. Seuraavaan on kuitenkin kerätty muutamia reunaehtoja, jotka tulee huomioida sataman hallinnointia kehittäessä: Mallin on oltava sellainen, että sitouttaa kalastajat huolehtimaan satamasta nykyistä paremmin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallintomallista riippumatta kalastajien tulee ottaa osaltaan myös taloudellinen vastuu sataman käytöstä. Kalahallin käytön kontrolli täytyy saattaa oikealle tasolle, ylimääräiset henkilöt pois hallista ja maksujen keruu kuntoon. Kalahallin käyttäjien tulee kuulua ammattikalastajarekisteriin ja suorittaa hygieniaosaamistodistus. Ainoastaan tällaisille kalastajille voi myöntää oikeuden käyttää kalahallia jatkossa Kalasatamaa voivat käyttää myös kotitarvekalastajat, kuitenkin venepaikkojen jaossa 1 luokan ammattikalastajien tulee olla aina etusijalla. Venepaikkojen jaossa täytyy kuitenkin huomioida myös kunnan ja jakokunnan välisen vuokrasopimuksen ehdot, kuten myös se, että monilla sataman käyttäjistä on alueella omat venelaiturit. Kalan suoramyynnille tulee osoittaa erillinen yhtenäinen alue kalasataman alueelta. Muualta satamasta suoramyynti on kiellettävä. Suoramyyntioikeus satama-alueella tulee rajata ainoastaan kohdassa 1 tarkoitetuille ammattimaisille kalastajille ja muille sellaisille laillisesti toimiville yrittäjille, joilla kunnan tai sataman muun hallinnoijan lupa ko. toimintaan. Vielä parempi vaihtoehto olisi jos kalastajat pystyisivät sopimaan suoramyynnin keskittämisestä yhteen yhteiseen myyntipisteeseen Kalastuksen ja kalanjalostuksen kehittäminen Kivinimen kalastuksen ja kalanjalostuksen kehittäminen on ajankohtaista ainoastaan, jos sataman puitteet saadaan kuntoon. Kehittämisen lähtökohtana tulee olla kuluttajalähtöisyys ja sopeutuminen vallitseviin olosuhteisiin. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa keskittymistä Kiviniemen vahvuuksiin, eli paikallisen kalakaupan kehittämiseen edelleen. Perinteisten saalislajien, eli muikun, lohen ja siian lisäksi kasvavat ahvenkannat tulee hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Koska Kiviniemen kalastuksen tulevaisuus kytkeytyy voimakkaasti suoramyyntiin asiakkaille, täytyy kala saada sellaiseen muotoon, kuin kuluttaja sen haluaa. Tässä jalostus ja muikun osalta koneellinen perkaaminen nousevat avainasemaan. Pyöreän tuoreen kalan myynnin lasku on ehkä hidastumassa, mutta todellinen kasvu potentiaali on jalostetussa kalassa, tämän jo Kalapuohin nykyinen toiminta näyttää. Olisikin toivottavaa, että sataman kalanjalostustoiminta laajenisi nykyisestä ja myös kalastajat ottaisivat toimintaan osaa. Tällöin Kiviniemi kalasatama voisi tuottaa merkittävän määrän monipuolisia kalatuotteita paikalliseen kulutukseen ja myös palvella alueella liikkuvia matkailijoita. Kuten jo edellä mainittiin, on toiminnan kehittäminen kuitenkin täysin kiinni toimintaolosuhteiden kuntoon saattamisessa ja yritystoiminnan kehittäminen voi käynnistyä vasta, kun varmuus sataman saneerauksesta on saatu. Sinällään tulevan ohjelmakauden Euroopan Kalatalousrahaston tukipolitiikka sopii erinomaisesti juuri Kiviniemen sataman kalastuksen kehittämiseen, mikä antaa hyvät valmiudet kehittää toimintaa satamassa edellyttäen, että sataman peruskorjaus toteutuu. 9

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 7.2.2017 1 Ajankohtaista Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 2014-2020 (EMKR) Tukea myönnetään kalastajalle,

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen

Lisätiedot

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa,

Lisätiedot

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Mika Marttunen & Anne-Mari

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaiskatsaus

MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM/LVO Risto Lampinen Tiedotus- ja koulutusristeily ammattikalastajille 2016 3.-4.2.2016, Turku 15.3.2016 1 Esityksen sisältö Uusi kalastuslaki ja asetus ammattikalastuksen näkökulmasta

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen

HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen Eduskuntakäsittely Maa- ja metsätalousvaliokunta 27.10.2016 Risto Lampinen / Harri Kukka Maa- ja metsätalousministeriö / Luonnonvaraosasto

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat

Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Saarijärvi sivistyksen kehtj - uudet oppimisen tilat Johtoryhmä 17.1 Nykytilanne kiinteistöt Herajärvi = Edellyttää korjaustoimenpiteitä tai uudisrakentamista Pylkönmäki = Edellyttää peruskorjausta tai

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu 22.2.2016

Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu 22.2.2016 Ympäristöterveyskeskus YHTEENVETO Terveydensuojelu 22.2.2016 KALAN JÄLJITETTÄVYYS MYYNTITISKEISSÄ 2015 Johdanto Kalan jäljitettävyys myyntitiskeissä 2015 oli Kanta- ja Päijät-Hämeen valvontayksiköiden

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Helsingin Teerikukonkuja 3-nimisessä varastorakennuksessa, osoitteessa Teerikukonkuja 3, Helsinki.

Kiinteistö Oy Helsingin Teerikukonkuja 3-nimisessä varastorakennuksessa, osoitteessa Teerikukonkuja 3, Helsinki. VUOKRASOPIMUS Vuokranantaja PL 327 (Uudenmaankatu 16 A) 00121 Helsinki. Matti Jokinen 010633990 matti.jokinen@merimieselakekassa.fi Vuokralainen arto.hiltunen@hel.fi Vuokralaisen yhteyshenkilö Jarmo Lehto

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä 2008-2013 Kiehtovat kalavedet 2014 2020 SISÄLTÖ KALATALOUDEN KEHITTÄMISTYÖKALUT ALUEEN ESITTELY KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka Lähtötilanne 2008 Kiinteistökanta suurelta osin rakennettu 70- luvulla, jota vaivaavat ajalle tyypilliset virheelliset

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Perhekortin (turisti) hinnat ovat seuraavat: - Päiväkortti 15 Euroa - Viikkokortti 45 Euroa - Kausikortti 85 Euroa

Perhekortin (turisti) hinnat ovat seuraavat: - Päiväkortti 15 Euroa - Viikkokortti 45 Euroa - Kausikortti 85 Euroa 1 S O P I M U S Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission ja Tornion-Muonionjoen- Könkämäenon viehekalastuksen yteislupa-alueen sopijapuolina olevien kalastuskuntien ja vesialueiden omistajien kesken on

Lisätiedot

Kioskit Helsingissä. workshop Kioskit Helsingissä -workshop / Pia Rantanen

Kioskit Helsingissä. workshop Kioskit Helsingissä -workshop / Pia Rantanen Kioskit Helsingissä workshop 23.1.2014 Kioskit Helsingissä -workshop / Pia Rantanen 11.2.2014 1 Projektin taustaa Tyyppikioski mallia 1963 Kioskipaikkojen vuokraus siirtyi kiinteistövirastolta rakennusvirastolle

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Vesiosuuskunnan mallisäännöt ja muuta ajankohtaista

Vesiosuuskunnan mallisäännöt ja muuta ajankohtaista Vesiosuuskunnan mallisäännöt ja muuta ajankohtaista Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 27. -28.1.2017 Tampere Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesiosuuskunnan mallisääntöjen uudistaminen

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain.

Nykyisten tilojen muutos, oma toiminta. Kiikan vanhainkoti (+ Niittyvilla) saneerataan 30- paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi vaiheittain. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI / VAIHTOEHTOJEN VERTAILU: ARVIOINNIN KOHDE JA AIKA: Kiikan - Keikyän alueen asumispalvelut NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE MITTAREIDEN TIETOA VAIHTOEHTO 0 = NYKYTILA VAIHTOEHTO

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 10.06.2013 Sivu 1 / 1 5370/02.05.00/2012 Kaupunginhallitus 169 27.5.2013 95 Sopimus pääkaupunkiseudun kaupunkien osallistumisesta Suomen Kansallisoopperan käyttökustannuksiin Valmistelijat /

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Kala ja kalastustuotteet: alkutuotantoa, ilmoitettu elintarvikehuoneisto vai kala-alan laitos?

Kala ja kalastustuotteet: alkutuotantoa, ilmoitettu elintarvikehuoneisto vai kala-alan laitos? 15.3.2016 Kala ja kalastustuotteet: alkutuotantoa, ilmoitettu elintarvikehuoneisto vai kala-alan laitos? Alkutuotanto Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 elintarvikkeiden alkutuotanto

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013:

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013: SKAL Kuljetusbarometri 3/2013: Kuljetusten kysyntä laahaa, kuormaautokauppa vilkastunut - Kolmannes yrityksistä tunnistaa kuljettajapulan, alalla työllistytään tuttujen välityksellä Tiedotustilaisuus 4.9.2013

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Innovaatiotyöpajan purku Timo Halonen

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Innovaatiotyöpajan purku Timo Halonen Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2014-2020 Innovaatiotyöpajan purku 9.10.2015 Timo Halonen Suomen toimintaohjelma Painopistealue EU (M ) kans. (M ) Yhteensä (M ) Kestävä kalastus 12,3 17,7 30,0 Kestävä

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

Tontti luovutetaan Advenille käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5.luvun tarkoittamalla tavalla kaukolämpölaitoksen tonttina.

Tontti luovutetaan Advenille käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5.luvun tarkoittamalla tavalla kaukolämpölaitoksen tonttina. Luonnos 23.4.2015 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala jäljempänä kaupunki Vuokralainen: Adven Oy Äyritie 18, 01510 Vantaa jäljempänä

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa

Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa Veli-Matti Kaijomaa Kalatalouspäällikkö Pohjois-Karjalan TE-keskus Suomen nykyinen kalastuslaki astui voimaan vuoden 1983 alusta. Tuolloin uudistuksen tavoitteena

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Onnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? Sipi Korkatti

Onnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee?  Sipi Korkatti 1 Onnistunut hanke Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? 2 Miksi seura on uuden tilanteen edessä? Jäseniltä / sidosryhmiltä / kumppaneilta on noussut tarve Halutaan kehittää uusia toimintamuotoja

Lisätiedot

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 1.11.2016 Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Rahoitettavat yrityshankkeet valitaan Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien valintakriteereiden perusteella.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Keskustelunavaus yhtiökokoukseen !

Keskustelunavaus yhtiökokoukseen ! Pelilippupooli Keskustelunavaus yhtiökokoukseen 16.2.2014 Kanavagolf Vääksy Oy, pelilipputyöryhmä - 9. helmikuuta 2014 1 Lähtökohta Viime vuosien kehitys golfosakkeen arvostuksessa ei luultavasti tyydytä

Lisätiedot

Saimaan Satamat Oy Satamatie 4 80220 Joensuu VENESATAMASÄÄNNÖT

Saimaan Satamat Oy Satamatie 4 80220 Joensuu VENESATAMASÄÄNNÖT Saimaan Satamat Oy Satamatie 4 80220 Joensuu VENESATAMASÄÄNNÖT Venesatamasäännöt koskevat kaikkia Saimaan Satamat Oy:n ylläpitämiä ja hallinnoimia venepaikkoja, niiden talvisäilytysalueita sekä kalastusvälinevajoja.

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt

Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt Orian Bondestam MMM/luonnonvaraosasto 1 Nykyinen säätely Silakan ja kilohailin kalastusta on säännönmukaisesti rajoitettu vuodesta 2001 alkaen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 (5) LIIKUNTAVIRASTO. Liikuntajohtaja (.2015) Helsingin kaupungin liikuntavirasto

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 (5) LIIKUNTAVIRASTO. Liikuntajohtaja (.2015) Helsingin kaupungin liikuntavirasto HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 (5) VUOKRASOPIMUS TMI MERCARTON KANSSA LAUTTASAAREN UIMARANNAN KIOSKI- JA VARASTOTILOISTA Sopimuksen numero Kaupungin päätös HEL 2015-000717 Liikuntajohtaja (.2015) Vuokra-alueen

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari 18.11.2010 Helsingissä Ajankohtaista asiaa julkisivurintamalta Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Käyttöikä ja kestävyys ovat julkisivun

Lisätiedot

Muistio Valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirastoa (LUOVA) valmisteleva ryhmä (LUOVAvalmisteluryhmä)

Muistio Valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirastoa (LUOVA) valmisteleva ryhmä (LUOVAvalmisteluryhmä) Muistio 1 (2) VM037:06/2016 VM/702/00.01.00.01/2016 22.11.2016 Valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirastoa (LUOVA) valmisteleva ryhmä (LUOVAvalmisteluryhmä) ASIA Perustettavan viraston nimi Valtion lupa-,

Lisätiedot