sen laitehankintojen tarveselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sen laitehankintojen tarveselvitys"

Transkriptio

1 Kiviniemen kalasataman huoltohallin ja sen laitehankintojen tarveselvitys joulukuu 2007

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3. HAASTATTELUN TULOKSET Kalastus Haukiputaalla 3.2 Kiviniemen kalahallin käyttäjät Kalasataman nykytila Henkilösuhteet haittaavat toimintaa satamassa Kalastuksen tulevaisuus Kiviniemessä Sataman kehittämistarpeet Sataman hallinnointi Sataman merkitys Kiviniemen kylälle 4 4. TULOSTEN TARKASTELUT Kiviniemen sataman kalastus tulevaisuudessa Kalasataman peruskorjaus Kalahallin hallinnon kehittäminen 6 5. KEHITTÄMISSUOSITUKSET Kalasataman peruskorjaaminen Kalahallin hallinnointi Kalastuksen ja kalanjalostuksen kehittäminen 8 1

3 1. JOHDANTO Haukipudas on yksi Perämeren rannikon perinteisimmistä ammattikalastuskunnista. Viimeisen 20 vuoden aikana ammattikalastus Haukiputaalla, kuten muualtakin Perämereltä, on vähentynyt rajusti. Kielteiseen kehitykseen on lukuisia syitä, mutta keskeisimmät ovat kalastuksen kustannusten nousu suhteutettuna kalan alkutuottajahintaan ja kalastusta piinaavaa hyljeongelma, joka vaikeuttaa perinteistä rannikkokalastusta, erityisesti verkkokalastusta. Nämä tekijät ovat johtaneet kalastuksen heikkoon kannattavuuteen, mikä on puolestaan aiheuttanut sen, että kalastajien lukumäärä on vähentynyt ja kalastajien keski-ikä noussut huolestuttavan korkeaksi. Samaan aikaan kun paikallinen pienimuotoinen rannikkokalastus on kärsinyt ongelmista, ovat Kiviniemen troolikalastusyhtiöt kehittäneet toimintaansa ja yritykset kalastavat tällä hetkellä merkittävän osan koko Suomen silakkasaaliista. Isot troolialukset kalastavat saaliinsa kokonaan Perämeren ulkopuolelta, pääasiassa Selkämereltä ja Suomenlahdelta. Haukiputaalla alukset ovat ainoastaan kesällä huoltoaikana. Trooliyhtiöitten ansiosta kalastuksella on edelleen merkitystä kunnalle työllistäjänä ja verotulojen tuojana. Kellossa toimii myös kaksi kalanjalostusyritystä, jotka työllistävät yhteensä kuusi henkilöä. Kalastajien ja Kalapuohi Ay:n Kiviniemen kalasatamassa harjoittama kalan myynti on alueella arvostettua ja tuo Kiviniemeen kalanostajia laajalta alueelta Oulun talousalueelta. Ongelmista huolimatta kalataloudella on siis Haukiputaalle ja erityisesti Kellon alueelle edelleen merkitystä. Kiviniemen ammattikalastuksella on vuosisataiset perinteet. Vielä 1900-luvun alkupuolella kalastus oli alueella pääelinkeino ja kalastuksen merkitys oli suuri vielä pitkälle 1900-luvun loppupuolelle. Myös kalasatamalla on pitkä historia. Vanhan kalasataman ensimmäisen aallonmurtajan rakentaminen aloitettiin vuonna 1948, mutta nykyaikaiseksi kalasatamaksi alue kehittyi vasta 1980-luvun lopulla, kun satamaan rakennettiin huoltorakennus, jossa on huoltotila, kylmiö, jäähilekone ja sosiaalitilat kalastajille. Kaikkiaan kalasatamassa on paikat noin 150 veneelle, tosin isoille kalastusaluksille paikkoja on varsin rajallinen määrä. Tällä hetkellä kalasatama on monilta osin heikossa kunnossa. Kalahalli on ränsistynyt ja siinä on vakavia elintarvikehygieniaan liittyviä puutteita. Kalahallin käytön jatkaminen edellyttääkin sataman peruskorjaamista. Sataman hallinnoinnista on vastannut Haukiputaan kunta, mutta käytännössä kunnalla ei ole ollut resursseja hoitaa tehtävää. Tämä on johtanut monenlaisiin ongelmiin sataman käytössä. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, että kannattaako Kiviniemen kalahallia peruskorjata ja toisaalta pohtia, että mihin suuntaan kalasataman toimintaa tulisi jatkossa kehittää. Tämä selvitys on tehty Haukiputaan Kehitys Oy:n toimeksiannosta Kainuun T&E keskuksen kalatalousyksikön myöntämällä KOR-rahoituksella. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Selvitys on toteutettu haastattelemalla kaikki Haukiputaan ja Oulun ammattikalastajat, muut Kiviniemen kalasataman käyttäjät ja valikoidusti muiden sidosryhmien edustajia. Kaikkiaan selvitykseen haasteltiin 33 henkilöä ja lisäksi on käyty lyhyempiä taustakeskusteluja noin 20 henkilön kanssa. Haastattelun tuloksia ja tausta-aineistoa hyödyntämällä on kirjoitettu kuvaus Kiviniemen kalasataman nykytilasta ja muodostettu analyysi sataman kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. 2

4 3. HAASTATTELUN TULOKSET Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry 3.1 Kalastus Haukiputaalla Kuten jo edellä todettiin, on Haukiputaan kunta edelleen merkittävä kalastuskunta, mutta suurin osa kunnan kalastajien saaliista kalastetaan eteläisemmiltä merialueilta. Tämän selvityksen mukaan haukiputaalaisten kalastajien Perämereltä saaman kalansaaliin määrä oli vuonna 2007 noin 616 tonnia ja saaliin arvo runsaat euroa. Todellisuudessa sekä saaliin määrä, että etenkin saaliin arvo on hieman edellä ilmoitettua suurempi, koska poikkeuksetta osa kalastajista ilmoittaa etenkin rantamyynnin osuuden saaliista todellisuutta pienempänä. Tähän viittaa myös se, ettei kaikkien haastateltujen kalastajien saalis ollut uskottava verrattuna kalastajien ilmoittamaan pyyntiponnistukseen Todennäköisesti Haukiputaan rannikkokalastuksen saaliin arvo ylittääkin euron rajan. Kalastuksen saaliista pääosa on pyydetty Kiviniemen kalasataman kalastajien toimesta. 3.2 Kiviniemen kalahallin käyttäjät Selvityksen perusteella Kiviniemen kalahallia käyttää säännöllisesti hieman yli 20 henkilöä. Lukumäärän arviointia vaikeuttaa se, että hallin vakituisen käyttäjäkunnan lisäksi satamassa käy satunnaisia jäänhakijoita ym. kulkijoita, eikä esimerkiksi jäähileen käyttöä kontrolloida käytännössä lainkaan. Hallin keskeisimpiä käyttäjiä on Kalapuohi ay, kalanjalostusyritys, joka on vuokrannut osan hallista Haukiputaan kunnalta oman toimintansa tarpeisiin. Luokan 1 ammattikalastajista hallia käyttää 8 henkilöä. Muita ammattikalastajarekisteriin kuuluvia kalastajia toimii satamassa 7 henkilöä ja rekisteriin kuulumattomia 8 henkilöä. Rekisteriin kuulumattomista henkilöistä osa harjoittaa satamassa pienimuotoista ammattimaista kalastusta ja/tai kotitarvekalastusta, mutta näiden lisäksi satamassa on toimijoita, jotka eivät kalasta lainkaan, vaan harjoittavat ainoastaan kalakauppaa joko satamasta ostetulla tai sataman ulkopuolelta tuodulla kalalla. Kalahallin käyttö on hyvin monitasoista. Osa sataman kalastajista käyttää hallia lähes ympäri vuoden perkuu- ja huoltotilana. Osa hakee ainoastaan jäitä, muttei käytä lainkaan muita hallin palveluita. Haastatteluissa kävi myös selväksi, että satamassa on käyttäjiä, jotka eivät maksa mitään maksuja ja joiden toiminta on muutenkin luonteeltaan sellaista, ettei se kuulu julkiseen kalasatamaan. 3.3 Kalasataman nykytila Noin puolet haastatelluista hallin käyttäjistä oli sitä mieltä, että nykyinen halli ja satama riittävät hyvin vastaamaan heidän käyttötarpeisiinsa. Toisaalta varsinkin ammattikalastajien mielestä satamassa olisi paljon parannettavaa. Nämä erot vastauksissa ovat hyvin ymmärrettäviä, koska on selvää, että mitä isompia kalamääriä käsitellään, niin sen tärkeämmäksi sataman työolosuhteet käyvät. Muutama haastatteluun vastannut henkilö oli myös sitä mieltä, että hallin toiminnan voisi lopettaa kokonaan. Kalasataman puolelta esiin nousivat kaikkein selvimmin sataman laitureiden heikko kunto ja sataman ahtaus. Sataman ahtaus tuli esiin useissa vastauksissa, tosin moni vastaaja kytki tämän yhteen sataman heikon hallinnoinnin kanssa. Moni oli sitä mieltä, että järjestelemällä sataman paremmin ja varaamalla satama nykyistä selvemmin ammattimaista kalastusta harjoittavien kalastajien käyttöön sataman tilat riittäisivät hyvin. Erityisesti vieraspaikkakuntalaisten, lähinnä oululaisten ammattikalastajien oikeudet 3

5 sataman käyttöön ovat epäselvät ja muutama vieraspaikkakuntalainen kalastaja toivoikin, että heille pystyttäisiin osoittamaan paikat satamasta kohtuullista korvausta vastaan. Isojen troolialusten omistajat toivoivat, että myös heille pystyttäisiin osoittamaan satamasta paikat kesähuoltoa varten, tällä hetkellä kaikki kiviniemeläisten troolialukset eivät mahdu satamaan, koska sataman sisääntuloaukko on liian matala ja laituritila ei riitä kaikille aluksille. Kalahallin varustus koetaan monilta osin puutteelliseksi. Kalahallin osalta esiin nousivat hallin ahtaus, vuotava katto, huonot sosiaalitilat, heikko hygieniataso, huonot kylmiötilat, puutteellinen jäähuolto ja heikosti toimiva viemäröinti. Hallin heikko varustetaso on johtanut siihen, että sataman käyttäjät ovat tuoneet halliin omaa kalustoaan ja tämän takia hallin yleisvaikutelma on ahdas ja sekava. 3.4 Henkilösuhteet haittaavat toimintaa satamassa Edellä esitettyjen, puhtaasti teknisten ongelmien lisäksi, sataman toimintaa häiritsevät myös tulehtuneet henkilösuhteet, jotka tuntuvat estävät järkevän yhteistyön harjoittamisen. Ongelmien keskeisin syy on sataman heikko hallinnointi, joka on aiheuttanut sen, että halliin ei ole syntynyt yhteisiä pelisääntöjä, joita noudattaa. Toisaalta valvonnan puute on myös mahdollistanut sen, että satamaan on tullut ylimääräisiä toimijoita. Kiviniemen kalasataman suurin vahvuus on poikkeuksellisen hyvät suoramyyntimarkkinat. Tällä sinällään kalasataman kilpailukykyä parantavalla tekijällä on ollut myös negatiivisia vaikutuksia. Kalastajien keskinäinen kateus on johtanut kalastajien kilpailuun asiakkaista ja ilmeisesti jossakin tapauksessa myös kalan hintojen polkemiseen. Tätä ongelmaa on korostanut se, että satamaan on tuotu välillä kalaa muista Perämeren satamista. Vaikka erimielisyydet eivät kosketa likikään kaikkia satamaa käyttäviä kalastajia, heijastuvat ristiriidat kaikkeen toimintaan satamassa ja ongelmat on saatava ratkaistua, jotta sataman toimintaa voidaan kehittää edelleen. 3.5 Kalastuksen tulevaisuus Kiviniemessä Suurin osa haastatelluista kalastajista näkee kalastuksen tulevaisuuden Kiviniemessä synkkänä, mutta lähes kaikki kuitenkin uskovat, että kalastus ja kalakauppa jatkuvat jossakin muodossa myös tulevaisuudessa. Toisaalta muutamat kalastajat uskovat vahvasti, että kalastusta on mahdollista kehittää, mikäli kalastuksen puitteet saadaan kuntoon. Erityisesti lähellä eläkeikää olevilla kalastajilla on hyvin heikko usko kalastuksen tulevaisuuteen, sen sijaan nuoremmilla kalastajilla tuntuu olevan enemmän uskoa kalastuksen jatkumiseen ja myös halua kehittää toimintaansa. Kiviniemen ammattikalastuksen suurimpina ongelmina nähdään hylkeet, kalastuksen heikko kannattavuus ja ongelmat sataman käytössä. Suurimpana myönteisenä asiana puolestaan nähdään sataman hyvä sijainti keskellä kasvavia markkinoita. Erityisesti kalan suoramyynnin kehittäminen ja kalanjalosteiden hyvä menekki ovat tekijöitä, joiden varaan kalastuksen kehittäminen nähdään mahdollisena. 3.6 Sataman kehittämistarpeet Suuri osa sataman kalastajista näkee kalahallin peruskorjauksen tai uuden kalahallin rakentamisen välttämättömänä, jotta kalastus voi jatkua Kiviniemessä. Toisaalta osa vastanneista vastustaa kaikkia investointeja satamaan. Keskeiset parannustarpeet ovat hallin sisätilojen remontointi, sekä kylmiön ja jäähilekoneen uusiminen. Jäähilekone nähdään tärkeänä koko kunnan kalastukselle, myös esimerkiksi Martinniemen kalastajilla on pulaa jäästä ja Kiviniemen jäähilekapasiteetin kasvattaminen auttaisi myös tähän ongelmaan. 4

6 Satama-alueen yleinen siisteys tulisi saada paremmaksi ja tähän liittyen satamaan tulisi löytää ratkaisu jätekalan säilyttämiseen ja varastotilaa mm kalalaatikoille. Lisäksi yksittäiset kalastajat toivoivat elintarvikekalan pakastusmahdollisuutta satamaan. Sataman osalta kalastajat toivoivat, että venelaiturit kunnostettaisiin. Erityisesti isoille troolareille sataman suuaukon syvyys ja riittävä laituritila ovat tärkeitä. Myös vesi- ja sähköpisteiden tekeminen laitureilla olisi tarpeen. Satamaan toivottiin myös pientä hiab tyyppistä nosturia kalastusvälineiden liikuttelemista varten. Sataman yleisessä siisteydessä on paljonkin toivomisen varaa ja ylimääräinen romu halutaan pois sataman nurkista. Useat sataman käyttäjät totesivat, että kalastajien välinen yhteistyö on saatava satamassa kuntoon. Tähän yhtenä ratkaisumallina nähtiin se, että sataman suoramyynti keskitettäisiin yhdelle luukulle, jolloin kalastajille saataisiin yhteinen intressi, jonka puolesta toimia ja samalla saataisiin ylimääräiset toimijat pois satamasta. 3.7 Sataman hallinnointi Sataman nykyiset käyttäjät pitivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kunnallisesti hallinnoitua kalasatamaa parhaana vaihtoehtona tulevaisuudessakin. Ainoastaan neljä vastaajaa piti osuuskuntaa tai muuta käyttäjien omaa hallintomallia kunnallista satamaa parempana vaihtoehtona. Sen sijaan useat vastaajat olivat sitä mieltä, että käyttäjien tulee ottaa nykyistä enemmän vastuuta hallin käytöstä. Samoin lähes kaikki vastaajat ilmoittivat olevansa valmiit maksamaan hallin käytöstä omalta osaltaan. 3.8 Sataman merkitys Kiviniemen kylälle Liki kaikki haastatellut henkilöt ja sidosryhmät pitivät Kiviniemen kalasatamaa keskeisen tärkeänä kylän imagolle ja ilmapiirille. Kalastus, kalan suoramyynti ja Kalapuohin toiminta saivat kiitosta lähes kaikilta vastanneilta. Kalasatamaa kohtaan ei tullut eri sidosryhmiltä juurikaan negatiivista palautetta. Moni vastaaja toki totesi, että kalasatama on välillä epäsiisti, mutta ongelmaa ei pidetä kovin vakavana. Kalasatamaa arvostetaan paikallisella tasolla ja moni vastaaja ilmaisikin huolensa kalastusperinteen jatkumisen puolesta. Useat vastaajat toivoivat, että jos kalasatamaa lähdetään uudistamaan, niin sataman ulkoilme ja tunnelma tulisi pysyä ennallaan, modernia tuotantolaitosta ei alueelle haluta. Jakokunnan jäsenten oikeus venepaikkaan nousi myös esille haastatteluissa, tästä vanhasta oikeudesta ei haluta luopua. 4. TULOSTEN TARKASTELUT 4.1 Kiviniemen sataman kalastus tulevaisuudessa Selvityksen tulosten perusteella Kiviniemen ammattikalastuksen kuva on hyvin samankaltainen kuin koko Perämerellä. Kalastuksen kulujen nousu on syönyt kalastuksen kannattavuutta ja hyljeongelma rassaa kalastusta pahasti. Kalastajien keski-ikä on erittäin korkea, noin kuusikymmentä vuotta, mutta toisaalta satamassa toimii muutamia kalastajia, joilla kalastusvuosia on vielä paljon jäljellä. Lisäksi alueella on varsin aktiivista vapaa-ajan kalastusta. Kalastajien suhtautuminen ammattimaisen kalastuksen tulevaisuuteen on osittain alistunutta, mutta se on ymmärrettävää, kun ottaa huomioon sen rajun rakennemuutoksen, minkä kalastuselinkeino on kokenut viimeisen 15 vuoden aikana. Se missä Kiviniemen kalasatama eroaa kaikista muista Perämeren satamista, ehkä Raahen Lapaluotoa lukuun ottamatta, on sen loistava sijainti keskellä kasvavia 5

7 markkinoita. Kalastajien rantamyynnissä kalasta saama hinta on aina tukkuhintaa korkeampi ja kalastuksen jatkuminen Kiviniemessä on tulevaisuudessa pitkälti sen varassa, että miten sataman kalastajat osaavat hyödyntää nämä lähimarkkinansa. Jotta sataman kalastusta pystytään kehittämään, tarvitsee se riittävän määrän toimijoita. Tämän vuoksi kalastuksen kehittämiseen tulee pyrkiä sitouttamaan niin päätoimiset, kuin sivutoimisetkin kalastajat. Ei ole myöskään mitään syytä rajata hallin mahdollisten käyttäjien joukosta esimerkiksi oululaisia kalastajia, kun kalastajat tulevaisuudessa joka tapauksessa vähenevät. Kalastajien kalastus täytyy saattaa samalle viivalle ja tässä tehokkain tapa on ohjata kalastajat yhteistyöhön kalan suoramyynnin järjestämisessä. Tällä saadaan myös kitkettyä pois harmaata taloutta ja ylimääräiset toimijat pois satamasta. Ammattikalastuksen kannattavuus on tällä hetkellä heikolla tasolla, eikä asiaan ole tulossa kovin nopeaa korjausta. Siksi olisi epärealistista odottaa, että myöskään Kiviniemessä tapahtuisi kovin nopeaa käännettä parempaan. Pitkällä tähtäimellä kalastuksen näkymät ovat kuitenkin hieman nykyistä paremmat, elintarvikkeiden hinnan nousu ja erityisesti viljelykalan rehun hinnan nousu tulevat jollakin aikajänteellä heijastumaan myönteisesti myös kalastetun kalan hintaan ja kysyntään. Samoin ihmisten tietoisuus kalaruuan terveellisyydestä ja yleinen kiinnostus kalaan lähiruokana parantaa nimenomaan Kiviniemen tapaisten alkutuotantopaikkojen menestymisen mahdollisuuksia. Lisäksi tulevan ohjelmakauden kalastuksen tuet sopivat erittäin hyvin juuri Kiviniemen kalastuksen kehittämiseen, mm tuet hylkeenkestäviin rysiin ja kannustimet kalastajien yhteistyön lisäämiseksi ovat juuri sen tyyppisiä toimia, jotka sopivat Kiviniemen olosuhteisiin hyvin. Kalastuksen tulevaisuus on Kiviniemessäkin epävarma, mutta mahdollisuudet ovat paremmat kuin missään muualla Perämeren rannikolla. 4.2 Kalasataman peruskorjaus Kiviniemen Kalasataman halli on monilta osin heikossa kunnossa ja peruskorjauksen tarve on ollut olemassa jo pitkään, mutta tilanne on tullut akuutiksi uusien hygieniamääräysten johdosta. Elintarvikelaki (23/2006) tuli voimaan Elintarvikelaki kattaa kaikki elintarviketuotannon vaiheet alkutuotannosta kuluttajalle luovuttamiseen saakka. Lain mukaan elintarvikehuoneistojen täytyy hyväksyttää toimintansa terveystarkastajalla. Voimassa olevan hygienialain nojalla hyväksyttyjen laitosten tulee hakea uudelleen hyväksymistä mennessä. Nykyisellään Kiviniemen Kalasataman hallia ei tulla hyväksymään elintarvikehuoneistoksi, joten ammattikalastajien kalan käsittely ja elintarvikekalan säilyttäminen hallissa päättyy siihen. Myös Kalapuohi ay joutuu lopettamaan toimintansa hallissa, koska vaikka Kalapuohi toimii kalahalliin itse rakentamissaan tiloissa, käy myös näissä tiloissa toimiminen mahdottomaksi, koska niistä on suora yhteys kalahalliin. Käytännössä hallia pystyy siis jatkossa käyttämään ainoastaan välineiden huoltoon ja harrastuskalastuksen tukikohtana. Kalasataman keskeiset korjaustarpeet tulivat hyvin esille jo haastattelujen tuloksissa, eli itse hallissa keskeisimmät korjaustarpeet ovat rakennuksen katon korjaaminen, sisäpintojen uusiminen, sosiaalitilojen remontointi, viemäröinnin parantaminen, sekä kylmiön ja jäähilekoneen uusiminen. Näiden lisäksi tarkasteluun joutuvat esimerkiksi ovien sijainnit, käsienpesupisteet, hallin mahdollinen osastoiminen väliseinien avulla yms. elintarvikehygieniaan vaikuttavat yksityiskohdat. Laiturien osalta kyseeseen tulee lähinnä laiturien kunnostaminen, sekä vesi- ja sähköpisteiden tekeminen. Lisäksi jätekalan käsittely on ratkaistava jollakin tavalla. Mahdollisia parannustarpeita voi tulla rakennuksen kuntotarkastuksessa esiin muitakin. Joka tapauksessa kyse on varsin mittavasta 6

8 saneerauksesta, joten myöskään kokonaan uuden hallin rakentaminen ei ole pois suljettu vaihtoehto. Tosin saneeraaminen vaikuttaa kustannussyistä realistisemmalta vaihtoehdolta. Investointipäätöstä tehtäessä joudutaan arvioimaan, että mikä on kalastuksen merkitys alueella perinteenä, sekä elinkeinona suoraan ja epäsuorasti. Kiviniemen Kalasataman työllistävyysvaikutus on tällä hetkellä noin viisi miestyövuotta, jos huomioidaan kalanjalostuksen ja ammattikalastuksen (1-lk kalastajien) tuottama työmäärä. Vaikuttaa todennäköiseltä, että nämä työpaikat pystyään hallin remontoinnin avulla säilyttämään jatkossakin, mutta varmaa se ei ole. Sen sijaan on varmaa, että kalahallin sulkeminen aiheuttaa Kiviniemen kalasataman ammattikalastuksen loppumisen kokonaan. Ammattikalastus ei voi nykyaikana toimia ilman kalasatamaa ja kalahalli on toiminnalle välttämätön. Mikäli satamassa ei ole elintarvikehuoneistoksi hyväksyttyä tilaa, eivät kalastajat saa myydä saalista lainkaan kalatukkuun tai kalanjalostajille, mikä jo sinällään estää ammattikalastuksen harjoittamisen kokonaan. 4.3 Kalahallin hallinnon kehittäminen Kiviniemen kalahallin hallinnointi on ollut kunnan vastuulla, mutta kunnan resurssit eivät ole käytännössä riittäneet asian hoitamiseen edes tyydyttävästi, vaan sataman hallinnointi on ollut erittäin huonolla tolalla. Tämä on aiheuttanut kustannuksia kunnalle ja epäselvyyttä sataman käyttäjille. Jotta kalasataman käyttö voi jatkua, tulee sataman hallinnointi saattaa kuntoon. Tähän on käytännössä kolme vaihtoehtoa: 1. Sataman jatkaminen kunnallisena kalasatamana, jolloin kunta lisää resursseja sataman hoitoon. 2. Kalastajat ottavat sataman hoitaakseen jonkin yhteisen organisaation kautta (osuuskunta, osakeyhtiö, kalastajainseura). 3. Sataman yksityistäminen, jolloin joku yksittäinen yrittäjä ottaa sataman hoitaakseen. Pääosa Suomen julkisista kalasatamista on edelleen kunnan hoitamia kalasatamia, mutta tällaisten satamien osuus vähenee koko ajan. Kiviniemen sataman käyttäjien mielestä sataman pysyminen kunnallisena kalasatamana olisi paras vaihtoehto, mutta käytännössä tämä ei ole realistista. Kunnan tuki satamalle on jatkossakin tärkeää, mutta on erittäin epätodennäköistä, että olisi kunnan intresseissä suunnata kalasataman hallintoon nykyistä enemmän resursseja. Lisäksi kunnallisen kalasataman haasteena on saada käyttäjät ottamaan itse vastuuta sataman käytöstä, kuten paikkojen kunnossapidosta, energiansäästöstä ja muista sataman ylläpitokustannuksiin vaikuttavista tekijöistä. Tähän tosin auttaisi, jos kunta pystyisi nimeämään sataman käyttäjistä vastuuhenkilön, joka huolehtii sataman asioista ja tarvittaessa toimii kunnan ja kalastajien välisenä linkkinä ongelmia ratkottaessa. Puhtaasti kunnalliselta pohjalta toimivan kalasataman vaihtoehtona käytetään usein mallia, jossa kunta hoitaa sataman hallinnon ainoastaan toimistotöiden osalta, eli esimerkiksi laskutuksen, venepaikkalistat jne., mutta sataman käytännön toimista kalastajat ottavat täyden vastuun. Tällaisia satamia on Perämeren rannikolla useita, esimerkiksi Hailuodon Marjaniemi ja Lohtajan Ohtakari. Näissä molemmissa vastuutahona toimii paikallinen kalastajainseura, joka jakaa tehtävät edelleen. Edellä mainituissa esimerkeissä järjestelmä toimii verrattain hyvin, mutta Kiviniemen kalastajien keskinäinen eripuraisuus tekee mallin toimimisen epävarmaksi. Kiviniemessä ei myöskään ole toimivaa kalastajainseuraa tms. valmista organisaatiota, jolle sataman hallinto siirtyisi. Lisäksi kunnan näkökulmasta 7

9 ongelmallista on, että tässä mallissa kustannusvastuu jää edelleen kunnalle, joskin yleensä sataman käyttökulut pienenevät verrattuna puhtaaseen kunnalliseen kalasatamaan. Kokonaan kalastajien omalla vastuulla olevia julkisia kalasatamia on koko Suomessa vain muutamia. Perämerellä ainoa on Raahen Lapaluoto, jossa sataman hallinnointia hoitaa Raahen Siikaosuuskunta. Raahen esimerkissä kaupunki on huolehtinut pääosasta satamaan tehdyistä investoinneista, minkä jälkeen satama on siirretty kokonaisuudessaan vuokrasopimukselle Raahen Siikaosuuskunnan hoidettavaksi. Vuokrasopimuksessa on myös sovittu sataman yleisistä käyttöehdoista, eli esimerkiksi muiden kuin osuuskuntaan kuuluvien ammattikalastajien asema on turvattu vuokrasopimuksen ehdoissa. Tällainen toimintamalli on kunnan näkökulmasta hyvä, koska vuotuisia käyttökuluja satamasta ei tule lainkaan ja osuuskunnan hallista kunnalle maksama vuokra kattaa vähitellen kunnan investointeihin käyttämää panostusta. Osuuskunnan vaihtoehtona voisi olla myös esimerkiksi kiinteistöosakeyhtiö, jolloin kunta voisi säilyä osakkaana satamassa ja siten säilyttää puhevallan satamaan liittyvissä asioissa. Edellä kuvatun hallintomallin hyvinä puolina ovat ehdottomasti kalastajien vahva sitoutuminen sataman hoitoon ja yleensä myös kalastajien oman työpanoksen hyödyntäminen sataman hoidossa, mikä laskee selvästi sataman käyttökustannuksia. Yksityisiä kalasatamia on muutamia eteläisessä Suomessa. Kokemukset yksityisistä kalasatamista ovat pääosin huonoja. Kalastajien hallinnoimaan satamaan verrattuna ratkaiseva ero on siinä, ettei sataman ylläpidossa ole yleensä käytettävissä kalastajien omaa talkootyöpanosta, jolloin sataman ylläpitokustannukset ja sitä kautta käyttömaksut nousevat korkeiksi ja/tai sataman palvelut heikkenevät. Kalasataman ylläpito on yleensä liiketaloudellisesti kannattamatonta, mistä johtuen kalasatamien toiminnassa on yleensä mukana yleishyödyllisen toiminnan piirteitä. 5. KEHITTÄMISSUOSITUKSET 5.1 Kalasataman peruskorjaaminen Selvityksen perusteella Kiviniemen kalasatama tulee uudistaa vastamaan nykyaikaiselle kalasatamalle asettuja vaatimuksia. Vaikka suuri osa kalastajista on ikääntyneitä, toimii satamassa useita kalastajia, joilla on vielä runsaasti kalastusvuosia jäljellä. Kiviniemen edustalla on hyvät kalavedet ja lähialueella kasvavat markkinat kalalle. Sataman ammattikalastuksen ja kalanjalostuksen työllistävyysvaikutus on noin viisi miestyövuotta ja on todennäköistä, että satamauudistuksen avulla nämä työpaikat pystytään turvaamaan niin, että tulevaisuudessa työllistävyysvaikutus pysyy nykyisellä tasolla. Alueen kalanjalostusta kehittämällä ja ehkä myös kalastusmatkailun avulla sataman työllistävyysvaikutus voi olla jatkossa nykyistä suurempikin. Haukiputaan kunnalle Kiviniemen kalasatama on merkittävä käyntikortti ja alueen asukkaille satama on tärkeä. Kalasatama ei voi tulevaisuudessa toimia ilman kalankäsittelytilaa, joten kalahallin toiminnan loppuminen johtaa hyvin nopealla aikajänteellä ammattikalastuksen loppumiseen Kiviniemestä. Näillä perustein olisi toivottavaa, että kalasatama jatkaisi toimintaansa myös tulevaisuudessa ja tämä edellyttää sataman ja kalahallin peruskorjausta. Myös uuden kalahallin rakentamisen kustannukset kannattaa selvittää vaihtoehtona vanhan hallin remontoinnille. On kuitenkin korostettava, että vaikka Kiviniemen mahdollisuudet vaikuttavat hyviltä, on investoinnissa myös riskinsä, eikä varmoja takeita kalastuksen jatkumiselle alueella voi antaa. 8

10 5.2 Kalahallin hallinnointi Kalahallin hallinnointimallit on käyty läpi edellä ja lopullinen hallintomalli täytyy ratkaista eri sidosryhmien välisessä neuvottelussa, joten tässä vaiheessa on turha antaa suosituksia siitä, että millaisen uuden hallintomallin tulisi olla. Seuraavaan on kuitenkin kerätty muutamia reunaehtoja, jotka tulee huomioida sataman hallinnointia kehittäessä: Mallin on oltava sellainen, että sitouttaa kalastajat huolehtimaan satamasta nykyistä paremmin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallintomallista riippumatta kalastajien tulee ottaa osaltaan myös taloudellinen vastuu sataman käytöstä. Kalahallin käytön kontrolli täytyy saattaa oikealle tasolle, ylimääräiset henkilöt pois hallista ja maksujen keruu kuntoon. Kalahallin käyttäjien tulee kuulua ammattikalastajarekisteriin ja suorittaa hygieniaosaamistodistus. Ainoastaan tällaisille kalastajille voi myöntää oikeuden käyttää kalahallia jatkossa Kalasatamaa voivat käyttää myös kotitarvekalastajat, kuitenkin venepaikkojen jaossa 1 luokan ammattikalastajien tulee olla aina etusijalla. Venepaikkojen jaossa täytyy kuitenkin huomioida myös kunnan ja jakokunnan välisen vuokrasopimuksen ehdot, kuten myös se, että monilla sataman käyttäjistä on alueella omat venelaiturit. Kalan suoramyynnille tulee osoittaa erillinen yhtenäinen alue kalasataman alueelta. Muualta satamasta suoramyynti on kiellettävä. Suoramyyntioikeus satama-alueella tulee rajata ainoastaan kohdassa 1 tarkoitetuille ammattimaisille kalastajille ja muille sellaisille laillisesti toimiville yrittäjille, joilla kunnan tai sataman muun hallinnoijan lupa ko. toimintaan. Vielä parempi vaihtoehto olisi jos kalastajat pystyisivät sopimaan suoramyynnin keskittämisestä yhteen yhteiseen myyntipisteeseen Kalastuksen ja kalanjalostuksen kehittäminen Kivinimen kalastuksen ja kalanjalostuksen kehittäminen on ajankohtaista ainoastaan, jos sataman puitteet saadaan kuntoon. Kehittämisen lähtökohtana tulee olla kuluttajalähtöisyys ja sopeutuminen vallitseviin olosuhteisiin. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa keskittymistä Kiviniemen vahvuuksiin, eli paikallisen kalakaupan kehittämiseen edelleen. Perinteisten saalislajien, eli muikun, lohen ja siian lisäksi kasvavat ahvenkannat tulee hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Koska Kiviniemen kalastuksen tulevaisuus kytkeytyy voimakkaasti suoramyyntiin asiakkaille, täytyy kala saada sellaiseen muotoon, kuin kuluttaja sen haluaa. Tässä jalostus ja muikun osalta koneellinen perkaaminen nousevat avainasemaan. Pyöreän tuoreen kalan myynnin lasku on ehkä hidastumassa, mutta todellinen kasvu potentiaali on jalostetussa kalassa, tämän jo Kalapuohin nykyinen toiminta näyttää. Olisikin toivottavaa, että sataman kalanjalostustoiminta laajenisi nykyisestä ja myös kalastajat ottaisivat toimintaan osaa. Tällöin Kiviniemi kalasatama voisi tuottaa merkittävän määrän monipuolisia kalatuotteita paikalliseen kulutukseen ja myös palvella alueella liikkuvia matkailijoita. Kuten jo edellä mainittiin, on toiminnan kehittäminen kuitenkin täysin kiinni toimintaolosuhteiden kuntoon saattamisessa ja yritystoiminnan kehittäminen voi käynnistyä vasta, kun varmuus sataman saneerauksesta on saatu. Sinällään tulevan ohjelmakauden Euroopan Kalatalousrahaston tukipolitiikka sopii erinomaisesti juuri Kiviniemen sataman kalastuksen kehittämiseen, mikä antaa hyvät valmiudet kehittää toimintaa satamassa edellyttäen, että sataman peruskorjaus toteutuu. 9

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

PERÄMEREN RANNIKON KALASATAMAT NYKYTILA - KEHITTÄMISTARPEET

PERÄMEREN RANNIKON KALASATAMAT NYKYTILA - KEHITTÄMISTARPEET PERÄMEREN RANNIKON KALASATAMAT NYKYTILA - KEHITTÄMISTARPEET Nouseva Rannikkoseutu ry Nouseva Rannikkoseutu ry Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry 2010 PERÄMEREN RANNIKON KALASATAMAT NYKYTILA - KEHITTÄMISTARPEET

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO

SAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO 1 (5) LIITE 1 30.12.2009 0620-D3757 SAVITAIPALEEN KUNTA Kyselyjä lähetetty 250 kpl Kyselyyn vastanneita 6 kpl Vastausprosentti 18 % 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista edustaa veneilytilannettanne parhaiten?

Lisätiedot

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ryhmätyön 8.10.2015 tulos Hanke on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama KALASTUKSEN INNOVAATIO- OHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa

Lisätiedot

Perämeren rannikon kalatalousohjelma 2008-2013

Perämeren rannikon kalatalousohjelma 2008-2013 Perämeren rannikon kalatalousohjelma 2008-2013 Tornio Kemi Simo Kuivaniemi Ii Oulu Siikajoki Raahe Lumijoki Pyhäjoki Kalajoki Himanka Kokkola Nouseva Rannikkoseutu ry Pyhäjärvi Nouseva rannikkoseutu ry

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaiskatsaus

MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM/LVO Risto Lampinen Tiedotus- ja koulutusristeily ammattikalastajille 2016 3.-4.2.2016, Turku 15.3.2016 1 Esityksen sisältö Uusi kalastuslaki ja asetus ammattikalastuksen näkökulmasta

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK 24.1.2013 24.1.2013 Kalastuslupajärjestelmä Alle 18-v. ja yli 65 v. 18-64-vuotiaat ONKIMINEN JA maksuton oikeus

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä KEHRA: koulutusristeily 9.2. 2011 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut 2/18/11 1 ammattikalastaja Lisää viraston

Lisätiedot

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella

Lisätiedot

HE 130/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia.

HE 130/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.03.2013 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Ammattikalastus 2015. Suomen ammattikalastajaliitto Ry

Ammattikalastus 2015. Suomen ammattikalastajaliitto Ry Ammattikalastus 2015 Raportti merialueen ammattikalastajien näkemyksistä ammatin tulevaisuudesta Suomen ammattikalastajaliitto Ry Finlands Yrkesfiskarförbund RF Ammattikalastus 2015 Sisältö Suomen ammattikalastajaliitto

Lisätiedot

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin. IQF- Vesanto sijainti: Irtopakastuslaitos sijaitsee Pohjois-Savossa Vesannon taajamassa sijaitsevan kala-aseman yhteydessä. Hallinnoijana toimii kalastajien omistama Vesannon Kala Osk. Irtopakastamon naapurissa

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 61/2015. Kalatalouden toimialakatsaus 2015. Heidi Pokki, Jari Setälä ja Jarno Virtanen

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 61/2015. Kalatalouden toimialakatsaus 2015. Heidi Pokki, Jari Setälä ja Jarno Virtanen Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 61/2015 Kalatalouden toimialakatsaus 2015 Heidi Pokki, Jari Setälä ja Jarno Virtanen Kalatalouden toimialakatsaus 2015 Heidi Pokki, Jari Setälä ja Jarno Virtanen Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kalafoorumi 25.1.2012. YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet

Kalafoorumi 25.1.2012. YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet Kalafoorumi 25.1.2012 YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet Jarmo Vilhunen Neuvotteleva virkamies Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto EU:n valvontajärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA???

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? Lähde:http://www.ruukki.com/www/corporate.nsf/Documents/92D7D182 B29B5FFFC22576C800378C8B?OpenDocument&lang=2 Rautaruukin tulo Raaheen 60-luvun alussa synnytti

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011 Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät Jouni Pennanen 4.11.2011 Lämpöyritykset Suomessa Lämpöyritykset Suomessa Ilmastosopimuksen tavoitteet Kioton sopimus velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään 5,2

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?

Lisätiedot

Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020

Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020 Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020 Elinkeinokalatalouden paikallinen kehittäminen Perämeren rannikolla Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys Jomma ry Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto

Lisätiedot

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden

Lisätiedot

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,

Lisätiedot

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Gaia Consulting Oy 15.12.2014 1 Gaia 22 January 2015 Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Lämmön

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu 22.2.2016

Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu 22.2.2016 Ympäristöterveyskeskus YHTEENVETO Terveydensuojelu 22.2.2016 KALAN JÄLJITETTÄVYYS MYYNTITISKEISSÄ 2015 Johdanto Kalan jäljitettävyys myyntitiskeissä 2015 oli Kanta- ja Päijät-Hämeen valvontayksiköiden

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa AALTO YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 1 (8) TALOUDEN JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Lisätiedot

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Timo Heinonen Hallituksen puheenjohtaja, Vesilaitosyhdistys Toimitusjohtaja, HS-Vesi 16.12.2011 1 Timo Heinonen, HS-Vesi, VVY Esityksen sisältö Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2015 - Muutosten vuosi - 5.2.2015 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto 10.2.2015

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ!

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! HENRI PIKKARAINEN p. 044 520 7709 & KIRSI HUOTARI p. 050 547 6566 Miksi Lähiruokadiili? Lähiruokadiili tarjoaa mahdollisuuden ostaa lähiruokaa suoraan tuottajalta.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA 2014-2020

PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA 2014-2020 PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA 2014-2020 Oulun Seudun Leader Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry Perämeren rannikon kalatalousryhmä Luonnos 10.6.2014 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 TOIMINTA-ALUE

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT

KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT Kauppakeskusmarkkinointi kauppakeskusjohdon näkökulmasta Kauppakeskuksen yrittäjäyhdistyksen toiminta / kauppakeskus markkinointi Vaihtoehtoinen malli kauppakeskuksen

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY OULUN KARHUNKEDONTIE

KIINTEISTÖ OY OULUN KARHUNKEDONTIE KIINTEISTÖ OY OULUN KARHUNKEDONTIE Karhunkedontie 9, 90420 OULU HALLITILAA SÄILYTTÄMISEEN, HARRASTAMISEEN JA YRITTÄMISEEN MYYNTIESITE 12.6.2012 KARHUNKEDONTIEN HALLITILOISSA SÄILYTÄT OMAISUUTTASI HUOLETTOMASTI

Lisätiedot

Liite Lii nro 2/17.11.2004 66 Muutettu 19.10.2005 75

Liite Lii nro 2/17.11.2004 66 Muutettu 19.10.2005 75 Liite Lii nro 2/17.11.2004 66 Muutettu 19.10.2005 75 VENEPAIKKOJEN VUOKRAUSSÄÄNNÖT, PIENVENESATAMASÄÄNNÖT JA KARTAT Muutettu 19.10.2005 75 Hyväksytty liikuntalautakunnassa 17.11.2004 66 KIRKKONUMMEN KUNNAN

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategiassa Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4. Ruka Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto MAAKUNNALLINEN BIOTALOUDEN

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Ajankohtaista kalamaailmasta. Ylitarkastaja Carmela Hellsten

Ajankohtaista kalamaailmasta. Ylitarkastaja Carmela Hellsten Ajankohtaista kalamaailmasta Ylitarkastaja Carmela Hellsten Alkutuotanto Alkutuotanto kalan kasvatus kalastus kalan perkaaminen aluksella alkutuotannon tuotteiden toimittaminen ensimmäiseen elintarvikehuoneistoon

Lisätiedot