DEHKO-raportti 2003:1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DEHKO-raportti 2003:1"

Transkriptio

1 DEHKO-raportti 2003:1 Täydennyskoulutuksen lisääminen ja kehittäminen vastaus Dehkon haasteisiin? Outi Himanen Pirjo Ilanne-Parikka 1

2 Täydennyskoulutuksen lisääminen ja kehittäminen vastaus Dehkon haasteisiin? Outi Himanen, Pirjo Ilanne-Parikka. DEHKO-raportti 2003:1. Suomen Diabetesliitto ry, 2003 TIIVISTELMÄ Terveydenhuollossa työskentelevien tehtävänä on edesauttaa diabeteksen ehkäisyä ja vastata diabetesta sairastavien asianmukaisesta hoidosta sekä hoidonohjauksesta osana omaa työtään. Erityisesti perusterveyden- ja työterveyshuollon vastuu ja osaaminen korostuvat tulevaisuudessa, koska diabetesta sairastavien määrä lisääntyy ja väestö ikääntyy. Yhä laajemman työntekijäjoukon diabetekseen liittyvä osaaminen on turvattava. Varsinaisten diabetesvastuuhenkilöiden tehtävät tulevat painottumaan aikaisempaa enemmän myös konsultointiin, suunnitteluun, koordinointiin, tiedottamiseen, laadunvalvontaan sekä juuri kouluttamiseen. Potilaan hyvä hoito ja oma ammatillinen kehittyminen edellyttävät terveydenhuollon työntekijöiltä jatkuvasti uusien tietojen ja taitojen omaksumista ja tähän tarvitaan järjestelmällistä täydennyskoulutusta. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (Dehko) yksi avaintoimenpide on diabetestietouden lisääminen kaikilla terveydenhuollon sektoreilla. Tavoitteen toteuttamiseksi on tässä raportissa kuvattu nykyisiä täydennyskoulutuksen haasteita, nykyisiä diabetestyön kouluttautumismahdollisuuksia sekä terveydenhuollon ammattilaisten näkemiä koulutustarpeita ja ajatuksia diabetestyön koulutuksen kehittämiseksi. Kyselyn pohjalta tehdyn raportin tavoite on käynnistää keskustelu ja johtaa eri tahoja yhteistyöhön, jotta Dehkon avaintoimenpide 9 saataisiin käytäntöön. Kyselyyn vastasi 70 terveydenhuollon eri sektorilla toimivaa ammattilaista: lääkäreitä, hoitajia, ravitsemusterapeutteja sekä jalkojenhoitajia ja jalkaterapeutteja. Tällä hetkellä diabetestyön koulutusta järjestävät useat tahot. Tarjolla on hyvin päivittävää koulutusta diabetestyön asiantuntijoille sekä hyvät perustiedot omaaville. Vähemmän on tarjolla pysyttävää koulutusta, jossa asteittain mahdollistuisi diabetestyössä tarvittavien taitojen kehittäminen työtehtävien edellyttämälle tasolle. Kouluttautumistarpeita on kyselyn perusteella diabetestyössä paljon. Ne kohdistuvat tietoon ja osaamiseen sekä moniammatillisen yhteistyön ja toimintamallien kehittämiseen. Koulutusta tarvitaan myös tukemaan työssä jaksamista, herättämään mielenkiintoa diabetestyöhön ja tuomaan esille diabetestyön tärkeys niin diabetesta sairastavan hyvän terveyden ylläpitämisessä kuin yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten vähentämisessä. Koulutusta tulee järjestää aikaisempaa enemmän paikallisesti ja organisaatioiden sisällä, mutta myös alueellisesti ja valtakunnallisesti. Koulutusta olisi oltava tarjolla kullekin ammattiryhmälle erikseen. Myös eri työpisteissä toimiville tulisi olla aikaisempaa enemmän kohdennettua koulutusta. Lisäksi tarvitaan moniammatillista koulutusta. Tiimioppimisen tai oppivan organisaation periaatteella toteutettavalle koulutukselle on selkeästi tarvetta. Koulutusta järjestettäessä erityishuomiota toivotaan kiinnitettävän osallistujien odotuksiin ja työstä nouseviin tarpeisiin sekä tiedon ja osaamisen lähtötasoon. Myös erilaisten opetusmenetelmien hyödyntäminen ja kouluttajan ammattitaito, erityisesti käytännön diabetestyön tuntemus, merkitsevät paljon. Diabetesta sairastavan hyvä omahoito edellyttää, että hän tietää, osaa ja jaksaa soveltaa hoitoaan arkipäivän muuttuvissa tilanteissa. Oikein räätälöity hoito, asiakaslähtöinen jatkuva hoidonohjaus ja väestön terveiden elintapojen edistäminen ovat avainasemassa diabetesta sairastavan hyvän terveyden ylläpitämiselle, omahoidon toteutumiselle sekä diabeteksen ennaltaehkäisylle. Täydennyskoulutus diabetestyössä on haasteiden edessä. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 1. JOHDANTO DIABETES JA DEHKO. 4 Diabetes sairautena ja miksi sitä kannattaa hoitaa.. 4 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (Dehko) asettaa haasteita terveydenhuollon koulutukselle 5 3. TÄYDENNYSKOULUTUKSEN LISÄÄMINEN JA KEHITTÄMINEN VASTAUS DEHKON HAASTEISIIN? 6 Täydennyskoulutus on osa aikuiskoulutusta 6 Ammatillinen täydennyskoulutus tulevaisuuden terveydenhuollossa 7 Täydennyskoulutus ja omaehtoinen opiskelu diabetestyössä 8 4. KOULUTUSSELVITYKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. 12 Kyselyn toteutus KOULUTUSSELVITYKSEN TULOKSET.. 13 Vastaajien kuvauksia saamastaan diabetestyön täydennyskoulutuksesta ja kouluttajatahoista.. 15 Vastaajien koulutustarpeet diabetestyössä 16 Vastaajien näkemyksiä diabetestyön täydennyskoulutuksen kehittämisestä POHDINTAA KYSELYSTÄ NOUSSEITA AJATUKSIA PÄHKINÄNKUORESSA TOIMENPIDE-EHDOTUS. 34 Lähteet 35 Liitteet. 37 3

4 1. JOHDANTO Diabetes on maailmanlaajuinen kansanterveysongelma ja diabeetikoiden määrä lisääntyy nopeasti. Ellei diabeteksen ehkäisyyn kyetä vaikuttamaan, Suomessa arvioidaan olevan vuonna 2010 yli diabeetikkoa. Diabeteksen tehokas hoito on lisäsairauksien sekundaari preventiota ja parantaa diabeetikoiden elämänlaatua, toimintakykyä, elämän ennustetta sekä tuo kustannussäästöjä yhteiskunnalle. Diabeetikoiden hoidossa on selkeästi parantamisen varaa Suomessa. Hoitotulokset eivät vastaa käytettävissä olevia hoitomahdollisuuksia. Diabeteksen hoitoa on tehostettava ja panostettava diabeteksen ennaltaehkäisyyn. Terveydenhuollon nykyiset toimintakäytännöt, tietotaito ja käytettävissä olevat resurssit eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla diabetesta sairastavan tavoitteellista ja pitkäjänteistä hoitoa ja hoidonohjausta. (29) Hyvän hoidon ja hoidonohjauksen peruskivenä on moniammatillinen yhteistyö, jossa diabetesta sairastavalla itsellään on keskeinen rooli ja tehtävä.( Dehko) Enää ei riitä, että vain diabetesvastuuhenkilöillä on ajantasalla olevat tiedot ja taidot diabeteksen ehkäisystä, hoidosta ja ohjauksesta. Yhä laajemman työntekijäjoukon osaamista on lisättävä, jotta terveydenhuolto kykenee vastaamaan entistä paremmin diabetestyön haasteisiin vähenevistä resursseista huolimatta. Erityisesti perusterveyden- ja työterveyshuollon ammattilaisten osaaminen korostuu tulevaisuudessa. Koulutustarve ja -kysyntä on Dehkon käynnistyttyä lisääntynyt huomattavasti. Esim. Diabetesliiton koulutusta tilattiin vuonna 2002 organisaatioihin noin kolminkertainen määrä aikaisempaan verrattuna ja ammattikorkeakoulujen diabetestyön erikoistumisopintoihin on päässyt opiskelemaan vain pieni osa hakijoista. Dehkon avaintoimenpide 9:n toteuttamiseksi ja keskustelun käynnistämiseksi tehtiin kyselykartoitus terveydenhuollon ammattilaisten kokemista koulutustarpeista ja ajatuksista diabetestyön täydennyskoulutuksen kehittämiseksi. Kyselyn tulokset sekä Dehkon esittämät ongelmat ja ratkaisukeinot antavat yhdessä hedelmällisen näkökulman koulutussuunnittelun pohjaksi. Nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä diabetestyössä tarvittavan osaamisen ja mahdollisuuksien turvaamiseksi terveydenhuollon eri sektoreilla. 2. DIABETES JA DEHKO Diabetes sairautena ja miksi sitä kannattaa hoitaa Diabetes on heterogeeninen sairaus, jonka suurimmat alaryhmät ovat tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes. Yhteistä näille on kohonnut veren sokeripitoisuus ja siitä sekä muista aineenvaihduntahäiriöistä aiheutuvat haittavaikutukset eli lisäsairaudet. Suomessa henkilöä sairastaa tyypin 2 diabetesta ja tyypin 1 diabeetikoita on (1). Lisäksi väestötutkimusten perusteella on arvioitu, että ainakin henkilöllä veren sokeripitoisuus ylittää diabeteksen diagnostiset rajaarvot, mutta he ovat vielä oireettomia eivätkä tiedä sairastavansa diabetesta. 4

5 Suomessa diabeetikoiden hoidon taso on kansainvälisen vertailun mukaan suhteellisen hyvä. Tästä huolimatta 1990-luvun alussa vain neljäsosalla tyypin 1 diabeetikoista oli hyvä hoitotasapaino ja noin puolella hoitotasapaino oli huono tai hälyttävän huono (2). Tyypin 2 diabeetikoiden osalta tilanne oli todella synkkä: vain joka kymmenennen hoitotasapaino oli hyvä (v. 2002). Kriittinen kysymys onkin, miksi hoito on epäonnistunut. (3) Puutteellisesti hoidettu diabetes aiheuttaa vakavia, diabeetikon elämänlaatua heikentäviä ja elämän pituutta lyhentäviä lisäsairauksia. Yhteiskunnalle juuri niiden hoito tuo suuria kustannuksia. Valtaosa diabeteksen ja siitä johtuvien sairauksien hoidon kustannuksista (505 miljoonaa euroa/vuosi) aiheutuu tyypin 2 diabeetikoiden hoidosta.( 4, 23) Edellä mainituista syistä tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisyyn panostaminen tuo kustannussäästöä ja parantaa diabeetikoiden elämänlaatua merkittävästi. Tällä hetkellä tiedetään, että tyypin 2 diabetesta voidaan ennaltaehkäistä väestön elintapoihin vaikuttamalla (DPS), riskiryhmään kuuluvien tunnistamisella ja heidän terveellisten elintapojen edistämisellä. Lisäksi tyypin 2 diabeteksen varhainen toteaminen, tehostettu elintapahoito ja hoidonohjaus sekä lääkehoidon (verensokeri, rasvat, verenpaine) tehokas aloitus riittävän aikaisessa vaiheessa ennaltaehkäisevät erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien syntyä. Hoidon kustannuksia voidaan pitkällä aikavälillä pienentää, kun diabeteksen hoito kohdennetaan oikein, hoito-organisaatiota tehostetaan ja lisäsairauksien syntyä ennaltaehkäistään. (3,4) Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (Dehko) asettaa haasteita terveydenhuollon koulutukselle Suomen Diabetesliitto käynnisti vuonna 1998 mittavan yhteistyöprojektin Dehkon eli Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman. Se luo perustan diabeteksen hoidon ja ehkäisyn järjestämiselle maassamme vuosina Toimenpideohjelman laatimisessa oli mukana suuri joukko terveydenhuollon asiantuntijoita, viranomaisia ja diabeetikoita. Ohjelma hyväksyttiin laajassa konsensuskokouksessa tammikuussa Ohjelma sisältää yksitoista päätavoitetta sekä toimenpide-ehdotukset niiden saavuttamiseksi. Dehkon yhdeksi avaintoimenpiteeksi hyväksyttiin perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen diabetesalalla (liite 1). Tavoitteena on diabetestietouden lisääminen lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan perus- ja jatkokoulutuksessa sekä terveydenhuollon eri sektoreilla. Dehko korostaa työnantajien osuutta ammatilliseen koulutukseen osallistumisen mahdollistajina. Dehko kiinnittää erityistä huomiota työterveys- ja väestövastuulääkäreiden ja -hoitajien koulutukseen. Lääkäreille on tarkoitus luoda diabeteksen hoidon täydennyskoulutusohjelma ja hoitajien ammatillista täydennyskoulutusta kehitetään Diabeteshoitajien avainasema projektin pohjalta. Tavoitteena on myös luoda hoidonohjauksen moniammatillinen koulutusohjelma. Dehko edellyttää, että diabetesalan koulutusta järjestetään sekä valtakunnallisesti että alueellisesti, jolloin paikalliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon. Päävastuu alueellisen koulutuksen järjestämisestä ja sisällöstä on sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmillä. (3) 5

6 3. TÄYDENNYSKOULUTUKSEN LISÄÄMINEN JA KEHITTÄMINEN VASTAUS DEHKON HAASTEISIIN? Täydennyskoulutus on osa aikuiskoulutusta Täydennyskoulutus on osa aikuiskoulutusta. Yleisesti täydennyskoulutuksella tarkoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen jälkeen tapahtuvaa koulutusta, jolloin tavoitteena on työntekijän ammatillisten valmiuksien ylläpitäminen ja kehittäminen sen hetkisen työn asettamien vaatimusten mukaiseksi. Täydennyskoulutusta ja henkilöstökoulutusta käytetään usein synonyymina. Täydennyskoulutuksesta puhuttaessa näkökulma on yleensä yksilöstä lähtevä kun taas henkilöstökoulutuksessa yleensä organisaatiolähtöinen, jolloin tavoitellaan työn tuottavuuden lisäämistä ja kannattavuutta sekä henkilökunnan työmotivaation tukemista. Täydennyskoulutus ei tuota tutkintoa tai uutta ammattipätevyyttä. (30). Aikuiskoulutuksen tehtävänä on vastata työelämän ja aikuisväestön osaamis- ja koulutustarpeisiin, huolehtia osaamisen jatkuvasta uusintamisesta, edistää työvoiman saatavuutta ja työllistymistä sekä vahvistaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Aikuiskoulutusta voidaan tarkastella sekä koulutus- että organisointimuodoittain. Koulutusmuodoittain aikuiskoulutus voidaan jakaa tutkintotavoitteiseen ja ei-tutkintotavoitteiseen koulutukseen ja organisointimuodoittain työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, henkilöstökoulutukseen / täydennyskoulutukseen ja omaehtoiseen opiskeluun (5). Tämän hetken koulutuspoliittisilla ratkaisulla pyritään tukemaan työssä käyvien aikuisten ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Erittäin merkitykselliseksi tämän hetken koulutuspolitiikassa nostetaan työntekijöiden ammatillisen kehittymisen jatkuva turvaaminen, työssä jaksaminen ja työprosessien yhteisöllinen kehittäminen, ja että työelämää uudistavia toimenpiteitä syvennetään oppivan organisaation periaatteita noudattaen. Tämä tarkoittaa, että organisaation sisällä pyritään luomaan, hankkimaan ja siirtämään tietoa sekä muuttamaan toimintatapoja uuden tiedon ja uusien käsitysten mukaan. Oppiminen ja kouluttautuminen ovat siis tärkeitä osia oppivassa organisaatiossa ja oppimisessa käytetään tietoisesti yksilö ryhmä- ja organisaatiotason oppimisprosesseja (koulutusta), jotta organisaatio muuttuu haluttuun suuntaan (20, 21). Ammatillista aikuiskoulutusta, johon täydennyskoulutus kuuluu, voidaan tarkastella taktisena koulutuksena ja strategisena koulutuksena. Taktinen koulutus keskittyy tarkoin määrätyn oppimistarpeen tyydyttämiseen eli koulutetaan silloin, kun on tarve kouluttaa. Se on lyhytkestoista ja suoraan organisaatioon tai työtehtävään liittyvää. Taktinen koulutus voidaan jakaa päivittävään ja pysyttävään koulutukseen. Taktisen päivittävän koulutuksen tarve syntyy oman erikoisalan ja sen tietoperustan kehityksestä. Koulutuksen tavoitteena on ylläpitää työntekijän ammattitaitoa kehityksen mukana. Taktista pysyttävää koulutusta tarvitaan silloin, kun on tarve nostaa riittämättömäksi käyneet taidot työtehtävän vaatimalle tasolle. Strateginen koulutus taas on systemaattista ja varautuu tulevaan eikä pyri vastaamaan välittömiin oppimistarpeisiin tai työtehtävään. Se voi olla laajentavaa strategista koulutusta, jolloin se joutuu ottamaan huomioon muidenkin alojen kehityksen ja moniulotteisuuden tai kehittävää strategista koulutusta, jolloin tämänhetkistä ja nykyistä toimintaa voidaan tarkastella ulkopuolelta laajoista konteksteista käsin. Strategisesta koulutuksesta voi koota tunnustettuja arvosanoja ja tutkintoja.(22) Kaikilla aikuiskoulutuksen muodoilla on 6

7 oma tärkeä tehtävänsä ja niitä tarvitaan. Mitä nopeampia muutokset ammatti- ja työaloilla ovat, kuten terveydenhuollossa, sitä enemmän täydennyskoulutusta tarvitaan. Päivittävän koulutuksen rinnalle tarvitaan myös usein pitkäkestoista täydennyskoulutusta. Ammatillinen täydennyskoulutus tulevaisuuden terveydenhuollossa Terveydenhuollon kehitysnäkymät vaikuttavat siihen mihin ja miten terveydenhuollon ammattilaisten täydennyskoulutusta tulee suunnata ja kehittää. Terveydenhuoltoon kohdistuvat muutokset aiheutuvat tällä hetkellä esim. asiakkaan aseman korostumisesta, hoidon laatuvaatimusten kasvamisesta, hoito-organisatorisista muutoksista sekä tutkimustiedon lisääntymisestä, mutta myös hoitonäkemysten muutoksista sekä lääketieteellisen tiedon ja hoidon nopeasta kehittymisestä. (6, 11, 12) Täydennyskoulutuksella on tärkeä merkitys terveydenhuollon ammattilaisille, sillä potilaan hyvä hoito ja ammatillinen kehittyminen edellyttävät jatkuvaa uusien tietojen ja taitojen omaksumista, mikä ei ole mahdollista ilman järjestelmällistä täydennyskoulutusta. Ongelmana on tällä hetkellä muun muassa se, että lainsäädäntöön perustuva täydennyskoulutuksen järjestämisvelvollisuus purettiin sosiaali- ja terveysaloilta 1990-luvun alussa. Tällä hetkellä koulutussopimus, joka sisältyy virka ja työehtosopimuksiin on täydennyskoulutuksen osalta suositus. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä ( ) otetaan selkeä kanta terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaamiseen. Mm. henkilöstölle esitetään järjestettäväksi täydennyskoulutusta, joka peruskoulutuksen pituudesta sekä työn vaativuudesta ja toimenkuvan muuttumisesta riippuen on keskimäärin 3 10 päivää vuodessa. Täydennyskoulutuksen kustannusvastuu on työnantajalla. (7) Kuvio. Ammatillisen aikuiskoulutuksen strategiat TAKTINEN pysyttävä (operatiivinen) päivittävä (lineaarinen) taidot tiedot laajentava (monitahoinen) kehittävä (ennakoiva) STRATEGINEN Lähde: Raivola, R

8 Tähän asti omaehtoinen opiskelu on terveydenhuollon ammattilaisille ollut välttämätöntä oman ammattitaidon ylläpitämiseksi, mutta ongelmaksi on muodostunut se, että osa terveydenhuollon ammattilaisista käy koulutuksissa hyvinkin aktiivisesti ja osa taas ei juuri lainkaan. Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietinnössä todetaankin, että ammatillinen lisäkoulutus on korkeakoulutetuille nykyisin liian sattumanvaraista ja, että saman ammattialankin piirissä toimivat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa mahdollisuuksissaan osallistua niin työnantajan maksamaan kuin muuhunkaan ammatilliseen lisäkoulutukseen. (5, 15, 31) Täydennyskoulutuksesta käytävän keskustelun tulee tänä päivänä pelkän koulutuksen tarkastelun sijasta siirtyä ammatillisen kehittymisen tarkasteluun ja täydennyskoulutuksen tulee tukea ammatillista kehittymistä asteittain. Ammatillinen kehittyminen käsitteenä kattaa varsinaisen koulutuksen sekä erilaisten työstä nousevien toimintakäytäntöjen arvioinnin ja siitä nousevat muutostarpeet. Täydennyskoulutuksen järjestäjien mielenkiinto tuleekin kohdistua paitsi itse koulutukseen ja sen organisointiin, myös oppimiseen ja oppimisen tukemiseen. Oppiminen tulee entistä enemmän sitoa työtehtävissä tarvittavien valmiuksien kehittämiseen ja näin työelämän todellisuuteen eikä pelkästään irralliseen koulutukseen.(8, 9, 14) Aikuinen asiantuntija oppijana Aikuiselle on tyypillistä, että oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen on oltava merkitys, mieli joka ei välttämättä ole suhteessa organi-saation tai suositusten asettamiin tavoitteisiin, vaan usein se löytyy tiedollisesta ristiriidasta tämänhetkisen ja tavoitellun tilan välillä. Aikuinen onkin oppimisessaan yleensä enemmän ongelmakeskeinen kuin oppiaines keskeinen. Näin motivaatio oman ammattitaidon, asiantuntijuuden kehittämiselle nousee usein tarpeesta löytää ratkaisuja esim. omassa työssä esiin nousseisiin ongelmiin. Tästä syystä koulutukseen osallistuvien henkilökohtaisten oppimis- ja osaamistarpeiden määrittely sekä koulutuksen suunnittelu yhdessä koulutukseen osallistuvien tarpeiden pohjalta on tärkeää. Koska oppimisessa on kyse muutoksen aikaansaamisesta, on henkilökohtaista osaamista voitava rakentaa asteittain. Muutos edellyttää motivaatiota, sitoutumista, mitä puolestaan tukee valinnan vapaus esim. mahdollisuus itse vaikuttaa koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen (9, 10, 15, 26, 32, 33). Asiantuntijuus on enää harvoin vain yksilön osaamista, vaan sille on tyypillistä monen eri henkilön, välineen ja ympäristön vuorovaikutus ja tiedon jakaminen. Lisäksi se edellyttää sosiaalisia valmiuksia. Sosiaalisesti jaettu osaaminen ja tiedon hallitseminen ovatkin yhä tärkeämpiä edellytyksiä työtehtävien hallinnassa. Käytännön työssä tarvitaan tietotaitoa ja ymmärtämistä sekä näiden lisäksi myös osaamista, joka sisältää tietotaidon sovittamisen organisaatiokulttuuriin ja toimintatapoihin. Koulutuksen ja työn yhdistäminen nousevat pedagogisiksi avainkysymyksiksi, miten muodostetaan silta koulutustilaisuudessa teorian, tieteellisen tutkimustiedon ja koulutukseen osallistuvan todellisen työn välille. (14, 36) Täydennyskoulutus ja omaehtoinen opiskelu diabetestyössä Diabetestyössä koulutus on nyt suurten haasteiden edessä. Koulutustarvetta lisää tuntuvasti diabeetikoiden määrän nopea kasvu ja lääketieteellisen tiedon nopea kehitys. Myöskin diabeteksen ehkäisy ja tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidon painopisteen siirtyminen perusterveydenhuoltoon, hajautettuun väestövastuuseen ja työterveyshuoltoon ovat tuoneet uusia koulutuksellisia 8

9 haasteita terveydenhuollon ammatilliselle peruskoulutukselle ja diabetestyön täydennyskoulutukselle. Haastetta tuovat myös tehtäväkuviin ja työnjakoon liittyvät keskustelut, joita käydään poliittisella tasolla ja käytännössä, esim. lääkäreiden ja terveyden- ja sairaanhoitajien työnjaosta tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden pitkäaikaisseurannassa, joka toisi tulevaisuudessa uudenlaisia koulutustarpeita myös diabetestyöhön. (6, 24) Dehkon käynnistyminen on herättänyt koulutustarpeita ja lisännyt koulutuskysyntää eri puolilla mm. Diabetesliiton koulutus suoraan organisaatioihin on vuonna 2002 kasvanut kolminkertaiseksi. Terveyden- ja sairaanhoitajien ammattikorkeakoulujen diabetestyön erikoistumisopintoihinkin on kyetty ottamaan vain pieni osa hakijoista opiskelemaan. Monet toimijatahot ovat pyrkineet vastaamaan diabetestyössä jatkuvasti kasvavaan koulutuskysyntään ja -tarpeeseen. Sairaanhoitopiirien epäviralliset diabetestyöryhmät ovat vastanneet alueellisesta diabetestyön koulutuksesta lukujen vaihteesta ja toimivat tällä hetkellä varsin aktiivisesti. Sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmät järjestävät alueellisia koulutuspäiviä ja vastaavat alueellaan diabetestyön koulutuksista ja kehittämisestä. Suomen Diabetesliitto on vuodesta 1976 alkaen, Valtion sokeritautikomitea mietinnön ohjaamana (27), järjestänyt diabetestyön täydennyskoulutusta, erityisesti terveyden- ja sairaanhoitajille luvulla täydennyskoulutusta Diabetesliitossa suunnattiin enenevässä määrin hoitotiimeille, joihin kuuluvat diabeteslääkäri, -hoitaja sekä osassa terveydenhuollon toimipisteitä ravitsemusterapeutti ja jalkojenhoitaja/jalkaterapeutti. Viime vuosina Diabetesliiton järjestämää koulutusta on entistä enemmän tilattu suoraan työpisteisiin ja organisaatioihin. Diabetestyön täydennyskoulutukseen ovat lisäksi osallistuneet mm. erikoislääkäriyhdistykset, Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry, Diabeteshoitajat ry, lastentautien yksiköiden diabetesvastuulääkärien ja -hoitajien muodostama Pediatriklubi ja Suomen DESG (Diabetes Education Study Group). Tyypin 2 diabeteksen monimuotoisuus on tuonut mukaan verkostoitumisen tarvetta esim. laihdutustutkijoiden ja -ohjaajien ja Sydänliiton kanssa. Tyypin 1 diabeteksen hoito edellyttää puolestaan erilaista vankkaa erityisosaamista, asiantuntijuutta kuin tyypin 2 diabeteksen hoito. Lääkäreiden diabetestyön täydennyskoulutus Lääkäreiden diabetestyön ammatillista täydennyskoulutusta ovat järjestäneet mm. sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmät, lääketieteen erikoisalojen yhdistykset, Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry, lääketeollisuus, kansainväliset diabetesalan koulutus- ja kongressijärjestäjätahot, sairaalat ja terveyskeskukset omalla sisäisellä koulutuksellaan. Myös Diabetesliitto on vuosittain järjestänyt ajankohtais- ja teemapäiviä lääkäreille ja viime aikoina enenevässä määrin koulutusta on suunnattu diabetestiimeille. Sisätautien, lastentautien ja yleislääketieteen erikoislääkärit ovat voineet vuodesta 1994 lähtien hakea Suomen Lääkäriliiton myöntämää diabeteksen hoidon erityispätevyyttä täytettyään tietyt kokemus- ja kelpoisuusehdot. Erityispätevyyden myöntämisen jälkeen asianomainen lääkäri voi käyttää itsestään nimitystä diabeteslääkäri. Lääkärien täydennyskoulutusta kehitetään tällä hetkellä laajapohjaisena yhteistyönä. Kolme valtakunnallista lääkärijärjestöä Suomen Lääkäriliitto, Finska Läkaresällskapet ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim perustivat helmikuussa 2002 lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston, jonka tavoitteena on luoda täydennyskoulutuksen laatukriteerit ja päättää niiden pohjalta 9

10 koulutustilaisuuksien ja koulutuksen järjestäjien hyväksymisestä. Neuvosto tulee valvomaan lääkäreiden täydennyskoulutustarpeita ja seuraamaan täydennyskoulutuksen toteutumista ja kehittämään sitä laatukriteeristöönsä nojautuen. Neuvosto tulee myös pitämään yhteyttä kansainvälisiin täydennyskoulutuksen organisaatioihin. Arviointineuvos ton toiminnalla pyritään systematisoimaan ja parantamaan lääkäreiden täydennyskoulutusta Suomessa. Hoitajien diabetestyön koulutus Hoitajien diabetestyöhön liittyvää koulutusta ovat järjestäneet terveydenhuollon organisaatiot omalla sisäisellä koulutuksellaan sekä sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmät monin eri tavoin alueellaan. Diabetesliitto on vuodesta 1976 järjestänyt diabetestyön ammatillista täydennyskoulutusta erityisesti terveyden- ja sairaanhoitajille, mutta myös perus- ja lähihoitajille, työterveyshoitajille ja väestövastuuhoitajille sekä hoitotiimeille. Diabeteshoitajat ry järjestää vuosittain kaksipäiväiset koulutuspäivät terveyden- ja sairaanhoitajille. Vuonna 1998 Diabeteshoitajat ry aloitti diabeteshoitajien ammatillisen pätevyyden kehittämiseen tähtäävän projektin. Sen ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin diabeteshoitajien ammatillinen pätevyys ottaen huomioon työelämän vaatimukset ja diabetesta sairastavien terveystarpeet ja odotukset. (16) Tämän pohjalta on tehty esiselvitys esitettyjen toimenpide-ehdotusten sekä Dehkon avaintoimenpiteen 9a ja 9c saattamiseksi käytäntöön. (16) Terveyden- ja sairaanhoitajien on ollut mahdollista osallistua pitkäkestoiseen diabetestyön lisäkoulutukseen (10 12 ov) muutamassa terveydenhuolto-oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa. Vuonna 1997 alkoivat ensimmäiset ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnot (20 ov) Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Tällä hetkellä erikoistumiskoulutuksen voi suorittaa kolmessa ammattikorkeakoulussa. Erikoitumiskoulutusten laatua ei vielä valvota. Diabetestyön koulutusta ovat järjestäneet myös lääke- ja tuoteyritykset sekä kansainväliset kongressi- ja kouluttajatahot esim. FEND (Federation of European Nurses with Diabetes FEND tarjoaa vuosittaisten koulutuspäivien lisäksi mahdollisuuden osallistua diabetestyön täydennyskoulutusohjelmaan, joka toteutetaan yhteistyössä kolmen Eurooppalaisen yliopiston kanssa. Ravitsemusterapeuttien diabetestyön koulutus Ravitsemusterapeutteja toimii terveydenhuollossa kahdeksankymmentä. Ammattikunnan pienuudesta johtuen sen omiin tarpeisiin suunnattua diabetestyön koulutusta on vähän. Ravitsemusterapeutit kokoavat diabetekseen liittyvää täydennyskoulutusta pääasiassa terveydenhuollon yleisestä koulutustarjonnasta. Diabetesliitto on pyrkinyt vastaamaan ravitsemusterapeuttien koulutustarpeeseen järjestämällä ravitsemusterapeuttien koulutuspäivät kerran 1 2 vuodessa. Jalkojenhoitajien ja jalkaterapeuttien diabetestyön koulutus 10

11 Jalkojenhoitajien nykyisin jalkaterapeuttien koulutuksen yhtenä tavoitteena on ollut saada jalkoihin kohdistuvat ehkäisevät ja hoidolliset toimenpiteet osaksi kokonaisvaltaista diabeteshoitoa. Jalkojenhoitopalvelut kuuluvat julkisen terveydenhuollon tarjoamiin palveluihin vain pienessä osassa Suomen kuntia. Jotkut kunnat ostavat jalkojenhoitopalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Monin paikoin diabeetikot joutuvat itse hankkimaan jalkojenhoitopalvelut yksityiseltä palvelun tuottajalta. Jalkojenhoitajille ja jalkaterapeuteille suunnattua täydennyskoulutusta järjestävät nykyisin lähinnä jalkaterapeutteja kouluttavat ammattikorkeakoulut, Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto ry, lääke- ja hoitovälineteollisuus sekä muutamat aktiiviset yksityiset yhdistykset esimerkiksi Haavanhoitoyhdistys ry. Diabetesliitto järjesti luvuilla koulutusta jalkojenhoitajille ja jalkaterapeuteille. Viime aikoina diabeetikoiden jalkojenhoitoon keskittyvää koulutusta Diabeteskeskuksessa on suunnattu pääsääntöisesti terveyden- ja sairaanhoitajille. 11

12 4. KOULUTUSSELVITYKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Dehkon avaintoimenpide 9:n diabetestietoutta lisätään kaikilla terveydenhuollon sektoreilla toteuttamiseksi tehtiin joulukuussa 2001 kysely 210 terveydenhuollon ammattilaiselle. Tarkoituksena oli keskustelun käynnistämiseksi kuvata, minkälaista ja millä tavalla järjestettyä diabetestyön koulutusta, Dehkon tavoitteiden saavuttamiseksi, diabetestyössä tarvitaan. Koulutussuunnittelulle haluttiin yksi lisänäkökulma Dehkon esiintuomien ongelmien ja ratkaisuehdotusten rinnalle. Kyselyn tavoitteena oli: a. Täydentää kuvaa diabetestyön koulutuksesta ja sitä järjestäneistä tahoista. b. Saada kuva terveydenhuollon ammattilaisten kokemista koulutustarpeista diabetestyössä. c. Saada kuva terveydenhuollon ammattilaisten ajatuksista, miten diabetestyön täydennyskoulutusta tulee kehittää Kyselyn toteutus Kohderyhmä Kyselyn kohderyhmäksi valittiin diabetes-(vastuu)lääkärit, -hoitajat, ravitsemusterapeutit ja jalkojenhoitajat/jalkaterapeutit. Aineisto pyrittiin kokoamaan koko maata kattavaksi poimimalla postinumeroiden perusteella maan kaikkia osia edustava otos terveydenhuollon organisaatioista. Käytössä olivat Diabetesliiton terveyskeskusten ja keskussairaaloiden osoitteet sekä Suomen työterveyshuollon osoitteet (Suomen Teollisuuslääketieteen yhdistys ry:n ylläpitämä). Lisäksi varmistettiin, että aineistoon tuli mukaan diabeteksen hoidon erityispätevyyden saaneita lääkäreitä käyttämällä Suomen Lääkäriliiton heistä ylläpitämää tiedostoa. Aineistoon valittiin mukaan myös diabetestyön pidempikestoiseen lisäkoulutukseen osallistuneita hoitajia. Ravitsemusterapeutit poimittiin Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry:n jäsenrekisteristä ja jalkojenhoitajat ja jalkaterapeutit Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto ry:n jäsenrekisteristä. Kyselyn vastaanottajat (n=210): - 80 lääkäriä (perusterveydenhuollon diabetesvastuulääkäreitä 31 %, työterveyslääkäreitä 31 %, aikuisten erikoissairaanhoidon diabetesvastuulääkäreitä 14 %, lasten erikoissairaanhoidon diabetesvastuulääkäreitä 14 %, Diabeteskeskuksessa työterveyslääkäreiden ja -hoitajien kurssille osallistuneita lääkäreitä 10 %). Kyselyn saaneista lääkäreistä 15:llä oli diabeteksen hoidon erityispätevyys hoitajaa (perusterveydenhuollon diabetesvastuuhoitajia 31 %, työterveyshoitajia 31 %, aikuisten erikoissairaanhoidon diabeteshoitajia 14 %, lasten erikoissairaanhoidon diabeteshoitajia 14 %, Diabeteskeskuksessa työterveyslääkäreiden ja -hoitajien kurssille osallistuneita hoitajia 10 %). Kyselyn saaneista terveyden- ja sairaanhoitajista 15:llä oli pidempikestoinen diabetestyön lisäkoulutus ravitsemusterapeuttia - 12 jalkojenhoitajaa ja 13 jalkaterapeuttia 12

13 Tietojen keruu ja tulkinta Tietojen keruu tapahtui marraskuussa 2001 kyselylomakkeella (liite 2), jossa oli sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Kyselylomakkeen mukana lähetettiin Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman tiivistelmä, johon vastaajia pyydettiin tutustumaan ja jonka pohjalta heitä pyydettiin nostamaan esiin työssään ja työyhteisössään näkemiään koulutuksellisia tarpeita ja ajatuksiaan täydennyskoulutuksen kehittämiseksi. Koska työterveyshuollosta vastauksia palautui niukasti pyydettiin Diabeteskeskuksen työterveyslääkäreiden ja -hoitajien koulutuspäiville joulukuussa 2001 osallistuneita vastaamaan kyselyyn. Aineiston strukturoidun osan jatkuvista muuttujista laskettiin keskiarvot ja -hajonnat ja luokitelluista muuttujista tehtiin ristiintaulukointeja ja muodostettiin jakaumia excel-taulukkolaskentaohjelmaa hyväksi käyttäen. Avointen kysymysten vastaukset yhdistettiin ja käsiteltiin kokonaisuutena, lukuunottamatta kysymystä 13, johon vastauksia tuli niukasti. Mukaan otettiin myös strukturoituihin kysymyksiin liittyneet kommentit. Aineistoa lähdettiin tiivistämään induktiivisesti niin, että vastauksissa esiin tuotuja koulutustarpeita ja ajatuksia täydennyskoulutuksen kehittämisestä kykeni kuvaamaan lyhyesti ja yleistävästi. Strukturoitujen kysymysten tulokset ja avoimien kysymysten antamaa lisätietoa tuodaan esille suhteessa strukturoitujen kysymysten antamiin tietoihin. 5. KOULUTUSSELVITYKSEN TULOKSET Kyselyyn vastasi 70 terveydenhuollon ammattilaista, mikä on 33 % kyselyn saaneista. Lääkäreistä kyselyyn vastasi 30 %, hoitajista 36 %, ravitsemusterapeuteista 32 % ja jalkojenhoitajista/jalkaterapeuteista 36 %. Vastanneista lääkäreitä oli 34 % (N=24), sairaan- ja terveydenhoitajia 42 % (N=29), ravitsemusterapeutteja 11 % (N=8) ja jalkojenhoitajia/jalkaterapeutteja 13 % (N=9) (kuva 1.). Kuva 1. Koulutusselvitykseen vastanneet ammattikunnittain (%) 13 % 11 % 42 % Hoitajat Lääkärit rav.ter. jalk.hoit/jalk.terap 34 % Lääkäreistä oli pediatreja kolme, väestövastuulääkäreitä kuusi. Työterveyshuollon lääkäreistä yksityisessä työterveyshuollossa toimi neljä, yrityksen sisäisessä työterveyshuollossa kaksi ja julkisen sektorin työterveyshuollossa kaksi. Lääkäreistä kuudella oli diabeteksen hoidon erityispätevyys. Hoitajista lasten diabeteshoitajia oli kolme, väestövastuussa hoitajista toimi yhdeksän. Työterveyshuollon hoitajista yksityisessä työterveyshuollossa kuusi, yrityksen sisäisessä työterveyshuollossa kaksi ja julkisen sektorin työterveyshuollossa neljä. Pidempikestoinen diabetestyön lisäkoulutus (10 12 ov) oli neljällä vastanneista hoitajista. Vastaajien jakautuminen perusterveydenhuollon, työterveyshuollon, yksityisen sektorin ja erikoissairaanhoidon kesken esitetty kuvassa 2. 13

14 Kuva 2. Koulutuskyselyyn vastanneiden ammattiryhmien taustaorganisaatiot (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % yksityinen työterveysh. perusth. erik.sh. Hoitajat rav.ter. jalk.hoit/jalk.terap Työkokemus diabetestyössä ja diabetestyön täydennyskoulutukseen osallistuminen Kyselyyn vastanneiden työkokemus vaihteli diabetestyötä aloittelevista 25 vuotta diabetestyötä tehneisiin (Taulukko 1). Alle viisi vuotta diabetestyötä tehneitä oli 5. Peruskoulutuksen jälkeen diabetestyön täydennyskoulutukseen oli osallistunut 79 % vastaajista: lääkäreistä 92 %, hoitajista 52 %, ravitsemusterapeuteista 100 % ja jalkojenhoitajista/jalkaterapeuteista 78 %. Taulukko 1. Heidän työkokemuksensa ja diabetestyön täydennyskoulutus ammattiryhmittäin. Lääkärit N=24 Hoitajat N=29 Ravitsemusterapeutit N=8 Jalkojenhoitajat/ Jalkaterapeutit N=9 Kaikki N=70 Työkokemus (vuotta) keskiarvo 15,3 11,3 12,6 9,5 12,6 vaihteluväli Diabetestyön täydennyskoulutukseen osallistuneiden osuus 92 % 52 % 100 % 78 % 74 % 14

15 Erikoissairaanhoidossa työskentelevistä lääkäreistä ja hoitajista kaikki kyselyyn vastanneet olivat osallistuneet diabetestyön täydennyskoulutukseen. Perusterveydenhuollossa toimivista lääkäreistä kaikki ja hoitajista suurin osa oli osallistunut diabetestyön täydennyskoulutukseen. Työterveyshuollossa toimivista lääkäreistä suurin osa ja hoitajista yksi oli osallistunut diabetestyön täydennyskoulutukseen. Vastaajien kuvauksia saamastaan diabetestyön täydennyskoulutuksesta ja kouluttajatahoista Vastaajien kuvaukset diabetestyön koulutustilanteista, joihin he olivat osallistuneet, olivat hyvin vaihtelevia. Vastaukset kertoivat, että suurin osa täydennyskoulutuksesta on ollut tiedon päivittämiseen perustuvia luentoja ajankohtaisista tutkimuksista ja asioista. Työterveyshuollon vastaukset kertovat, että saatu koulutus on ollut enimmäkseen yksittäisiä diabetesluentoja yleisen koulutuspäivän osana. Kaksi työterveyshuollon lääkäriä oli osallistunut sairaanhoitopiirin järjestämiin koulutuspäiviin. Vastauksista nousee selkeästi esille sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmien järjestämien koulutuspäivien tärkeä merkitys alueen terveydenhuollon ammattilaisille. Ajankohtainen tieto on saatu pääosin näiltä koulutuspäiviltä sekä lääketeollisuuden järjestämistä koulutuksista. Sairaanhoitopiirien järjestämillä koulutuspäivillä on ollut mahdollista keskustella alueellisista toimintatavoista ja käytännöistä, mikä on vastaajista ollut hyvin tärkeää. Väestövastuulääkäri: Sairaanhoitopiirin koulutuspäivät: luentoja ajankohtaisista aiheista ja keskustelua yhteisistä linjoista + miten toimitaan. Kuvaukset kertovat, että sairaanhoitopiireissä ja terveydenhuollon organisaatioissa on käynnistetty erilaisia projekteja diabetestyön kehittämiseksi. Osallistuminen sairaanhoitopiirien diabetesprojekteihin on koettu tärkeäksi täydennyskoulutukseksi. Väestövastuuhoitaja: Sairaanhoitopiirin projektin innoittamana meillä on talon sisällä diabetes valittu kehityskohteeksi ja projektiin liittyen on järjestetty sisäisiä koulutuksia eri aiheista. On erittäin tärkeää että koko henkilökunta osallistuu koulutukseen, sillä muuten mikään ei muutu. Diabeteskeskuksessa järjestettävään eri ammattiryhmille tai tiimeille suunnattuun ammatilliseen täydennyskoulutukseen oli osallistunut kyselyyn vastanneista lääkäreistä 25 %, hoitajista 45 %, ravitsemusterapeuteista 88 % ja jalkojenhoitajista sekä jalkaterapeuteista 67 %. Kyselyn mukaan Diabeteskeskuksen koulutustilaisuuksissa on lähestytty diabetesta ja sen hoitoa käytännön työn kautta. Vastaukset kertoivat että diabetestiimeille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa (sairaanhoitopiirit, Diabeteskeskus), on ollut mahdollista kehittää niin omaa kuin tiiminkin toimintaa. Muutama vastaaja on osallistunut oman organisaation ja Diabeteskeskuksen yhteistyössä suunnittelemaan koulutukseen. Nämä ns. räätälöidyt koulutukset on toteutettu työpaikkakoulutuksena. 15

16 Väestövastuuhoitaja: on järjestetty tiimikoulutusta, joka on ollut todella antoisaa. Olemme voineet kehittää asioita yhdessä ja sopia toimintatavoista Vastaajien kuvausten perusteella erilaisissa ohjaukseen suuntautuvissa koulutustilanteissa, sekä terveyden- ja sairaanhoitajien pitkäkestoisessa diabetestyön lisäkoulutuksessa (10 12 ov) on ollut mahdollista kokeilla asioita omassa työssä mikä vastausten perusteella koetaan mielekkääksi. Lisäksi vastaukset kertovat, että useissa koulutustilaisuuksissa on oppimista tuettu käyttämällä erilaisia oppimismenetelmiä. Näistä vastaajat kertovat löytäneensä vastauksia juuri käytännön työnsä ongelmiin. Diabetestyöhön liittyvää täydennyskoulutusta järjestäneet tahot Vastausten perusteella diabetestyön koulutusta järjestävät useat eri tahot (Taulukko 2). Vastaajat olivat hankkineet diabetestyöhön liittyvää koulutusta kansainvälisiltä, kansallisilta, alueellisilta ja paikallisilta koulutuksen järjestäjätahoilta. Vastaajien koulutustarpeet diabetestyössä Koulutustarpeet suuntautuivat viiteen osa-alueeseen; tietoon, osaamiseen, yhteistyön ja toimintamallien kehittämiseen, asenteisiin vaikuttamiseen sekä työssä jaksamiseen. Vastauksissa tuodaan esille myös diabetestyön kehittämistarpeita koulutuksellisina haasteina. Vastaukset kertovat, että diabetestyön asiantuntijoille ja hyvät perustiedot omaaville on tarjolla hyvin päivittävää koulutusta ja että sitä tarvitaan jatkuvasti ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Vastauksissa korostetaan, että koulutusta tulee nyt ja tulevaisuudessa tarjota erityisesti sille suurelle joukolle terveydenhuollon ammattilaisia, jotka joutuvat tulevaisuudessa uutena haasteena vastaamaan diabeteksen ehkäisystä, diabetesta sairastavien hoidosta sekä hoidonohjauksesta osana omaa työtään. Erityisesti vastauksissa nostetaan esille perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon koulutustarpeisiin vastaaminen. Esh. lääkäri: Käytännönläheistä koulutusta tulee erityisesti suunnata työterveys- sekä perusterveydenhuoltoon Väestövastuuhoitaja: Koulutusta tulisi tulevaisuudessa järjestää ennen kaikkea muille kuin diabetesvastuuhoitajille ja -lääkäreille Lääkäreiden kokemat koulutustarpeet Perusterveyden- ja työterveyshuollossa toimivien lääkäreiden ilmaisemat koulutustarpeet painottuivat perustietojen kertaamiseen tämän päivän tutkimustiedon valossa. Suuri osa vastaajista toivoi, että tutkimustietoa nivottaisiin aikaisempaa enemmän juuri käytännön työhön ja osa toivoi 16

17 selkeitä hoitomalleja. Moni heistä nosti koulutustarpeena esille hoidon toteuttamisen käytännön työssä, moniammatillisessa tiimissä sekä työyhteisössä eli osaamisen. Väestövastuulääkäri: Sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin ja MBO:n / tyypin 2 diabeteksen kokonaishahmotus ja lääkehoidon käytännön toteutus. Väestövastuulääkäri Tietoa uusista tutkimuksista ja mitä merkitsee kliinikolle. Perusterveydenhuollon lääkäri: Perustietojen kertaamista tutkimustiedon valossa, hoidon toteuttaminen käytännön työssä ja selkeä toimintasuunnitelma miten toimitaan. Pieni osa lääkäreistä kaipasi perustietoa hoidonohjauksesta, hoitomotivaatiosta sekä elintapamuutoksiin vaikuttamisen mahdollisuuksista. Muutama vastaaja toi esille, että lääkärit tarvitsevat asennemuutosta suhteessa hoidonohjaukseen. Pediatrien vastauksissa kaivattiin tutkimustiedon lisäksi koulutusta eri-ikäisten lasten ja nuorten hoidonohjaukseen ja sen kehittämiseen niin, että koko työryhmä olisi mukana. Myös ryhmäohjaukseen haluttiin koulutusta. Väestövastuulääkäri Liikunnan, laihdutuksen ja painonhallinnan ohjaus tarvitaan koulutusta. Työterveyshuollossa toimivista lääkäreistä lähes kaikki nostivat tiedon lisäksi esille paikallisen yhteistyön ja työnjaon kehittämisen tarpeen työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välillä. Alueellisen yhteistyön kehittämisen tarve ilmeni puolestaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vastauksista. Perusterveyden- ja työterveyshuollon ja muutamassa erikoissairaanhoidon vastauksissa nostettiin koulutustarpeeksi koko organisaation ja työpisteen sisäisten toimintamallien kehittäminen sekä eri ammattiryhmien tehtäväkuvien ja työnjaon selkiyttäminen. Myös tiimityöskentelyn taidoista haluttiin koulutusta. Erikoissairaanhoidossa toimivien lääkäreiden vastauksissa nostettiin lisäksi esille eri erikoisaloilla ja toimipisteissä työskentelevien koulutustarpeet perustietojen päivittämisessä. Työterveyslääkäri: Työterveyshuollon ja julkisen sektorin työnjakoon projektikoulutusta Väestövastuulääkäri: jossa omaan yksikköön luodaan selkeä suunnitelma miten toimitaan Terveyskeskuslääkäri: Lääkärin rooli diabeteksen hoidossa ja hoitotiimissä tarvitaan tiimikoulutusta Perusterveydenhuollon vastaajista muutama piti vaikeana diabetesvastuuhenkilön kouluttajan ja koordinoijan roolia, vaikka koulutustarve olisi nähty organisaation sisällä suureksi. Mielenkiinnon herättäminen ja asenteisiin vaikuttaminen suhteessa diabetestyöhön nostettiin lääkärien vastauksissa myös koulutukselliseksi haasteeksi. Koulutuksella koettiin olevan tärkeä merkitys työssä jaksamiseen ja muutama lääkäri nosti esille, että koulutustilaisuuksissa tulisi käsitellä aikaisempaa enemmän juuri työssä jaksamista. Väestövastuulääkäri: Ennaltaehkäisyn kuten diabeteksenkin lääkärit kokevat usein työläänä koulutuksiin mukaan myös asenne asiaa? 17

18 Taulukko 2. Kyselyn vastauksista kootut diabetestyön täydennyskoulutuksen järjestäjätahot. Järjestäjätaho Lääkärit Hoitajat Ravitsemusterapeutit Kansainvälinen IDF (International Diabetes FEND (Federation Nutrition Study Group koulutus Federation) of European of EASD Nurses in Diabetes) EASD (European Association for the Study of Diabetes) Jalkojenhoitajat, jalkaterapeutit ADA (American Diabetes Association) ISPAD (International Society for Pediatric and Adolescent Diabetes) Kansalliset järjestöt, yhdistykset ja muut valtakunnalliset tahot Suomen Endokrinologiyhdistys Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit Lastenlääkäriyhdistys, Pediatriklubi Diabeteskeskus Diabeteshoitajat ry Suomen DESG Suomen Diabeteskeskus Ravitsemusterapeuttien yhdistys Suomen Lihavuustutkijat Diabeteskeskus Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto ry Diabeteskeskus Suomen sisätautilääkäreiden yhdistys Lääkäriseura Duodecim, alueelliset lääkäripäivät Laihdutusohjaajat KELA Kuntakoulutus Suomen Laihdutusohjaajat Suomen DESG (Diabetes Education Study Group) Suomen haavanhoitoyhdistys Alueelliset tahot Paikalliset tahot Lääke- ja hoitovälineteollisuus Sairaanhoitopiiri/ alueellinen diabetes-työryhmä Ammattikorkeakoulut / terveydenhuoltooppilaitokset Sairaanhoitopiiri/ alueellinen diabetestyöryhmä Sairaanhoitopiiri/ alueellinen diabetestyöryhmä Ammattikorkeakoulut Sairaanhoitopiiri/ alueellinen diabetestyöryhmä Terveydenhuollon yksikkö Terveydenhuollon Terveydenhuollon Terveydenhuollon (sisäinen koulutus) yksikkö (sisäinen yksikkö (sisäinen koulutus) yksikkö (sisäinen Terveydenhuollon yksikkö koulutus) koulutus) ja Diabeteskeskus yhteistyössä Terveydenhuollon Terveydenhuollon yksikkö ja Diabe- yksikkö ja Diabetes- (räätälöity koulutus) teskeskus yhteistyössä keskus yhteistyössä (räätälöity (räätälöity koulutus) koulutus)

19 Hoitajien kokemat koulutustarpeet Kyselyyn vastanneiden hoitajien koulutustarpeet koskivat perustietoa diabeteksesta sairautena, nykypäivän hoidon periaatteita, hoidonohjausta sekä hoitovälineitä. He korostivat ajan tasalla olevien perustietojen merkitystä ohjattaessa diabetesta sairastavaa. Erityisesti hoitajien vastauksissa nostettiin esille ruokaan ja nykypäivän lääkehoitoon liittyvät perustiedot sekä mitä ja miten ohjata diabetesta sairastavaa käytännössä tekemään ruokaan liittyviä valintoja arkielämässä. He toivoivat myös koulutusta siitä, miten ohjata diabetesta sairastavaa säätelemään hoitoaan (lääkitys, ruoka, liikunta) verensokeri-vastausten perusteella kotioloissa. Hoitajat kaipasivat myöskin uutta tutkimustietoa ohjauksesta ja toivoivat, että tutkimuksia käsiteltäisiin entistä käytännönläheisemmin. Diabeteksen ehkäisy on uusi asia ja koulutusta kaivattiin mm. siitä, mistä diabeteksen ehkäisyssä on kysymys, miten riskiryhmään kuuluvat saadaan kiinni ja paikallisten toimintatapojen sopimisesta. Diabeteshoitaja, terveyskeskus: Tarvitaan tietopaketteja mistä diabeteksessa on kysymys ja miten nykyään hoidetaan. Erityisesti ruokavaliosta sekä lääkehoidosta tarvitaan käytännön tietoa ja tietoa miten ohjataan potilasta Väestövastuuhoitaja: tietoa uusista tutkimuksista, mutta ei liian korkealentoisesti. Työterveydenhoitaja: Perustietoa MBO:sta ja aikuistyypin diabeteksesta. Lisäksi tietoa siitä mitä diabeteksen ehkäisy tänä päivänä on ja miten työterveyshuollon käytännöissä toimitaan. Yhteistyötä tarvitaan perusterveydenhuollon ja työterveyshuollonvälillä esim. yhteisiä koulutuksia. Lähes jokainen hoitaja näki tarvittavan koulutusta erityisesti potilaslähtöisestä ohjauksesta ja hoidonohjauksesta, kroonista sairautta sairastavan potilaan pitkäjänteisestä ja tavoitteellisesta ohjaamisesta, hoitomotivaatioon liittyvistä asioista, ryhmäohjauksesta sekä elintapamuutoksiin vaikuttamisen mahdollisuuksista. Vastauksista nousivat esille koulutustarpeena myös omien ohjaustaitojen kehittäminen kuten vuorovaikutustaitojen ja erilaisten uusien ohjausmenetelmien hyödyntäminen ja kehittäminen. Hoidonohjausta tulisi useamman hoitajan mielestä myös tutkia aikaisempaa enemmän. Lastenalan hoitajien koulutustarpeet liittyivät eri-ikäisten lasten ja nuorten hoidonohjauksen kehittämiseen. Lasten diabeteksen erityispiirteistä, ryhmäohjauksesta sekä perhetyöskentelystä kaivattiin lisää koulutusta. Lasten diabeteshoitaja: Lapsidiabeetikon ja perheen hoidonohjauksen erityispiirteistä ja esim. ryhmäohjauksesta. Yleensäkin eri-ikäisten lasten ja nuorten ohjaamisesta sekä ohjauksen kehittämisestä Väestövastuuhoitaja: Tarvittaisiin enemmän tietoa opetusmenetelmistä, opettamisesta erilaisille ja eri ikäryhmiin kuuluville ihmisille Terveydenhoitaja, terveyskeskus: Insuliinihoidon käytännön toteutus: lääkkeen, aterian ja verensokerin välinen yhteys ja miten ohjata potilasta 19

20 Väestövastuuhoitaja: Vuorovaikutusasiat, tulisi tutkia omaa ohjaustapaa ja saada opastusta, Perusterveydenhuollossa toimivien hoitajien vastauksissa nostettiin esille työyksikön sisäisten toimintamallien ja yhteistyötaitojen kehittäminen. He korostavat selkeiden toimintamallien merkitystä lääkäripulan ollessa todellista arkea ja lääkäreiden vaihtuessa jatkuvasti. He korostavat myös alueellisen yhteistyön ja toimintatapojen kehittämistä. Useat työterveyshuollon hoitajat nostivat vastauksessaan esille julkisen terveydenhuollon, erityisesti perusterveydenhuollon sekä työterveyshuollon työnjaon selkiyttämisen tarpeen. Lisäksi hoitajien vastauksissa nähdään koulutustarvetta yhteistyön kehittämisessä diabetesta sairastavan sekä terveydenhuollon ammattilaisten kesken. Väestövastuuhoitaja: Hoitoketjujen yhtenäistämisen lisäksi tiimin työnjakoa selkiytettäväselkeä sabluuna miten toimitaan sillä lääkärit vaihtuvat jatkuvasti. Tarvitaan ilmeisesti ulkopuolista kouluttajaa. Työterveyshoitaja: Yksityisen työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon työnjakoa kehitettävä Väestövastuuhoitaja: Kaikkien on ymmärrettävä mitä tarkoittaa diabeetikko tasavertaisena tiimin jäsenenä Osassa vastauksia esitettiin, että työyhteisön sisäistä koulutusta olisi lisättävä, mutta siinä nähtiin myös ongelmia, esimerkiksi resurssipula ja diabetesvastuuhenkilöiden vaikeus toimia omassa työyhteisössä kouluttajana. Muutama hoitaja koki koulutustarvetta opettamisen ja kouluttamisen perustiedoissa sekä kouluttajantaidoissa. Erikoissairaanhoidossa työskentelevien hoitajien vastauksista nousi edellisten lisäksi eri erikoisaloilla työskentelevien ammattilaisten koulutustarpeet diabeteksen perusasioissa sekä oman organisaation sisäisen konsultaation kehittäminen. Diabeteshoitaja, esh: Didaktiikka-opetusoppi olisi tarpeen esim. henkilökunnan koulutustilanteiden vetäminen Diabeteshoitaja: Huomioikaa myös, että koulutusta tarvitaan eri erikoisaloille sillä perustiedot eivät ole ajan tasalla eikä konsultoida. Lisäksi useat hoitajat uskoivat koulutuksen herättävän terveydenhuollon ammattilaisten mielenkiintoa diabetestyötä kohtaan, ja joku näki juuri tästä syystä tarvittavan ruohonjuuritason koulutusta. Työssä jaksaminen nousi hyvin monen hoitajan vastauksissa esille ja koulutuksen merkitystä korostettiin työssä jaksamisen tukemisessa. Väestövastuuhoitaja: Hoitajien jaksamiseen kiinnitettävä koulutuksissa huomiota ja esim. psykologin luentoja voisi sisältyä koulutuksiin. Jo se, että saa yleensäkin mahdollisuuden osallistua koulutuksiin antaa aina uutta voimaa. Perusterveydenhuollon sairaanhoitaja: Olisi oltava erilaista koulutusta tarjolla, esim. osastotyötä tekevät eivät lähde edes sairaanhoitopiirin koulutuspäiville koska eivät ymmärrä mistä siellä puhutaan. 20

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä Sari Koski 30.11.2016 Diabeteskuntoutus Diabetesta sairastavien kuntoutus tulisi olla heti diagnoosivaiheesta alkava, kokonaisvaltainen muutosprosessi, jonka tavoitteena

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Osaaminen - halua, kykyä ja tekniikkaa. Oulu 12.11.2013

Osaaminen - halua, kykyä ja tekniikkaa. Oulu 12.11.2013 Osaaminen - halua, kykyä ja tekniikkaa Oulu Mistä osaaminen muodostuu? Omaan ammattialaan liittyvät tiedot ja taidot Organisaatioosaaminen Laajasti sovellettava osaaminen Arvot, standardit, ammatillinen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä MILLÄ TAVALLA ETÄPALVELUT TUKEVAT DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYÄ JA HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä 23.11.2016 22.11.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot