Hypermedian jatko-opintoseminaari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hypermedian jatko-opintoseminaari"

Transkriptio

1 Hypermedian jatko-opintoseminaari Heli Raassina Käsiteltävät aiheet Kyselylomakkeen laatiminen Aineiston talletus Puuttuvat havainnot, vinoutumat, havaintojen painottaminen, muuttujien muuntaminen Keskiluvut, hajontaluvut Raportoinnista: numerotulosten esittäminen, taulukot, graafinen esitys 1

2 Kyselylomakkeen laatiminen Hyvin suunniteltu lomake edesauttaa kyselyn onnistumista kirjallisuuteen tutustuminen tutkimusongelman pohtiminen ja täsmentäminen käsitteiden määritteleminen miten aineistoa käsitellään jatkossa Tutkimuslomakkeen laatimisen vaiheet (Heikkilä, 1999) tutkittavien asioiden nimeäminen lomakkeen rakenteen suunnittelu kysymysten muotoilu lomakkeen testaus lomakkeen rakenteen ja kysymysten korjaaminen lopullinen lomake Kyselylomakkeen laatiminen Hyvä tutkimuslomake (Heikkilä, 1999) on selkeä ja houkuttelee vastaamaan teksti ja kysymykset ovat hyvin aseteltu vastausohjeet ovat selkeät ja yksiselitteiset kysytään vain yhtä asiaa kerrallaan kysymykset etenevät loogisesti kysymykset on numeroitu juoksevasti samaa aihetta koskevat kysymykset on ryhmitelty kokonaisuuksiksi, joilla voi olla selkeät otsikot alussa helppoja kysymyksiä kontrollikysymyksillä varmistetaan vastausten luotettavuus (ei liian monta) lomake ei ole liian pitkä lomake saa vastaajan tuntemaan vastaamisen tärkeäksi lomake on esitestattu se on helppo syöttää ja käsitellä tilasto-ohjelmalla 2

3 Kysymysten sisältö ja muotoilu Kysymyksiä voidaan ryhmitellä sisällön perusteella mm. seuraavasti: Täsmälliset tosiasiakysymykset, kuten ikä tai kotipaikka. Kysymyksiä laatiessa on varmistettava kysymyksen asettelun yksiselitteisyys. Arvionvaraiset tosiasiakysymykset ovat usein määriä tai useutta mittaavat kysymykset (kuten kuinka usein tai milloin viimeksi ). Harkittava annetaanko valmiit vastausvaihtoehdot vai esitetäänkö kysymys avoimena. Käyttäytymisen syitä mittaavat kysymykset vaativat usein kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Asenteita, arvoja ja mielipiteitä mitataan usein Likertin asteikollisilla kysymyksillä. Yleensä esitetään useita samaa asiaa käsitteleviä väittämiä, joiden avulla selvitetään vastaajien johdonmukaisuutta. Sosiaalisia suhteita voidaan mitata sosiometrisin menetelmin. Siten saadaan tietoa mm. yksilöitten vuorovaikutussuhteista. Kysymysten sisältö ja muotoilu Esimerkki 1 (mukaillen Heikkilä, 1999) 1. Tuleeko talouteenne Helsingin Sanomat tai Aamulehti? Kyllä Ei 2. Ei pidä paikkaansa, että näyttöpäätetyöskentely ei aiheuta päänsärkyä. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä en osaa sanoa 3

4 Kysymysten sisältö ja muotoilu Esimerkki 2 1. Tarjottiinko teille mahdollisuutta koeajaa haluamanne auto? Kyllä Ei Pyysin itse 2. Koeajoiko myyntiliikkeen edustaja vaihdossa antamanne auton ennen tarjouksen antamista? Kyllä Ei Minulla ei ollut vaihtoautoa Millainen on hyvä kysymys? Kysytään vain yhtä asiaa kerrallaan Kysymys on tarpeellinen ja hyödyllinen Se ei ole liian pitkä tai monimutkainen eikä johdatteleva vaan ymmärrettävä, selkeä ja yksiselitteinen Kysymyksen kieliasu on moitteeton Sisältää tarvittaessa tyylikeinoja olennaisen esiin tuomiseksi Ei sisällä sivistyssanoja, slangia eikä erikoissanastoa Ei sisällä kaksinkertaista kieltoa Mahdollistaa tulosten saamisen halutulla tavalla (Heikkilä, 1999) 4

5 Vastausvaihtoehdoissa huomioitavia asioita Vastausvaihtoehdot kannattaa luetella numeroilla (esim. kirjaimien sijaan). Tämä helpottaa aineiston tallentamista havaintomatriisiin ja vähentää siinä vaiheessa syntyviä virheitä. Vastausvaihtoehtojen tulisi olla toisensa poissulkevia. Raportointivaiheessa esim. Likert-asteikolliset muuttujat antavat enemmän mahdollisuuksia tutkimustulosten kuvailuun. Kannattaa turvautua aiemmin käytettyihin ja tiedeyhteisön omaksumiin vastausskaaloihin. Vaihtoehtoa en osaa sanoa tms. Kannattaa käyttää tarpeen mukaan mutta harkiten. Monivalintakysymyksiin on myös hyvä sisällyttää vaihtoehto joku muu mikä? Vastausvaihtoehdoissa huomioitavia asioita Esimerkki 3 (Lähde:http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/esimerkki10.html) Kuinka monena päivänä viikossa seuraat televisiosta kotimaisia viihdesarjoja? 1 Kerran viikossa krt viikossa krt viikossa krt viikossa Halutaan selvittää erään radiokanavan uutislähetysten keskimääräistä kuuntelemisaktiivisuutta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden ajalta. Vastausvaihtoehdot ovat: 1 Useita kertoja päivässä 2 Päivittäin 3 Muutaman kerran viikossa mutta en päivittäin 4 Kerran pari viikossa 5 Kerran pari kuukaudessa 6 Harvemmin tai en koskaan 5

6 Johdattelevat tai epätasapainoiset kysymykset Esimerkki 4 (Lähde:http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/esimerkki11.html) Ovatko talvet tulleet lämpimämmiksi viime vuosina? 1 Hyvin paljon lämpimämmiksi 2 Melko paljon lämpimämmiksi 3 Jonkin verran lämpimämmiksi 4 Eivät ole tulleet lämpimämmiksi Jos vastasit "eivät ole tulleet lämpimämmiksi", perustele kantasi: Tasapainoisen vastausasteikon tulee yleensä sisältää kaksi toisilleen vastakohtaista ääripäätä sekä neutraali vastausvaihtoehto. Kysymyslauseen tulisi sisältää viittauksia joko molempiin vastausskaalan ääripäihin tai ei kumpaakaan niistä. Esimerkissä 4 tasapainoinen kysymyksenasettelu tarkastelisi käsityksiä talvien keskimääräisestä lämpötilasta. Vastausvaihtoehdot voisivat vaihdella välillä keskimääräistä kylmemmäksi ja keskimääräistä lämpimämmäksi. Aineiston tallennus Kun aineisto on kerätty se syötetään tilastollista käsittelyä varten havaintomatriisiin. Havaintomatriisi on taulukko, jossa vaakarivit vastaavat havaintoja ja pystyrivit muuttujia. Esim. k00nro k01ika k02spuoli k03 k04 k05 k

7 Muuttujien muunnokset Analysointivaiheessa voi usein joutua muuttamaan jo olemassa olevia muuttujia tai niiden pohjalta luodaan uusia muuttujia. Olemassa olevia muuttujia muutetaan uudelleen koodaamalla, jolloin alkuperäisen muuttujan arvot vaihdetaan uusiin arvoihin. Esim. Jos ikä on kysytty vuosina, voi olla tarpeellista muodostaa nk. ikäryhmiä. Tällöin alle 25 -vuotiaat saisivat uuden arvon 1, vuotiaat arvon 2 jne. Muuttujien muunnokset Kokonaan uusia muuttujia luodaan usein jonkun matemaattisen kaavan avulla. Esim. Tiedämme kunnan asukasluvun ja pinta-alan. Voimme laskea asukastiheyttä kuvaavan uuden muuttujan TIHEYS=ASUKASLUKU/PINTA-ALA Uudesta muuttujasta on kysymys myös silloin kun muodostetaan nk. summamuuttuja Nimensä mukaan summamuuttuja muodostetaan yhdistämällä useita samaa ilmiötä eri tavoin mittaavia muuttujia. 7

8 Summamuuttujien luominen Muuttujien k03, k04 ja k05 summamuuttuja SUMMA=k03+k04+k05 Jos summattavat muuttujat saavat arvoja väliltä 1-5 saamamme muuttuja SUMMA saa arvoja väliltä Joskus voi olla mielekkäämpää, että summamuuttujan arvon vaihteluväli on sama kuin alkuperäisillä muuttujilla. Tämä saadaan laskemalla SUMMA=(k03+k04+k05)/3 Summamuuttujien luominen Summamuuttujia muodostettaessa summattavien muuttujien tulisi olla yhteismitallisia. Tämä tarkoittaa sitä, että muuttujat on mitattu samalla mitta-asteikolla. Jos näin ei ole, summattavat muuttujat täytyy saattaa yhteismitallisiksi standardoimalla ne. Z = x µ s missä x on havaittu muuttujan arvo, µ on muuttujan keskiarvo ja s on muuttujan hajonta. 8

9 Puuttuvat havainnot Puuttuvat havainnot saattavat vääristää analyysin tuloksia ja siksi niihin kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota. Tutkijan pitää päättää tapauskohtaisesti, miten puuttuvien havaintojen kohdalla toimitaan sillä yleispätevää toimintasääntöä ei ole. Seuraavaksi tarkastellaan puuttujien havaintojen poistamiseen tai korvaamiseen liittyviä asioita. Puuttuvat havainnot Puuttuvien havaintojen poistaminen Tarkoittaa kaikkien niiden havaintojen poistamista, jossa yhdenkin muuttujan kohdalla tieto puuttuu. (Listwise deletion) Ongelmana voi olla reilustikin pienentyvä otoskoko Ennen kuin havaintoja lähtee poistamaan kannattaa tarkistaa, miten puuttuvat havainnot ovat jakautuneet (tasaisesti koko aineistoon vai tiettyyn erityisryhmään). Muuttujien poistaminen Tilanne voi olla myös se, että tietystä muuttujasta puuttuu huomattava määrä havaintoja. Silloin kannattaa miettiä kuinka oleellinen muuttuja on tutkimuksen kannalta ja voisiko sen pudottaa jatkoanalyysistä kokonaan. Hyvä puoli on, että havaintojen määrä ei muuttujan poistamisen jälkeen vähene. 9

10 Puuttuvat havainnot Puuttuvien havaintojen pareittainen poistaminen Sopii käytettäessä sellaisia tilastollisia menetelmiä, jotka perustuvat korrelaatiomatriisin analysointiin. Korrelaatiomatriisia laskettaessa otetaan huomioon vain ne havainnot, joista on tiedot niillä kahdella muuttujalla, joista korrelaatio lasketaan. Näin lasketut korrelaatiomatriisin arvot voivat perustua eri määriin havaintoja. Ei pienennä niin paljon aineistoa kuin suoraan puuttuvien havaintojen poistaminen. Keskiarvojen käyttö Puuttuvien muuttujan arvojen tilalle voidaan myös koodata ennalta päätetty arvo. Yleensä tuo ennalta päätetty arvo on muuttujan keskiarvo. Ei pienennä aineiston kokoa mutta pienentää muuttujien hajontaa. Puuttuvat havainnot Ryhmäkeskiarvojen käyttö Koko muuttujan keskiarvon sijaan, muuttujan arvo voidaan koodata ryhmäkeskiarvolla. Ongelmana on se, että ryhmien sisäinen samankaltaisuus ja toisaalta ryhmien väliset erot korostuvat. Muita tapoja Aineisto voidaan jakaa ryhmiin (esim. miehiin ja naisiin). Puuttuvan arvon kohdalle koodataan havaintomatriisissa edellisen havainnon arvo. Ei vähennä muuttujien välistä hajontaa. Jos puuttuvat havainnot sisällytetään analyysiin, ne kannattaa koodata riittävän eroavasti muista havaintojen arvoista. 10

11 Havaintojen painottaminen Otosaineiston jakaumaan voi tulla vinoutumia esim. vastauskadon tai väärän otosasetelman vuoksi Tällöin aineistoa voidaan painottaa, jotta otos kuvaisi paremmin tutkimuksen perusjoukkoa. Esim. Tutkimukseen on haastateltu 50 miestä ja 50 naista neljästä eri ikäryhmästä. Havaintoja on siis kaikkiaan 400. Tämä ei kuitenkaan vastaa suomalaisten todellista ikä- ja sukupuolijakaumaa. Asia voidaan korjata painottamalla aineistoa. Painot saadaan laskettua kaavalla: w i = NK n i i missä N on havaintojen lukumäärä, K i on toivottu jakauma ryhmässä i ja n i havaittu jakauma ryhmässä i. Keskiluvut Keskiluvut kuvaavat muuttujien arvon keskimääräistä suuruutta. Soveltuvan keskiluvun valintaan vaikuttaa mittauksen asteikko Luokitteluasteikko Järjestysasteikko Välimatkaasteikko Suhdeasteikko Moodi X X X X Mediaani - X X X Aritmeettinen keskiarvo - - X X Geometrinen ja harmoninen keskiarvo X 11

12 Keskiluvut Moodi Moodi on se arvo, jonka frekvenssi aineistossa on suurin. Moodeja voi olla myös useampia. Mediaani Mediaani on suuruusjärjestykseen asetetuista muuttujan arvoista keskimmäinen. Jos havaintoja on parillinen määrä: Järjestysasteikollisella muuttujalla mediaani on kumpikin keskimmäisistä arvoista Välimatka- ja suhdeasteikollisella muuttujalla mediaani on kahden keskimmäisen arvon keskiarvo Keskiluvut Esimerkki Aineistossa välimatka-asteikollisen muuttujaan k03 liittyi kuusi havaintoa, joiden arvot ovat 4,1,5,5,4,3 Moodit ovat tällöin 4 ja 5 Mediaani saadaan kun muuttujien arvot järjestetään suuruus järjestykseen (1,3,4,4,5,5) Koska havaintoja on parillinen määrä mediaanin arvoon tässä tapauksessa kahden keskimmäisen arvon keskiarvo eli 4 12

13 Keskiluvut Aritmeettinen keskiarvo (mean) KESKIARVO=muuttujan arvojen summa/havaintojen määrä Poikkeavat muuttujien arvot voivat vaikuttaa suuresti aritmeettiseen keskiarvoon Geometrinen ja harmoninen keskiarvo Käytetään yleensä kasvuilmiöihin ja indeksilaskentaan liittyvissä erikoistapauksissa Geometrinen keskiarvo G ja harmoninen keskiarvo H saadaan seuraavasti G = n x1 x2 Κ x n H = n Κ + x x x 1 2 missä n on havaintojen lukumäärä ja x i viittaa havainnon i arvoon. n Hajontaluvut Hajontaluvut kuvaavat muuttujien arvojen vaihtelua käytetyn keskiluvun ympärillä. Myös hajontaluvuilla käytetty mitta-asteikko vaikuttaa hajontaluvun valintaan Luokitteluasteikko Järjestysasteikko Välimatkaasteikko Suhdeasteikko variaatiosuhde X X X X vaihteluväli - X X X vaihteluvälin pituus - - X X keskihajonta - - X X variaatiokerroin - - X X 13

14 Hajontaluvut Variaatiosuhde Kertoo, kuinka suuri osuus havainnoista on muuttujan moodiluokassa Variaatiosuhde v=1-(havaintojen määrä moodiluokassa/havaintojen määrä) Variaatiosuhteen arvo vaihtelee nollan ja yhden välillä Vaihteluväli ilmoittaa pienimmän ja suurimman muuttujan arvon välin Kun muuttujien arvot x 1 x n on järjestetty pienimmästä suurimpaan, vaihteluväli W=[x 1,x n ]. Hajontaluvut Esimerkki Aineistossa välimatka-asteikolliseen muuttujaan k03 liittyi kuusi havaintoa, joiden arvot ovat 4,1,5,5,4,3 Variaatiosuhde lasketaan siitä muuttujaluokasta, jossa on eniten havaintoja. Nyt siis v=1-(2/6)=2/3. Vaihteluväli W=[1,5] 14

15 x Hajontaluvut Vaihteluvälin pituus on muuttujan suurimman ja pienimmän arvon erotus w= x n -x 1, missä x n on suurin arvo ja x 1 pienin arvo Keskihajonta kuvaa, kuinka kaukana yksittäiset muuttujan arvot ovat keskimäärin muuttujan aritmeettisesta keskiarvosta Kun tarkasteltavana on perusjoukko, keskihajonta ( ) 2 1 n i n i = 1 s = x x missä n on havaintojen lukumäärä, x i viittaa havainnon i arvoon ja x tarkoittaa aineiston aritmeettista keskiarvoa. Otos keskihajonnasta puhuttaessa summan kerroin 1/n korvataan kertoimella 1/(n-1) Hajontaluvut Variaatiokerroin suhteuttaa keskihajonnan aineiston keskiarvoon Variaatiokerroin s V = x missä s on muuttujan keskihajonta ja x muuttujan keskiarvo 15

16 Vinous ja huipukkuus Vinous (skewnesis) mittaa jakauman symmetrisyyttä. Jakauma voi olla vino siten että valtaosa aineistomassasta nojautuu joko oikealle tai vasemmalle ja jakauman häntä ulottuu vastakkaiseen suuntaan. Huipukkuus (kurtosis) ilmoittaa jakauman huipun korkeuden normaalijakaumaan verrattuna. Jakauman vinousarvo S -0,5<S<0,5 jakauma on jokseenkin symmetrinen Jakauman huipukkuusarvo K Jos K<-0,5 tai K>0,5 on syytä testata jakauman normaalisuutta tarkemmin Vinous ja huipukkuus Oman oppimisen kannalta olisi tärkeää, että opettaja loisi mielenkiintoa opiskeltavaan asiaan. 60 Descriptive Statistics Lukumäärä ,0 3,0 4,0 5,0 Std. Dev =,86 Mean = 4,2 N = 122,00 N Minimum Maximum Mean Std. DSkewness i ti Kurtosis Statistic Statistic Statistic Statistic Statistic Statistic Std. Error Statistic Std. Error 71. Oman oppimisen kannalta olisi tärkeää, että opettaja loisi mielenkiintoa opiskeltavaan asiaan ,19,856 -,616,219 -,737,435 jokseenkin eri mielta - täysin samaa mieltä 16

17 Kyselyaineiston dokumentointi ja raportointi Jotta tilasto-ohjelman tulokset eivät jäisi pelkiksi numeroiksi, tulisi kvantitatiivisen aineiston raportointiin kiinnittää erityisesti huomiota. Seuraava raportoinnin vinkkilista voi auttaa välttämään tyypillisimpiä sudenkuoppia (Lähde: Valtakunnallisen menetelmäopetuksen tietovaranto) 1. Dokumentoi muuttujien tarkka sisältö Esitä analyysissä käytettyjen muuttujien kysymykset ja vastausvaihtoehdot sanatarkasti Kyselylomake olisi hyvä sisällyttää liitteeksi raporttiin Myös alkuperäisistä muuttujista muodostetut uudet muuttujat tulisi dokumentoida yksityiskohtaisesti Kyselyaineiston dokumentointi ja raportointi 2. Poimi tekstiin olennainen Tällä tarkoitetaan muutamien keskeisten lukujen ja mahdollisten erojen esiin nostamista eikä esim. kokonaisen taulukon auki kirjoittamista Tämä olisi hyvä tehdä vertaillen, yhdistellen ja yleistäen Tutkimuksesta nouseva uusi tieto tulisi nostaa selkeästi esille Paljon tutkitulla alueella olisi hyvä viitata aiempiin tutkimuksiin ja tutkailla omia tuloksia niiden pohjalta 3. Kuvaile jakaumatiedot tiiviisti ja käytä liitteitä Jakaumien kuvaus sekä leipätekstissä, että taulukoissa Suuremmissa aineistoissa prosentuaalinen tarkastelu riittää. Havaintoyksiköiden kokonaismäärä n tulisi kuitenkin ilmoittaa. Kuvailun laajuutta ja tarkkuutta voi suhteuttaa aineiston kokoon ja tutkimuksen tarkoitukseen 17

18 Kyselyaineiston dokumentointi ja raportointi 4. Suhteuta sanavalinnat ja tulosten tarkkuustaso aineistotyyppiin Ei ole syytä esittää tuloksia esim. usean desimaalin tarkkuudella vaan pyöristää kokonaisluvuksi 5. Ota huomioon kenelle kirjoitat Koska usein ensisijainen yleisö on tiedeyhteisö ei kirjoittajalla ole varaa epäselvään tekstiin Myös yleisimpien tunnuslukujen laskutavan voi olettaa tunnetuksi 6. Kuvaile ennen selittävää analyysiä Ennen monimuuttujamenetelmiin siirtymistä tulisi esittää perustavia kuvailutietoja aineistosta Kyselyaineiston dokumentointi ja raportointi 7. Esitä tulosten epävarmuustekijät kattavasti ja johdonmukaisesti Tutkimuksen tieteellisen arvon kannalta on oleellista tietää, kuinka suurella varmuudella otokseen perustuvat tulokset pitävät paikkansa perusjoukossa Tulosten arviointi ja luotettavuuteen liittyvien seikkojen esittely on yhtä tärkeä kuin varsinaisten tulosten esittäminen 8. Vertaile konteksti- ja aineistosidonnaisesti On hyvä pohtia, liittyykö esim. aineistonkeruuajankohtaan tulosten laatuun vaikuttavia tekijöitä Kontekstitekijöiden muutokset voivat selittää osaltaan muutoksia tutkimustuloksissa aiempiin tutkimuksiin verrattaessa 9. Aineistolähteiden merkitseminen Jos tutkimuksessa käytetään muiden keräämiä aineistoja, on aineistolähteet merkittävä tutkimustekstiin ja lähdeluetteloon julkaisujen tapaan. 18

19 Numerotulosten esittämisestä Leipätekstin tulee tiivistää tutkimuksen numerotuloksia sekä osoittaa missä viitatut tulokset on mainittu ja miten ne on tuotettu Tekstin tulisi olla vaihtelevaa niin sanavalinnoilta kuin sanajärjestykseltäänkin Prosenttitaulukoita voidaan käyttää asiakokonaisuuden selvittämisen pohjana Numerotiedon esittämiseen tarkoitettuja kuvioita tulisi käyttää harkiten. Aikasarjat sekä riippuvuuksiin liittyvät säännönmukaisuudet havainnollistuvat usein parhaiten graafien avulla Numerotulosten esittämisestä Taulukoissa selite sijoitetaan yleensä taulukon alle, kuvioissa selitteitä on mahdollista sijoittaa vapaammin Kaikkia tutkimuksen työtaulukoiden tietoja ei ole syytä julkaista Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kaikista oleellisimmat taulukot sisällytetään varsinaiseen raporttiosaan ja seuraavaksi tärkeimmät tulokset esitetään liitetaulukkona 19

20 Taulukoiden tekeminen Taulukot ovat helppo tapa tiivistää informaatiota Taulukon antama kuva voi jäädä helposti kylmäksi ja etäiseksi Siksi taulukkoa tulisikin täydentää muilla esitystavoilla Tekstiin sijoitetut taulukot tulisi aina tulkita Taulukoiden tekeminen Taulukon tekemisen muistilista (Heikkilä, 1999) Numeroi ja nimeä taulukko Muokkaa taulukko yksinkertaiseksi ja selkeäksi Kerro otsikossa kuvatun ilmiön paikka ja aika, käytetyt mittayksiköt ja prosenttilukutaulukossa perusarvo Ilmoita tarvittaessa tietojen lähde ja luotettavuuteen liittyvät tiedot alaviitteessä Kommentoi ja analysoi taulukosta ilmenevät pääasiat 20

21 Graafinen esitys Kuvioiden tarkoituksena on helpotta oleellisen informaation hahmottamista. Kussakin tapauksessa julkaistavaksi valitaan kuvio, joka on siinä tilanteessa selkein ja luonteenomaisin. Yhden muuttujan tarkasteluun liittyy yleensä jakauman sijainnin ja hajonnan kuvaaminen Kahden muuttujan tapauksessa mielenkiinto on usein muuttujien välisessä riippuvuudessa. Riippuvuutta voidaan tarkastella esim. Pylväs-, viiva- ja laatikko-jana -kuviolla Graafinen esitys Kahden tai useamman muuttujan kuvioiden tulkintaa helpottaa, jos vaaka-akselilla on taustamuuttuja tai riippumaton muuttuja (jos mahdollista) Kuvion informatiivisuuden vuoksi, siihen ei tulisi laittaa liikaa muuttujia tai liian useita luokkia Kun valitsee kuvioita tutkimusraporttiin, kannattaa miettiä palveleeko kuvio lukijaa ja kuinka merkityksellinen se on esitettävän asian kannalta 21

22 Pylväskuvio vai sektoridiagrammi? Pylväsdiagrammi Korostaa muuttujien arvojen järjestystä Valittavana joko lukumäärät tai prosentit Soveltuu muuttujille, joka saa useita arvoja Sektoridiagrammi Prosenttiosuudet korostuvat Soveltuu tilanteisiin, joissa arvojen järjestystä ei haluta korostaa Pylväskuvio vai viivakuvio? Molemmat soveltuvat hyvin kumulatiivisiin tarkasteluihin Tällöin ideana on kuvata kasautuvia tai summautuvia lukumääriä tai prosentteja Pylväsdiagrammi Näyttävämmän näköinen Jotta luettavuus säilyisi, luokkia on oltava kohtuullinen määrä Viivakuvio Soveltuu paremmin, kun halutaan kuvata muuttujan muutosta ajan suhteen 22

23 Laatikko-jana -kuvio Havainnollinen, kun tarkastellaan muuttujan jakauman sijaintia ja hajontaa Sopii tilanteisiin, joissa muuttuja saa paljon eri arvoja (esim. Asenneväittämistä muodostetut summamuuttujat) Sopii erityisesti jakaumien vertailuun Laatikko-jana -kuvio perustuu tunnuslukuihin minimi, alakvartiili, mediaani, yläkvartiili ja maksimi Laatikko-jana -kuvio Minun on helppo ymmärtää matematiikan tehtävien ja todistusten päättelyketjut. 6 täysin eri mieltä - täysin samaa mieltä N = 3 Missing 68 ei 51 kyllä kurssin läpäisy 23

24 Lähteet Heikkilä, T Tilastollinen tutkimus. 2.uud.painos. Helsinki. Edita. 320 s. Holopainen, M. & Pulkkinen, P Tilastolliset menetelmät perusteet. Porvoo. Weilin+Göös. 301 s. Menetelmäopetuksen valtakunnallinen tietovaranto, ( ) Metsämuuronen, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 2.uud.panos. Helsinki. International Methelp Ky. 772 s. Tilastokeskus verkkokoulu, ( ) 24

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin

Lisätiedot

Til.yks. x y z 1 2 1 20.3 2 2 1 23.5 9 2 1 4.7 10 2 2 6.2 11 2 2 15.6 17 2 2 23.4 18 1 1 12.5 19 1 1 7.8 24 1 1 9.4 25 1 2 28.1 26 1 2-6.2 33 1 2 33.

Til.yks. x y z 1 2 1 20.3 2 2 1 23.5 9 2 1 4.7 10 2 2 6.2 11 2 2 15.6 17 2 2 23.4 18 1 1 12.5 19 1 1 7.8 24 1 1 9.4 25 1 2 28.1 26 1 2-6.2 33 1 2 33. Tehtävien ratkaisuja. a) Tilastoyksiköitä ovat työntekijät: Vatanen, Virtanen, Virtanen ja Voutilainen; muuttujina: ikä, asema, palkka, lasten lkm (ja nimikin voidaan tulkita muuttujaksi, jos niin halutaan)

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 6 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA... 7 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...

Lisätiedot

Kyselylomakkeiden käyttötapoja:

Kyselylomakkeiden käyttötapoja: Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

4. Seuraavaan ristiintaulukkoon on kerätty tehtaassa valmistettujen toimivien ja ei-toimivien leikkijunien lukumäärät eri työvuoroissa:

4. Seuraavaan ristiintaulukkoon on kerätty tehtaassa valmistettujen toimivien ja ei-toimivien leikkijunien lukumäärät eri työvuoroissa: Lisätehtäviä (siis vanhoja tenttikysymyksiä) 1. Erään yrityksen satunnaisesti valittujen työntekijöiden poissaolopäivien määrät olivat vuonna 003: 5, 3, 16, 9, 0, 1, 3,, 19, 5, 19, 11,, 0, 4, 6, 1, 15,

Lisätiedot

Kuvioita, taulukoita ja tunnuslukuja. Aki Taanila 2.2.2011

Kuvioita, taulukoita ja tunnuslukuja. Aki Taanila 2.2.2011 Kuvioita, taulukoita ja tunnuslukuja Aki Taanila 2.2.2011 1 Tilastokuviot Pylväs Piirakka Viiva Hajonta 2 Kuviossa huomioitavia asioita 1 Kuviolla tulee olla tarkoitus ja tehtävä (minkä tiedon haluat välittää

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: ja hajonta Sisältö Havaittujen arvojen jakauma Havaittujen arvojen jakaumaa voidaan kuvailla ja esitellä tiivistämällä havaintoarvot sopivaan muotoon. Jakauman

Lisätiedot

Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen

Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen 1 Metropolia ammattikorkeakoulu Liiketalouden yksikkö Pertti Vilpas Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen Osa 2 KVANTITATIIVISEN TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI Sisältö: 1. Frekvenssi- ja prosenttijakaumat.2

Lisätiedot

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi Yksiulotteisen

Lisätiedot

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut 7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut D1. a) Oletetaan, että satunnaismuuttujat X ja Y noudattavat kaksiulotteista normaalijakaumaa parametrein E(X) = 0, E(Y ) = 1, Var(X) = 1, Var(Y ) = 4 ja Cov(X,

Lisätiedot

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. 1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin

Lisätiedot

Tilastomenetelmien lopputyö

Tilastomenetelmien lopputyö Tarja Heikkilä Tilastomenetelmien lopputyö Lopputyössä on esimerkkejä erilaisista tilastomenetelmistä. Datatiedosto Harjoitusdata.sav on muokattu tätä harjoitusta varten, joten se ei vastaa kaikkien muuttujien

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: ja hajonta Sisältö Havaittujen arvojen jakauma Havaittujen arvojen jakaumaa voidaan kuvailla ja esitellä tiivistämällä havaintoarvot sopivaan muotoon. Jakauman

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Ennen seuraavia tehtäviä tarkista, että KUNNAT-aineistossasi on 12 muuttujaa ja 416 tilastoyksikköä.

Ennen seuraavia tehtäviä tarkista, että KUNNAT-aineistossasi on 12 muuttujaa ja 416 tilastoyksikköä. Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 3 Tällä harjoituskerralla tarkastellaan harjoituksissa 2 tehtyjä SPSS-havaintoaineistoja KUNNAT, kyselya ja kyselyb. Aineistoihin tutustutaan mm. erilaisten

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Ennen seuraavia tehtäviä tarkista, että KUNNAT-aineistossasi on 12 muuttujaa ja 416 tilastoyksikköä.

Ennen seuraavia tehtäviä tarkista, että KUNNAT-aineistossasi on 12 muuttujaa ja 416 tilastoyksikköä. Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 3 Tällä harjoituskerralla tarkastellaan harjoituksissa 2 tehtyjä SPSS-havaintoaineistoja KUNNAT, kyselya ja kyselyb. Jos epäilet, että aineistosi eivät

Lisätiedot

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös):

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös): Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 5 Tarkastellaan ensin aineistoa KUNNAT. Kyseessähän on siis kokonaistutkimusaineisto, joten tilastollisia testejä ja niiden merkitsevyystarkasteluja ei

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

YLEISKUVA - Kysymykset

YLEISKUVA - Kysymykset INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla

Lisätiedot

Opinnäytetyön kvantitatiivinen osuus

Opinnäytetyön kvantitatiivinen osuus Opinnäytetyön kvantitatiivinen osuus Kajaanin ammattikorkeakoulu, Simo Määttä 2012 Liiketalous ja innovaatiot- sekä Aktiviteettimatkailun osaamisalueet 1. Tilastollisen opinnäytetyön ohjausprosessi Kvantitatiivisen

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

b6) samaan perusjoukkoon kohdistuu samanaikaisesti useampia tutkimuksia.

b6) samaan perusjoukkoon kohdistuu samanaikaisesti useampia tutkimuksia. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I 1. välikoe 11.3.2011 (Jari Päkkilä) VALITSE VIIDESTÄ TEHTÄVÄSTÄ NELJÄ JA VASTAA VAIN NIIHIN! 1. Valitse kohdissa A-F oikea (vain yksi) vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta

Lisätiedot

Tarkista vielä ennen analysoinnin aloittamista seuraavat seikat:

Tarkista vielä ennen analysoinnin aloittamista seuraavat seikat: Yleistä Tilastoapu on Excelin sisällä toimiva apuohjelma, jonka avulla voit analysoida tilastoaineistoja. Tilastoapu toimii Excelin Windows-versioissa Excel 2007, Excel 2010 ja Excel 2013. Kun avaat Tilastoavun,

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Testit järjestysasteikollisille muuttujille

Testit järjestysasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testit järjestysasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Testit järjestysasteikollisille muuttujille >> Järjestysasteikollisten

Lisätiedot

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3 OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Tilastollinen testaus TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Tilastolliset testit >> Tilastollinen testaus Tilastolliset hypoteesit Tilastolliset

Lisätiedot

25 TAULUKKO 3: Osastojen hoitohenkilöstö (nettomäärä) Osasto (ss) Minimi Maksimi Keskiarvo Moodi Keskihajonta 2101 (26) 17,8 21,3 19,5 18,9 1,13 2102 (30) 21,5 25,1 22,6 21,6 1,17 2103 (18) 14,1 18,1 16,2

Lisätiedot

1. Normaalisuuden tutkiminen, Bowmanin ja Shentonin testi, Rankit Plot, Wilkin ja Shapiron testi

1. Normaalisuuden tutkiminen, Bowmanin ja Shentonin testi, Rankit Plot, Wilkin ja Shapiron testi Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Yhteensopivuuden ja homogeenisuden testaaminen Bowmanin ja Shentonin testi, Hypoteesi, 2 -homogeenisuustesti, 2 -yhteensopivuustesti,

Lisätiedot

RISTIINTAULUKOINTI JA Χ 2 -TESTI

RISTIINTAULUKOINTI JA Χ 2 -TESTI RISTIINTAULUKOINTI JA Χ 2 -TESTI Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät maantieteessä Ti 27.10.2015, To 2.11.2015 Miisa Pietilä & Laura Hokkanen miisa.pietila@oulu.fi laura.hokkanen@outlook.com KURSSIKERRAN

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit s t ja t kahden Sisältö t ja t t ja t kahden kahden t ja t kahden t ja t Tällä luennolla käsitellään epäparametrisia eli

Lisätiedot

FSD3028. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014. Koodikirja

FSD3028. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014. Koodikirja FSD3028 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Muuttujien määrittely

Muuttujien määrittely Tarja Heikkilä Muuttujien määrittely Määrittele muuttujat SPSS-ohjelmaan lomakkeen kysymyksistä. Harjoitusta varten lomakkeeseen on muokattu kysymyksiä kahdesta opiskelijoiden tekemästä Joupiskan rinneravintolaa

Lisätiedot

Pertti Vilpas Metropolia 1. KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

Pertti Vilpas Metropolia 1. KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS 1 Pertti Vilpas Metropolia 1. KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Tutkimuksen aineiston keräämisessä voidaan käyttää joko laadullista tai määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusmenetelmiä voidaan myös yhdistää,

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Graduaineiston analysointi

Graduaineiston analysointi Graduaineiston analysointi Graduryhmä Leena Hiltunen Yleistä aineiston analysoinnista Erilaiset menetelmät laadullisen ja määrällisen aineiston keräämiseen sekä analysointiin Aiemmista valinnoista riippuu

Lisätiedot

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007. Koodikirja

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007. Koodikirja FSD2275 Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2007 Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Lisätiedot

Tavanomaisten otostunnuslukujen, odotusarvon luottamusvälin ja Box ja Whisker -kuvion määritelmät: ks. 1. harjoitukset.

Tavanomaisten otostunnuslukujen, odotusarvon luottamusvälin ja Box ja Whisker -kuvion määritelmät: ks. 1. harjoitukset. Mat-.04 Tilastollisen analyysin perusteet Mat-.04 Tilastollisen analyysin perusteet / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Testit suhdeasteikollisille muuttujille Hypoteesi, Kahden riippumattoman otoksen t-testit,

Lisätiedot

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS-pikaohje Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS on ohjelmisto tilastollisten aineistojen analysointiin. Hyvinvointiteknologian ATK-luokassa on asennettuna SPSS versio 13.. Huom! Ainakin joissakin

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

FSD2511. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2009. Koodikirja

FSD2511. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2009. Koodikirja FSD2511 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2009 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2010 Tämän koodikirjan

Lisätiedot

Perusnäkymä yksisuuntaiseen ANOVAaan

Perusnäkymä yksisuuntaiseen ANOVAaan Metsämuuronen 2006. TTP Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä Taulukko.51.1 Analyysiin mukaan tulevat muuttujat Mja selite Merkitys mallissa F1 Ensimmäinen faktoripistemuuttuja Selitettävä muuttuja

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot 1 Aritmeettiset ja geometriset jonot Johdatus Johdatteleva esimerkki 1 Kasvutulille talletetaan vuoden jokaisen kuukauden alussa tammikuusta alkaen 100 euroa. Tilin nettokorkokanta on 6%. Korko lisätään

Lisätiedot

1.1 Funktion määritelmä

1.1 Funktion määritelmä 1.1 Funktion määritelmä Tämän kappaleen otsikoksi valittu funktio on hyvä esimerkki matemaattisesta käsitteestä, johon usein jopa tietämättämme törmäämme arkielämässä. Tutkiessamme erilaisia Jos joukkojen

Lisätiedot

KAHDEN RYHMÄN VERTAILU

KAHDEN RYHMÄN VERTAILU 10.3.2015 KAHDEN RYHMÄN VERTAILU Jouko Miettunen Center for Life-Course and Systems Epidemiology jouko.miettunen@oulu.fi Luennon sisältö Luokitellut muuttujat Ristiintaulukko, prosentit Khiin neliötesti

Lisätiedot

Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO...6 LYHYT SANASTO VASTA-ALKAJILLE...7 1. JOHDATUS PARAMETRITTOMIIN MENETELMIIN...9

Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO...6 LYHYT SANASTO VASTA-ALKAJILLE...7 1. JOHDATUS PARAMETRITTOMIIN MENETELMIIN...9 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO...6 LYHYT SANASTO VASTA-ALKAJILLE...7 1. JOHDATUS PARAMETRITTOMIIN MENETELMIIN...9 1.1 PARAMETRITTOMIEN MENETELMIEN LYHYT HISTORIA 11 1.2 PARAMETRITTOMAT MENETELMÄT IHMISTIETEISSÄ

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen

Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen 1 Metropolia ammattikorkeakoulu Liiketalouden yksikkö Pertti Vilpas Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen Osa 1 Sisältö: 1. Kvantitatiivisen tutkimuksen perusteita.2 2. Määrällisen tutkimusprosessin vaiheet..3

Lisätiedot

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen regressioanalyysiin

Lisätiedot

SPSS OPAS. Metropolia Liiketalous

SPSS OPAS. Metropolia Liiketalous 1 Metropolia Liiketalous SPSS OPAS Aihe sivu 1. Ohjelman periaate 2 2. Aineistoikkuna 3 3. Frekvenssit 4 4. Muuttujien arvojen luokittelu 5 5. Tunnusluvut 6 6. Ristiintaulukointi 7 7. Hajontakaavio 8 8.Korrelaatio

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

INTERNET KYSELYN TOTEUTUS

INTERNET KYSELYN TOTEUTUS INTERNET KYSELYN TOTEUTUS 1. Tutkimuksen suunnittelu ja lomakkeen teko Kysymysten määrää ei ole rajoitettu. Kysymykset voivat olla luokiteltuja tai avovastauksisia. Luokitelluissa kysymyksissä voidaan

Lisätiedot

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla

Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan mallintaminen kansallisesti yhtenäisillä tunnusluvuilla Ehdotukset kansallisesti yhtenäisiksi hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvuiksi Erikoissairaanhoito

Lisätiedot

TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014

TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014 TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA LUKIJAN NÄKÖKULMA 2 TAUSTAKYSYMYKSIÄ 3 Mitä tutkimusmenetelmiä ja taitoja opiskelijoille tulisi opettaa koulutuksen eri vaiheissa?

Lisätiedot

Metodina kyselytutkimus

Metodina kyselytutkimus Metodina kyselytutkimus Graduryhmä Leena Hiltunen Mitä metodeja on käytettävissä? (1) Tavoite: selvittää, miten ihmiset toimivat ja mitä he tekevät julkisesti suora havainnointi Tavoite:selvittää, mitä

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN

LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN 1 LUKULAUSEKKEITA Ratkaise seuraava tehtävä: Retkeilijät ajoivat kahden tunnin ajan polkupyörällä maantietä pitkin 16 km/h nopeudella, ja sitten vielä kävelivät metsäpolkua

Lisätiedot

Kaksiulotteinen normaalijakauma Mitta-asteikot Havaintoaineiston kuvaaminen ja otostunnusluvut

Kaksiulotteinen normaalijakauma Mitta-asteikot Havaintoaineiston kuvaaminen ja otostunnusluvut Mat-2.09 Sovellettu todeäköisyyslasku /Ratkaisut Aiheet: Kaksiulotteie ormaalijakauma Mitta-asteikot Havaitoaieisto kuvaamie ja otostuusluvut Avaisaat: Ehdollie jakauma, Ehdollie odotusarvo, Ehdollie variassi,

Lisätiedot

Tilastografiikan sudenkuopat - millaista on hyvä tilastografiikka?

Tilastografiikan sudenkuopat - millaista on hyvä tilastografiikka? Tilastografiikan sudenkuopat - millaista on hyvä tilastografiikka? Datajournalismin kurssi 25.11.2011 Heli Mikkelä heli.mikkela@tilastokeskus.fi Tilastotiedon esittämistavat Miksi grafiikkaa? Tilastografiikan

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

KAAVAT. Sisällysluettelo

KAAVAT. Sisällysluettelo Excel 2013 Kaavat Sisällysluettelo KAAVAT KAAVAT... 1 Kaavan tekeminen... 2 Kaavan tekeminen osoittamalla... 2 Kaavan kopioiminen... 3 Kaavan kirjoittaminen... 3 Summa-funktion lisääminen... 4 Suorat eli

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Lisämateriaalia harjoitustyöhön Syksy 2007 Sisältö Vinkkejä käyttäjätutkimuksen suorittamiseen Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Haastattelu Fokusryhmä Päiväkirja Kysely Ohjeita harjoitustyön

Lisätiedot

Rakennusalan tarjouskilpailujen toteutus tasapuoliseksi: kokonaistaloudellisuuden arviointi hinta-laatu -menetelmällä.

Rakennusalan tarjouskilpailujen toteutus tasapuoliseksi: kokonaistaloudellisuuden arviointi hinta-laatu -menetelmällä. ARKKITEHTITOIMISTOJEN LIITTO ATL RY Rakennusalan tarjouskilpailujen toteutus tasapuoliseksi: kokonaistaloudellisuuden arviointi hinta-laatu -menetelmällä. Julkisten hankintojen tarjousten valintakriteerinä

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Otanta Otantamenetelmiä Näyte Tilastollinen päättely Otantavirhe Otanta Tavoitteena edustava otos = perusjoukko

Lisätiedot

KYSELY TIEDONHANKINNAN MENETELMÄNÄ Esimerkkejä WelDest-hankkeen kyselyistä. Copyright Telle Tuominen, Turku AMK

KYSELY TIEDONHANKINNAN MENETELMÄNÄ Esimerkkejä WelDest-hankkeen kyselyistä. Copyright Telle Tuominen, Turku AMK KYSELY TIEDONHANKINNAN MENETELMÄNÄ Esimerkkejä WelDest-hankkeen kyselyistä Copyright Telle Tuominen, Turku AMK LÄHTÖKOHDAT Kyselyllä kerätään tietoa ihmisestä Perusjoukko eli otos on yleensä suuri (satoja,

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Minna Harmanen Merja Lumijärvi Sara Routarinne Esityksen rakenne Tehtävänanto Kriittisen lukutaidon tehtävä Toteutus Tulokset Vastauskatkelmia

Lisätiedot

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Pirkko Kauppila, Jenni Attila, Sari Mitikka, Juhani Kettunen, Kari Kallio ja Seppo Kaitala Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät 10.-11.4.2013

Lisätiedot

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...

Lisätiedot

b1) harhattomuutta, b2) helppoutta, b3) herkkyyttä, b4) mitta-asteikkoa, b5) standardointia, b6) tarkkuutta.

b1) harhattomuutta, b2) helppoutta, b3) herkkyyttä, b4) mitta-asteikkoa, b5) standardointia, b6) tarkkuutta. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I 1. välikoe 9.3.2012 (Jari Päkkilä) VALITSE VIIDESTÄ TEHTÄVÄSTÄ NELJÄ JA VASTAA VAIN NIIHIN! 1. Valitse kohdissa A-F oikea (vain yksi) vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta

Lisätiedot

Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö

Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö Aluksi Matematiikan käsite suora on tarkalleen sama asia kuin arkikielen suoran käsite. Vai oliko se toisinpäin? Matematiikan luonteesta johtuu, että sen soveltaja ei tyydy pelkkään suoran nimeen eikä

Lisätiedot

Ratkaisuja luvun 15 tehtäviin

Ratkaisuja luvun 15 tehtäviin Tarja Heikkilä 1. Luettele hyvän tutkimuksen perusvaatimukset ja riskitekijät. Katso Hyvän tutkimuksen perusvaatimukset luvusta 1 ja Tutkimusraporttien arviointi luvusta 4. Esimerkkejä riskitekijöistä

Lisätiedot

1 TILASTOMENETELMIEN PERUSTEITA

1 TILASTOMENETELMIEN PERUSTEITA 1 TILASTOMENETELMIEN PERUSTEITA Insinööritieteissä suoritetaan usein erilaisia mittauksia tai kokeita, joiden tuloksena saadaan numeerisia havaintoaineistoja tutkittavasta ilmiöstä. Hyvinvointiteknologiassa

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 1 AIKASARJA ILMAN SYSTEMAATTISTA VAIHTELUA... 2 1.1 Liukuvan keskiarvon menetelmä... 2 1.2 Eksponentiaalinen tasoitus... 3 2 AIKASARJASSA

Lisätiedot

TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 1

TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 1 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 1 Käsitteitä: Tilastoja voidaan havainnollistaa: o Tilastokuvioilla eli diagrammeilla Tavallisimmin käytettyjä tilastokuvioita ovat pylväsdiagrammit Muodostuu erillisistä

Lisätiedot

1. a) Luettele hyvän kvantitatiivisen tutkimuksen perusvaatimukset. b) Miten tutkimusraportissa arvioit tutkimuksen luotettavuutta?

1. a) Luettele hyvän kvantitatiivisen tutkimuksen perusvaatimukset. b) Miten tutkimusraportissa arvioit tutkimuksen luotettavuutta? 1. a) Luettele hyvän kvantitatiivisen tutkimuksen perusvaatimukset. b) Miten tutkimusraportissa arvioit tutkimuksen luotettavuutta? 2. Tehtävät 2-4 sekä 6 10 liittyvät keväällä 2002 suoritettuun ammattikorkeakoulusta

Lisätiedot

Tutkimusasetelma, mittaaminen ja otanta

Tutkimusasetelma, mittaaminen ja otanta Statistical Analysis with Statgraphics This two-day one-credit course is a hands-on introduction to the interactive statistical software Statgraphics for students who have a basic knowledge of statistics.

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 3.-16.3.2014 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 1001 SISÄLTÖ: Tulosten tilastolliset

Lisätiedot

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Yleistä... 3 Sijainti... 3 Kirjautuminen... 3 Kyselyn rakenne... 3 Opettajan toiminnot kirjautumisen jälkeen... 3 Lukuvuoden opintojaksojen listaaminen...

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Aki Taanila AIKASARJOJEN ESITTÄMINEN

Aki Taanila AIKASARJOJEN ESITTÄMINEN Aki Taanila AIKASARJOJEN ESITTÄMINEN 4.12.2012 Viivakaavio Excelissä voit toteuttaa viivakaavion kaaviolajilla Line (Viiva). Viivakaavio onnistuu varmimmin, jos taulukon ensimmäisessä sarakkeessa ovat

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot