Salon alueen pääliikenneväylien ja yritysalueiden opastuksen kehittäminen

Transkriptio

1 Salon alueen pääliikenneväylien ja yritysalueiden opastuksen kehittäminen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lähtökohdat suunnittelulle 3 2. Ohjausryhmän kokoonpano 4 3. Kokoukset ja yleisötilaisuus 4 4. Yleisöpalautteet 4 5. Viitoituksen yleissuunnitelmat Moottoriteiden ja muiden yleisten teiden opastus Teollisuus- ja yritysalueiden opastus Salon keskustan pysäköinnin opastus 6 6. Kustannusarvio 6 7. Toteutuksen priorisointi 7 LIITTEET 8 Salon alueen pääliikenneväylien ja yritysalueiden opastuksen kehittäminen Sivu 2

3 1. Lähtökohdat suunnittelulle Salon alueen pääliikenneväylien ja yritysalueiden opastuksen kehittämistyö tehtiin osana Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää -hanketta, joka sai tukea Euroopan aluekehitysrahastolta. Rahoituksen myöntäjänä toimi Varsinais-Suomen liitto. Salon kaupunkiin liittyi yhdeksän kuntaa vuonna Samana vuonna valmistui viimeinen osa Helsinki Turku-moottoritietä. Nämä suuret muutokset ovat aiheuttaneet tarvetta tehdä muutoksia nykyiseen viitoitukseen, mutta näitä muutoksia ei ole vielä tehty. Kaupunki haki tämän kehitystyön avulla konkreettisia muutosesityksiä viitoituksen nykytilanteeseen. Valtatien 1 (E18) osalta erityisen ongelmalliseksi koettiin eritasoliittymien 13 (Märy), 15 (Piihovi) sekä 16 (Muurla) opastus. Salo on nykytilanteessa opastettu ainoastaan eritasoliittymän 15 kautta. Kyseissä liittymässä on paljon muita opastuskohteita, koska kyseessä on valtatien ja kantatien (Kt52) välinen liittymä. Salon opastus jää helposti huomaamatta muiden kohteiden joukosta. Turun suunnasta tultaessa kantatien ramppi erkanee heti tunnelin jälkeen, joka osaltaan vaikeuttaa kohteiden havaitsemista. Moottoritien liittymien osalta koettiin myös, että Salo tulisi voida lisätä myös eritasoliittymiin 13 ja 16. Erityisesti toivottiin liittymien erottamista toisistaan ilmansuuntien avulla. Työn yhteydessä käytiin myös keskustelua Tervetuloa Saloon -kylttien pystyttämisestä moottoritien varteen. Nämä kyltit kuuluvat tienvarsimainonnan piiriin ja niiden hakuprosessi tehdään erillisenä työnä Salon kaupungin toimesta. Salon keskustan alueella aiheuttaa paljon läpiajoliikennettä kantatie 52, joka halkoo keskustaa. Kantatien viitoitus kaupungin alueella katkeaa paikoitellen nykytilanteessa ja aiheuttaa siltä osin ongelmia reitillä pysymiselle. Myös ohjausta valtatielle 1 (E18) toivottiin lisättävän keskustan alueelle. Lisäksi toivottiin keskustan opastuksen lisäämistä ja sen muuttamista kaksikieliseksi. Salon keskustan alueella on kielletty raskas liikenne sekä vaarallisten aineiden kuljetukset. Näiden reitti kulkee seututien 110, Kirjolankadun ja Meriniitynkadun kautta kiertäen keskustan. Tämän reitin ohjaukseen toivottiin myös selkeytystä. Suunnittelussa tärkeänä lähtökohtana oli myös teollisuus- ja yritysalueiden opastuksen parantaminen Salon alueella. Mm. Perniössä sijaitsee paljon raskasta liikennettä tuottavaa teollisuutta ja näiden alueiden opastusta haluttiin parantaa. Parannusta kaivattiin myös keskustan ulkopuolella olevien teollisuusalueiden opastamiseen ja näkyvyyteen. Lisäksi isoimpien teollisuusalueiden osalta mietittiin aluekohtaisten opastustaulujen pystyttämistä. Opastuksen parantamista toivottiin myös Teijon alueelle. Alueelle on tehty alueellinen palveluopastussuunnitelma vuonna Työn yhtenä suunnitteluosana oli keskustan pysäköintialueiden opastuksen suunnittelu. Nykytilanteessa alueet on opastettu vain lähiviitoituksella ja yhtenäinen opastuskokonaisuus puuttuu. Salon kokoisessa kaupungissa on tarpeen myös keskustan opastamisen korostaminen. Työn yhteydessä mietittiin myös erityisen keskustatunnuksen käyttömahdollisuuksia. Kyseistä tunnusta käytetään Keski-Euroopassa. Tunnusta ei kuitenkaan tunneta Suomen säädöksissä tai ohjeissa ja sen käyttö vaatisi kokeiluluvan Liikennevirastosta. Esiin nousi myös tarve omasta tunnuksesta kauppakeskuksille. Näiden tunnusten kehittämistä toivotaan vietävän eteenpäin Liikenneviraston toimesta. Salon alueen pääliikenneväylien ja yritysalueiden opastuksen kehittäminen Sivu 3

4 2. Ohjausryhmän kokoonpano Viitoituksen yleissuunnitelman laatimisen tueksi perustettiin ohjausryhmä, joka nimettiin opastustyöryhmäksi. Ryhmään kuului seuraavat henkilöt: Jarmo Heimo Salon kaupunki, kaupunkisuunnittelujohtaja Hannu Koisti Salon kaupunki, maankäyttöinsinööri Risto Suomela Salon kaupunki, yhdyskuntatekniikan suunnittelupäällikkö Jukka Lasonen Salon kaupunki, yhdyskuntatekniikan suunnittelija Pekka Kallio Yrityssalo, elinkeinoasiamies Sarita Humppi Salon kaupunki, Salon yritysalueiden kehittämishanke, projektisuunnittelija Hannu Putila Varsinais-Suomen ELY-keskus Hannu Vuorinen Salon seudun ammattiautoilijat ry, vpj. Suunnittelusta vastasivat Ramboll Finland Oy:stä Outi Kulonen viitoituksen yleissuunnitelman osalta ja Tuomas Lehteinen pysäköintialueiden opastuksen osalta. Viitoituksen yleissuunnitelmaluonnoksia kommentoi myös Tuomas Österman Liikennevirastosta. 3. Kokoukset ja yleisötilaisuus Kokouksia työn aikana pidettiin kuusi kappaletta. Lisäksi opastusryhmä piti kokouksen, jossa mietti muutosten toteutusjärjestystä. Kokouksien lisäksi pidettiin yleisötilaisuus Salon kaupungintalolla, jossa laaditut viitoituksen yleissuunnitelmat esiteltiin. Samassa yhteydessä paikalla olijoilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä suunnitelmasta. Kokouksista ja yleisötilaisuudesta laadittiin muistiot. Muistiot ovat tämän yhteenvedon liitteinä Yleisöpalautteet Työn aikana Salon kaupunki laati omaan sähköiseen palautepaikkaan karttapalautekyselyn, jonka avulla kuntalaisilla oli mahdollisuus tuoda ohjausryhmän tietoon kohteita, joiden viitoitus koettiin puutteelliseksi tai harhaanjohtavaksi. Yleisöpalautteita annettiin yhteensä 18 kappaletta, joiden lisäksi muutama palaute lähetettiin sähköpostitse. Suunnittelualuetta koskevat palautteet käytiin läpi ja niiden perusteella tehtiin muutoksia suunnitelmiin. Suunnittelualuetta koskevien yleisöpalautteiden yhteenveto on liitteessä 22. Osa annetuista palautteista koski muita kuin tämän työn piiriin kuuluvia liikenteenohjausasioita. Nämä muut palautteet ja niihin annetut vastaukset ovat liitteessä Viitoituksen yleissuunnitelmat Viitoituksen yleissuunnitelmat laadittiin niille alueille, joille ohjausryhmä katsoi olevan erityistä tarvetta viitoitusmuutoksiin. Laaditut suunnitelmat löytyvät liitteistä Yleisötilaisuudessa esitetyt luonnokset löytyvät lisämateriaaleista, joka on saatavilla Salon kaupunkisuunnitteluosastolta. Salon alueen pääliikenneväylien ja yritysalueiden opastuksen kehittäminen Sivu 4

5 5.1 Moottoriteiden ja muiden yleisten teiden opastus Moottoriteiden osalta keskityttiin eritasoliittymiin 13 (Märy), 15 (Piihovi) sekä 16 (Muurla). Lisäksi suunnitelmat laadittiin Pitkäportaan ja Haukkalan levähdysalueille, joiden nykyinen opastus on vanhentunut. Avoinna on vielä, lisääkö Salon kaupunki kyseisille levähdysalueille uudet opaskartat. Opastussuunnitelma on laadittu tilanteeseen, jossa levähdysalueilla on Salon kartat. Ennen Pitkäportaan levähdysalueen opasteiden uusimista, tulee olla yhteydessä Paimion kaupunkiin ja selvittää, halutaanko Pitkäportaan pohjoisen puoleiselle levähdysalueelle Paimion opastuspiste. Moottoriteiden eritasoliittymiin laadittiin useampia suunnitelmavaihtoehtoja, koska Salon kaupunki toivoi viitoitukseen ratkaisua, joka perustuu liittymien erottamiseen toisistaan ilmansuunnilla. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan ole Liikenneviraston nykyisen opastustavan mukainen, eikä näin ollen saanut toteutuslupaa. Näin ollen päädyttiin tapaan, jossa kussakin liittymässä olisi viitoituskohteena Salon lisäksi jokin kyseisen liittymän lähistöllä oleva lähikohde, joiden avulla liittymät voidaan helpommin erottaa toisistaan. Märyn liittymään (ETL 13) lisättiin kohde Salo ja kohteen Halikko väri muutettiin sinipohjaisesta valkopohjaiseksi paikalliskohteeksi. Opastuskohteiden järjestystä myös muutettiin, jotta Salon opastus nousisi paremmin esiin. Piihovin liittymästä (ETL 15) poistettiin kohde Pertteli, jonka opastus on jätettävissä pois, jos Salon kaupunki niin haluaa. Opastuskohteiden järjestystä muutettiin siten, että kohde Salo nostettiin ylimmäksi, jotta sen näkyvyys saadaan paremmaksi. Lyhyenä nimenä se häviää muuten helposti muiden viitoituskohteiden sekaan. Liittymän kohdalla keskusteltiin myös kantatien 52 pohjoisen suunnan kaukokohteesta. Ohjausryhmä piti Someron opastusta paljon tärkeämpänä ja loogisempana kuin kohteen Forssa opastusta. Kohde Forssa on kuitenkin nimetty tien 52 kaukokohteeksi, joten lopputuloksena molemmat kohteet jätettiin suunnitelmaan ja niiden opastusta täydennettiin tarvittavilta osin muun tieverkon osalta. Salon keskustan osalta päädyttiin ratkaisuun, joka tukee pelkän Forssan opastusta. Muurlan liittymään (ETL 16) lisättiin kohde Salo nykyisten Muurla ja Pertteli kohteiden lisäksi. Kohteen Pertteli tarpeellisuudesta käytiin myös keskustelua, mutta se todettiin ainoaksi järkeväksi kohteeksi kyseisestä liittymästä pohjoisen suuntaan. Kyseistä reittiä käytetään myös paljon läpiajoon juuri Pertteliin. Tämän liittymän muutosten osalta nousi esiin se, että halutaanko Saloon suuntaavaa liikennettä ohjata käyttämään seututietä 110 moottoritien sijaan. Yleinen tienpitäjä ei hyväksynyt Salon opastusta Muurlan liittymän kautta, eikä tätä opastusta voida siis nykytilanteessa toteuttaa. Salon opastusta ei kuitenkaan poistettu tästä suunnitelmasta, sillä se kuvastaa sekä työryhmän että työn aikana saadun yleisöpalautteen näkemyksiä. Seututielle 110 esitettiin useita muutoksia viitoituskohteisiin, millä pyrittiin yhdenmukaistamaan opastuksen periaatteita Salon alueella. Kohteen Keskusta opastus esitetään muutettavaksi kaksikieliseksi Keskusta Centrum opastukseksi kauttaaltaan. Lisäksi E18-tien opastusta lisättiin tuntuvasti. Kantatielle 52 ei esitetty laajoja muutoksia viitoituskohteisiin. Suunnitelma tehtiin vastaamaan nykytilannetta, jossa tie kulkee Salon keskustan läpi, sillä kantatien parannushanke Salon kohdalla ei ollut suunnitelman laatimisen aikaan ajankohtaista. Tavoitteena oli lähinnä selkeyttää ja lisätä nykyistä kantatien opastusta. Mikäli parannushanke etenee siten, että kantatie siirretään kulkemaan uutta tieyhteyttä, vaikuttaa tämä merkittävästi osaan keskustan alueen opasteista. Tämä seikka tulee ottaa huomioon, mikäli keskustan alueen opastusta uusitaan lähivuosien aikana. 5.2 Teollisuus- ja yritysalueiden opastus Salon alueella on paljon teollisuutta, joka aiheuttaa omat tarpeensa viitoitukseen. Keskustan raskaan liikenteen ja vaarallisten aineiden läpiajokielto näkyy jo nykyisessä viitoituksessa. Suunnitelmassa pyrittiin yhtenäistämään ja tehostamaan raskaan liikenteen reitin opastusta. Salon alueen pääliikenneväylien ja yritysalueiden opastuksen kehittäminen Sivu 5

6 Lisäksi opasteisiin lisättiin kohde Perniö, jotta myös tänne suuntaava raskas liikenne osaisi käyttää kiertoreittiä pohjoisen tai idän suunnasta tultaessa. Keskustan tuntumassa olevista teollisuusalueista on opastettuna nykyisin Meriniitty, Kärkkä ja Horn. Lisäksi keskustasta länteen sijaitseva teollisuusalue on opastettu lähiopastuksena nimillä Mustamäki ja Riikki. Ohjausryhmä esitti, että opastukset kohteisiin Kärkkä ja Horn poistetaan. Kärkkä ei ole kehittynyt odotetulla tavalla ja sen nostaminen opastuskohteiksi jatkossa koettiin turhaksi. Sen sijaan maantielle 110 lisätään poistetun Kärkkä-opastuksen tilalle opastus Teijoon. Lisäksi lisätään opastus uudelle Metsäjaanun teollisuusalueelle. Alue, joka tällä hetkellä opastetaan nimillä Mustamäki ja Riikki, päätettiin opastaa nimillä Riikki ja Asemanseutu. Asemanseudun yhteydessä ei käytetä teollisuusaluetunnusta vaan tällä opastetaan asuinaluetta. Riikin teollisuusalueen opastusta lisättiin seututielle 224 asti Vanhan Turuntien ja Mahtimiehentien (st 224) risteykseen. Kohde Meriniitty on nykyisin opastettu valtatieltä 1 Märyn eritasoliittymästä. Sen opastus on ennestään ollut laajaa ja se pysyy jatkossa nykyisellään. Valurin alueen liikekeskukselle lisättiin opaste kantatie 52:lta ja 110:ltä. Liitekartoissa nämä on lisätty nykyisiin opasteisiin, mutta tarpeen mukaan opastus voidaan toteuttaa myös erillisenä. Teijon matkailukohteiden opastaminen jätettiin alkutarkastelun jälkeen tämän työn ulkopuolelle. Teijoa esitettiin syksyllä 2012 kansallispuistoksi ja tämä prosessi on vielä kesken. Jos alue nimetään kansallispuistoksi, on selvää että sille voidaan silloin hakea opastusta aina valtatieltä 1 lähtien. Teijon opastuskokonaisuus kannattaa suunnitella vasta kun mahdollinen kansallispuistoksi nimeäminen on varmistunut. Teijon alueen suunnitelma vuodelta 2010 keskittyi vuonna 2007 tehtyihin palvelukohteiden opastusmuutoksiin. Tämä suunnitelma löytyy liitteestä 24. Alueella on paljon palvelukohteita ja näiden opasteisiin on suunnitteilla muutoksia. 5.3 Salon keskustan pysäköinnin opastus Viitoitussuunnitelmien lisäksi laadittiin suunnitelma Salon keskustan pysäköintilaitosten opastamisesta. Pysäköinnin kattavalla ja jatkuvalla opastamisella saadaan pysäköintipaikkaa etsivän liikenteen määrää pienennettyä keskustassa, koska suurimmat ja keskeisimmät pysäköintipaikat sijaitsevat suunnitellun pysäköintikehän varrella. Kattava opastus vähentää myös sivukaduilta turhaa liikennettä, jota muuten muodostuisi puutteellisen opastuksen vuoksi. Pysäköinnin opastus esitettiin toteutettavaksi pysäköintikehämallilla, jossa keskustaan muodostetaan autoilijoille helppokulkuinen ja selkeä reitti, jonka varrelta opastetaan aina lähin pysäköintilaitos tai -alue sekä itse pysäköintikehän reitti. Pysäköintikehän ulkopuolelta ohjataan merkittävimmiltä sisääntulokaduilta myös reitit liityntäpysäköintialueille. Kustannusarvio pysäköinnin opastuksen osalta on , joka sisältää työ- ja pystytyskulut. Hintaan vaikuttaa se, voidaanko tauluja asentaa olemassa oleviin rakenteisiin vai tarvitaanko tauluille omat pystytysrakenteet. Pelkkien taulujen hankintakustannukset ovat noin Suunnitelma keskustan pysäköinnin ohjauksesta ja kustannusarvio löytyvät liitteestä Kustannusarvio Kaikkien esitettyjen viitoitusmuutosten osalta alustava kustannusarvio on noin Keskustan pysäköintilaitosten opastuskustannukset ovat arviolta tästä noin Tämän lisäksi tulevat mahdolliset portaalien uusimiskustannukset. Kustannusarvioon saattaa vaikuttaa alentavasti se, jos osassa opasteiden muutoksissa voidaan käyttää hyväksi vanhoja opastusmerkkejä. Tämän edellytyksenä on, että vanhat merkit ovat hyväkuntoisia. Opastusmuutosten teko tullaan jakamaan useammalle vuodelle. Kustannusarvio jaettiin pienempiin toteutuskokonaisuuksiin ja näiden toteutusjärjestyksestä Salon kaupunki teki esityksen. Kustannuksia esitetään jaettavaksi Salon kaupungin, ELY-keskuksen ja yksityisten Salon alueen pääliikenneväylien ja yritysalueiden opastuksen kehittäminen Sivu 6

7 rahoittajatahojen kesken. Kustannusarvion tarkempi jako ja toteutusjärjestys löytyvät liitteistä 17 ja 18. Opastusmuutosten kustannusarvio on laskettu käyttäen seuraavia neliöhintoja erityyppisille opastusmerkeille: 200 /m2 nykyisten maaperusteisten opastusmerkkien uusiminen, kalvo R2 250 /m2 uudet maaperusteiset opastusmerkit, kalvo R2 350 /m2 portaalien taulut, kalvo R3 Taulujen neliömäärien kasvaessa joudutaan nykyiset perustukset ja tukirakenteet osasta opasteita uusimaan. Tämä aiheuttaa suuria kustannuksia erityisesti portaalien osalta, jos koko portaalin rakenne joudutaan uusimaan. Portaalien osalta verrattiin nykyisiä tauluneliöitä suunniteltuihin ja kirjattiin kustannusarvioon ne portaalit, joiden osalta taulujen neliöt suurenivat selkeästi. Näiden portaalien osalta käytiin maastossa tarkistamassa, löytyikö portaaleista A-max merkintä. Merkintä kertoo suurimman tauluneliömäärän, jota kyseiseen portaaliin voidaan asentaa. Kaikista tarkistetuista portaaleista ei Amax merkintää löytynyt. Salon kaupungin katuverkolla olevista tarkistetuista portaaleista ei mistään löytynyt kyseistä merkintää. Portaalien mahdollista vaihtotarvetta ei ole näin ollen voitu kovin tarkkaan ottaa huomioon kustannusarviossa. Portaalin vaihdon kustannukset riippuen portaalityypistä, vaadituista Amax arvoista ja portaalin mitoista voivat vaihdella Toteutuksen priorisointi Viitoitusmuutosten toteutus joudutaan jakamaan useammalle vuodelle. Opastusryhmä teki esityksen eri opastusmuutoksien rahoittajista. Tämä esitys selviää liitteestä 18. ELY keskuksella ei ole enää vuodelle 2013 rahaa käytettävistä muuta kuin välttämättömien rikkoutumisista yms. johtuvien opastusmerkkien uusimiseen. Näin ollen opastusmuutosten priorisointia ei voitu tässä vaiheessa viedä loppuun asti. Osa esitetyistä muutoksia on sellaisia, että ne voidaan toteuttaa vasta viitoituksen muun uusimisen yhteydessä. Salon kaupunki nosti omalta osaltaan tärkeimmiksi seuraavat muutokset: Teollisuusalueiden opastamiseen liittyvät opastusmuutokset Perniön, Riikin sekä Metsäjaanun osalta. Raskaan liikenteen reittiin esitetyt täydennykset. (Tämä toteutus odottaa kantatien 52 parannushankkeen etenemistä. Mikäli uusi tieyhteys rakennetaan, ei raskaan liikenteen opastusta toteuteta suunnitelmassa esitetyllä tavalla). Kohteen Teijo opastuksen lisääminen keskustan alueelle. Moottoritien eritasoliittymien kohteisiin esitetyt viitoitusmuutokset. E18 opastuksen tehostaminen. Salon alueen pääliikenneväylien ja yritysalueiden opastuksen kehittäminen Sivu 7

8 LIITTEET Liite 1 Kokousmuistio 1, Liite 2 Kokousmuistio 2, Liite 3 Kokousmuistio 3, Liite 4 Kokousmuistio 4, Liite 5 Yleisötilaisuuden muistio, Liite 6 Kokousmuistio 5, Liite 7 Kokousmuistio, opastuksen työryhmä Liite 8 Kokousmuistio 6, Liite 9 Moottoritie, liittymät 13 ja 15, Liite 10 Moottoritie, liittymä 16, Liite 11 Moottoritie, Haukkalan levähdysalue, Liite 12 Moottoritie, Pitkäportaan levähdysalue, Liite 13 Seututie 110 Salon keskusta, Liite 14 Salon keskusta, Liite 15 Perniö, Liite 16 Raskaiden reitti, Liite 17 Liite 18 Liite 19 Liite 20 Liite 21 Liite 22 Liite 23 Liite 24 Kustannusarvio Kustannusjakotaulukko Salon keskustan pysäköinnin opastus Liikenneviraston kommentit suunnitelmiin Liikenneviraston kommentit Raaseporin opastamiseen Suunnittelualuetta koskevat palautteet Muut palautteet Teijon alueen palvelukohteet Salon alueen pääliikenneväylien ja yritysalueiden opastuksen kehittäminen Sivu 8