Maakuntahallitus

Transkriptio

1 Maakuntahallitus EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa kerroin kehkeytyi EU:n rakennerahastotuen jaosta Suomen sisällä vaikea solmu. Tukien huomattava pieneneminen seuraavaksi 7 vuotiskaudeksi oli kohtelemassa Etelä ja Länsi Suomen alueita todella kovin. Erityisesti Euroopan Aluekehitysrahaston EAKRtuen ennakoitiin laskelmissa laskevan joillakin alueilla jopa 60 %:a nykyisestä kaudesta. Maakuntajohtajien ja ELY ylijohtajien yhteisenä kantana julkistettiin ratkaisuehdotus, joka turvaa toteutuessaan sen, että tuet eivät missään voi laskea yli 40 % nykytasosta. Sopimuksen syntyminen edellytti maakuntajohtajien neuvottelussa Itä ja Pohjois Suomen alueelta 30 M euron siirtoa Etelä ja Länsi Suomen (ELSA) hyväksi. Kasite on kirjattu ELSA alueen leikkausten kohtuullistaminen termillä. Kerran näinkin päin kyllä maailma on mallillaan! Suomen EU:lta saama rahoitus kaudella vähenee 26 % verrattuna päättyvään kauteen. Suomen kokonaissaanto olisi täten euroa, huomioiden myös alueellinen yhteistyö (141 milj. euroa). Raha jaetaan kahden alueen (ELSA ja IP), ministeriöiden ja Ahvenanmaan kesken. Ahvenanmaan osuus on jatkossakin noin 0,4 %, joten todellinen vääntö käytiin ELSA alueen, ministeriöiden (valtakunnallinen osio) ja IP alueen kesken. IP alueelle on myönnetty harvan asutuksen EAKR eritystukea (NSPA rahoitusta) 271 milj. euroa, joka on EUasetusten mukaan käytettävä pelkästään Itä ja Pohjois Suomessa. Muutaman vähennyslaskun jälkeen päädytään tilanteeseen, jossa kokonaispotista eli milj. eurosta on vähennetty ensin 141 milj. euroa (alueellinen yhteistyö eli Interreg toiminta eli EGT) ja sitten 271 milj. euroa (IP:n erityistuki eli NSPA) jäljelle jää jaettavaksi 911 milj. euroa perusrahoitusosiota. Lähtökohtana ratkaisulle on että 26 %:n tukien vähennys kohdistuu prosentuaalisesti yhtä suurena alueisiin, ministeriöihin ja Ahvenanmaahan. Perusrahoituksen alueiden välinen jako on: IP alue 65,26 %, ELSA alue 34,35 % ja Ahvenanmaa 0,39 %. Ratkaisun avain on ministeriöiden päältä valtakunnallisiin ohjelmiin ottaman resurssin pitäminen kurissa: korkeintaan 17,7 % perusrahoituksesta (HALKEN tammikuisen päätöksen mukaan sen tulee olla %). Ministeri Vapavuori ja koko TEM:n asian valmistelusta vastaava virkamieskunta on ollut maakuntien Pietarissa solmimasta ratkaisusta erittäin tyytyväisiä. Esitys on nyt menossa talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan ja HALKEEN (hallinnon ja aluekehityksen ministerivaliokunta). Tiedossa on, että ainakin OKM ja YM koettavat saada ratkaisua auki saadakseen rakennekehitysvaroista päältä ottamalla omalle hallinnonalalleen suuremman potin. 2. Maakuntien liittojen yhteinen INSPIRE direktiivin toimeenpanohanke on valmis Maakuntahallituksen päätöksellä toteutettu maakuntien liittojen yhteinen inspire direktiivin toimeenpanohanke on saatu suunnitellusti valmiiksi. Kaikki maakuntien liitot Uudenmaanliittoa lukuun ottamatta tekivät Varsinais Suomen liiton kanssa yhteistyösopimuksen, jossa sovittiin vahvistettujen maakuntakaavojen paikkatietoaineiston viennistä, visualisoinnista, metatietojen määrittelystä ja ylläpidosta Lounaispaikka rajapintapalveluissa. Maakuntien liittojen maakuntakaava aineistot siirtyvät Lounaispaikan

2 kautta karttapalveluun, jossa kaikki maakuntakaavat tulevat olemaan tarkasteltavissa. Lounaispaikassa on myös valmisteltu pilottihanke, johon osallistuvat Vakka Suomen kunnat ja Paimion kaupunki. Hankkeessa luodaan rajapinta palvelut kuntien inspire direktiivin piiriin kuuluvista kaava ja kartta aineistoista. 3. Valitukset ympäristöministeriön maakuntakaavojen vahvistuspäätöksistä Salo Lohja oikoradan vahvistuspäätöksestä tehtiin korkeimpaan hallinto oikeuteen kaksi valitusta. Liitto antaa vastineensa valitukseen ja niihin liittyvään ympäristöministeriön lausuntoon kesäkuussa. Ympäristöministeriön tekemistä Varsinais Suomen maakuntakaavojen vahvistuspäätöksistä on tehty korkeimpaan hallinto oikeuteen yhteensä kahdeksan valitusta. Valitukset yksilöityvät, kun maakuntahallitus antaa niihin vastineensa mahdollisesti jo syksyn aikana. 4. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio Saaristomeren suojelijoiksi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat hyväksyneet Centrum Balticum säätiön alaisen Saaristomeren suojelurahaston kutsun ryhtyä Saaristomeren suojelijoiksi. Heidän lisäkseen Saaristomeren suojelijat ryhmään kutsuttiin ensimmäisten joukossa Forum Marinum säätiön toimitusjohtaja Jaakko Tikka sekä K Citymarket Kupittaan kauppias Hannu Aaltonen. Sekä Tikka että Aaltonen ovat olleet aktiivisesti myötävaikuttamassa merkittävien summien ohjautumisessa vesiensuojelutyöhön. Saaristomeren suojelijat toimivat lähimeremme edunvalvojina. Saaristomeren suojelurahaston tavoitteena on yhteistyössä suojelijoiden kanssa kehittää mahdollisuuksia toimia Saaristomeren paremman tulevaisuuden puolesta: organisoida, edistää ja rahoittaa vesiensuojeluinnovaatioita. Saaristomeren suojelija ryhmään tullaan jatkossakin kutsumaan henkilöitä, jotka ovat tehneet merkittävän lahjoituksen Saaristomeren suojeluun tai huomattavasti vaikuttaneet ko. lahjoituksen syntymiseen, ovat tehneet merkittävän teon tai elämäntyön Saaristomeren suojelemiseksi tai ovat omistautuneita ja asemassa, jossa voivat merkittävästi vaikuttaa Saaristomeren suojeluun. ( 5. Turku Kaakkois Suomen ja Venäjän väliseen EU:n raja alueohjelmaan (ENI) mukaan Viime viikolla Pietarissa pidetyssä uuden ohjelman valmistelun ensimmäisessä kick off seminaarissa saatiin varmuus siitä, että anomuksemme mukaisesti Turun, Pietarin ja Leningradin Oblastin välisen yhteistyön hankkeita voidaan jatkossa rahoittaa myös uudesta ENI ohjelmasta. Turku kuuluu tiiviin yhteistyön perusteella tämän ohjelman ohjelma alueeseen.

3

4

5