KEHTO / KUPERA Pekka Malinen, Tero Haahtela Ari-Veikko Anttiroiko, Pentti Siitonen, Olavi Kallio, Ulriika Leponiemi

Transkriptio

1 KEHTO / KUPERA KEHTO kehittämiskonsortion kokoontuminen Pekka Malinen, Tero Haahtela Ari-Veikko Anttiroiko, Pentti Siitonen, Olavi Kallio, Ulriika Leponiemi

2 Sisältö 1. Ohjelma 2. KUPERA hankkeen tuloksia 3. KEHTO foorumin valmisteltavat asiat 4. Ryhmätyö

3 Ohjelma Torstai (Pyhäjärvisali) 10:00 Ilmoittautuminen ja kahvi 10:30 Avauspuheenvuoro Tilaajapäällikkö Risto Laaksonen, Tampereen kaupunki 10:45 KEHTO-foorumin terveiset Puheenjohtaja Kari Ström, Jyväskylän kaupunki 11:00 KUPERA-hankkeen tuloksia Kaupunkien haastattelujen tulokset Projektipäällikkö Tero Haahtela, Aalto-yliopisto, BIT Tutkimuskeskus Tutkija Olavi Kallio, Tampereen yliopisto 11:45 KEHTO foorumin valmisteltavat asiat KEHTO-foorumin toiminnallisuus KunFo-portaali Pienryhmät Projektiportfolio Tutkimusjohtaja Pekka Malinen, Aalto-yliopisto, BIT Tutkimuskeskus Puheenjohtaja Kari Ström, Jyväskylän kaupunki 12:25 Lounas noutopöydästä

4 Ohjelma 13:15 RYM SHOK: Uudet tutkimusohjelmat ja kuntasektorin rooli Tutkimusjohtaja Anssi Salonen, RYM Oy 13:45 Ryhmätyö RYM Oy:n tutkimusohjelmien sisällöstä: viesti RYM Oy:lle - millaisia ongelmia, tarpeita ja ideoita kaupungeilla on teemoihin liittyen 15:00 Kahvi Tietomallinnetut liiketoimintaprosessit Sisäympäristö Energiatehokkaat yhdyskuntakonseptit Vetäjät BIT, TaY, FCG 15:30 Ryhmätöiden yhteenveto 16:00 Tuotteistaminen Tutkimuspäällikkö Katriina Valminen, Aalto-yliopisto, BIT Tutkimuskeskus Keskustelua Lyhyt tauko 17:00 Palveluprosessit Tutkimuspäällikkö Katriina Valminen, Aalto-yliopisto, BIT Tutkimuskeskus Kommenttipuheenvuoro: Palveluprosessit ja tuotteistaminen Kuopiossa Tapio Räsänen, Kuopion kaupunki Keskustelua 18:00 Päivän yhteenveto ja miten tästä eteenpäin Puheenjohtaja Kari Ström, Jyväskylän kaupunki n. 18:15 Päivän työskentely päättyy 20:00 Illallinen noutopöydästä

5 Ohjelma Perjantai (Pyhäjärvisali) 09:00 KUPERA-hankkeen johtoryhmän kokous 11:30 Lounas noutopöydästä Kotiinpaluu

6 Sisältö 1. Ohjelma 2. KUPERA hankkeen tuloksia 3. KEHTO foorumin valmisteltavat asiat 4. Ryhmätyö

7 KUPERA tuloksia Alkukartoitushaastattelujen havaintoja Ari-Veikko Anttiroiko Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen

8 Haastattelujen yhteenveto 17 kaupunkia haastateltu (Rovaniemi haastatellaan 19.3.) Kaupungit ovat maantieteellisesti, toimintatavoiltaan, organisaatioiltaan ja kehityshistorioiltaan hyvinkin erilaisia, vaikka toteuttavat samoja lakisääteisiä palveluita Haasteet ovat suurelta osin samoja, mutta ratkaisut tulevat olemaan osin samoja ja osin erilaisia kaupunkien ja alueiden eroista johtuen. Myös poliittinen tahtotila ja organisaation oma osaamistaso määrittelevät sen millaiseen toimintamuotoon eri alueilla voidaan päästä eri aikahorisonteilla.

9 Urban system in Germany

10 Esimerkkejä kaupunkirakenteesta merkityksellistä erityisesti teknisen palvelusektorin kannalta Helsinki, Espoo, Vantaa Kuopio Pentti Siitonen TaY 10

11 Erilaisia kehitysskenaarioita PK-seutu, suuret kaupunkiseudut (5-7), pienet kaupunkiseudut (n. 20) PK-seutu: mahdollisuus hyödyntää tilaaja-tuottaja mallia, mutta myös kyky kehittää omaa toimintaa ja rekrytoida osaajia. Riittävästi palveluiden tuottajia sekä yksityistä että julkista puolta palvelemaan. Omat osaavat organisaatiot, jotka myös tietyissä palveluissa tulouttavat rahaa kaupungin kassaan. Suuri kaupunkiseutu: mahdollisuus tilaaja-tuottaja malliin siirtymisessä, oman toiminnan säilyttäminen niissä toiminnoissa, joissa se on järkevää ja tuo rahaa kaupungille. Muissa toiminnoissa pieni oma tuotanto-organisaatio monopolitilanteen välttämiseksi ja tilaajaosaamisen säilyttämiseksi. Pieni kaupunkiseutu: oman toiminnan kehittäminen, tilaajaosaamisen kasvattaminen, ulkoa hankinnan lisääminen, mutta selkeä oman organisaation säilyttäminen: ei pyrkimystä tilaaja-tuottaja malliin.

12 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän kaupungin päätöksenteko-elimissä strategisesti tärkeäksi tekijäksi Sosiaali- ja terveystoimi sekä osaksi myös sivistystoimi saavat enemmän huomiota ja vievät suuren osan kunnan budjetista Teknisen sektorin on hankala osoittaa hyötyään, koska haitat tulevat esiin viiveellä (esim. putkirikot) haitat ovat usein välillisiä (huono auraus, enemmän onnettomuuksia) palveluja ei koeta kaikilta osin välttämättömiksi (esim. siistit puistot) Asukkaat ja osa päättäjistä olettaa palvelumaksujen kattavan kulut -> Hankkeessa on löydettävä esimerkkejä, joilla voidaan esittää faktaan ja taloudellisiin lukuihin perustuen teknisen sektorin tärkeys

13 Teknistä sektoria koskevia haasteita ja muutospaineita Kuntatalouden niukkuus (erityisesti kunnossapitomäärärahojen riittämättömyys) Korjausvelan lisääntyminen Investointien rahoituspohjan laajentaminen Omaisuuden käytön tehostaminen (esim. maaomaisuus) Palvelutarpeen muutokset (esim. väestön ikääntyminen) Henkilöstön osaamisen varmistaminen Toimintatapojen ja tietojärjestelmien epäyhtenäisyys (sisäinen ja ulkoinen) Poliittisten päätöksentekijöiden puutteellinen yhdyskuntatekniikan tuntemus Teknisen sektorin tehostamis- ja innovointitarpeet ovat erittäin suuria

14 Kaupunkirakenteen haasteet Toteutuneet (ja osin toteutumattomat) kuntaliitokset tekevät oman kaupunkialueen maantieteellisesti hajanaiseksi Kaupunkirakenteita tulisi eheyttää järkevällä maankäytöllä Mutta: uudet asukkaat tulevat todennäköisesti enemmän laitamille Suoritemäärät kasvavat nopeammin kuin väkiluku ja resurssit Haja-asutusalueen asukkaat haluavat elää maaseudun rauhassa, mutta vaativat samalla ydinkeskustan palvelutasoa Asetettuja tehostamisvaatimuksia on hankala saavuttaa Jotta tehostamistavoitteet voisi saavuttaa, täytyy joko tinkiä laadusta tai toteuttaa palvelu täysin uudella tavalla -> Kaupunkirakenteiden eheyttämiseen, tiivistämiseen ja järkeistämiseen pitää miettiä yhdessä toimivia keinoja

15 Uudet toimintatavat ja innovaatiot Koetaan ettei ole itse tehty juurikaan innovaatioita Innovaatiotoiminta on perustunut pieniin parannuksiin omassa toiminnassa Kuntaliitokset ovat vieneet kehitysresursseja Joissain kaupungeissa mainittiin onnistuneita esimerkkejä uusista omista toimintatavoista Tietoa toisten kaupunkien hankkeista ei juurikaan ole, pois lukien oman tehtäväalueen hankkeet Tietoa halutaan myös epäonnistuneista hankkeista (ja miksi epäonnistuttiin) sekä ulkomaisista kokeiluista Kehto foorumissa jaetaan avoimesti tietoa innovaatioista tapaamisissa ja yhteisen tietojärjestelmän avulla

16 Taloudellinen ohjaus ja mittarointi Talouden seuranta ja todellisten kustannusten kohdistaminen on kaupungeissa vaihtelevalla tasolla Jos ei tiedetä omia kustannuksia, on hankala verrata oman tuotannon tehokkuutta ulkopuoliseen palveluntarjoajaan. Joissakin organisaation osissa on luotu toimiva toimintolaskenta Laskentajärjestelmien informaation keskinäinen vertailtavuus on heikko Omat hallinnolliset yksiköt eivät tiedä todellisia kulujaan (esim. opetustoimen tehtäväalueella koulutilojen aiheuttamat kustannukset). Laskentainformaatio ei välttämättä ohjaa hinnoittelua, vaan poliittinen tahtotila, lainsäädäntö ja aiempi hinnoitteluperuste. - > Laskentajärjestelmien parantaminen ja sen tuottaman tiedon hyödyntäminen suunnittelussa on tärkeä kehittämisalue

17 Muutosjohtamisen ongelmat Suuri osa ongelmista liittyen toiminnan tehottomuuteen löytyy omasta kyvyttömyydestä tehdä muutoksia työskentelytavoissa Käsitteistä on erilaisia tulkintoja tai käsitteiden merkitysten tuntemus on joskus omassa hallinnossakin hajanainen tilaaja-tuottaja malli tuottavuus nettobudjetointi/liikelaitos Tiltuun siirtymisen perusteluna on mm. esitetty sisäisen työnjaon selkeyttäminen ja oman toiminnan tehostaminen Olisiko vaihtoehtona oman toiminnan kehittäminen a) henkilöstön koulutuksen ja rekrytoinnin b) toimintaprosessien parantamisen kautta? Pyritään hakemaan parhaita käytäntöjä kaupunkien erilaiset lähtökohdat ja kehitysvaiheet huomioonottaen

18 Muutoksia tulevaisuudessa Palveluita viedään hiljalleen enemmän verkkoon ja kuntalaiset omaksuvat hyvin toimivat itsepalvelujärjestelmät Yksityisten palvelutuottajien käyttö lisääntyy Omaa sisäistä laskentaa kehitetään Palveluita tuotteistetaan Useampia palveluita yritetään tuottaa asiakaslähtöisenä prosessina Siirrytään kohti markkinahintaisuutta omassa toiminnassa Palveluiden maksullisuuden lisääminen Uudenlaisten toimintakonseptien kokeilu ja kehittäminen -> Eläköityminen ja heikentynyt talous pakottavat etsimään uusia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen

19 Mielenkiintoiset kotimaiset toteutukset Mikkelin & YIT:n case ja PPP-hankkeet (esim. Lahti) Elinkaarimallit (esim. Espoon ja Kuopion koulut; parkkiluolat ja parkkitalot; tilojen yhteisrahoitus ja yhteiskäyttö) Turun nettobudjetointi ja seudullinen liikelaitosmalli Maankäytön ja aluerakentamisen yhteistyö kuntien ja yksityisten toimijoiden kanssa (esim. Vuores) Tietotekniikka uudenlaisen toiminnan mahdollistajana (mm. Xcity) Seudullinen palvelutuotanto ja yhteiskäyttö (Lahti, Turku) Asiakastyytyväisyyteen sidottu bonusjärjestelmä (Lahti), tiepäällysteen laatutakuujärjestelmä (Mikkeli) ym. kannustinjärjestelmät yksityisille (ja sisäisille) toimijoille

20 Mielenkiinnon kohteet ja toiveet kaupungeilta Uudenlaiset elinkaarimallit Uusien kohteiden rakentamiset, uudenlaiset alueurakointimallilla Uudet palveluiden maksu- ja rahoitusmuodot Täydennysrakentaminen & kaupunkirakenteen eheytys Palvelu- ja toimitilastrategiat Teknologian parempi hyödyntäminen omassa toiminnassa ja kuntalaisten palvelemisessa (paikkatieto, tietomallit, sähköiset palvelut) Asiakaslähtöiset prosessit, kuntalaisen näkökulman huomioiminen Hankintaosaamisen kehittäminen Yhtenäistetyt mallisopimukset palveluiden ja työsuoritusten hankintoihin Tuotteistaminen ja toimintolaskennan kehittäminen Tuottavuuden ja laadun mittaaminen Kansainväliset esimerkit Yleisesti parhaat kokemukset Tiedottaminen ja profiilin nostaminen Itse Kehto-toiminta ja sen kehittäminen

21 Oman osaamisen kehittäminen Parannettavaa erityisesti seuraavissa osaamisalueissa ja malleissa: Tilaajaosaaminen Projektien hallinta, hankeportfolion hallinta Omien kustannusten seuranta ja toimintolaskenta Tuottavuuden ymmärtäminen ja kehittäminen Strateginen johtaminen Luottamushenkilöiden sitouttaminen johdonmukaisiin ja pitkäaikaisiin kehittämishankkeisiin Sektoreiden ja eri tehtäväalueiden välinen kilpailu Tulostrategioiden laiminlyönti, huomio yksistään menoissa Hiljaisen tiedon säilyminen ja jatkuvuus eläköitymisissä

22 Sisältö 1. Ohjelma 2. KUPERA hankkeen tuloksia 3. KEHTO foorumin valmisteltavat asiat 4. Ryhmätyö

23 KEHTO foorumin toiminta KEHTO foorumi on kuntainfran kehittämisen yhteistyöfoorumi (verkostoalusta) KEHTO pyrkii nostamaan kuntainfran statusta ja vetovoimaisuutta työmarkkinoilla KEHTO pyrkii edesauttamaan markkinoiden syntymistä kuntainfran tuottamiselle ja ylläpitämiselle KEHTO tunnistaa itse kehitettäviä asioita ja ottaa kantaa muiden esittämiin kehittämisideoihin ja suunnitelmiin KEHTO pyrkii käynnistämään tärkeäksi todettuihin kehittämisteemoihin tutkimus-ja kehityshankkeita

24 KEHTO foorumin toiminta KEHTO valvoo hankkeiden toteuttamista ja tuloksia KEHTO pyrkii vaikuttamaan alan koulutuksen kehittämiseen KEHTO toimii kuntainfran tiedottajana toimivien jakelukanavien kautta (esim. KunFo portaali) KEHTO johtaa kuntainfra verkoston toimintaa ja ylläpitää verkostoalustan toimintaa

25 KEHTO foorumin toiminta Kaikki edellä mainittu tarkoittaa myös sitä, että KEHTO foorumi valmistelee esityksiä, jotka vievät sen toiminnalle asetettuja tavoitteita eteenpäin Valmisteltavia asioita tällä hetkellä (KUPERA hanke) Pienryhmien sisältö ja kokoonpanot Projektisalkun hoito: kehitettävät teemat, uudet ideat, muiden ehdottamat hankkeet KunFo portaalin toiminnallisuus, toteutus, operointi ja rahoitus

26 KEHTO foorumin organisointi 1. KEHTO foorumi on vapaaehtoisuuteen perustuva verkostoalusta Foorumia yhteensitova voima on sosiaalinen pääoma Luottamus Yhteiset visiot, tulkinnat ja normit (esim. standardit) Verkostosuhteet KEHTO foorumi toimii neuvoa antavana elimenä, päätökset tehdään kunnissa Foorumilla voi olla myös kirjallinen yhteistyösopimus, jos niin halutaan

27 KEHTO foorumin organisointi 2. Jos KEHTO toiminta ryhtyy keräämään jäsenmaksua ja tarvitsee pankkitilin, järkevä organisoitumismuoto olisi ry (rekisteröity yhdistys) On jo olemassa Kuntaliitto ry, johon kunnat maksavat jäsenmaksua Kuntia voi olla vaikea saada mukaan taas uuteen ry:hyn Voiko KEHTO toimia Kuntaliiton alaisuudessa olevana foorumina (verkostoalustana)?

28 Pienryhmän rooli Pienryhmät ovat tiettyyn aihealueeseen fokusoituja teemaryhmiä (osa-alustoja) Pienryhmässä paneudutaan aihealueen problematiikkaan syvällisemmin kuin KEHTO-foorumilla on mahdollisuus Pienryhmä voi kutsua asiantuntijoita alustajiksi kokouksiinsa Pienryhmä keskustelee kehitysteemoista ja päättää mahdollisista pilot-kohteista

29 Pilotit Pilotit ovat valittuja pienimuotoisia kehitysaktiviteetteja, joissa voidaan analysoida valittua kehityskohdetta syvällisemmin tai testata uutta lähestymistapaa Pilotit toteutetaan yhteistyössä halukkaiden kaupunkien kanssa Jos käynnistetään laajamittaisempi kehityshanke, se täytyy resurssoida ja rahoittaa erikseen Pilotteja voi ehdottaa ja päättää esim. pienryhmät ja operatiivinen ryhmä pilotin koosta riippuen, kehityshankkeiden ja laajempien aktiviteettien esitykset tehdään KEHTO foorumilla (KUPERA)

30 Pienryhmäkyselyn tulokset Kaikki 18 kaupunkia ovat vastanneet kyselyyn Valittavissa olleet teemat A. Rahoitus- ja omistajuusinnovaatiot B. Tuotannon ja operoinnin innovaatiot C. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö D. Alueellinen yhteistyö eri tasoilla Suosituimmuusjärjestys: B suosituin, A, C ja D melko lailla tasavahvoja, suurin hajonta A:n osalta.

31 Pienryhmäkyselyn tulokset Espoo A B D C Helsinki B C D A Hämeenlinna B A C D Joensuu B C D A Jyväskylä B A C D Kouvola B A D C Kuopio B D C A Lahti A B D C Mikkeli A D B C Oulu B C A D Pori D A C B Rauma B D C A Rovaniemi A D B C Seinäjoki D C B A Tampere C B D A Turku B D C A Vaasa A B C D Vantaa B C D A Kuntaliitto B A C D

32 Pienryhmäkyselyn tulokset Heijastaa kunkin toimijan omaa tilannetta ja kehitysvaihetta Jos esim. kuntaliitoksia on jo tehty, seudullisuutta ei pidetä oleellisena, ja jos liitoksia on vireillä, merkitys korostuu Suuret kaupungit vähemmän kiinnostuneita omistajuudesta ja rahoituksesta Pääpaino konkreettisessa tekemisessä (tuotanto ja innovaatiot) Pienryhmätoiminnan onnistumisen kannalta hyvät tulokset Yleinen toteamus: usea konkreettinen kehittämisasia voisi kuulua useampaankin ryhmään, joten ylätason otsikoiden pohjalta annettu vastaus kaupungin osalta suuntaa antava

33 Pienryhmien koostumus Olemme tehneet kaavakkeen per pienryhmä, johon toivomme kiinnostuneiden kaupunkien laittavan edustajansa (alustava) nimen tämän päivän aikana

34 Mahdollisia pilotkohteita Korjausvelkakierteen katkaisuhoito (A pienryhmä) Palveluprosessit ja tuotteistaminen (B) Julkinen-yksityinen yhteisyritys toimintamuotona (Case Mikkeli, C) Tuottavuuden ja laadun mittaaminen (A,B) Uudet palveluiden maksu- ja rahoitusmuodot (A) Seudullinen yhteistyö (Lahti, Turku, D) ICT:n parempi hyödyntäminen (B) Mitä halutaan käynnistää? Pienryhmät/KEHTO kunnat voivat ehdottaa pilotteja; päätökset operatiivinen ryhmä

35 Pilottiesimerkki Korjausvelkakierteen katkaisuhoito Osa kaupungeista joutunut korjausvelkakierteeseen Asiaan puututtava ajoissa ennen kuin infrastruktuuri rapautuu niin pahasti että joudutaan tekemän liiaksi uusinvestointeja Tavoiteltavat tulokset Havainnollistaa myös teknisen toimen ulkopuolisille ennaltaehkäisevän toiminnan merkityksen Laskentatapoja ja esimerkkejä asian merkityksen osoittamiseksi Kehitysehdotuksia ongelman poistamiseksi Johtaa elinkaariajattelun soveltamiseen käytännön työssä

36 Pilottiesimerkki Palveluprosessit ja tuotteistaminen Oman toiminnan kehittämistä ja palveluiden hankkimista ulkoa haittaa epätietoisuus omista kustannuksista ja palveluprosesseista. Kun omat prosessit tunnistetaan, niille voidaan kohdistaa kustannuksia ja haluttaessa erotella tilaajan ja tuottajan rooli Tavoiteltavat tulokset Kyky kuvata ja kehittää oman organisaation toimintaprosesseja Opitaan jo asiaan perehtyneiltä osapuolilta miten asia palveluprosessikuvaukset ja kehitys kannattaa toteuttaa Voidaan vertailla palveluittain eri organisaatioiden ratkaisuja palvelun toteuttamiseksi ja arvioida mitkä ovat parhaita malleja. Kun on saatu valittua/luotua riittävän yhtenäiset palveluprosessit, nämä voidaan tuotteistaa standardoiduiksi palvelutuotteiksi

37 Pienryhmä Rahoituksen ja omistajuudet innovaatiot Pienryhmätoiminnan aloitus Tampereella aihepiiriin liittyvän kv. seminaarin yhteydessä Uusimmat tuulet ja kv. esimerkit uusimmista erilaisista toimintamalleista maailmalta Mitkä uudet mallit ovat osoittautuneet toimiviksi myös Mitkä uudet mallit ovat osoittautuneet toimiviksi myös heikommassa taloustilanteessa, miten toimintamalleja voitaisiin soveltaa Suomessa.

38 Pienryhmien koostumus Kaavake per pienryhmä, johon toivotaan kiinnostuneiden kaupunkien laittavan edustajansa nimen tämän päivän aikana

39 Kehityshanke portfolio Haastattelujen aikana ei saatu selkeitä vastauksia siitä, missä kehityshankkeissa kaupungit ovat mukana (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) Kotiläksy: Jokainen kaupunki lähettää kirjallisesti luettelon kehityshankkeista Tero Haahtelalle, joissa kaupunki on mukana FCG ja Kuntaliitto samoin omista hankkeistaan Hankkeet täydennetään kehityshanke portfolioon, jota KEHTO ylläpitää Tiedot laitetaan myös KunFo:on

40 Kehityshanke portfolio Uusi projektiehdotus: Viemäriverkoston elinkaaren hallinta Ehdottaja: Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Vesihuoltotekniikka BIT Tutkimuskeskus työpaketti: Saneeraustekniikoiden elinkaarikustannukset ja saneerauksen toteuttamisen liiketoiminta- ja palvelumallit Läpäissyt Tekesin aiehaun, lopullinen hakemus mennessä Mukaan voi ilmoittautua vielä

41 KunFo portaali Operatiivinen ryhmä esittää, että lähdetään kehittämään KunFo II:ta Uudempi tekniikka Sisältötuotannon organisointi Ehdotus: KEHTO kaupungit sitoutuvat maksamaan kustannukset yhdessä (+ Kuntaliitto & muut sidosryhmät) Olemassaolevasta portaalista siirretään aineisto uuteen Vastuuorganisaatioksi on ehdotettu Kuntatekniikka lehteä

42 Meltwater Drive Verkostotyökalu

43 Verkostotyökalu Perustiedot Käytetään Internet-selaimella, ei vaadi asennuksia Rajaton määrä työtiloja sovitulle käyttäjämäärälle Alustan rakentaminen kestää alle viikon Palvelu täydessä käytössä erittäin nopeasti Prosessi Meltwater Drive vastaa henkilöiden lisäyksestä, käyttäjähallinnan voi hoitaa joko asiakas tai palvelun tarjoaja Kaikki saavat käyttökoulutuksen Hinta Kustannus noin euroa euroa vuodessa, 24 kk:n lisenssit euroa (sisältää kaikki kulut)

44 Verkostotyökalu Tärkeimmät ominaisuudet Tiedostojen jakaminen, kommentointi, hyväksyttäminen Jaettu kalenteri Keskustelupalsta, uutispalsta, ilmoituspalsta Blogit Sähköpostihälytykset (aktivoivat käytön) Tietokanta yhteistietojen jakamista varten Workflow tiedostojen elinkaaren automatisointi Tehtävänhallinta Asioiden linkittäminen toisiinsa Tiedostojen versio- ja muokkaushistoria Paljon muita ominaisuuksia tarpeen mukaan

45 Logomallit

46 Sisältö 1. Ohjelma 2. KUPERA hankkeen tuloksia 3. KEHTO foorumin valmisteltavat asiat 4. Ryhmätyö

47 Ryhmätyö Tarkoituksena nostaa esiin kaupunkien ongelmia, tarpeita ja ideoita RYM Oy:n tutkimusohjelmien sisällön suuntaamiseksi Ryhmä 1: Tietomallinnetut liiketoimintaprosessit Moderointi: FCG Ryhmä 2: Sisäympäristö Moderointi: BIT Ryhmä 3: Energiatehokkaat yhdyskuntakonseptit Moderointi: TaY Sihteerinä toimivat FCG:n edustajat

48 RYM:n tutkimusohjelmien sisältöä pohtivat työryhmät Tietomallinnetut liiket.-prosessit Sisäympäristö Energiatehokas yhteiskunta huone XYZ huone XYZ huone XYZ Alasalmi Anttila Dahlberg Havunen Kolehmainen Kotiniemi Heikkinen Laine Laherto Holopainen Martonen Peuraniemi Koistinen Näätänen Saari Leinonkoski Räsänen Ström Saarinen Vainio Vandell Välimaa Väisänen Westling

49 SISÄYMPÄRISTÖ Ryhmän kokoonpano - KEHTO koko tekninen sektori mukana Kuntien tilojen modulaarisuuden ja monikäyttöisyyden nostaminen (yhdistelmätilat) Sisäilman laatu Rakennusten käyttötarkoituksen muutokset esim. tyhjillään olevat teollisuusrakennukset

50 SISÄYMPÄRISTÖ Mitä tapahtuu tyhjentyville tiloille, miten jalostettavissa Muuttuvat olosuhteet esim. pakkasten vaikutus vs. pysyvät ominaisuudet Esteettömyysasiat, myös värit, hajut, valot Tilapoliisit tilojen tehokas käyttö Pääongelmat kunnissa Korjaustarve suurempi kuin resurssit Väliaikaisratkaisut välttämättömiä (esim. siirrettävät ilmanpuhdistusratkaisut) Rakennusten tehoton käyttö (m2 per käyttäjä, oppilas), harmonisointi

51 SISÄYMPÄRISTÖ Mitä tapahtuu tyhjentyville tiloille, miten jalostettavissa Muuttuvat olosuhteet esim. pakkasten vaikutus vs. pysyvät ominaisuudet Esteettömyysasiat, myös värit, hajut, valot Tilapoliisit tilojen tehokas käyttö Ongelmia ja kokemuksia Korjaustarve suurempi kuin resurssit Väliaikaisratkaisut välttämättömiä (esim. siirrettävät ilmanpuhdistusratkaisut) Rakennusten tehoton käyttö (m2 per käyttäjä, ), harmonisointi vs. käyttäjien ymmärrys kustannuksista

52 SISÄYMPÄRISTÖ Kuka käyttää isännän ääntä hankkeiden priorisoinnissa (tilakeskus, hallintokunnat..) miten hankkeiden priorisointi Myönteinen kokemus vanhan koulun väistötilakäytöstä Tilojen monikäyttöisyys, uusiokäytössä käyttöasteella taipumus jäädä alhaiseksi Käyttäjien ja toteuttajien dilemma tilakustannuksista Turun malli: tilojen jaottelu eri koreihin (hallintokuntien käyttö, ulos, jalostus ) Tilaliikelaitos käy hallintokuntien kanssa läpi tilojen soveltuvuuden toimintaan (oletusarvomme: epätyydyttävät sisäympäristöt romutetaan) Voimakkaan kasvun ajalta peräisin olevat huonot sisäympäristöt ja peruskorjausvelka Sisäympäristön muunneltavuus: esim. varhaiskasvatus, senioritoiminta vs. aikajana (lähiasukkaat kulloisellakin hetkellä)