KEHTO-kehittämiskonsortion kokoontuminen Scandic hotel, Jyväskylä

Transkriptio

1 KEHTO-kehittämiskonsortion kokoontuminen Scandic hotel, Jyväskylä 1

2 OHJELMA Torstai Ilmoittautuminen ja kahvi Avauspuheenvuoro Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto, Jyväskylän kaupunki KEHTO ja KUPERA: Mitä ja miksi? KEHTO-foorumin pj. Kari Ström, Jyväskylän kaupunki Mitä KUPERA hankkeella tavoitellaan? Tutkimusjohtaja Pekka Malinen, TKK BIT Tutkimuskeskus Lehtori Pentti Siitonen, Tampereen yliopisto Lounas Verkosto työpaja - Kuntaverkoston eri tasot (valtio, maakunta, kaupunkiseutu, seutukunta, kunta) - Tehtävät ja vastuut eri tasoilla, ovatko ne nykyajan tasalla? - Toimivatko ne käytännössä? Vetäjät BIT ja TaY Kahvi 2

3 OHJELMA Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Johtaja Leena Karessuo, Kuntaliitto Keskustelua Johtamisen haasteet kuntasektorilla Prof. Risto Harisalo, Tampereen yliopisto Keskustelua Lyhyt tauko Julkisen sektorin palveluinnovaatiot Tutkimusprof. Antti Hautamäki, Jyväskylän yliopisto Keskustelua Yhteenveto ja jatko Tutkimusjohtaja Pekka Malinen, TKK BIT Tutkimuskeskus n Päivän työskentely päättyy Illallinen 3

4 OHJELMA Perjantai KUPERA hankkeen johtoryhmän kokous Lounas Kotiinpaluu 4

5 SISÄLTÖ 1. Mitä KUPERA hankkeella tavoitellaan? 2. KEHTO foorumin toiminta 3. Työpaja 5

6 KUPERA Kuntien PErusRAkenteiden ja perusrakennepalvelujen rahoituksen, omistajuuden ja tuotannon innovaatiot Jyväskylä TKK /BIT TaY työryhmä - Pekka Malinen, Tero Haahtela - Pentti Siitonen, Ari-Veikko Anttiroiko Yhdyskuntatieteiden laitos - Pekka Valkama, Olavi Kallio Taloustieteiden laitos 6

7 TAUSTA KEHTO Kunta-alan kehittämisen haltuunotto 1) Kuntainfra pullonkaulasta kehityksen edistäjäksi 2) Palvelujen turvaaminen kuntalaisille 3) Kuntainfrasta liikkeellepaneva voima ja kilpailuvaltti 7

8 TAUSTA Erilaisia asioita toteutetaan kunta-alalla hyvin tälläkin hetkellä, mutta erittäin sirpaleisesti. Ei kuitenkaan riitä, että yksi tai muutama kunta osaa tehdä jonkun asian hyvin; => Hyvät käytännöt on saatava leviämään laajasti muihinkin kuntiin, jolloin vasta saavutetaan kansallisen tason vaikuttavuus ja tuottavuus Miten tämä tehdään? 8

9 TAUSTA Kuntasektori on valtava verkosto Verkostoissa tarvitaan ns. verkostoalustoja, joissa jaetaan yhteinen ymmärrys ja sovitaan yhteiset kehitysagendat KEHTO foorumi on kunta-alan verkostoalusta, jossa sovitaan verkoston yhteiset tavoitteet ja rakennetaan tarvittava sosiaalinen pääoma niiden läpiviemiseksi Kehitys toteutetaan yhteisillä kehityshankkeilla, kuten KUPERA hanke 9

10 TAUSTA Miten asiat viedään sitten eteenpäin kunnan päättäviin elimiin (lautakunnat ym.) ja jalkautetaan käytäntöön? Mielestämme tapa on se, että KEHTO foorumilla muodostunut jaettu ymmärrys kehityksen välttämättömyydestä ja siitä, miten se tehdään, jaetaan edelleen myös selkeästi kunnan päättäville elimille ja viedään käytäntöön KEHTO jäsenten toimesta 10

11 HANKE Kuntien perusrakenteiden ja perusrakennepalvelujen rahoituksen, omistajuuden ja tuotannon innovaatiot BIT TaY Pääkoordinaattori Tutkimusosapuoli: verkostoalustat Tutkimusosapuoli: perusrakennepalvelujen innovaatiot, markkinat Kuntapartnerit : 18 suurinta kaupunkia Kuntaliitto 11

12 TIIVISTELMÄ 1 KUPERA - hanke on tutkimuslaitosten ja KEHTO -konsortion suunnittelema laaja ja pitkäkestoinen tutkimus- ja kehittämishanke Perusideana on - tunnistaa ja analysoida innovatiivisia toimintamalleja - jalkauttaa perusrakennepalvelujen kehittämiskonsepteja yhteistyössä kaupunkien teknisen toimen kanssa. 12

13 TIIVISTELMÄ 2 Tutkimusosiossa erityisen huomion kohteena ovat - perusrakennepalvelujen rahoituksen, omistajuuden ja operoinnin innovaatiot. Kehittämisosiossa viedään läpi näihin teemoihin liittyviä - kokeilu- ja pilottihankkeita kaupunkikuntien käytännön toiminnassa ja - käynnistetään pilottien ja kokeilujen perusteella valittuja kehittämishankkeita - sekä vakiinnutetaan KEHTO -foorumin toiminta Tutkimustulosten ja läpivietyjen pilottihankkeiden perusteella - laaditaan ja annetaan keskeisiin omistuksen, rahoituksen ja tuotannon kehittämiskysymyksiin liittyviä suosituksia - kuntien perusrakennesektorin toiminnan kehittämistä ja liiketoimintapotentiaalin liikkeelle saattamista silmälläpitäen 13

14 VIITEKEHYS 1 FYYSINEN YMPÄRISTÖNÄ, RAKENTEINA JA VARALLISUUTENA LUONTO, LUONNON ELEMENTIT YHD. KUNTA- RAKENNE, MAA, TONTIT LIIKENNE- VÄYLÄT, YLEISET ALUEET TEKNINEN INFRA VERKOSTOT LAITOKSET HUONETILA RAKENNUKSET FYYSINEN PERUSRAKENTEENA MAAPOLITIIKKA YHDYSKUNTA- SUUNNITTELU KAUP.RAKENNE- PALVELUT KADUNPITO PUISTO- TOIMI TEKNISEN INFRAN PALVELUT TILAPALVELUT ASUMISPALVELUT YMPÄRISTÖN VALVONTA JA TURVALLISUUS FYYSISEEN YMPÄRISTÖÖN JA RAKENTEISIIN KYTKEYTYVÄT HOITO- JA PALVELUTOIMINNAT JA YLLÄPITO Fyysinen perusrakenne ja siihen liittyvät tehtävät ja toimialat kunnassa 14

15 VIITEKEHYS 2 Valtio Maakunta (20) 15 suurinta kaupunkia KEHTOfoorumi Kaupunkiseutu (113) Seutukunta (69, 2009) Suurtaajama Kehityskokonaisuuden eri tasot Kehitys-/innovaatioalustat Seudulliset Temanttiset Kuntataso (348, 2009) 15

16 INNOVAATIOALUSTA Innolab Salo

17 DYNAMO PROJEKTI TEKNISEN TOIMEN SEUTUKUNTAFOORUMI MIKKELIN SEUTUKUNNASSA Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina 17

18 RAKENNE 1 Kuntien perusrakenteiden ja perusrakennepalvelujen rahoituksen, omistajuuden ja tuotannon innovaatiot TUTKIMUSKOMPONENTIT Selvitykset ja kunta-analyysit KEHITTÄMISKOMPONENTIT 18

19 RAKENNE 2 TaY Tutkimus- ja kehittämiskomponentit Luova kaupunkikehittäminen ja kansainväliset analyysit WP2 Infrastruktuuri- ja toimitilarakenteiden ja palvelujen WP3 rahoitusinnovaatiot Omistajuuden Innovaatiot WP5 Infrastruktuuri ja toimitilapalvelujen tuotanto- ja operointiinnovaatiot WP4 KEHTO FOORUMIN kehittäminen WP1 Julkinen yksityinen yhteistyö WP6 Kaupunkien ja yritysten yhteistyöverkostot Alueellinen yhteistyö WP7 Kuntayhteistyö kaupunkiseuduilla Valtakunnalliset kehittämissuositukset, Best practice mallit WP8 BIT Kehittämis- ja tutkimuskomponentit 19

20 ORGANISOINTI Hankkeen johtoryhmä Tutkimuslaitokset Kaupungit Rahoittajan edustajat Muut sidosryhmät KEHTO-FOORUMI Toimii KEHTO-FOORUMIN kehitysalustana Kun hanke päättyy Operatiivinen johto Valitut kaupunkien edustajat Kuntaliiton edustajat FCG:n edustajat Tutkimuslaitosten edustajat Muut kehityshankkeet Työryhmät Työryhmät 20

21 SIDOSRYHMÄT Kunnat KEHTO-FOORUMI Yliopistot ja tutkimus- laitokset Kytkennät, sidosryhmät toimintaympäristö Valtio/ päärahoittaja (Tekes) Yritykset ja palvelujen tarjoajat Kansalaiset ja käyttäjät 21

22 HANKE Kesto: 2,5 -vuotinen hanke Aloitus > Julkinen rahoitus: Tekesin Rakennettu ympäristö -ohjelma Budjetti 1,3 milj. Rahoitus Tekes Kehto-kaupungit / 2,5 v 7000 / v / kaupunki Yliopistojen omarahoitusosuus

23 YHTEYSTIEDOT Pekka Malinen, TKK BIT Tutkimuskeskus GSM Ari-Veikko Anttiroiko, Tampereen yliopisto GSM Kari Ström, Jyväskylän kaupunki GSM

24 SISÄLTÖ 1. Mitä KUPERA hankkeella tavoitellaan? 2. KEHTO foorumin toiminta 3. Työpaja 24

25 WP1 KEHTO FOORUMI WP1: KEHTO foorumin kehittäminen (BIT) Missio, visio, arvot, kehitystarpeet etc. => toimeenpano, edunvalvonta etc. Infrastruktuuri (esim. tiedon levittäminen ym.) Alusta kokoaa verkoston keskeisimmät toimijat yhteen muodostaa ja jakaa verkoston yhteiset visiot ja tulkintakehykset valmistelee kehitysagendan kehittää yhteistä innovaatioympäristöä kehittää sosiaalista pääomaa ja luottamusta luo yhteisen arvopohjan edesauttaa päätöksentekoa ja yhteisten investointien toteuttamista o Alustalla ei sinänsä tarvitse olla päätösvaltaa, vaan se voi toimia neuvoa antavana ja kehitysideoita ehdottavana mandaattina toimii verkostojohtajana o Jaettu johtajuus muodostetaan alustassa o Valvoo toimeenpanoa ja kehitystä o Arvioi tuloksia 25

26 SOSIAALINEN PÄÄOMA formal informal NETWORK OF ORGANIZATIONS -> objective -> process/product innovation SOCIAL CAPITAL KNOWLEDGE PROCESSES CREATION OF NEW INNOVATION A)Structural dimension Network ties Social Interaction ties B)Cognitive dimension Shared Codes and Language Shared Vision C)Relational dimension Trust Norms Obligations Identification Access to parties for acquiring/ developing/ disseminating knowledge Motivation to parties for acquiring/ developing/ disseminating knowledge Radical/ Incremental New product or process created through social and knowledge processes Katja Lahenius 4/

27 LUOTTAMUS Sosiaalisen pääoman tärkeä elementti on luottamus Sosiaaliset verkostot perustuvat luottamukseen Luottamukseen perustuvia verkostoja ei johdeta perinteisellä vallankäytöllä (ns. asemavalta) Luottamus on verkon valtaelementti KEHTO foorumin toiminta perustuu sosiaalisen verkoston voimaan 27

28 WP1 ORGANISOINTI Hankkeen johtoryhmä Tutkimuslaitokset Kaupungit Rahoittajan edustajat Muut sidosryhmät KEHTO-FOORUMI Toimii KEHTO-FOORUMIN kehitysalustana Kun hanke päättyy Operatiivinen johto Valitut kaupunkien edustajat Kuntaliiton edustajat FCG:n edustajat Tutkimuslaitosten edustajat Muut kehityshankkeet Työryhmät Työryhmät 28

29 WP1 TYÖRYHMÄT Omistajuus ryhmä Tuotanto ja operointiryhmä Rahoitus ryhmä Julkinen/yksityinen yhteistyö ryhmä Alueellinen yhteistyö ryhmä Kehto-ryhmä 1. Visiotyöskentely 2. Kehto-foorumin kehittäminen 3. Julkinen, yksityinen ja alueellinen yhteistyö 4. Innovointi 5. Kehityssuositukset 29

30 KEHTO KEHTO foorumille kuuluvia toimintoja: KUPERA hankkeen seuranta ja ohjaus (johtoryhmä) Uusien kehityshankkeiden valmistelu ja käynnistäminen Kunta-alan teknisen toimen kehityksen koordinointi Tietoisuus käynnissä olevista kehitysaktiviteeteista Kannanotto uusien kehitysaktiviteettien tarpeellisuuteen ja käynnistämiseen Päällekkäisyyksien välttäminen Tiedotuskanavana toimiminen (infrastruktuurin rakentaminen) 30

31 KEHTO KUPERA hankkeen aikana KEHTO toimintaa kehitetään ja resurssina toimivat KUPERAn resurssit KUPERAn päätyttyä toiminta vakiinnutetaan Tämä edellyttää pysyviä resursseja, jotka rahoitetaan esim. jäsenmaksu periaatteella Puheenjohtajuus voi olla esim. kiertävä 31

32 SISÄLTÖ 1. Mitä KUPERA hankkeella tavoitellaan? 2. KEHTO foorumin toiminta 3. Työpaja 32

33 MUUTOSAJUREITA Ilmastomuutos Liikenteen päästöt Teollisuuden päästöt Vihreät energiat Kansalaisten hiilijalanjälki Vesistöt Vaikutukset kaavoitukseen Etc. Väestörakenne Ikääntyminen Maahanmuutto Työuran pidentäminen Syrjäytymisen estäminen Lainsäädäntö EU Kasvava osaamistarve Tekninen toimi Vastuut eri tasoilla Osaamistarpeet Organisointi ICT:n hyödyntäminen Etc. Markkinat Pienuuden ekonomia Suuruuden ekonomia Miten synnytetään toimivat markkinat Teknologian kehittyminen ICT:n hyväksikäyttö Standardointi Verkostoituminen Vaatimusten muuttuminen Palvelutarpeet Vasteaika Kannattavuus Toimintamallien muuttuminen Tilaaja-tuottaja Tuottavuuden parantaminen Elinkaarihallinta Omaisuuden hallinta Etc. 33

34 MUUTOSAJUREITA Ilmastomuutos Liikenteen päästöt Teollisuuden päästöt Vihreät energiat Kansalaisten hiilijalanjälki Vesistöt Vaikutukset kaavoitukseen Etc. Väestörakenne Ikääntyminen Maahanmuutto Työuran pidentäminen Syrjäytymisen estäminen Lainsäädäntö EU Kasvava osaamistarve Tekninen toimi Vastuut eri tasoilla Osaamistarpeet Organisointi ICT:n hyödyntäminen Markkinat Pienuuden ekonomia Suuruuden ekonomia Miten synnytetään toimivat markkinat Teknologian kehittyminen ICT:n hyväksikäyttö Standardointi Verkostoituminen Vaatimusten muuttuminen Palvelutarpeet Vasteaika Kannattavuus Toimintamallien muuttuminen Tilaaja-tuottaja Elinkaarihallinta Omaisuuden hallinta Etc. 34

35 TYÖPAJA 1. Mitkä asiat ovat tärkeitä katsoa laajemmasta näkökulmasta kuin yksittäinen kunta? (valtio, maakunta, kaupunkiseutu, seutukunta, kunta) 2. Millä tasolla vastuut ja organisointi tällä hetkellä on edellä tunnistetuissa asioissa ja missä niiden pitäisi olla? 3. Mihin suuntaan kyseisiä asioita pitäisi kehittää? 35

36 RYHMÄ 1 1. Maankäyttö Työssäkäyntialue (kaupunkiseutu), yleiskaava Maakuntakaavaan liittyminen 2. Liikenne (väyläsuunnittelu), operointi kunnallinen Jossain maakuntataso järkevä, jossain kaupunkiseutu 2. Vesihuolto (akuutti esim. pääkaunkiseudulla; piilokustannuksia) 3. Jätehuolto 4. Energiahuolto 5. Tilaaja tuottaja; tilaaja on järkevää olla seudullinen monessa tapauksessa tuottajavertailu vaikeaa, koska ei tunneta kustannuksia (oma/ulkoa) 2. Rakennusvalvonta 3. Tuotteistaminen ja mittarointi valtakunnan tasolla 4. Standardointi, asiakirjat, tietomallit valtakunnallinen taso 5. VERTTI vertailutiedosto pitäisi katsoa uudestaan 6. IK infrakustannus 7. Tilahallinto; syytä miettiä; yleisemmin omaisuuden hallinta 8. Liikunta-asiat ylikunnallisesti 9. Ympäristöluvat + muut ympäristöasia pitäisi viedä valtakunnalliselle tasolle 36

37 RYHMÄ 1 Sitra perustamassa kahta yhtiötä ICT palvelut Talous- ja henkilöstöhallinto KEHTO foorumi voi ottaa kantaa tähänkin asiaan Mikä on oikea kuntakoko (työssäkäyntialue)? Enemmän kuntaliitoksia Omaisuustietovarastot valtakunnallisia (erilaisia malleja olemassa) Huoltovarmuuskeskus (pankkina?) Tarvitaanko maakuntaliitto-tasoa? Kunnat rahoittaa, mutta ei tiedetä, mitä saavat takaisin Jos kuntakoko kasvaa, voidaan kyseenalaistaa? Mihin suuntaan kehittää? Onko suuri aina kaunista? Ketteryys, palvelun joustavuus, alueellinen markkina KEHTO toiminta vähentää koon vaikutusta! 37

38 TYÖPAJA 4 ryhmää Ryhmien vetäjät: Pekka Malinen Tero Haahtela Pentti Siitonen Olavi Kallio Aikataulutus: Ryhmätyö Ryhmätöiden purku 38