Kriisitaloustiede 2012 KA6m Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto (Päivitetty )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kriisitaloustiede 2012 KA6m Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto (Päivitetty 29.11.2012)"

Transkriptio

1 Kriisitaloustiede 2012 KA6m Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto (Päivitetty )

2 Kurssista Kurssi on ylimääräinen eikä sisälly oppiaineen vakioohjelmaan. Sen tarkoitus on tarjota opiskelijoille tietoa talouskriisien taustoista, syistä, lainalaisuuksista ja ratkaisuista. Kurssimateriaalia ei ole valmiina vaan se tuotetaan erikseen kutakin luontokertaa varten. Materiaalin pääkohtia laitetaan kurssin kotisivulle. Luentoajat: , , , , klo Paikka: U40, Sali 1. Kurssi suoritetaan kotitentillä. Kotitentin tehtävät seuraavalla sivulla:

3 Kotitentti: tehtävät 1. Talouskriisien monetaarinen selitys: millä tavalla talouskriisit ja rahapolitiikka näyttävät kytkeytyvän toisiinsa taloushistorian valossa? 2. Miten pankkikriisejä on lähihistoriassa pyritty hoitamaan? 3. Miksi Euroopan rahaliitto ei muodostanut optimaalista valuutta-aluetta? 4. Selitä miksi "luo ja hajauta" -periaate oli yksi syyllinen vuosien finanssikriisiin? 5. Onko USA:n taloushistoria hyödyllinen vertailukohde arvioitaessa EU:n velkakriisin hoitamisessa valittua linjausta? Ohjeet: Kunkin vastauksen minimipituus yksi A4. Tentti jätetään tarkastettavaksi Economicumin 3. kerroksen käytävän Kanniainenlokeroon tai sen voi postittaa luennoitsijalle VIIMEISTÄÄN PERJANTAINA Sähköpostilähetyksiä ei oteta vastaan. Tentti arvostellaan hyväksytty/hylätty periaatteella.

4 Kurssin teemat 1 Rahoitusjärjestelmän historia: historiaa evolutiivisista mekanismeista ja rahoitusinnovaatioista, hyödylliset mutaatiot, sairaat mutaatiot. Raha. Pankit. Joukkovelkakirjat. Johdannaiset: optiot, luottojohdannaiset. Lyhyeksi myynnit. Likviditeettipyramidi. Kriisivaltioiden joukkovelkakirjaluottojen hinnoittelu. Valtioiden budjettivajeet. Talouskriisien syyt: katselmus ja lainalaisuuksien tunnistaminen keskiajalta nykyaikaan. Taloushistoria tarjoaa opetuksia mitä? Entä spekulaatiot, kuplat ja huijarit? Kun velkaantumisen aika alkaa. Akerlof-Romer: miten vararikolla rikkaaksi. Ovatko talouskriisien taustat rahapolitiikassa? Aika ennen moderneja keskuspankkeja. Friedman: 1930-luvun lama ja Fed:n virheet. Keskuspankkipolitiikka avotaloudessa. Joustavat valuuttakurssit. Raha- ja finanssipolitiikan kytkentä Sargent Wallace. Seigniorage-tulo. Auttaako inflaatio? Itävaltalainen koulukunta: sormi osoittaa keskuspankkiin. Friedmanin sääntö: toinen sormi osoittaa keskuspankkiin. Greenspan put. Taylorin sääntö. Onko inflaationormi ollut oikea ankkuri? Rahapolitiikka ja asset-markkinoiden kuplat. Tulisiko rahapolitiikan virityksessä ottaa huomioon osakemarkkinakuplat vai ei?

5 Kurssin teemat 2 USA:n taloushistorian opetukset Euroopan velkakriisin arvioimisessa. Miten pankkikriisi tulisi hoitaa ja miten sitä ei tulisi hoitaa? Euroopan velkakriisin syyt. Federaation teoria. Maastrichtin sopimus. Optimaalisen valuutta-alueen teoria. Epäsymmetriset shokit, kilpailukyky ja lobbaus julkisen velkaantumisen taustalla. Yhteisvastuun periaate ja eurobondit. Miten luoda talouskuri: valta EU:n komissiolle vai markkinavoimille? USA:n taloushistorian opetukset. USA:n finanssikriisin syyt. Varjopankkitoiminta. Kiinteistöjen hinnat. Moral hazard. Investointipankkien nousu ja tuho. Rahoituksen teoria ja sen kritiikki. Mandelbot/Fama ja paksut hännät, Taleb: mustat joutsenet, käyttäytymisrahoitusteorian toisinajattelijat, Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi, Grossman-Stiglizt propositio.

6 LUENTO 1

7 Rahoituskriisien arvioimisessa tarvittavat taloustieteen osa-alueet Euroopan velkakriisin erittelyssä on ollut valittavana kaksi tutkintalinjaa (i) Politiikkaorientoitunut tutkintalinja (ii) Tutkimukseen perustuva tutkintalinja Jälkimmäisen osalta tarvittavat taloustieteen alueet ovat: (i) Taloushistoria (ii) Makrotalousteoria (iii) Rahoituksen teoria

8 Alussa maa oli autio ja tyhjä sitten tulivat rahoitusinnovaatiot Raha Pankkijärjestelmä, osittainen kassavarantovelvoite Joukkovelkakirjalainat Yritysrahoitus Osakkeet Pörssi ym. kauppapaikat Johdannaiset: optiot, termiinit, luottojohdannaiset Investointipankit Suojarahastot (hedge funds) Riskirahoitus (venture capital, private equity) Pääasialliset lähteet: Ferguson (2009), Krugman (2009)

9 Raha hyvä vai paha? Näkemys 1: Maailma ilman rahaa ja ilman kauppaa: metsästäjä-keräilijät pisin vaihe ihmiskunnan historiassa Inkat: korkeaa kulttuuria ilman rahaa Engels ja Marx: raha kapitalistisen riiston väline kun oravannahat alkoivat tukkia pajatsoja oli keksittävä kolikot Näkemys 2: Hyvinvointi edellyttää kauppaa, kauppa edellyttää vaihdon välinettä Metallirahat: lyydialaiset metallirahat (Efeso) 600 ekr Rahanlainaus ja koronkiskonta: korkeat korot (vrt. Venetsian Kauppias, vrt. nykyajan pikalainat) Johtopäätöksiä: Rahan olemassaolo hyvinvoinnin (yksi) ehto USA: rahoitusalan osuus BKT:sta 2.3 % 1947, 7.7 % 2005 Korkeat korot johtuvat luoton tarjonnan rajoituksista ja/tai epäluottamuksesta; credo (credit, luotto) = minä uskon

10 Pankkijärjestelmä alkoi penkillä Keskiajan Venetsian juutalaiset. Firenzen Medicit (alun perin rikollisia): rahavaihto (penkit) 1600-luku: pankit instituutioina ja keskuspankkien edeltäjinä, Amsterdam, Lontoo, Tukholma (Riksbank) Riksbank: osittaisen kassavarantovelvoitteen tuleminen Bank of England 1694 Kultakanta (Englanti 1800-l.) ja paperirahan tuleminen Talletukset. Suppea (M1) ja lavea raha (M2,M3), talletussuoja (USA 1933) Vararikko-oikeus, USA 1898 Velkaantumisen aika käynnistyy. Velka/BKT- ja M3/BKT-suhteet nousseet. Nykyaika: likviditeettipyramidin syntyminen (johdannaiset ym.) Pääasiallinen lähde: Ferguson

11 Ilman rahaa ei voi sotia: ensimmäiset velkakriisit luku, Englannin Edward III ja Napolin Robert (kuninkaita): sotalainojen maksamatta jättäminen; Firenzen kauppahuoneet (Bardit, Peruzzit ja Acciauolit) kaatuivat Espanjan kruunu jätti hoitamatta velkansa 14 kertaa USA:n sisällissota ja osavaltioiden velkaantuminen

12 Julkinen velka: joukkovelkakirjat ja niiden markkinat Pohjois-Italian kaupunkivaltiot: keskinäisten sotien rahoitus (palkkasoturit) 1200-luvulta lähtien USA:n sisällissota ; etelävaltiot rahoittivat myymällä jvkluottoja kansalaisilleen (sodan jälkeen voittajat eivät niitä lunastaneet) Englanti: consol (ikuinen velkakirja) 1700-l. Britannian ja Ranskan sota (Napoleon): velkarahalla Sodan tulos määräsi velkakirjojen arvon Latinalaisen Amerikan maiden (Peru, Kolumbia, Chile, Meksiko, Guatemala, Argentiina) innovaatiot : jätetään maksamatta ulkomaisten sijoittajien korkosaatavat Euroopan velkakriisi Japanin julkinen velka 250 %/BKT mutta kotimaista!

13 Selitykset julkiselle velalle: (i) Sotien rahoitus (i) Omien äänestäjien palkitseminen ja lobbausteoria (Mancur Olson: vastalobbaus ei kannata, vapaamatkustajuus). Mikä pysäyttää lobbauksen ja velkaantumisen? Se on MARKKINAVOIMIEN TEHTÄVÄ, JOS POLIITIKOT EIVÄT KYKENE. Kansainväliset sijoittajat: Kreikan korot 2010 nousivat pilviin eikä maa saa markkinoilta rahoitusta. Lähde: Olson (1965) (iii) Suomen velkaisuusasteen jyrkkä nousu 1990-alussa johtui äkkinäisestä valtiontalouden vajeesta, jonka aiheutui pankkikriisistä ja Neuvostoliiton viennin tyrehtymisestä. Velkaantuneisuus pysäytettiin toisin kuin Kreikan tapauksessa - omin voimin Sailaksen säästöohjelmalla. Suomen uhkana oli joutuminen IMF:n holhoukseen.

14 Valtion velan suvereenisuus Valtioiden lainatessa niiden velkakirjoihin ei liitetä vakuutta (= suvereeni velka). Taustaajatus: velallismaan veronmaksajat toimivat vakuutena. Miten julkista velkaa peritään? USA, Englanti, Saksa ja Italia sulkivat 1800-luvun lopussa satamia velkansa laimin lyönneissä maissa (Latinalainen Amerikka, Marokko, Egypti). Tykkivenestrategia.

15 Osakeyhtiöt, osakemarkkinat ja rajoitetun vastuun periaate Taloushistorian tärkein innovaatio: rajoitetun vastuun periaate (Ltd) = sijoittaja on vastuussa vain sijoituksestaan, ei yhtiön veloista Käytännössä periaate aina ollut olemassa, ks. Waltarin Sinuhe egyptiläinen Hollanti institutionalisoi 1602 (Itä-Intian yhtiö), pian myös osakkeiden termiinimarkkina ja lyhyeksi myynti käynnistyivät Kauppalaivojen hävikki saattoi olla 50 % Ltd mahdollistanut suurten pääomien keräämisen ja riskien hajauttamisen (ilman Ltd-periaatetta riskien hajauttaminen maksimoisi riskit) Ilman Ltd-periaatetta ei olisi suuria yhtiöitä, tuotanto yksityis- ja perheyrityksinä Osakemarkkinat: kurivaikutus Osakesijoitusten tuottoaste pitkällä tähtäimellä korkeampi kuin velkasijoitusten (riskipreemio)

16 Uuden toimialan ilmaantuminen. Hollannin tulppaanimania 1600-l Tulppaanimutaatio Aasiassa: uusi erikoinen kukka, kiehtovan ulkonäkö. Tulivat Aasiasta ja Istanbulin kautta Amsterdamiin. Tulppaanit olivat erilaisia verrattuna mihinkään muuhun 1600-luvulla tunnettuun kukkaan. Hinta nousi, keinottelijat astuivat kuvaan ja tavalliset kansalaiset menivät halpaan, myivät omaisuuttaan ostaakseen kukkasipuleita Yhden ainoan sipulin hinnalla saattoi ostaa 8 lihavaa sikaa 4 lihavaa härkää 12 lihavaa lammasta 24 tonnia vehnää jne. kun varakkaan kauppiaan vuositulo oli 3000 guilderiä, korkein noteerattu yhden tulppaanisipulin hinta oli 5000 guilderia Lähde: Mike Dash: Tulipmania: The Story of the World s Most Coveted Flower and The Extraodrinary Passions It Aroused.

17 Tähtisikermä: huijareita ja spekulaattoreita. Lähde: Ferguson (2009) Ranska: Pörssikuplan keksijä, skotti John Law n (1700-l): murhamies, uhkapeluri ja rahoitusnero (Mississippi-kauppayhtiö Lousianassa, Ranskan jvk-luotot, Ranskan setelistö, loi osakkeisiin liittyvät optiot v.1720 osto-optio on oikeus, mutta ei velvollisuutta) --> täysimittainen kaaos ja paniikki Englanti: Etelämeri-yhtiön hintakupla (Etelä-Amerikassa käytävän kaupan monopolioikeus) yhtiö ei kaatunut, vahingot pienemmät kuin Ranskassa Charles Ponzi (1882-): kansainvälinen arbitraasi postimerkkikupongeilla Danny Faulkner (USA:n säästöpankkikriisi 1980-l.) George Soros spekulaattorin kasvot. Kaatoi Englannin punnan mrd :n panostuksella. Soros päätteli: Britannian liityttyä ERM:iin ja Saksojen kalliin yhdistymisen nostaessa korkoja punta ei tulisi kestämään. Soroksen Quantumrahasto lainasi puntia ja sijoitti muihin valuuttoihin (dollari, Saksan markka). Levitti käsitystä punnan tulossa olevasta devalvaatiosta. Punta irrotettiin ERM:stä, päästettiin kellumaan, devalvoitui 20 %. Sorokselle 1 mrd dollarin pikavoitto.

18 Aasian kriisi: Soros ja hyökkäys Hongkongin dollaria vastaan 1998 Hongkongin dollari valuuttakatejärjestelmässä USA:n dollarin kanssa Sorosin Quantum- ja Robertsonin Tiger-rahastot: myivät Hongkongissa noteerattuja osakkeita lyhyeksi ( shorttaus ), vaihtoivat rahat USA:n dollareiksi Spekulaatiokuvio: joko H:n dollari devalvoitaisiin ( tuottoisa valuuttakeinottelu) tai rahaviranomainen puolustaisi sitä nostamalla korkoa ( pörssiosakkeiden hinnat laskisivat (tuotto osakkeiden lyhyeksi myymisestä) Hongkongin vastaveto: osakkeiden hintojen arvosteltu manipulointi ostamalla Hongkongin osakkeita lyhyeksi myynti ym. Rahastoille tappiollista

19 eikä huijareiden aika ole ohitse Taloushistorian suurin huijaus USA:ssa: Bernard Madoff, entinen Nasdaq-pörssin hallituksen puheenjohtaja tunnusti pyramidihuijauksen pojillensa ja nämä ilmiantoivat isänsä viranomaisille. Paljastui vuotias, sai 150 vuoden tuomion. Uhrit sijoittivat hänen rahastoonsa, loppusaldo noin 65 mrd $ (Suomen valtion budjetin suuruinen). Uusien sijoittajien rahoja käytettiin väitettyjen tuottojen maksamiseen vanhoille asiakkaille. Madoffin rahasto tuotti keksittyjä sijoitustodistuksia ja todellinen kaupankäynti oli lopetettu jo ehkä 13 vuotta sitten. Pyramidi romahti syksyllä 2008 alkaneeseen finanssikriisiin, kun sijoittajat alkoivat nostaa rahojaan tahtiin, johon Madoff ei ehtinyt vastata lisärahaa huijaamalla. Lähde: Wikipedia Pyramidihuijaus (Ponzi-peli olemattomalla valuuttabisneksellä), Suomessa Wincapita (Hannu Kailajärvi).

20 Finanssikriisit ennen aktiivista keskuspankkipolitiikkaa: johtopäätöksiä Suvereeni (vakuudeton) jvk-luotto: kriisiyttänyt jo 1300-luvulla (Edward III) Hollannin tulppaanimania 1600-luvulla Jonkin tietyn yhtiön osakkeeseen liittynyt spekulatiivinen kysyntä, esim. Mississippi-yhtiö ja Etelämeri-yhtiö 1700-l. Kriisejä: 1873, 1884, 1890, 1893 Kuplien taustoja 1800-l.: sijoitukset kanaviin, kaasulaitoksiin, liikennevälineisiin kuten rautatiet, tekstiiliala, kultalöydökset, puuvillan hintakupla Laaja pankkipaniikki 1907: pankit kieltäytyivät vaihtamasta rahaa kultaan; Fed perustetaan 1913 Johtopäätös. Kriisit liittyneet tyypillisesti yhteen osakkeeseen tai toimialaan eivätkä pääsääntöisesti globaaleja. Paitsi: Ensimmäinen globaali finanssikriisi 1825, johtui Englannin keveästä rahapolitiikasta (riskilainat, omaisuuskupla). Lontoossa kaatui 6 pankkia ja maaseudulla 60.

21 Suuren laman syyt ja opetukset: edeltävä rahaekspansio 62 % Suuren laman saldo USA:ssa: sijoituskupla puhkeaa, teollisuustuotanto 46 %, työttömyysaste 25 %, pankkien konkurssit: 9000 pankkia kaatui, hintadeflaatio: tukkuhinnat - 32 %, viljan hinta 60 % Rahapolitiikka ennen laman alkua. Itävaltalainen koulukunta: tuhon siemenet kylvettiin 20-luvun rahan tarjonnan kasvaessa liikaa; johti hallitsemattomaan luottoekspansioon, ylivelkaantumiseen ja sijoitusmarkkinoiden boomiin. Lähde: Rothbart (1963): Reservijärjestelmä (fractional reserve system): pankit pitävät keskuspankissa vastaanottamistaan talletuksista reservejä, jotka ovat vain osa sen talletuksista. Suurin osa talletuksista myönnetään luottoina ulos, ne ajautuvat toisiin pankkeihin ja edelleen kasvattavat luotonantoa, rahan tarjonta (= perusraha + talletukset) kasvaa; rahan tarjonta on perusrahan monikerta. Reservien määrä perustuu sovittuun pankkien sääntelyyn, joka rajoittaa luottoekspansiota. Pankkipaniikin aikana reservit ehtynyt luvulla rahan tarjonta kasvoi $45.3 miljardista (billion) $73.3 miljardiin eli 62 % (amer.engl. billion = tuhat miljoonaa, miljardi) Keskimäärin rahan tarjonta kasvoi 20-luvulla 7.7. % vuotta kohden

22 Rahaekspansio ennen 30-luvun lamaa (Lähde: Rothbard) Keskuspankki vaikuttaa pankkien luotonantoon reservimääräyksillä Perusrahan (base money = yleisön käteinen + pankkien reservit) tarjonta ei juuri kasvanut; pankkien reservit kuitenkin kasvoivat %, mikä selittää rahan tarjonnan kasvun. Seurasi rahaekspansio, joka johtui talletusekspansiosta ja luotonannon kasvusta liikepankeissa. Tätä kiihdytti se, että aikatalletuksille alettiin maksaa korkoa Aikatalletusten matalasta reservivaatimuksesta johtuen pankkien reserveihin perustuva luottoekspansio oli voimakas Pankkien reservimääräykset: pankkien on talletettava keskuspankkiin tietty minimitalletus suhteessa niiden talletuksiin); 1920-luvulla pankeista riippuen reservivaatimus oli 7 13 % talletuksista, 3 % aikatalletuksista

23 Rahapolitiikka suuren laman aikana (Lähde: Friedman (1962)) Monetaristinen koulukunta (Friedman-Schwartz): laman syveneminen ja pitkittyminen johtui keskuspankki Fed:n tiukasta rahapolitiikasta (M2 supistui laman aikana 30 %), Taantumien/lamakausien , , syvyys on suoraan yhdistettävissä keskuspankki Fedin toimintaan (tai toimimattomuuteen) eikä niiden syvyys olisi ollut mahdollista aikana ennen Fediä Nousun päättyminen kesällä 1929 johtui kiristyneestä rahapolitiikasta; rahan tarjonta supistui 3 % elokuun 1929 ja lokakuun 1930 välillä; ennen lokakuuta 1930 ei ollut merkkiäkään likviditeettikriisistä; marraskuussa 1930 sarja pankkien kaatumisia ja pankkipaniikki, joulukuussa 1930 suurin pankki the Bank of the United States kaatui; Fed ei tehnyt mitään tarjotakseen pankkijärjestelmään likviditeettiä 1931 alkuun mennessä pankkien konkurssiaalto oli ohitse, luottamus oli palautumassa; mitä teki Fed: se vähensi omaa luotonantoaan; pankkipaniikkien toinen aalto alkoi; Fed oli jälleen toimeton sen luotonanto pankeille väheni, koska pankkeja oli kaatunut

24 Syyskuussa 1931 Britannia luopui kultakannasta; kullan poisvirtaus USA:sta kiihtyi; mitä teki Fed? Fed nosti diskonttokorkoaan (= korko, jolla se lainaa pankeille rahaa); kultavirta pysähtyi, mutta samalla pankkien kaatumiset kiihtyivät ja pankkipaniikki jatkui; 6 kuukaudessa elokuusta 1931 alkaen 10 % pankeista oli kaatunut ja talletuskanta romahtanut 15 % 1932 politiikan muutos: Fed osti valtion velkapapereita; mutta romahdus jatkui: lähes 1/3 pankeista lopetti toimintansa Mihin päätyi USA:n Suuri Lama? Velalla rahoitettuun julkisen vallan ohjelmaan, jonka nimi oli TOINEN MAAILMANSOTA

25 1930-luvun suuri lama USA:ssa

26 Friedmanin johtopäätökset 30-luvun lama puhuu keskuspankin itsenäisyysajatusta vastaan! rules rather than discretion Rahan tarjonnan, hintatason ja kokonaistuotannon vaihtelut ovat todistettavasti suuremmat aikana (myös rauhan aikana!), jolloin keskuspankki on ollut olemassa kuin sitä ennen Nykytietämyksen (1960-luvulla kirjoitettu) valossa paras rahapolitiikan sääntö olisi rahan tarjonnan kasvuvauhdin vakioiminen 3-5 %:n tasolle Friedman-Schwartz propositio: USA:n 30-luvun lama on todiste siitä, kuinka suurta vahinkoa muutamien ihmisten, keskuspankin johdon virheistä voi seurata.

27 Pankkien vakavaraisuusmääräykset: Basel I, II, III 1988, Basel I: (ns. Baselin komitean suositus, (Basel I): pankilla on oltava omia varoja vähintään 8 % pankin riskipainotettujen saamisten, sijoitusten ja taseen ulkopuolisten erien määrästä. 2004, Basel II: (ns. Basel II) korvasi vuoden1988 suosituksen. Basel III: (uusi tiukennus) Lisäksi: EU päättänyt 2011 nostaa eurooppalaisten pankkien vakavaraisuusvaatimuksen 9 %:iin Selitys pankkien valvonnan tehostamisesta: 2000-luvulla USA:ssa kehittynyt varjopankkijärjestelmä (investointipankit alkoivat nostaa lyhyttä rahoitusta markkinoilta ja sijoittaa pitempiaikaisiin riskisijoituskohteisiin) pyrki kiertämään vakavaraisuusmääräyksiä.

28 Kultakanta jarru rahaekspansiolle Itävaltalaisen koulukunnan tiukan näkemyksen mukaan kultakannasta luopuminen, eli rahan liikkeellelasku ilman rahan arvon takeena olevaa arvometallia, vääristää rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja aiheuttaa kansantalouden suhdannevaihteluita. Kultakannalla oli eri muotoja (i) Kultarahan kausi. Rahaa oli kultarahojen määrä (muuta metallia mukana) (ii) Muista metalleista lyödyt rahat, joilla oli kiinteä vaihtosuhde kultakannassa olevan toisen maan rahaan (iii) Käteisrahalla (setelistö) oli tukenaan viranomaisen lupaus vaihtaa raha sen hallussa olevaan kultaan. Friedman. M.: Kultaraha olisi erinomainen ratkaisu vakaan rahataloudellisen instituution luomiseksi. Kultarahaan liittyy vakava ongelma: kasvava talous vaatii rahan lisäystä, mutta tämä sitoo resursseja (kultakaivokset) USAn kultakanta oli joustavampi: valtiovalta laski liikkeelle paperirahaa; taustalla olevan kullan määrä % rahan määrästä

29 Meksiko, tequila-kriisi Lähde: Krugman (2009) 1994 vaihtotaseen vaje 7 % BKT:sta 1995 taantuma maan kansainväliset reservit pakko ajaa alas ja tasapainottaa vaihtotase 1995 (-0.5%) ja 1996 (- 0.7 %) alussa liian pieni devalvaatio, valtion lainojen korko nousi 75 %:iin /heijasti ulkomaisten sijoittajien epäluottamusta), lopulta peso halpeni 50 % 1996 nettovienti toipui, taloudellinen kasvu käynnistyi

30 Aasian flunssa1997. Lähde: Krugman (2009) Indonesia, Etelä-Korea ja Thaimaa kärsivät pahiten, mutta ongelmia oli myös Malesialla. Filippiineillä ja Hongongilla Thaimaa, 1997 devalvaatio Indonesia, 1997, devalvoi 30 % Hongkong: menestyksellinen taistelu Soroksen spekulaatiota vastaan

31 Argentiinan kriisi Argentiina 2002; peso kytketty dollariin 1991 (valuuttakatejärjestelmä) Maa kykenemätön maksamaan julkista velkaansa 2001, purki dollarisidoksensa 2002, valuutta heikkeni dollarisuhteesta 1:1 suhteeseen 1:4 (DEVALVOITUMINEN 75 %), ulkomaisista veloista 2/3 jätettiin maksamatta, talous supistui vain yhden vuosineljänneksen ja kasvoi 63 % seuraavan 6 vuoden aikana, 3 vuodessa takaisin kriisiä edeltävälle tuotannon tasolle, köyhyys alkoi vähentyä Kriisin hinta: talletusten nostorajoitteet, levottomuudet, työttömyys pahimmillaan 25 % Lähde: Argentine economic crisis ( ) - Wikipedia

32 Maailma on riskeistä rakennettu: kriisit ovat yleisempiä kuin mustat joutsenet 1980-luku, USA:n säästöpankkikriisi. Danny Faulkner, kiinteistöbisnes säästöpankkikriisin aikana. Kymmeniä säästöpankkeja huijareina. Akerlof and Romer, Looting: The Economic Underworld of Bankruptcy for Profit, BPEA Venäjän ruplavirus 1998 Islanti, 2008 USA:n finanssikriisi EU:n velkakriisi 2010-

33 Siispä: 1990-lukujen talouskriisien lainalaisuus: pois kiinteästä valuuttakurssista = pois kriisistä Eurooppa: Suomi, Ruotsi, Norja, Britannia 1990-luvun alussa: devalvaatiot Aasian kriisi (lainoilla rahoitettu nousu) 1997: Thaimaa, Indonesia: devalvaatiot, muilla devalvoituminen Latinalainen Amerikka: Meksikon tequila-kriisi ja devalvaatio; Argentiina 1990-l. lopulla, valuuttakatejärjestelmästä irtaantuminen 2002: devalvoituminen 75 %, talous supistui vain yhden vuosineljänneksen, kasvoi 63 % seuraavan 6 vuoden aikana Opetus: antakaa valuutan arvon määräytyä markkinoilla; kilpailukyky palautuu, vaihtotase hallintaan. Spekulatiiviset hyökkäykset mahdollisia kiinteätä kurssia vastaan, eivät onnistu kurssien joustaessa.

34 Japanin varallisuusesineiden hintakupla Pankkilainoilla rahoitettu kupla: V.1990 Japanin yritysten osakkeiden yhteenlaskettu arvo suurempi kuin vastaava USA:n luku Tonttimaan arvo huipussaan. Japanin julkisen velan BKT-suhde ylittää 200 % - miksi siitä ei olla huolissaan? Vastaus: velka kotimaista.

35 Hyperinflaatioita (i) Latinalainen Amerikka (Argentiina %) (ii) Saksa (Weimarin tasavalta)i maailmansodan jälkeen sotakorvaukset 3 x kansantulo (Suomen sotakorvaukset II maailmansodan jälkeen noin 12 %/Bkt) veronmaksusta kieltäytyminen, holtiton julkinen menotalous, julkisen sektorin ay-liikkeen palkkasopimukset rahan painaminen ratkaisuksi hyperinflaatio (iii) Muita hyperinflaatioita: Venäjä , Unkari 1946 Lähde: Ferguson (2009)

36 Taloushistorian opetuksia 1. Raha- ja luottoekspansio johtavat sijoitusmarkkinoiden ylikuumenemiseen, kuplatalouteen ja lopulta kriisiin 2. Valuuttakurssin kiinnitys mahdollistaa spekulatiivisen hyökkäyksen

37 ja lisää opetuksia Valuuttakurssien vapauttaminen ja devalvoituminen osoittautunut tehokkaaksi keinoksi irtaantua kriisistä olisiko Suomi selvinnyt lamastaan ilman markan devalvoitumista? Vaihtotaseen tasapainottamisessa ulkoinen devalvaatio helpompi kuin sisäinen. Ulkoinen devalvaatio voidaan toteuttaa yhdessä yössä (ulkoinen devalvaatio alentaa palkan ostovoimaa, siksi palauttaa kilpailukykyä) Sisäinen devalvaatio edellyttää suurtyöttömyyttä, jotta palkkataso saadaan alennettua ja kilpailukyky palautettua (palkat ovat alaspäin jäykkiä); eturistiriita niiden välillä, jotka saavat pitää työpaikkansa ja jotka eivät saa Kriisimaan velkasaneeraus tarvitaan: devalvaatio nostaa kriisimaan ulkomaisen velan arvoa kotimaan valuutassa mitattuna, velkasaneeraus purkaa tämän taakan Latvia ja Viro valitsivat sisäisen devalvaation (ei ratkaisu Kreikan tapauksessa, maalla liikaa ulkomaista velkaa; budjetin tasapainottaminen näyttää mahdottomalta); Latvia ja Viro tottuneet paljon pahempaan Neuvostoliiton aikana!

38 Luento 2

39 Rahapolitiikka, luottoekspansio ja kuplat historiaa ja nykypäivää 1825, ensimmäinen globaali finanssikriisi (Britannia-lähtöinen): luottoekspansio 1920-luku, luottoekspansio 62 % (USA) 2000-luku Taylorin säännöstä poikkeaminen, Greenspan put (USA) 2000-luku EU:n rahaliitto, rahaekspansio 91 %

40 Rahapolitiikka avotaloudessa joustavat valuuttakurssit USA: suuri vakaus/ great moderation, Taylorin sääntö USA: Greenspan put Eurooppa: inflaationormi Tavoitteet ja välineet: Hintavakaus Ohjauskorko Raha- ja luottoekspansio Vaikutukset: markkinakorot, tuotanto, työllisyys, inflaatio, valuuttakurssi Phillips-käyrä: vaakasuora? Miten likviditeettipyramidi vaikuttaa keskuspankin mahdollisuuksiin vakauttaa rahoitusjärjestelmä? Pääomataseen ylijäämä = vaihtotaseen alijäämä

41 USA: Taylorin säännöstä poikkeaminen

42 USA: Taylorin sääntö. Suuri vakaus, great moderation 1980-, 1990-luvut.

43 Taylorin arvio: a π = a y = 0.5.

44 Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Inflaationormi oliko oikea ankkuri? Raha- ja luottoekspansio Saksan yhdistymisen vaikutus rahapolitiikan viritykseen vahva Aasian halpatyövoiman ja halpatuonnin vaikutus mitattuun inflaatioon Euroopan talouksissa Ylilikvidin tilan syntyminen EU-maissa: jvkmarkkinoiden rahoitus Reaalikorot negatiiviset

45 Eurooppa: rahan tarjonnan kasvuvauhti, M3 (rahaliitto ). Lähde: Finanssialan keskusliitto

46 Euron alkutaival menestys johtuiko dollarin heikkoudesta? Miten EKP tätä käyrää lukenut?

47 Onko heikko dollari tukenut euron arvoa?

48 Opetuksia: EKP tulkinnut inflaation väärin? Valuuttakurssin joustaessa (= keskuspankin pysyessä pois valuuttamarkkinoilta) keskuspankilla kaikki valta säädellä korkoja ja/tai rahan tarjontaa (inflaatiosta ks. alla) Aasian kehittyvien maiden nousu: satoja miljoonia työnälkäisiä työntekijöitä, halpoja tuontitavaroita => globaali inflaatiovauhti alentunut. Kiinan valuuttakurssipolitiikka taannut sille hintakilpailuedun. EU:n inflaatiovauhti matala: EKP tulkitsi väärin oman politiikkansa menestystarinana => ylikeveä rahapolitiikka

49 Inflaatiovauhdin aleneminen: teollisuusmaat ja nousevat taloudet. Lähde; IMF World Economic Outlook

50 Keskuspankkien pelastusoperaatiot pitäneet kriisit hallinnassa taseissa riskit

51 Likviditeettipyramidi. Lähde: Roche and McKee (2007) Maailmantaloudessa sijoitusvarallisuus nykyisin 8-10 kertainen BKT:hen nähden. Miksi? Likviditeettipyramidi perinteisen rahan ja uuden likviditeetin suhde muuttunut rajusti rahoitusriskien vakuuttaminen entistä helpompaa Money multiplier (lavea raha/perusraha) muuttunut johdannaiset Korkoriskin ja luottoriskin hallinta koronvaihto- ja credit default swapeilla Likviditeettipyramidin rakenne: johdannaiset (80 %), arvopaperistettu velka (10 %), lavea raha (9 %), perusraha (1 %)

52 Likviditeettipyramidin vaikutus rahapolitiikan tehokkuuteen - impotenssihypoteesi Ennen: Rahakerroin ja perusraha määräsivät likviditeetin (= lavea raha, M3) Ennen oli ennen. Nyt likviditeettipyramidi vahvistuu johdannaisten kysynnän myötä. Ongelmat: (i) Vakuutusturva hyvä asia mutta luo turvallisuuden tunteen (moral hazard) (ii) Mikä on vaikutus rahapolitiikan tehokkuuteen ts. keskuspankin kykyyn säädellä likviditeettiä? Roche and McKee: Rahan määrää ja hintaa ei enää voi kontrolloida keskuspankki. (USA: Tuottokäyrä, pitkien ja lyhyiden korkojen erotus, laskeva esim ). Rahapolitiikan kiristys ei heijastu pitkiin korkoihin halutulla tavalla! Kysymys: Jos tämä on totta, miksi pienetkin muutokset keskuspankin ohjauskorossa saavat aikaa väristyksiä rahoitusjärjestelmässä?

53 Miksi pitkät korot eivät kontrolloitavissa? Hypoteesi 1. Säästämisen liikatarjonta Aasiassa (savings glut) pääomataseen ylijäämä USA:ssa (pääoman tuonti) vaihtotaseen alijäämä ja matalat pitkä korot Hypoteesi 2. Ylikulutus ja vaihtotaseen alijäämä USA:ssa. Evidenssi (Roche and McKee, keskittyvät hypoteesin 1 torjumiseen): Aasian/OPECn vaihtotaseiden ylijäämä (= S I) selittää vain 15 % USA:n pitkien korkojen alenemisesta. Aasian säästämisaste alentuneella uralla. Säästämisen liikatarjonnan sijaan voi kiinnittää huomion yritysten investointi-ideoiden niukkuuteen USA:ssa

54 USA/Kiina. Miksi avotalouden Mundell-Fleming malli ei toiminut 2000-luvulla? Kiinan vaihtotaseen ylijäämän olisi pitänyt aikaansaada sen valuutan vahvistumisen. Kiina ei halunnut, keskuspankki osti dollarit pois omalla valuutallaan (eikä Kiinassa edes ole rahoituskohteita, joihin sijoittaa) investoiden dollarit USA:han. Seurausvaikutukset pitkiin korkoihin: Kansainvälisen inflaation aleneminen alensi reaalista pääomakustannusta pahentaen sijoituskuplaa; markkinat eivät myöskään odottaneet inflaatiota. Johtopäätökset rahapolitiikan arvioimisen kannalta? Jos yksi merkittävä pelaaja (Kiina) ei salli valuuttansa vahvistua, voiko keskuspankki tehdä mitään kulutuksen ja vaihtotaseen vajeen rajoittamiseksi?

55 CVI (corporate Vulnerability Index) ja kriisin ennustaminen

56 Johtopäätöksiä rahapolitiikasta Nousukautena rahapolitiikka tarvitsee nopeusrajoitteen. Tulisiko keskuspankkien monitoroida kuluttajahintojen ohella hintakehitystä myös osake- ja asuntomarkkinoilla (vastoin Greenspanin put - strategiaa)? Bernanke Gertler-propositio: rahapolitiikan virityksessä tulisi ottaa huomioon sijoitusmarkkinoiden hintakehitys vain siinä määrin, kuin tällä kehityksellä on merkitystä inflaation määräytymisen kannalta

57 TULISIKO KESKUSPANKKIEN OTTAA RAHAPOLITIIKAN VIRITYKSESSÄ HUOMIOON SIJOITUSMARKKINOIDEN HINTAKEHITYS? Bernanke-Gertler propositio Bernanke, B. and Gertler, M., Monetary Policy and Asset Price Volatility, NBER wp 7559, Bernanke, B. and Gertler, M., Should Central Banks Respond to Movements in Asset Prices?, American Economic Review, May 2001, BG puolustavat inflaatiosääntöä; BG-propositio: rahapolitiikan virityksessä tulisi ottaa huomioon sijoitusmarkkinoiden hintakehitys vain siinä määrin, kuin tällä kehityksellä on merkitystä inflaation määräytymisen kannalta simulaatiot: korkopolitiikan linkittäminen sijoitusmarkkinoiden hintakehitykseen vahvistaa tuotannon ja inflaation volatiliteettia

58 Bordo, M.D., Jeanne, O., Boom-Bust in Asset Prices, Economic Instability and Monetary Policy, NBER 8966, optimaalista politiikkaa ei voi summeerata yksinkertaisella politiikkasäännöllä, kuten inflaatiotavoitekirjallisuus esittää Borio, C. and Lowe, P., Asset Prices, financial and monetary stability: exploring the nexus, BIS Working papers No 114, osakkeiden hinnat volatiilein aikasarja, seuraavaksi kaupallisten ja asuinkiinteistöjen hinnat perinteinen viisaus: hintavakauteen pyrkivä monetaarinen vakaus tuottaa sivutuotteena rahoituksellisen vakauden perinteisen viisauden ohitus: monetaarinen epävakaus voi tuottaa rahoituksellisen epävakauden

59 Bean, C., Asset Prices, Financial Imbalances and Monetary Policy: Are Inflation Targets Enough?, July inflaatiotavoite on riittävä rahapolitiikan virityksen rakentamiseksi Bean, C., Asset Prices, Financial Instability, and Monetary Policy, AER, 94, 2004, sijoitusten hintojen nousu kasvattaa vakuusarvoja, kuplan aikana velkaantuminen lisääntyy; kuplan puhkeaminen heikentää tasearvoja ja johtaa luottolamaan tulisiko sijoitusten hinnat sisällyttää Taylorin sääntöön? käytännön vaikeuksia: 1) kuplan tulkinta ongelmallinen 2) rahapolitiikan viipeet 3) vaadittu koron nosto voi olla suuri, jotta olisi vaikutusta analyysi: uuskeynesiläinen makromalli

60 Issing, O. (entinen EKP:n pääekonomisti), Asset prices and Monetary Policy, Cato Institute, Konsensusnäkemyksen yhteenveto, mutta: A monetary policy strategy that monitors closely monetary and credit developments as potential driving forces for consumer price inflation in the medium to long run has an important positive side effect an impressive number of empirical studies have demonstrated that hardly any asset price bubble has not been accompanied if not preceded by strong growth of credit and/or money

61 Kuttner, K., Monetary Policy and Asset Price Volatility, June 3, kriisin opetukset : 1) Makrotaloudellinen vakaus ja hintavakaus eivät takaa rahoitusjärjestelmän vakautta 2) Sijoitusmarkkinoiden kuplan puhkeaminen voi raunioittaa reaalitalouden 3) Kriisin valossa kysyttävä, tulisiko sijoitusmarkkinoiden tila vaikuttaa rahapolitiikan linjaan 4) BG propositio haastettava 5) Silti: tulokset viittaavat siihen, että aktivoimalla korkopolitiikkaa ei kyetä tehokkaasti rajoittamaan sijoitusten hintojen nousua; pyrkimys tähän nostaisi paineita rajoittaa keskuspankin riippumattomuutta (asunnon omistajien protesti) 6) Sääntely, macroprudential policy sopii paremmin; Basel III oikea keino, vaikkakin sen käyttö rajoittuu pankkeihin!

62 Luento 3

63 Optimaalisen valuutta-alueen teoria Optimaalisen valuutta-alueen vaatimukset (Robert Mundell 1961): Maaryhmää kohtaavat taloudelliset shokit eivät saa olla liian epäsymmetrisiä niin, että ne kohtelisivat toisia jäseniä paljon kovemmin kuin toisia. Työvoiman tulisi olla kohtuullisen liikkuvaa jäsenalueiden välillä sekä/tai palkkojen tulisi olla riittävän joustavia. Finanssipolitiikan tulisi olla sentraloitua niin, että tulojen tulonsiirrot alueiden välillä voitaisiin toteuttaa niin, että menestyvät alueet subventoivat niitä, joita kohtaavat taloudelliset vastoinkäymiset. Vrt. USA: Vrt. USA: bruttomuutto osavaltiosta toiseen runsasta (nettomuutto silti pienempää) EU: työvoiman liikkuvuus vahvinta uusista jäsenmaista vanhoihin Martin Feldstein: varoitti rahaliiton muodostamisen riskistä (varoitus paikallaan; perustelut pettivät)

64 Fiskaalinen federalismi Fiskaalinen federalismi: monitasoinen julkinen talous Historia todistaa, että fiskaaliset federaatiot voivat säilyä ja ne voivat tuhoutua. Kannattaa siis kysyä, miksi Yhdysvallat on säilynyt suurena ja toimintakykyisenä liittovaltiona. Miksi millekään USA:n osavaltiolle ei voi olla kannattavaa pyrkiä irtoamaan federaatiosta? Miksi Neuvostoliitto puolestaan romahti? Miksi Tsekkoslovakia jakautui kahtia? Miksi Jugoslavia hajosi? Miksi Quebeck pyrkii itsenäiseksi? Miksi separatistit Baskimaassa näkisivät alueellisen irtoamisen toivottavana? Mitkä lainalaisuudet säätelevät kansojen kohtaloita?

65 Federaation hyötyjä Julkishyödykkeiden tuottamiseen liittyvät skaalaedut: kansallinen turvallisuus, ulkopolitiikka ja yhteismarkkinat. Kilpailu asukkaista ja veropohjista luo kurinalaisuutta talouspolitiikkaan. Win-win.

66 Federaation ongelmia Kannustevääristymät: johtavat verokilpailuun ja paikallisten julkishyödykkeiden käyttämiseen taloudellisen toiminnan houkuttimena.

67 EU- millainen kriisi? Talousliitto hyvä idea 1) Yhteismarkkinat (tavaroiden ja työvoiman liikkuvuus) 2) Julkishyödykkeet (turvallisuus) Paretoparannuksen mahdollisuus, win/win. Rahaliitto sen sijaan poliittinen hanke

68 EU: optimaalisen valuutta-alueen ehdot eivät voimassa Rahaliiton jäsenmailta Maastrichtin sopimuksessa edellytetyt viisi kriteeriä poikkeavat Mundellin ehdoista merkittävästi. Nehän keskittyivät konvergointiin inflaatiovauhdin, korkokehityksen, valtiontalouden vajeen ja julkisen velan osalta sekä valuuttakurssin vakaan kehityksen vaatimukseen. Rahaliittoon kohdistuneet shokit ovat olleet epäsymmetrisiä. Shokit eivät kuitenkaan ole edustaneet kysyntä- eivätkä tarjontashokkeja vaan maiden julkisen sektorin velkaantumiskannustetta (Kreikka, Portugali, Italia, Espanja). Irlannissa ongelmaksi nousi yksityisen sektorin velkaantuminen, jonka taustalla oli keveä rahapolitiikka.

69 Mistä Euromaiden velkakriisi johtuu? Maastrichtin sopimus 1992: no bailout! Kasvu- ja vakaussopimus: budjettivajeen katto 3 % BKT:sta, velkaantumisen katto 60 % BKT:sta Saksa, Ranska ja Italia rikkoivat kasvu- ja vakaussopimusta (Saksa: , Ranska: , Italia: ) Kreikka rikkonut sopimusta joka vuosi (korjatuilla luvuilla vajaus 1993 lähtien), Portugali melkein joka vuosi (1993 lähtien vajaus yhtä vuotta lukuun ottamatta)

70 Julkiset vajeet Euroopassa Rahaliitto loi itse ongelmansa: jos rahaliittoa ei olisi muodostettu, Kreikka ja muut Välimeren maat eivät olisi saaneet luottoa Saksan korolla, EMU mahdollisti matalat korot (valuuttakurssiriskin poistuminen ei eliminoinut maariskiä) Silti: Kreikkaa ja Italiaa lukuun ottamatta Euroopan rahaliiton maiden velkaisuusasteet pienemmät kuin USA:n liittovaltion!

71 Rahaliitto mahdollisti maariskin väärin hinnoittelun

72 Miten euron kriisiä hoidettu? Yhteisvastuu (bailout) Irlannin kriisi: luototus Julkinen velka PIGS-maissa: luototus, yhteisvastuu Euroopan keskuspankki Pankkikriisin hoitaminen Suunnitelma eurobondeista: edellyttää tulevia verotuloja velan hoitamiseksi Viekö kurjistava finanssipolitiikka kohden valtiontalouden tasapainoa? Kuinka suuria ovat finanssipolitiikan multiplierit? Onko Paul Krugman sittenkin väärässä? (Ks. alempana).

73 Vaihtoehto EU:n valitsemalle yhteisvastuun strategialle oli olemassa: Kanniainen TV1 Kreikan ja Portugalin irrottaminen eurosta (rahaliitto = valuuttakatejärjestelmä), paluu omaan rahaan Irrotettujen maiden valuutan devalvointi, menetetyn kilpailukyvyn palauttaminen Default ja velkasaneeraus Kriisimaita rahoittaneiden pankkien pääomittaminen: tartuntavaikutusten contagion - torjunta Rakennelainat kriisimaille Kysymys 1: Olisiko ulkoinen devalvaatio ollut kivuttomampi kuin sisäinen devalvaatio? Kysymys 2: Olisiko Kreikka jo kasvu-uralla, jos tämä olisi toteutettu?

74 USA:n federaation periaate luvulta: osavaltioita ei pelasteta Osavaltioilla vapaussodan ( ) ajalta suuret velat (40 %/BKT). Toinen perustuslaki 1787: veronkanto oikeus federaatiolle, velkojien aseman turvaaminen Valtiovarainministeri Alexander Hamiltonin ehdotus 1790: osavaltioiden velkojen kansallistaminen (bailout). Perustelu: velat syntyneet itsenäisyyssodan rahoittamiseksi Osavaltioiden myöhempi velkaantuminen ja konkurssit (defaults) (i) (ii) : 9 osavaltiota : 10 osavaltiota 1840 Kongressi hylkäsi ehdotuksen osavaltioiden silloisten velkojen kansallistamisesta seuraus: useiden osavaltioiden laki vaatii niiden budjetin tasapainottamista vuosittain 2000-luvulla Kalifornia ja Wisconsin saaneet hoitaa ongelmansa yksin (federaatio tarjoaa työttömyyskorvauksia työttömille, ei tukea osavaltioille)

75 USA:n taloushistoria: opetuksia Kyky saada lainaa tänään riippuu tulevia verotuloja koskevista odotuksista (kysymys: millä verotuloilla EU kuvittelee/suunnittelee hoitavansa eurobondien korot ja lunastuksen?) Federaation osavaltioiden tasolla vapaamatkustajuusongelma menotalouden osalta Maine velanhoitajana oleellinen assetti (Suomen maine velanmaksajana mikä on totuus? Mitä sanoi Klaus Waris?) Kotimaiset ja ulkomaiset velkojat: samassa asemassa? Raha- ja finanssipolitiikan koordinaatio voi toteutua monin tavoin

76 Kysymyksiä pohdittavaksi ilman vastauksia - USA:n historian valossa Onko yhteisvastuu hyvä vai huono idea? Pitäisikö EU:lle luoda veronkeräysoikeus? Olisiko Irlannin pankkeihin sijoittaneet sijoittajat pitänyt jättää pelastamatta? Oliko järkevää, että Kreikan velkasaneeraus lokakuussa 2011 leikkasi yksityisen sektorin saatavia mutta ei julkisia?

77 Miksi kriisimaiden korot ovat korkeat? Julkisen velan hinnoittelu markkinoilla Odotukset tulevasta budjettipolitiikasta määräävät velan markkina-arvon ja tuottovaatimuksen tänään - mutta nykyinen poliittinen johto ei voi sitoa tulevien päättäjien käsiä.

78 Velan arvo

79 Huom. Kutakin velkaa vastaa aina sama määrä saatavia. Ongelmia syntyy, jos velka on sijoitettu eituottavaksi (julkiset kulutusmenot, lobbaushyödykkeet, kiinteistöt) eikä tuota sen hoitamisen edellyttämää kassavirtaa!

80 Pitääkö pankkeja rangaista eurokriisistä? Rahoitussektori osana kansantaloutta laajentunut Varjopankkijärjestelmällä kierrettiin pankkisääntelyä Likviditeettipyramidin syntyminen (luottojohdannaiset) Pankkien omistajat palkinneet pankinjohtajia kohtuuttomilla bonuksilla Pankkien voittofunktio konveksi riskin otto

81 Silti Pankkitoiminnan yhteiskunnallinen tuotto = luottohakemusten arviointi (ei voida jättää säästäjien tai luottoluokittajien tehtäväksi) Irving Fisher ym: 100 %:n reservivaade (suhteessa talletuksiin!). Transaktiovero ideologinen: halutaan rangaista pankkeja asiakkaat maksumiehiksi; pankkien taseesta kerättävä vero parempi idea

82 Talouskurin luominen markkinavoimat vai poliitikot? Yksi avainkysymyksiä. Markkinavoimat huomauttivat ennen poliitikkoja - Kreikan ongelmista ja paljastivat Kreikan taloudellisen katastrofin lopullisesti keväällä 2010.

83 Miten pankkikriisiä tulisi hoitaa ja miten sitä ei tulisi hoitaa? Suomi, Ruotsi, Norja 1990-luvulla Northern Rock Britanniassa: kansallistaminen USA:n TARP-ohjelma: valtio tilapäiseksi osaomistajaksi (äänivallattomalla omistuksella) Bayerin Hypobank: kansallistaminen Irlannin pankkikriisi: kansallistaminen Islannin pankkikriisi: kansallistaminen Kysymys: Miten EU:n komission linjaa on arvioitavissa tämän historian valossa?

84 Pankkien pelastaminen: USA:n TARP ym. TARP, Troubled Asset Relief Program (Wikipedia) Presidentti Bushin laki 2008, $475 ohjelma varallisuuden ja osakkeiden ostamiseksi rahoitusyksiköiltä Äänivallattomien osakkeiden ostaminen 9 USA:n suurimmalta pankilta. Ehdot: (i) pankinjohtajien palkkiot eivät saa johtaa liialliseen riskinottoon (ii) bonusten takaisinperiminen mahdollisten epäselvyyksien tapauksessa (iii) kultaisten kädenpuristusten kieltäminen (iv) veromanipuloinnin kieltäminen, (v) lisäehto 2009: bonusten maksukielto 25 parhaiten palkatulle työntekijälle TARPohjelmassa mukana olevilta Äänivallattomien osakkeiden ostaminen sadoilta pienemmiltä pankeilta P-PIP ohjelma; pankkien roskasijoitusten ostaminen

85 Pankkituen seuraukset Suuret pankit maksoivat TARP-sijoitukset takaisin valtiolle Kuitenkin tuen väärinkäytöksiä rahoitussektorilla: - Yli 150 oikeusprosessia - 28 rikostuomiota -19 vankilatuomiota Opetuksia: (i) Pankkituki oman pääoman ehtoisena (siirtää omistusoikeutta julkiselle sektorille - tilapäisesti) (ii) Tiukka corporate control ajettava sisään: pankinjohtajien vaihtamista ei pidä kaihtaa, jos pankki pääomitetaan julkisella rahalla

86 Euroopan rahaliiton tilanne nyt: BKT (Lähde: Suomen Pankin data) Bruttokansantuote Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue /I = * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka (11-12 arvio), Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat.

87 Työttömyys Työttömyys Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 19 % * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat.

88 Inflaatio Inflaatio Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 5 % muutos ed. vuodesta * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat.

89 Kilpailukyky (reaalinen valuuttakurssi) Kilpailukyky (reaalinen valuuttakurssi) 140 Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue Yksikkötyökustannuksilla laskettu reaalinen efektiivinen valuuttakurssi Indeksi 1999M1 = * Saksa, Ranska, Hollanti, Belgia, Itävalta ja Suomi ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähde: Eurostat.

90 Vaihtotase Vaihtotase Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 6 % BKT:sta, 4 neljänneksen liukuva ka * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat, EKP ja Suomen Pankin laskelmat.

91 Yleisön lainakannan vuosikasvu Yleisön lainakannan vuosikasvu / BKT Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 20 % BKT:sta * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankin laskelmat.

92 Julkinen vaje Julkisen talouden vaje Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 2 % BKT:sta * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: EKP ja Suomen Pankin laskelmat.

93 Julkinen velka Julkinen velka Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 110 % BKT:sta * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: EKP ja Suomen Pankin laskelmat.

94 EU 2012: Budjettivaje ja julkinen velka

95 EU: Rakenteelliset alijäämät 2011

96 EU: Rakenteelliset alijäämät 2011

97 Euroopan rahaliitto: finanssipolitiikka. Lähde: Corsetti, G., and Meier, A., and Mueller, G.,J., (2012), What determined government spending multipliers?, Economic Policy, October Euroopan rahaliitto: ekspansiivisen finanssipolitiikan vaihe; julkisten menojen lisäys ja veronalennukset 1-2 %/BKT säästölinja (myötäsyklinen) Kysymys: onko säästölinja kierrettä alaspäin vahdittava prosessi? Kuinka suuria ovat finanssipolitiikan kertoimet? Jos > 2, säästölinja itsetuhoisa

98 Kerroinestimaatteja

99 Tulkintaongelma Estimaatit keskimääräisiä. Eivät kerro, miten kerroin riippuu talouden kunkin hetkisestä tilasta

100 Talouden tilan huomioon ottavia kerroinestimaatteja

101 Julkiset säästötoimet: vakauttava vaikutus velkakriisin tilanteessa Julkisen velan kriisi heikentää yksityisen sektorin odotuksia talouskehityksestä. Julkisen talouden säästötoimilla tällöin vakauttava vaikutus. Lähde: Corsetti, G., Kuester, K., Meier, A., and Mueller, G.J., (2012) Sovereign Risk, Fiscal Policy, and Macroeconomic Stability, IMF wp/12/33.

102 Finanssipolitiikan kerroinvaikutukset toinen näkemys Alberto Alessina: vastoin perinteistä keynesiläistä näkemystä julkisten menojen supistamisella on pienempi kerroinvaikutus kuin verotulojen kasvattamisella Lähde: Esitelmä IIPF:n kongressissa, Dresden 2012.

103 Luento 4 [Tuomas Malinen] Luento löytyy kurssin kotisivulta. Googlaa Vesa Kanniainen, Kriisitaloustiede

104 Luento 5

105 Onko rahoituksen teoria väärillä jäljillä? Paksut hännät (Mandelbrot) Mustat joutsenet (Taleb) Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi Pankkiteoria (Fisher, 100 % reservivaatimus)

106 Riskien hallinnan periaatteet Rahoitusjärjestelmän tehtävänä on välittää rahoitusta rahoitusylijäämäsektoreilta rahoitusalijäämäsektoreille, arvioida rahoituksen tarvitsijoiden laatu sekä toimia riskien uudelleenallokaation näyttämönä (vakuutusjärjestelmänä). Riskien hallinnan keinot: hajautus: eliminoi yhden sijoituskohteen aiheuttaman riskin, systeemiriski jää suojaus: johdannaiset likviditeetin ja tase-rakenteen (velkasuhde) hallinta

107 Rahoituksen teorian pitkä ikä Portfolioteoria (Markowitz 1952) Osakkeiden hinnanmuutosten satunnaisuus: randow walk (Kendall 1953) Yritysrahoitus (Modigliani ja Miller 1958) Riskivaateiden hinnoittelu (Sharpe 1964) Johdannaisten hinnoittelu (Black-Scholes 1973) VAR-mallit harhaanjohtavat? Mustat joutsenet (Taleb) ja paksut hännät (Mandelbrot)

108 Rahoituksen maailmankuvan mureneminen LTCM:n kaatuminen ja nobelistien (Scholes, Merton) menetetty maine 1998 ruplakriisi taustalla USA:n finanssikriisi ja systeemiriski: hajauttaminen ja johdannaiset eivät suojaa systeemiriskiltä (vastapuoliriski AIG esim.- jää)

109 Ei se ollutkaan kellokäyrä Mandelbrot 1963: spekulatiivisten hintojen muutosten jakauma saattaa poiketa tutkimustyössä yleisesti käytetystä normaalijakaumasta Fama 1963: tämä on empiirinen kysymys Jo aikaisemmin havaittu: muutosten jakaumien hännät paksumpia kuin normaalijakaumassa Minskyn hetki (Minsky moment) kertoo, milloin sijoituskohteiden arvot ovat kääntyneet yhtäkkiä laskuun.

110 Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi- väärin kritisoitu? Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi: osakkeiden hinnat nopeasti heijastavat kaikkea käytettävissä olevaa informaatiota. Ei väitä mitään kurssimuutosten jakauman muodosta Ei väitä, että rahoitusjärjestelmä toimisi allokatiivisesti tehokkaasti (ts. minimoisi yhteiskunnan hyvinvointitappiot.) Sen viesti rajoittuu informaation heijastumiseen sijoituskohteiden hinnoissa (tämä on lopulta empiirinen kysymys). Kaikki yritysrahoituksen teoria 1970-luvun loppupuolelta lähtien painottanut: epäsymmetrinen informaatio yritysrahoitusmarkkinoilla on ongelma rahoitusvälityksessä. Silti Grossman ja Stiglizt (AER 1984): argumentoivat, että informatiivisesti tehokkaita markkinoita ei voi olla, koska kenelläkään ei ole kannustinta hankkia informaatiota. Tämä ei ole aivan totta: suursijoittajilla kannustin on; pienet vapaamatkustavat tämän informaation ollessa heille tarjolla.

111 Luottojohdannaiset ja AIG:n konkurssi Johdannaistuotteet ovat instrumentteja, joiden avulla riskejä voidaan myydä niille, jotka pystyvät niitä paremmin kantamaan. Vastapuoliriskiltä ei kuitenkaan olla täysin turvassa. James Thompson, Counterparty Risk in Financial Contracts: Should the Insured Worry about the Insurer? Quarterly Journal of Economics, August James Thompson and Eric Stephens: CDS As Insurance: Leaky Lifeboats in Stormy Seas, April 2011.

112 Inflaatio tulethan apuun? Friedman: Inflaatio on monetaarinen ilmiö, rahan tarjonnan kasvu johtaa hintojen nousuun ja valuutan devalvoitumiseen Rahaekspansio on kuitenkin USA:ssa ja EU:ssa johtanut asset-markkinoiden ylikuumenemiseen, kiinteistökuplaan ja valtioiden ylivelkaantumiseen, ei inflaatioon. Miksi? Globaali inflaatiovauhti on päinvastoin alentunut (ts. data edellä). Auttaako inflaatio kriisin ratkaisussa? Tulonsiirtovaikutukset ja Fisher-yhtälö.

113 Tuleeko inflaation EU:n rahaliiton avuksi? Talouskriisejä hoidettu inflaatiolla; inflaatio on vero ja tulonsiirto; jos/kun se osuu varakkaisiin, sen voi nähdä hyväksyttävänä! Paljonko inflaatioveroa EKP voi kerätä? (i) Luottolama rajoittaa (ii) Japanin pitkä deflaatio ja likviditeettiloukku: inflaatiovero ei tule avuksi. Julkisen vajeen vaikutus inflaatioon (Sargent & Wallace) : rahapolitiikalla ei voi kontrolloida inflaatiota, jos julkinen talous on alijäämäinen; julkisen sektorin budjettirajoitteen johdosta budjettivajaus johtaa aikanaan inflaatioveron keräämiseen. - Joko tämä vaikutus on tulossa esiin? Onko Friedmanin viesti (inflaatio on rahataloudellinen ilmiö) tähän sopiva visio? (Sims, Buiter)

114 Potentiaalisia kurssin johtopäätöksiä (tarkentuvat kurssin aikana) Rahoitusjärjestelmän historia = evolutiivinen prosessi Rahoitusinnovaatiot: (i) Yksityinen näkökulma: innovaatiot ja instituutiot edustavat voiton tekemisen instrumenttia; informaatio-ongelmat luovat adverse selection-ongelman ja moral hazard-kannusteen (ii) Sosiaalinen näkökulma: innovaatiot ja instituutiot mahdollistavat tehokkaamman riskin jakamisen Kriisien uudet opetukset: (i) Mustat joutsenet, kriisin riski suurempi kuin kuviteltu rahoituksen teoriassa ja käytännössä (paksut hännät) (ii) Riskien hallinta ei suojaa systeemiriskiltä (iii) Siksi regulaation kehittäminen tärkeää, keinot valittava oikein (mm. vakavaraisuus) (iv) Keskuspankkipolitiikan tutkimukseen lisää panostuksia

115 .lisää johtopäätöksiä (v) Miksi rahoitussektori niin paljon laajentunut? Onko optimaalista, että tuottohakuisuutta ei rajoiteta ja että riskit sosialisoidaan? (vi) Miten rahapolitiikka toimii taloudessa, jossa riskit hajautetaan johdannaisilla? (vii) Kysyttävä, mikä on optimaalinen määrä vakuutusturvaa kriisejä vastaan ottaen kuitenkin huomioon, että vakuutusturva aina aiheuttaa eettisen uhkapelin (moral hazard) ongelman ja vajaan sitoutumisen tappioiden ehkäisemisessä? Huom. Ilmaisia vakuutuksia ei ole! (viii) Aikaisempina vuosisatoina kriisit ovat johtuneet yhden yrityksen osakkeeseen liittyneestä spekulaatiosta (Etelämeren kriisi) tai uuden toimialan syntymiseen liittyneestä euforiasta. (Hollannin tulppaanioptiot 1600-luvulla). Sittemmin kriisit ovat olleet kanallisia tai globaaleja. (ix) Politiikka-arvio myöhemmistä kriiseistä: suurimmat virheet tehdään nousukautena, kun kuplien syntymisen estäminen ei onnistu. Onko puolustettavissa näkemys, että rahapolitiikka tarvitsee nousukautena nopeusrajoituksen?

Kriisitaloustiede 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto (Päivitetty 19.11.2014)

Kriisitaloustiede 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto (Päivitetty 19.11.2014) Kriisitaloustiede 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto (Päivitetty 19.11.2014) Kurssista Kurssi on ylimääräinen eikä sisälly oppiaineen vakio-ohjelmaan. Sen tarkoitus on tarjota opiskelijoille

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Helsingin seudun kauppakamari 16.11.2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Teemat 1. Finanssikriisin uusi vaihe uhkaa katkaista maailmantalouden

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kun liika raha johtaa maniaan. Johtuvatko talouskriisit sittenkin rahapolitiikasta?

Kun liika raha johtaa maniaan. Johtuvatko talouskriisit sittenkin rahapolitiikasta? Kansantaloudellinen aikakauskirja 109. vsk. 2/2013 Kun liika raha johtaa maniaan. Johtuvatko talouskriisit sittenkin rahapolitiikasta? Vesa Kanniainen Professori Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Miten euroalue kehittyy?

Miten euroalue kehittyy? Miten euroalue kehittyy? Pasi Holm, Janne Huovari ja Markus Lahtinen Tutkimuksen on rahoittanut Perussuomalaiset rp Suomen Perusta ajatuspajan lukuun. Euron uhka: elintasoerot Vaihtotasekriisi, pankkikriisi

Lisätiedot

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät

Kansainvälisen talouden näkymät Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi, Tampere 3.9.2018 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Rahan määrä vaihtelee yli ajan eikä se ole suoraan esim. keskuspankin kontrollissa. Miten rahaa

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/21 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen Teemat Valtioiden velkakriisi ja Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus Maailmantalouden näkymät Euroalueen taloustilanne

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Luentorunko 14: Eurokriisi ja talouspolitiikan kv. koordinaatio

Luentorunko 14: Eurokriisi ja talouspolitiikan kv. koordinaatio Luentorunko 14: Eurokriisi ja talouspolitiikan kv. koordinaatio Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Optimaalinen valuutta-alue ja EMU Eurokriisi Velkajärjestelyt

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki Suhdannekatsaus Pasi Kuoppamäki 6.10.2015 2 Maailmantalous kasvaa keskiarvovauhtia mutta hitaampaa, mihin ennen kriisiä totuttiin Ennusteita Kehittyvät maat heikko lenkki kaikki on tosin suhteellista 3

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Suomi maailmantalouden pyörteissä

Suomi maailmantalouden pyörteissä Suomi maailmantalouden pyörteissä EK:n toimittajaseminaari 2006 Jussi Mustonen Globalisaatio: mitä se on? ENNUSTE 150 VUODEN TAKAA: Vanhan paikallisen ja kansallisen omavaraisuuden ja sulkeutuneisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen talouden tila tällä hetkellä. 4.

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Euron tragedia: 50 vuotta liian aikaisin? Tilastokeskus, suhdanneklubi 13.5.2016

Euron tragedia: 50 vuotta liian aikaisin? Tilastokeskus, suhdanneklubi 13.5.2016 Euron tragedia: 50 vuotta liian aikaisin? Tilastokeskus, suhdanneklubi 13.5.2016 Vesa Kanniainen, kansantaloustieteen professori (emeritus) Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 13.5.2016 Euroalue valuutta-alueena

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Studia Generalia luento 3.11.2014 Turku Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät

Kansainvälisen talouden näkymät Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Kasvu jatkuu, näkymät vaimentuneet 4.10.2018 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit kasvu hidastumassa asteittain,

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari 1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen Suomen Pankki Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen Talousneuvosto 1 Kansainvälisen talouden viimeaikainen kehitys 2 Kasvun nopeutumisesta merkkejä Maailmantalouden kasvu kiihtynyt Euroalueen talouskasvu

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana Pääjohtaja Erkki Liikanen 29.1.2009 1 BKT ennusteet vuodelle 2009 3.0 Konsensus IMF Euroopan komissio OECD % Yhdysvallat 3.0 % Euroalue 2.0 2.0

Lisätiedot

Finanssikriisi ja tulevaisuuden näkymät

Finanssikriisi ja tulevaisuuden näkymät Finanssikriisi ja tulevaisuuden näkymät Suomen Riskienhallintayhdistys KPMG Forum14.4. 2010 Tutkija Paavo Suni, ETLA Yhdysvaltojen ja euroalueen rahamarkkinariskit pienentyneet Prosenttiyksikköä Euribor

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Rahapoliittisen ajattelun kehitys Juha Tarkka 23.11.2004

Rahapoliittisen ajattelun kehitys Juha Tarkka 23.11.2004 Rahapoliittisen ajattelun kehitys Juha Tarkka 23.11.2004 Katsaus keskuspankin rooliin ja tehtäviin Rahataloudellisten mullistusten vuosisata Rahapolitiikka keskeinen talouspolitiikan osa Rahapolitiikka

Lisätiedot

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Pääjohtaja Erkki Liikanen RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot