OHJELMASSA TERVETULOA!

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö 2010 YHTEISEN ASUNTO- JA MAAPOLIITTISEN OHJELMAN VALMISTELU KUTSU TYÖSEMINAARIIN 2 keskiviikkona klo , Lärkkullan opisto, Lärkkullantie 22, Karjaa, Raasepori OHJELMASSA Kahvia ja karttoja Johdanto, MALe koordinaattori Mariitta Vuorenpää MALe prosessin tilannekatsaus Asuntopoliittisen ohjelman luonnos kommentoitavaksenne Katsaus Länsi-Uudenmaan kuntien maapoliittisten ohjelmien tilanteeseen ja MALe teemakarttoihin Maapoliittisten keinojen käytön haasteita Seinäjoella, kaupungingeodeetti Taru-Maaria Herttua-Suokko Tutustu Seinäjoen maapoliittiseen ohjelmaan netissä: Seinäjoen kaupunki > Hallinto > Strategiat ja muut julkaisut Ryhmätyöskentely: Yhteisten maapoliittisten keinojen tarve ja tavoitteet Ryhmätyön purku TERVETULOA! Ilmoittautuminen MAL koordinaattorille mennessä! Mariitta.vuorenpaa@lohja.fi JAKELU: Uudenmaan liitto, MALe työryhmä, OHRY ja TORY, keskeiset luottamushenkilöt, kuntien asiantuntijat Miten teemakartat ja paikkatietoanalyysit perustelevat maapoliittisten keinojen käytön tarpeellisuutta? Tutustu laajaan MALe- aineistoon MALe:n nettisivuilla:

2 Maankäyttöpolitiikka ja maapolitiikka osana kunnan keskeisiä strategioita Kuntaliitto / Holopainen Sovittiin, että laajennetaan MALe-työssä tehtävän ohjelman määrittelyä yhteiseksi Maankäyttöpoliit tiseksi ohjelmaksi Asuntopolitiikka Kuntasuunnittelu Elinkeinopolitiikka Maapolitiikka Maankäyttöpolitiikka Asemakaavoitus Yleiskaavoitus

3 LÄRKKULLAN TYÖSEMINAARIN TULOKSET 1 Länsi-Uudenmaan Maankäyttöpoliittisen ohjelman tavoitteena on päättää yhteiset maankäyttöpoliittiset ja maapoliittiset periaatteet Länsi-Uudenmaan kunnille MAAPOLIITTISEN OHJELMAN T T, JOTKA JÄIVÄT ILMAN ÄÄNIÄ TÄSSÄ RYHMÄTYÖSSÄ Mitä mieltä olet? Täydennä! Täydennä OLENNAINEN Anna sija tärkeydelle: I, II, III, jne. 8 HAJA-ASUMISPAIKKOJEN MITOITUSSUOSITUS 9 ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLEN KEHITYKSEN SEURANTA Vertaillaan kokemuksia (yleiskaavat, rakennusjärjestys) Hyvät kokemukset seminaari: Kuopio, Oulu Poikkeusluvat, Koulukyydit (km, ), Ask.alueen ulkopuolisten asukkaiden tunnusluvut

4 JEN LISÄYS JA PRIORISONTI 1 AKTIIVINEN RAAKAMAAN HANKINTA JA RAAKAMAAN HANKINTAOHJELMAT + YLEISKAAVAN TOTEUTTAMISEKSI TOIMIVA MAAPOLITIIKKA 2 AJANTASAISET YLEISKAAVAT 3 ELIN- JA MAAPOLIITTISEN LUNASTUKSEN LISÄÄMINEN + YRITYSALUEIDEN JA TONTTIEN TOTEUTUMISEN TEHOSTAMINEN 4 YHTEINEN RAKENNEMALLI 5 HAJA-ASUMINEN: SLU-TARVEALUEET / RATKAISUT JA POIKKEUSLUVAT 6 KAAVAVARANNON SEURANTA + TONTTIVARANNON SEURANTA 7 PÄÄTÖKSENTEKIJÖIDEN KOULUTUS 8 TAAJAMIEN LIEVEALUEIDEN KEHITTYMSELLE PELINSÄÄNNÖT 9 ASEMAKAAVOJEN TOTEUTTAMISEN LISÄÄMINEN LAIN TARJOAMIN IN 10 MK - SOPIMUKSIIN ASIANTUNTEMUSTA Tarvittava henkilöstö ja asiantuntemus. Maanhankintabudjetit, viisivuotissuunnitelmat, hankintaperiaatteet Kunnan aktiivinen raakamaanhankinta, maanomistustilannetta esittävät kartat poliitikkojen tietoisuuteen, keinoja ja esimerkkejä ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen. (Seinäjoen esimerkki, Karkkilan yleiskaava, n toteuttamisstrategia) Kaikki kunnat, koko kunta, oikeusvaikutteisuus, rakentamisjärjestys Koulutus (YM:n Hurmerinta kertomaan hyödyistä ja kokemuksista), kohteet Kuntien maanomistus- ja maanhankinta ovat avainasemassa. Toteutus edelle muista hakemuksista. Aktiiviset yritysvyöhykkeet, tonttivaranto ja kunnan maanomistustilanne, Lievealueiden tunnistaminen. Kaupan verkko ja mitoitus, tulvavaara-alueet Yhteiset kriteerit slutarveratkaisujen myöntämiselle, Yhteiset periaatteet: vyöhykkeet, koko, kunnallistekniikka jne. Kartta, jossa myös tonttitarjonta ja rakennetut tontit tulevat näkyviin vuosittain + Excel-talukko Hyvät esimerkit, Taloudelliset vaikutukset (yhteinen tutkimus LU:lla / TEKES / SITRA / YM) Alueiden tunnistaminen = asemakaava-alueiden viereiset, usein poikkeusluvin kehittyvät alueet. Selkeä määrittely ja pelinsäännöt lupien ja slutarveratkaisujen myöntämiseen Rakennuskehotuksen ja korotetun kiinteistöveron tehokas käyttö Yhdessä kustannettu lakimies, kokemustenvaihtofoorumi 10 kärki:

5 LÄRKKULLAN TYÖSEMINAARIN TULOKSET 2 MAANKÄYTTÖPOLIITTISEN OHJELMAN TAVOITTEIDEN JA JEN TARKENNUS TAVOITE 1+ MIKSI? Yleiskaavojen toteutumisen parantaminen. Asemakaavoitus kunnan omistamalle maalle. Maan arvonnousu ja alueen rakentumisen säätely kunnalle. Yhdyskuntarakenteen rakentumisen tietoinen ohjaus tulee mahdolliseksi. Kunnallistekninen verkosto saadaan hyödynnettyä tehokkaasti ja uusi rakennettua tarkoituksenmukaisesti. Kun maan orvonnousu tule kokonaisuudessaan kunnalle omalle maalle rakennettaessa, se voidaan käyttää vapaammin kunnan kehittämiseen, ei vain kunnallistekniikan rakentamiseen. Kunta voi itse säädellä tonttien luovutushintaa, mikä hillitsee hintatason kohoamista yleisestikin ja lisää alueen houkuttelevuutta = toteutumista. Järjestykseen perustuvasta, harkitusta rakentamisesta syntyy säästöä. Yleiskaavan kasvualueille omat maanhankintasuunnitelmat. Kasvualueet priorisoidaan. lla taajamaosayleiskaavaluonnoksen pohjalta tehdään kasvualueiden osalta priorisointijärjestys sekä kullekin alueelle oma maahankintasuunnitelma. Tämä malli toiminee myös yleisellä tasolla. TEKIJÄT RAHOITUS n kaupunki: kaupunkisuunnittelujohtajan, geodeetin, katupäällikön, kaavoitusjohtajan ja yleiskaavoittajan muodostama ryhmä. Yleisesti kuntien maanhankinnasta, kunnallistekniikan rakentamisesta ja maankäytönsuunnittelusta vastaavat virkamiehet. Maanhankintasuunnitelmaan perustuva kaupungin maanhankintabudjetti ja erityistapauksissa valtuusto.

6 LÄRKKULLAN TYÖSEMINAARIN TULOKSET 3 MAANKÄYTTÖPOLIITTISEN OHJELMAN TAVOITTEIDEN JA JEN TARKENNUS TAVOITE 5 MIKSI? Suunnittelutarveratkaisujen myöntämiselle yhteiset periaatteet Suunnittelutarveratkaisut työllistävät kunnissa huomattavasti, jolloin resursseja on pois muusta työskentelystä. Suunnittelutarveratkaisut vesittävät muiden maapoliittisten keinojen käytön sekä omassa kunnassa, että kuntarajojen yli. Jos on yhteiset periaatteet myöntämiselle, ratkaisut eivät henkilöidy. Maanomistajien ja kuntalaisten tasapuolinen kohtelu ei nyt toteudu. Yhteinen suunnittelutarveratkaisujen myöntämisen kriteeristö ja käytäntö koko Länsi-Uudellemaalle. Sanalliset pääperiaatteet. Pisteytysjärjestelmä paikalle: pisteytys palvelujen etäisyyden suhteen. Olennaista, että KAIKKI KUNNAT HYVÄKSYVÄT PERIAATTEET. TEKIJÄT Kootaan työryhmä työstämään periaatteet. MAL-koordinaattori kutsuu koolle lokakuussa. RAHOITUS Virkamiestyön puitteissa.

7 LÄRKKULLAN TYÖSEMINAARIN TULOKSET 4 MAANKÄYTTÖPOLIITTISEN OHJELMAN TAVOITTEIDEN JA JEN TARKENNUS TAVOITE 9,1,3 MIKSI? TEKIJÄT Asemakaavojen toteutumisen lisääminen Maanhankinnan ja maanhankintakeinojen käytön lisääminen Yhteinen hintapolitiikka Asemakaavojen toteuttaminen on kunnan käsissä. Mitä enemmän kunta hankkii maata sitä kohtuullisempana maan hinta pysyy kaikille. Yhteinen hintapolitiikka hillitsee hintaodotuksia. Maanomistajien hintaodotukset tai haluttomuus eivät tuota kustannuksia olennaisten alueiden jäädessä toteutumatta. Vapaaehtoiset kaupat Etuosto-oikeus ja lunastaminen Aktiivinen yhteydenpito maanomistajiin ja maanomistajilta tulevien tarjousten hyödyntäminen Länsi-Uudenmaan yhteinen hintapolitiikka Kuntien välille hintakuria hintapolitiikan tulisi olla sama koko alueella. Kunnan koko organisaatío on tietoinen maaomaisuudesta, sen hankintatavoitteista ja hyödyntämisen tärkeydestä kunnan talouden kannalta. Perustetaan Länsi-Uudenmaan geodeettien (tai muiden maanhankinnasta vastaavien) vakituinen kokemusten vaihto, hintatilanteen seuranta ja tavoitteiden asettamisfoorumi (kokoontuu esim. joka toinen kuukausi). Geodeetit tai vastaavat viranhaltijat. Foorumin koollekutsujana kaupungingeodeetti Ari Piirainen. RAHOITUS Normaalia virkatyötä.

8 LÄRKKULLAN TYÖSEMINAARIN TULOKSET 5 MAANKÄYTTÖPOLIITTISEN OHJELMAN TAVOITTEIDEN JA JEN TARKENNUS TAVOITE 3+ MIKSI? Elinkeinoalueiden toteutumisen edistäminen Elinkeinopoliittisen lunastuksen käyttö Elinkeinoalueiden maanomistus on pirstaleista, jonka seurauksen esim. lla on toteutunut paljon pieniä työpaikka-alueita. Niiden kehittyminen on maanomistuksen takia jäissä. Uusissa kohteissa isoja alueita (yli 10ha) tarvitaan kerrallaan toteutukseen. Monen yrityksen toiminta ei voi laajentua tai tarvittavia alihankintayrityksiä ei voi siirtyä samalle alueelle, koska tonttimaata ei ole tarjolla, vaikka kaavassa on varantoa. Yritysten synergiaympäristöt eivät pääse kehittymään. Ostotilanteissa maanomistajat voivat haluta odottaa jopa 10 vuotta mutta yrittäjät ei odota! Elinkeinopoliittisen lunastuksen lisääminen (ilmakuvat hakemuksissa edistävät asiaa). Kartta yritysalueista ja kunnan maaomistuksesta. Maanhankinnan tavoitteet näille alueille. TEKIJÄT Tarvitaan poliittinen tahtotila elinkeinopoliittisen lunastuksen käyttöön. Sen synnyttämiseksi tarvitaan selvät esimerkit yritysten tarpeista ja menemisestä toiseen kuntaan. (Uudessakaupungissa poliitikot sisäistäneet että kaupunkia ei ole ilman kannattavia yrityksiä.) Tietoisuus yritysalueiden maanomistukseen ja kaavalliseen valmiuteen liittyvästä toteutettavuudesta: kartat. Yhteinen seminaari virkamiehille ja poliitikoille: mm. Ympäristöministeriöstä lainsäädäntöneuvos Hurmerinta kertomaan maapoliittisen ja kaavaan perustuvan lunastuksen käytöstä ja kokemuksista. Kuntien elinkeinopolitiikan toteuttajat (Lykes) ja maapolitiikan toteuttajat. Maanomistus-, kaavatilanne ja yritystilannekartat: kuntien paikkatieto-osaajat tai konsultti. RAHOITUS Normaalia virkatyötä. Lykes, KOKO, TEM

9 Osallistujat Lärkkulla nimi Leena Iso-Markku Pekka Puistosalo Heikki Rouvinen Jussi Savela Iiris Koivula Nummi-Pusula Erja Vaarala KOKO Ari Piirainen Jorma Korhonen Lykes sähköposti Kari Kyttälä Timo Palenius Mariitta Vuorenpää Taru-Maaria Herttua-Suokko Nummi-Pusula Karkkila MALe Seinäjoen kaup. geod.