Ympäristölautakunta

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Paraisten kaupungin lausunto Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisesta ohjelmasta sekä kuntakohtaisen toimenpide- ja kaavoitusohjelman hyväksyminen 1338/ /2014 Ympäristölautakunta Valmistelija Kaavoituspäällikkö Heidi Saaristo-Levin, puh Esittelijä Kaavoituspäällikkö Heidi Saaristo-Levin, puh Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa (MAL) vuosiksi osapuolet ovat sopineet yhteisen maankäyttöstrategian laatimisesta kaupunkiseudulle. Kunnat ovat aiemmin hyväksyneet kaupunkiseudun rakennemallin (Rakennemalli 2035) ja tavoitteena on nyt mallin täytäntöönpano, mitä varten kunnat ovat laatineet luonnokset yhteiseksi asunto- ja maapoliittiseksi ohjelmaksi sekä kuntakohtaisiksi toimenpide- ja kaavoitusohjelmiksi, jotka kunkin kunnan on hyväksyttävä omalta osaltaan. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma Asunto- ja maapoliittisen ohjelman tavoitteena on edistää maankäytön ja asuntopolitiikan välistä yhteistyötä ja tehostaa maa- ja asuntopoliittisia toimenpiteitä, niin että ne tukevat rakennemallin toteutumista. Uusien asuntojen tuotanto on sijoitettava siten, että se hyödyttää koko seutua ja muovaa monipuolista ja haluttua kaupunkirakennetta. Asunto- ja maapoliittisen ohjelmat tavoitteet lyhyesti: - Raakamaavarantoa ylläpidetään vähintään 3 vuoden tavoitetta vastaavasti, myöhemmin 5 vuotta. - Asemakaavareserviä ylläpidetään 3 vuoden tarpeeseen ja yleiskaavavarantoa 10 vuoden päähän. - Maanhankinta on aktiivista keskeisillä kasvualueilla ennen asemakaavoitusta, rakennemallissa esitetty vaiheistus otetaan huomioon. Raakamaan hinnoittelun perusteet pyritään jatkossa yhdenmukaistamaan. - Maankäyttösopimuksia ei tehdä kuntien keskeisillä raakamaanhankinta-alueilla. - Maankäyttösopimus tehdään jos asemakaavassa osoitetaan yksittäiselle maanomistajalle vähintään 500 k-m2 lisää rakennusoikeutta, yhdyskuntarakentamisen kustannukset peritään 100-prosenttisesti. Korvauksen määrä on vähintään 50 % tontin arvonnoususta. - Tontinluovutuksen valintatapa ja luovutusmuoto sekä näiden ehdot ratkaistaan kunnissa. Tavoitteena on markkinahintatason pitäminen kohtuullisena. - Asemakaavojen toteuttamista edistetään korotetulla kiinteistöverolla ja harkinnan mukaan rakentamiskehotuksilla ja lunastamalla tontti rakentamiskäyttöön. - Lievealueiden rakentamista ohjataan maankäyttö- ja rakennuslain keinoin.

2 Asemakaavoitettavaksi ohjelmoidut alueet ovat suunnittelutarvealueita. - Ranta-alueilla toimitaan voimassa olevien kaavojen mukaisesti. Loma-asuntojen käyttötarkoitusta ei muuteta, jos muutos aiheuttaa yhdyskuntarakenteen epätarkoituksenmukaista hajaantumista. - Asuntotuotanto kohdennetaan ydinkaupunkialueelle ja rakennemallissa esitettyihin taajamiin. - Asumistarjontaa monipuolistetaan. - Talotyyppien osalta tavoitteena on kasvattaa erityisesti kerrostalotuotannon määrää ydinkaupunkialueella. - Erityisryhmien asumisen tulee olla koko seudun kuntien vastuulla. Ohjelmassa vertaillaan kuntien nykyistä maa- ja asuntopoliittista tilannetta. Kaikissa vertailuissa on käynyt ilmi, että Parainen on jo pitkään ollut hyvin määrätietoinen ja tulossuuntautunut maapolitiikassaan. Tämä koskee myös maankäytön suunnittelua asuntotarkoitukseen ja elinkeinoelämää varten. Tämän tuloksena muun muassa sekä maa- että kaavavaranto on hyvällä tasolla. Suunnittelutarvealueet osoittavasta kartasta käy ilmi, ettei Paraisilla erotuksena muihin paikkakuntiin ole tällaisia alueita taajamien läheisyydessä. Tämä johtuu siitä, että kaupungin voimassa olevat yleiskaavat kattavat suuren osan kunnasta ja rakentaminen noudattaa yleiskaavoja. Kaupunki kuuluu niihin kuntiin, joissa kaavoitustilanne on seudullisessa vertailussa verrattain hyvä. Asuntopolitiikan osalta kaupungin tilanne on seudullisessa vertailussa huonompi. Tämä voi johtua siitä, ettei kaupungilla oikeastaan ole aktiivista asuntopolitiikkaa paitsi siltä osin, että se päätti yhtiöittää vuokra-asuntotoimintansa ja siten se on ainakin osaksi luopunut mahdollisuudestaan vaikuttaa vuokra-asuntotuotantoon. Vuoteen 2025 ulottuvan asuntopoliittisen ohjelman tavoitteena on, että 85 % (502 kpl) tuotannosta olisi omistusasuntoja, kun taas 10 % (59 kpl) olisi arava- ja korkotukivuokra-asuntoja ja 5 % (30 kpl) muita vuokra-asuntoja. Tämä on kaupungille haaste, eikä se saavuta tavoitetta ilman määrätietoista asuntopolitiikkaa. Haaste on suhteutettava myös eri rakennustyyppien suunnitteluun. Vuonna 2012 eri rakennustyyppien välinen jakauma Paraisilla oli 66 % omakotitaloja, 12 % rivitaloja, 21 % kerrostaloja ja 1 % muita. Jaon voidaan katsoa vastaavan toimivaa pikkukaupunkia, jossa on monipuolinen aluerakenne. Sen sijaan on hälyttävää, että 2000-luvun asuntotuotannosta 83 % on ollut omakotitaloja, 13 % rivitaloja ja ainoastaan 3 % kerrostaloja. Kaupungin on jatkossa kiinnitettävä huomiota asuntotuotannon monipuolistamiseen sekä elinkeinoelämää että kestävää kehitystä tukevan tiiviimmän kaupunkirakenteen aikaansaamiseksi. Kaupungin on myös voitava tarjota esimerkiksi vanhuksille tai lapsiperheille mahdollisuus asua Paraisilla kerros- tai rivitaloasunnossa vaihtoehtona isolle omakotitalolle maaseudulla. Ohjelmassa ehdotetaan seuraavaa jakaumaa: 50 % omakotitaloja, 25 % rivitaloja ja 25 % kerrostaloja. Erityisryhmien asumistarpeiden osalta ohjelmassa todetaan, että monet kysymykset tulisi ratkaista seudullisella tasolla. Paraisilla tarve koskee ensisijaisesti toisen asteen opiskelijoiden asumista. Kaupunki tekee yhteistyötä Axxellin kanssa mahdollisuuksien selvittämiseksi. Kuntakohtainen toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin

3 toteuttamiseksi Kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaavista viranhaltijoista muodostettu työryhmä on koonnut aineiston rakennemallin toteuttamista koskeviin toimenpide- ja kaavoitusohjelmiin. Haastatellut ovat antaneet arvion uusien ja täydennettävien alueiden toteuttamisajankohdista. Aineiston vuosiluvut ilmoittavat kaavojen, kunnallistekniikan ja rakennusten arvioidut valmistumisvuodet. Ohjelmissa on arvioitu tonttien rakentumista ja kaavoitusta erityisesti vuosina ja epätarkemmalla tasolla suuntaa-antavana tietona vuoteen 2035 asti. Vuosien asukasluku-, asuntomäärä- ja työpaikkamäärätiedot ovat Tilastokeskuksen Suomen virallisesta tilastosta. Asuntomäärä ja asukasluku on laskettu rakennusoikeuden perusteella mitoituslukujen avulla. Työpaikkatonttien osalta on kerätty tiedot tonttien pinta-aloista. Haja-asutusalueiden ja yksittäisten hajatonttien arvioitu kasvu ei ole mukana aineiston luvuissa. Ohjelmissa esitellään alueiden arvioitu toteutuminen yksittäisten kuntien tasolla. Ohjelmassa käsitellään voimassa tai vireillä olevien kaavojen varantoa, asuntomäärän ja asukasluvun arvioitua kasvua koko kunnassa sekä pienemmillä alueilla rakennemallin pohjalta. Tämän lisäksi esitellään tonttien arvioidun kasvun jakautuminen omistajan mukaan (kunta, rakennusliike, yksityinen). Parainen kuluu ydinkaupunkialueen ulkopuoliseen alueeseen yhdessä muun muassa Liedon, Maskun, Nousiaisten, Piikkiön, Ruskon, Auran, Sauvon ja Tarvasjoen kanssa. Tällä alueella väestömäärän odotetaan kasvan asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Kuntien arvion mukaan niiden kaavavaranto vastaa väestömäärän lisäystä asukkaalla. Paraisilla väestökasvun tavoite on rakennemallin mukaisesti yhteensä uutta asukasta vuoteen 2035 mennessä. Tämä merkitsee väestömäärän kasvua keskimäärin 98 henkilöllä vuodessa. Eri alueiden kesken jako olisi 92 uutta asukasta vuodessa Paraisille, 4 Nauvoon ja 2 Korppooseen. Houtskarin osalta tavoitteena on saada asukasluku säilymään nykyisellä tasolla. Toimenpide- ja kaavoitusohjelmassa todetaan, että Paraisten kaupungilla on suhteessa muihin kuntiin erittäin hyvä lainvoimaisten asemakaavojen varanto ja jo niiden pohjalta on mahdollista saavuttaa rakennemallin väestömäärän kasvua koskeva tavoite 90-prosenttisesti. Paraisten kaupungilla on siten erittäin hyvät edellytykset saavuttaa ohjelmassa asetetut tavoitteet. Myös kaupungin maavaranto antaa kaupungille mahdollisuuden väestökasvun saavuttamiseen kaavoituksellisin keinoin mahdollistaen tarkoituksenmukaisen ja terveen yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen. Näistä imartelevista luvuista huolimatta maapoliittisten ja kaavoitukseen liittyvien asioiden aktiivista työstämistä on syytä jatkaa, jotta kehitys voi jatkua suotuisaan suuntaan. Tämä vaatii resursseja yhdyskuntasuunnitteluun. Ohjelmaan sisältyvään työpaikkojen keskittämistä Turkuun ja ydinkaupunkialueelle koskevaan tavoitteeseen Paraisten kaupunki suhtautuu varauksella, koska on tarkoituksenmukaista sijoittaa monet suuret, toimivat teollisuuslaitokset Turun kaupunkikeskustan ulkopuolelle. Paraisten näkemyksen

4 mukaan maakunnan ja kuntien tulee tehostaa yhteistyötään ja tehdä kaikkensa nykyisten työpaikka-alueiden säilyttämiseksi esimerkiksi turvaamalla toimivat ja tarkoituksenmukaiset liikenneyhteydet teollisuudelle. Paraisilla on työpaikkaa ( ). Tämä on miltei neljäsosa kaikista ohjelmassa ilmoitetuista työpaikoista ydinkaupunkialueen ulkopuolella (23 351). Kyse on huomattavasta osuudesta, joka on riippuvainen Saaristotien liikenteen sujuvuudesta. Seudullinen toimenpide- ja kaavoitusohjelma ei korvaa kaupungin omaa kaavoitusohjelmaa, jossa kunnan eri alueiden suunnittelu käydään läpi yksityiskohtia myöten. Oheismateriaali Ehdotus Päätös Lausuntopyyntö (suomeksi) Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma, luonnos 5/2014 (suomeksi) MAL Seudullinen toteuttamisohjelma (suomeksi) Regionalt genomförandeprogram för strukturmodellen (ruotsinkielinen käännös) Toimenpide- ja kaavoitusohjelma, Paraisten kaupunki (suomeksi) Åtgärds- och planläggningsprogram för verkställande av strukturmodellen, Pargas stad (ruotsinkielinen käännös) Ympäristölautakunta ehdottaa, että kaupunginhallitus antaa edellä olevan selvityksen kaupungin lausuntona Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisesta ohjelmaluonnoksesta ja toteaa voivansa hyväksyä luonnoksessa esitetyt linjaukset ja tavoitteet. Lisäksi ympäristölautakunta ehdottaa, että kaupunki hyväksyy toimenpide- ja kaavoitusohjelman rakennemallin toteuttamiseksi Paraisten kaupunkia koskevilta osin. Jäsen Hanna Järvinen ehdotti seuraavaa lisäystä valmistelutekstin viimeisen kappaleen jälkeen: Paraisten kaupunki korostaa, että sen saaristo-olosuhteet antavat suuren lisäarvon asunto- ja maapoliittisen ohjelman toteuttamiselle. Esittelijä yhtyi lisäykseen. Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin.

5