KONTIOLAHTI MAAPOLIITTINEN OHJELMA KONTIOLAHDEN KUNTA Ympäristölautakunta
|
|
- Elsa Palo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KONTIOLAHTI MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2007 KONTIOLAHDEN KUNTA Ympäristölautakunta
2 Johdanto Kontiolahden kunnanvaltuusto on taloussuunnitelman yhteydessä asettanut ympäristölautakunnan erääksi keskeiseksi tavoitteeksi vuodelle 2007 maapoliittisen ohjelman laatimisen. Kontiolahden kunnan voimakas ( %) väestönkasvu jatkuu edelleen. Hetkittäin kasvu on ollut liiankin voimakasta ja se on aiheuttanut paineita palvelujen järjestämiselle erityisesti kunnan eteläosan kasvavissa taajamissa, Kulhossa, Onttolassa ja Lehmossa. Kontiolahden kunnan työpaikkakehitys on ollut viimeiset kymmenen vuotta erinomainen. Vuonna 2007 tapahtui kuitenkin käänne negatiiviseen suuntaan yhden suuren teollisen toimijan siirtäessä toimintojaan pois Kontiolahdelta ja koko Suomesta. Kasvu on asettanut maapolitiikan hoidolle haasteita, jotta asunto-, työpaikka-, ja palvelutontteja sekä virkistys- ja yleisiä alueita on siinä määrin tarjolla kuin kunnan strategiassa, taloussuunnittelussa ja asunto-ohjelmassa asetetut tavoitteet edellyttävät. Kontiolahden kunnan kehittymistä ja kasvamista on voitu edistää monipuolisella ja riittävällä tonttitarjonnalla. Tämä on ollut mahdollista kunnan määrätietoisen maapoliittisen toiminnan ansiosta. Päätösten henkenä on ollut ylläpitää aktiivista maapoliittista otetta. Keskeinen periaate on ollut ohjata asemakaavoitus kunnan omistamille maille. Samanaikaisesti kyläalueita on kehitetty osayleiskaavoilla ja tilakohtaisilla maankäytönsuunnitelmilla. Kyläalueilla pääasiallisia tonttien tarjoajia ovat yksityiset maanomistajat. Kunnan maapolitiikan onnistuminen edellyttää toimivaa yhteistyötä kunnan ja maanomistajien välillä. Siksi on tärkeää, että kunta päättää ja toimii pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti maankäyttöön liittyvissä asioissa. Kunnan tulee kohdella maanomistajia tasapuolisesti
3 1. VALTAKUNNALLISIA MAAPOLIITTISIA LINJAUKSIA Asumisesta, maapolitiikasta ja rakentamisesta on otettu hallitusohjelmaan melko runsaasti erilaisia ehdotuksia, selvityksiä ja kehittämishankkeita. Ehdotusten pääasiallinen tavoite on kasvukeskusten asuntotilanteen parantaminen ja tonttitarjonnan lisääminen. Hallitusohjelmassa rohkaistaan kuntia käyttämään täysimääräisesti kaavoitus- ja maapolitiikan välineitä riittävän, kohtuuhintaisen ja laadukkaan asuntotuotannon turvaamiseksi. Kaavoituksen nopeuttamiseksi ja joustavoittamiseksi hallitus valmisteli voimaan tulleen Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen, jolla rajattiin valitusoikeutta. Lisäksi hallitus lupaa lisätä hallinto-oikeuksien henkilöstöä kaavoitusta koskevien valitusten käsittelyn nopeuttamiseksi. Riittävä tonttitarjonta kaikissa kasvavissa keskuksissa on nähty erääksi tärkeäksi menestystekijäksi. Hallitusohjelma lupaa, että rantarakentamista ja vapaa-ajan asuntojen muuttamista ympärivuotiseen käyttöön helpotetaan vesiensuojelulliset näkökohdat huomioiden ohjeistusta tarkistamalla. Rantarakentamista koskevien lupien käsittely siirtyy kuntien päätettäväksi vuonna Valtion asuntorahaston kunnallistekniikan perustamisrahoitukseen myönnettävillä avustuksilla edistetään kasvavien alueiden asuntotuotantoa ja uusien asuntoalueiden toteuttamista. Kontiolahden kunta on päässyt kahden vuoden ajan Lehmon eteläisen alueen osalta osalliseksi näistä avustuksista. Kokonaisuutena valtion toimista ja lainsäädännöstä maapolitiikan osalta voidaan todeta, että ne Kontiolahden tyyppisessä kunnassa tarjoavat riittävät keinot johdonmukaisen maapolitiikan hoitamiseen. Kysymys on vain riittävien taloudellisten resurssien ohjaamisesta maapolitiikkaan. 2. MAAPOLITIIKAN YLEISET TAVOITTEET 2.1. Maapolitiikan visio Kontiolahdella Kontiolahden kunnan visioksi on kunnanvaltuusto 2007 kiteyttänyt: Kontiolahti kehityksen edelläkävijä. Maapolitiikan tulee tukea tätä tavoitetta. Se tarkoittaa mm. riittävän maareservin hankintaa niin asuntotuotantoa kuin työpaikka- ja virkistystarpeita varten ja varautumista erilaisiin kehitysvaihtoehtoihin. Kontiolahden kunnan maapolitiikan visio: Kontiolahden kuntaa kehitetään viihtyisänä ja monipuolisena asuinympäristönä. Kunta turvaa tonttitarjonnan osalta elinkeinoelämän kilpailukykyiset toimintaedellytykset ja hallitun väestönkasvun. Kehittymiselle ja kasvulle luo perustan aktiivinen ja ennakoiva maa- ja kaavoituspolitiikka
4 2.2. Maapolitiikan yleiset tavoitteet Kontiolahdella Kunnalla on oltava selkeä käsitys tavoitteistaan ja strategiastaan maapolitiikan pohjaksi. Maapolitiikan yleiset tavoitteet Kontiolahdella: 1. Maapolitiikan tehtävänä on edistää yleiskaavojen mukaisen yhdyskuntarakenteen kehitystä. 2. Onnistuneella maapolitiikalla kunta pitää yllä riittävää asuntorakentamisen ja yritystoiminnan sekä palvelujen tarvitsemaa tonttitarjontaa. 3. Onnistuneella maapolitiikalla edistetään kunnan talouden tasapainotusta. 4. Kunta eheyttää pirstoutunutta yhdyskuntarakennetta maapoliittisin keinoin. Ensisijaisena keinona nähdään taajamien tiivistäminen ja täydennysrakentaminen. 5. Kunnan toimesta varmistetaan monipuolinen tonttitarjonta niin kyläalueilta kuin taajamien asemakaava-alueilta. 6. Kunta varmistaa, että kaavoitetut tontit sekä rakennettu kunnallistekniikka tulevat ajallaan käyttöön. 7. Kunta pitää tonttien hinnat kohtuullisella tasolla. 8. Kunta pyrkii maapolitiikallaan hallittuun kasvuun sekä varmistamaan kilpailukykynsä tasokkaiden asunto-, palvelu- ja työpaikka-alueiden tarjoajana. 3. MAAPOLITIIKAN KEINOT 3.1. Maapolitiikka ja kaavoitus Kunnan maapolitiikalla ymmärretään kunnan maanhankintaan ja luovutukseen, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä omistuksessa olevien rakentamiskelpoisten tonttien rakentamisen edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Kunnan maapolitiikka voidaan määritellä työvälineeksi, jolla varmistetaan ja luodaan edellytykset suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti kunnan maankäyttöä, rakentamista sekä muuta toimintaa. Maapolitiikalla varmistetaan yleis- ja asemakaavojen tarkoituksenmukainen toteutuminen, maanomistajien yhdenvertainen kohtelu, kunnalle aiheutuvien investointien kannattavuus sekä kustannusten optimointi. Maapolitiikalla luodaan toimintaedellytyksiä asuntotuotannolle ja elinkeinotoiminnalle Maanhankinta Kunnan maanhankinnan tärkein tehtävä on maan hankkiminen yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Sen avulla turvataan tarpeellisen maan saaminen yhdyskunnan käyttöön oikeaaikaisesti oikealta paikalta kohtuuhintaan. Maanhankinnan keinot ovat: vapaaehtoinen kauppa, ilmaisluovutusvelvollisuus, etuostooikeus, lunastus ja maankäyttösopimukset
5 Kaavan toteuttamista edistäviä toimenpiteitä ovat rakentamiskehotus, maankäyttösopimukset, kehittämiskorvausjärjestelmä sekä korotettu kiinteistövero. Liitteessä 1 on selvennetty edellä esitettyjä keinoja. 3.3 Maanluovutus Maanluovutuksen päämääränä on turvata riittävä ja kohtuuhintainen tonttitarjonta kunnan yleisten kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Riittävä, oikein ajoittunut ja kohdistunut tonttien tarjonta saavutetaan maanhankinnan, kaavoituksen ja kunnallisteknisen rakentamisen yhteensovittamisella. Tonttien luovutus voi tapahtua joko vuokraamalla tai myymällä. Johtoryhmä arvioi vuosittain tontinluovutusten vaikutukset palvelutuotantoon. 4. LÄHTÖKOHDAT 4.1. Maapolitiikka käytännössä osana kuntastrategian toteutumista Maapoliittinen ohjelma on osa kunnan kokonaisvaltaista suunnittelua. Maapolitiikan toimenpiteet sovitetaan yhteen kunnan palvelurakentamisen, kunnallistekniikan, toteuttamismahdollisuuksien sekä väestö- ja työpaikkatavoitteiden kanssa. Maapoliittinen ohjelma, kaavoitusohjelma, asunto-ohjelma, elinkeinostrategia, palvelustrategia ja kunnallistekniikan rakentamisohjelma muodostavat maankäyttöä ohjaavan rungon. Ohjelmien yhteensovittamisella saadaan aikaan kokonaisuus, joka ohjaa kunnan toimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla johtaen oikea-aikaiseen maanhankintaan, tonttien luovutukseen ja alueiden rakentamiseen. Kunnan tulee organisaationa toimia tiiviissä yhteistyössä niin, että päädytään kunnan ja sen asukkaiden kannalta mahdollisimman hyvään ja taloudelliseen lopputulokseen. Maanhankinnassa ja kaavoituksessa tulee tarkastella kustannusvaikutuksia kokonaisuutena niin maanhankinnan kuin kunnallistekniikan ja palvelurakenteen investointienkin osalta. Kontiolahden kunnassa on laadittu maapoliittisia ohjelmia ja katsauksia vuodesta 1990 lähtien. Aiemmin nämä selvitykset on hyväksynyt vain ympäristölautakunta. 5. MAANHANKINTA JA SEN PERIAATTEET 5.1. Raakamaan hankinnan periaatteet Raakamaahankinnan tulee pääsääntöisesti perustua yleiskaavoihin. Maapoliittisten toimenpiteiden edellytyksenä tulee olla yhteisesti hyväksytty näkemys siitä, millainen on koko kunnan tuleva kehityskuva. Aktiivinen maanhankinta perustuu lähivuosina voimassaoleviin yleiskaavoihin. Maanhankinnan kannalta keskeisimmät yleiskaavat ovat Kulho (v. 2007), Onttola-Puntarikoski-Pilkko (v. 2003), Lehmo (v. 1997) ja Kirkonkylä-Kontioniemi (v.1993)
6 Koko Joensuun seudulle on laadittavana kuntien yhteisesti valmistelema yleiskaava, joka tulee määrittämään seudun kasvusuunnat ja tiiviisti rakennettavat alueet vuoteen 2020 saakka. Tämä yleiskaava tulee olemaan tulevaisuudessa keskeinen peruste maanhankinnoille (Joensuun seudun yleiskaavaluonnos ). Kunnalla tulisi olla raakamaata eri tarpeisiin 4-6 vuoden maareservi. Raakamaata hankitaan ensisijaisesti vapaaehtoisella kaupalla. Raakamaa tulisi hankkia kunnan omistukseen ennen asemakaavoitusta. Asemakaavoituksen tuoma maan arvonnousu korvaa tällöin osaltaan kaavan toteuttamisesta kunnalle aiheutuvia kustannuksia, kuten kunnallistekniikan investoinnit ja julkiset palvelut (koulut, päiväkodit). Kunnan maanhankinnassa käytetään vakiintunutta hintatasoa, jota tarkistetaan yleisen hintakehityksen mukaisesti. Kohteiden erityisominaisuudet ja käyttötarkoitus otetaan huomioon kohteiden hinnoittelussa. Kunnan maa-alueita voidaan hyödyntää myös vaihtomaina. Etuostoa voidaan käyttää maanhankinnassa, jos hinta on kohtuullinen ja etuosto edistää kohteena olevan alueen toteutumista. Raakamaan hankinnassa eräänä keinona on myös Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen lunastus. Ympäristöministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Lunastuksella voidaan varmistaa keskeisten kasvualueiden oikea-aikainen rakentuminen. Kontiolahdella lunastusta voidaan käyttää raakamaan hankintaan, mikäli - raakamaa on sijaintinsa vuoksi luokiteltavissa strategisesti tärkeäksi alueeksi ja se täyttää näin lain edellytykset, - muilla maapoliittisilla keinoilla ei ole mahdollista saada aluetta kunnan omistukseen. Ennen lunastustoimituksen käynnistämistä, on tehtävä vähintään kolme erillistä neuvottelua tai kirjallista ostotarjousta. Lunastaminen on maapolitiikan äärimmäinen keino ja voi tulla kysymykseen vain poikkeustapauksissa. Raakamaan lunastustoimituksen käynnistäminen edellyttää kunnanvaltuuston päätöstä Maankäyttösopimukset ja yksityisen maan kaavoittaminen Yksityisen omistamaa maata voidaan asemakaavoittaa, mikäli on mahdollista tehdä molempia osapuolia tyydyttävä maankäyttösopimus. Ensisijainen vaihtoehto on kuitenkin maan hankkiminen kunnan omistukseen. Asuntorakentamiseen yksityisen omistaman maan asemakaavoitus voi tulla kyseeseen lähinnä sellaisissa tilanteissa, joissa asemakaavoitettujen alueiden keskelle on jäänyt pieniä kaavoittamattomia alueita
7 Maankäyttösopimuksia voidaan tehdä myös osana suurehkoa raakamaakauppaa, esimerkiksi varattaessa tontteja myyjän lapsille tai perikunnan jäsenille. Sopimusmenettely Maankäyttösopimus voidaan tehdä, mikäli alueen ensimmäisessä asemakaavassa osoitetaan vähintään 500 k-m² asuntorakennusoikeus. MRL 91 a :n mukaan asemakaavoitettavan alueen maanomistajalle, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja maanomistajan kaavoituksesta saamaan taloudelliseen hyötyyn. Raakamaan hinnoittelu ja sopimuskorvaukset on suhteutettava toisiinsa niin, että varmistetaan raakamaan hankintamahdollisuudet vapaaehtoisin kaupoin myös tulevaisuudessa. Sopimuksen muu sisältö Maankäyttösopimuksessa tulee lisäksi sopia seuraavista alueen toteuttamiseen liittyvistä seikoista: Rakentamisaikataulu, kunnan oikeus hankkia omistukseensa rakentamattomat tontit, ellei niitä ole rakennettu määräajassa, yhdyskuntatekniikan rakentaminen, yleisten virkistysalueiden luovuttaminen kunnalle, kaavoitus- ja suunnittelukustannusten jako, vakuudet ja sopimussakko. 6. KEHITTÄMISKORVAUS Kehittämiskorvaus on Maankäyttö- ja rakennuslain 91a-91p :n mukainen toimintatapa. Laadittaessa asemakaavaa yksityisen maanomistajan maalle, on ensisijaisesti pyrittävä solmimaan maankäyttösopimus asemakaavan toteuttamisvastuusta. Jos maanomistajan kanssa ei ole syntynyt sopimusta hänen osallistumisestaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksin, niin tällöin on mahdollisuus käyttää kehittämiskorvausmenettelyä. Tarkemmin kehittämiskorvausasiaa on esitetty liitteessä 1. Kontiolahdella yksityistä maata kaavoitettaessa peritään Maankäyttö- ja rakennuslain 12 a luvun säännösten tarkoittamalla tavalla kehittämiskorvauksena enintään 40 % asemakaavan kullekin maanomistajalle tulevasta maanarvonnoususta. 7. YKSITYISEN TONTTIMAAN KÄYTTÖÖN SAANNIN EDIS- TÄMINEN Kunta voi käyttää rakentamiskehotusta, korotettua kiinteistöveroa tai edellä esiteltyä kehittämiskorvausmenettelyä, mikäli toimenpiteet katsotaan kaavan toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi. Em. lainkohtien käyttö edellyttää erillistä kunnanvaltuuston päätöstä. Kontiolahdella on käytetty rakennuskehotusmenettelyä 80-luvun lopulla. Tällöin saatiin valmiin kunnallistekniikan piirissä olevat rakentamattomat tontit rakentamisen piiriin. Kunnassa on syksyllä 2006 käsitelty valtuustoaloitteen pohjalta korotetun kiinteistöveron määräämistä. Tällöin päädyttiin siihen, että korotettua kiinteistöveroa ei toistaiseksi peritä
8 8. MAAN LUOVUTUKSEN PERIAATTEET Maan luovutuksessa käytetään myyntiä, vuokrausta tai vaihtoa. Omakotitontit Omakotitontteja luovutettaessa tavoitteena on, että vuosittain kunnan luovuttamista tonteista puolet luovutetaan myymällä ja puolet vuokraamalla. Vuosivuokra on pääsääntöisesti 4 % tontin myyntihinnasta. Mikäli tietyn tontin olosuhteet maaperästä, maastonmuodosta, sijainnista ja muista alueen tekijöistä johtuen ovat poikkeukselliset, voi ympäristölautakunta määrittää tontinvuokran perusteet toisinkin. Tonttien vuokraus suunnataan erityisesti alueille, joilla asuntorakentaminen ei aiheuta investointitarpeita peruspalvelujen tuottamisessa (Kirkonkylä, Kontioniemi ja kylien alueet). Lehmon alueella tontit luovutetaan pääsääntöisesti myymällä. Tonttien haku kysytyimmillä alueilla tapahtuu erillisellä hakumenettelyllä. Ympäristölautakunta vahvistaa vuosittain hakuperusteet. Sijainniltaan poikkeuksellisen hyvien tonttien osalta voidaan käyttää tapauskohtaisesti tarjousmenettelyä. Rivitalo- ja kerrostalotontit Tonttien luovutuksessa varmistetaan nopea ja laadukas rakentuminen. Tonttien luovutuksilla pyritään edistämään yksityistä vuokra-asuntotuotantoa. Yhtiömuotoisia asuntotontteja pyritään luovuttamaan useammalle eri rakentajalle siten, että asuntotarjonnassa saadaan aikaan aito kilpailutilanne. Yritystontit Yritystontit luovutetaan pääsääntöisesti vuokraamalla. Vuokrataso on 4 % alueen tonttien myyntihinnasta. Mikäli tietyn tontin olosuhteet maaperästä, maastonmuodosta, sijainnista ja muista alueen tekijöistä johtuen ovat poikkeukselliset, voi kunnanhallitus määrittää tontinvuokran perusteet toisinkin. Tontin myyntihinta on vähintään alueen myyntiajankohdan raakamaahinta. Yleensä tontin myynti tulee kyseeseen vain rakennettujen tonttien osalta. Yritystonttien luovutuksessa tärkeimpänä kriteerinä ovat yrityksen kokonaistaloudelliset vaikutukset kuntatalouteen. Työpaikkatonttien myynti- ja vuokraushinnat päättää kunnanhallitus. Jokaisen luovutettavan tontin osalta varmistetaan tulevan yrityksen soveltuvuus alueelle (ympäristölliset kysymykset kuten pohjavesialueet, rakennustapaohjeet, alueen yleinen imago). Metsätilat Kontiolahden kunta pyrkii myymään erilliset pienet metsätilat, joilla ei ole odotettavissa rakennuskäyttöä tai muuta erityiskäyttöä. Tilat myydään pääsääntöisesti tarjouskilpailun perusteella. Pienet lisäalueet voidaan myydä myös ilman tarjouskilpailua, jolloin kauppahinnan pe
9 rusteena on oltava luotettava metsäarvio. Metsätilojen myynnistä saatavat varat kohdennetaan investointien rahoitukseen. 9. ALUEKOHTAINEN TILANNEKATSAUS JA LÄHIAJAN LIN- JAUKSET Kontiolahdella tilanne eri taajamissa on erilainen. Asuntorakentamisesta noin 60 % ohjautuu asemakaava-alueille ja loput 40 % erityyppisille maaseutualueille ja taajamien lievealueille. Maaseutualueiden viemäröinti on tuonut mahdollisuuden tiivistää vanhojen kylien rakennetta asemakaava-alueiden ulkopuolella. Asemakaavoitettavat asuntoalueet Kirkonkylä Kirkonkylän alueella maanhankinnan tarve on kaikkein kiireellisin. Tonttireserviä on jäljellä vain muutamia omakotitontteja vuoden 2008 rakentajille. Raakamaata tulisi hankkia taajaman pohjois- ja eteläosasta. Kirkonkylän pohjoisosasta on vuonna 2009 poistumassa tekopohjavedenottamo ja tällöin pohjoisosan rakentaminen on mahdollista. Joensuun seudun yleiskaavan 2020 asuntotonttien aluevaraukset riittävät ainakin 15 vuoden rakentamistarpeisiin. Raakamaan hankkimiseksi kunnan tulisi käyttää kaikkia lainsäädännön tarjoamia keinoja. Kirkonkylän keskustassa asemakaavassa on joitakin kerrostalotontteja. Kunnan omistamalle maalle on mahdollisuus kaavoittaa muutamia uusia kerrostalotontteja vapaa-aikatalon ja koulukeskuksen välille. Kirkonkylän ja sen lähiympäristön ikärakenne edellyttää tulevaisuudessa erityistä panostamista kerrostalo- ja palveluasuntorakentamiseen. Kontioniemi Kontioniemessä on kasvu ollut vahvaa vuodesta 2005 alkaen. Kunnan tonttireserviä riittää vuoteen 2010 saakka. Sen jälkeen tarjolla tulee oleman vain yksittäisiä tontteja. Golfkentän laajennusvaraukset estävät Kontioniemen asuntoalueen kasvattamisen. Tällöin on erityisen tärkeätä turvata riittävä tonttitarjonta kirkonkylän alueelta. Lehmo Lehmon taajaman asemakaava rajautuu valtatien ja rautatien väliselle alueelle. Lehmon alueen voimakas rakentaminen ulottuu ainakin vuoteen 2018 saakka ja sen jälkeenkin pienimuotoisempana täydennysrakentamisena. Joensuun seudun merkittävimmät uudet työpaikka-alueet ja kaupan keskittymät ovat syntyneet Raatekankaalle. Myös uudessa Joensuun seudun yleiskaavassa laajimmat uudet työpaikka-aluevaraukset on osoitettu Kontiolahden kunnan eteläosaan. Tämä tulee entisestään lisäämään Lehmon taajaman kysyntää asuinpaikkana ja Jaaman yritysaluetta työpaikka-alueena. Raakamaareserviä on tällä hetkellä vuosien tonttitarpeisiin. Raakamaata on hankittava jatkuvasti. Alueella on tarkoituksenmukaista tyydyttää osa tonttitarpeesta kaavoitussopimuksin
10 Kyläalueet, maaseutumaiset alueet Onttola ja Pilkko Onttola ja osittain Pilkon alue on suunniteltu rakennettavaksi asemakaavalla. Alueiden asemakaavoittaminen edellyttää huomattavia kynnysinvestointeja kunnallistekniikkaan ja kunnallisiin peruspalveluihin. Kaavoitus Pilkon osalta on tehtävä samanaikaisesti rajan molemmin puolin yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa. Onttolan asemakaavoituksen aloittaminen on merkittävä uuden taajaman rakentamisen käynnistäminen ja edellyttää tarkkaa kustannusarviota palvelujen tuottamisesta. Ensimmäisessä vaiheessa tulisi kunnan hankkia Onttolan alueen vesi- ja viemäriverkostot omistukseensa ja käynnistää alueella maanhankinnat jo vuosia ennen asemakaavoituksen käynnistämistä. Kunnasniemi ja Puntarikoski Puntarikosken kautta Kunnasniemelle rakennettaneen viemäriverkosto Tämä tulee lisäämään alueiden vetovoimaa entisestään. Puntarikosken alueella on yleiskaavassa vielä noin rakentamatonta tonttia ja nämä toteutuvat vähitellen seuraavan 10 vuoden aikana. Kunnasniemen paikallistie on peruskorjattu Viemäriverkoston rakentamisen jälkeen alueella voi odottaa tonttikysynnän kasvavan huomattavasti. Kunnasniemen alueelle onkin laadittava osayleiskaava, jolla alueen rakentaminen saadaan hallintaan. Kaavatyön perusselvitykset käynnistetään Kunnasniemen alueelle voidaan arvioida vuoteen 2020 mennessä rakennettavan uutta asuintaloa. Samanaikaisesti Höytiäisen ranta-alueella osa vanhoista lomarakennuspaikoista rakennetaan uudestaan ympärivuotiseen käyttöön soveltuviksi. Kunnasniemen ja Puntarikosken alueiden asukkaiden lähipalvelut ovat Onttolassa ja alueen väestönkasvu aiheuttaa näillä alueilla huomattavia investointitarpeita. Onttolan, Puntarikosken, Pilkon ja Kunnasniemen alue onkin palvelujen tuottamisen osalta nähtävä yhtenä kokonaisuutena. Tehokkaampi kaavoitus alkaa vasta kun investointiohjelmassa on tilaa palvelujen ja kuntatekniikan tuottamiseen. Kulho, Iiksen alue Kulhon alueen maankäyttö on ratkaistu tuoreella osayleiskaavalla vuoteen 2017 saakka. Iiksen alueella on vanhentunut osayleiskaava ja sen uudistaminen lähivuosina on tarpeen. Iiksen alueelle on leimaa antavaa voimakas maatalous, joka myös osaltaan rajoittaa uudisasutusta. Molemmat alueet ovat kaupungin läheisyydessä eritäin kysyttyjä asuma-alueita. Jakokoski, Pyytivaara, Paihola Jakokoski on koko luvun pystynyt houkuttamaan vuosittain 5-10 kpl uusia omakotirakentajia. Kasvu jatkuu samansuuntaisena ainakin lähivuodet. Pyytivaaralla on tonttikysyntä myös voimakasta, mutta tarjonta on vähäistä. Pitkälammen yleiskaavassa on kymmeniä rakentamattomia tontteja. Paiholan alueella Pielisjoen tuntumassa on huomattavakin tonttireservi, mutta keskeiseltä alueelta puuttuu viemäriverkosto, mikä on hidastanut tonttien rakentumista. Mikäli Paiholan sairaala poistuu nykyisestä käytöstä, on se toisaalta uusi mahdollisuus kylälle
11 Selkie ja Mönni Selkien mahdollisuus houkutella uusia asukkaita perustuu erityisesti kylänraitilta avautuviin upeisiin maisemiin ja toimiviin peruspalveluihin. Mönnissä on vastaavat maisema-alueet ja lisäksi Pielisjoen rannassa on kaavoitettuna noin kymmenen omakotitonttia. Näiden rantatonttien rakentuminen antaisi uskoa koko kylän tulevaisuuteen. Varparanta Varparannan uuden koulun rakentamisen myötä koko kylän vetovoimaisuus on parantunut. Vuodelle 2008 on jo nyt varmistunut viiden uuden omakotitalon rakentaminen. Kunnan toimesta on laadittu yksityisten maanomistajien maille tonttisuunnitelmia ja tavoitteena on edistää kylän täydennysrakentamista. Höytiäisen läheisyydestä voitaisiin harkita tonttimaan hankintaa kunnalle, erityisesti mikäli alueen viemäröinti varmistuu. Muut maaseutumaiset alueet Kunnan pohjoisimman osan uudisrakentaminen on ollut vähäistä. Vanhoja asuinrakennuspaikkoja on kuitenkin peruskorjattu ja erityisesti rantojen läheisyyteen on syntynyt jonkin verran uutakin asutusta. Lähtökohtana on, että kunta tukee kaikin tavoin asutuksen säilymistä nykyisen kylärakenteen mukaisesti Venejoen, Rantakylän, Romppalan ja Herajärven kylissä. 10. MAAPOLIITTISEN OHJELMAN SEURANTA Maapoliittisen ohjelman tarkistamiseen liittyen tehdään maapoliittinen analyysi kunkin valtuuston toisen työskentelyvuoden aikana. Maapoliittisen analyysin valmistelee ympäristölautakunta ja sen hyväksyy kunnanhallitus. Maapoliittinen ohjelma tarkistetaan valtuustokausittain ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto
12 LIITE 1 LAINSÄÄDÄNNÖN TARJOAMAT MAAPOLIITISET KEINOT Vapaaehtoinen kauppa Kuntien tärkein maanhankintakeino on vapaaehtoinen kiinteistökauppa. Yleensä raakamaa pyritään hankimaan kunnan omistukseen jo huomattavasti ennen asemakaavoituksen aloittamista. Riittävä raakamaareservi parantaa kunnan neuvottelumahdollisuuksia. Maakauppojen toteutumista ei voida odotella rajattomasti, kun kysymyksessä on kunnan kannalta tärkeän alueen käyttö. Ilmaisluovutusvelvollisuus Ensimmäisen asemakaavan mukaiseen katualueeseen liittyy ns. ilmaisluovutusvelvollisuus. Sen mukaisesti kunnalla on oikeus saada asemakaavan mukaisia katualueita korvauksetta 20 % kunkin maanomistajan tietyllä asemakaava-alueella omistaman maan kokonaisalasta. Ilmaisluovutusvelvollisuudesta on säädetty Maankäyttö- ja rakennuslain :ssä. Etuosto-oikeus Etuostolaki antaa kunnalle mahdollisuuden mennä kiinteistökaupassa ostajan sijaan silloin, kun kaupan kohteena oleva alue tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen tai virkistys- ja suojelutarpeita varten. Etuosto-oikeus on jo tästä johtuen sattumanvarainen tapa hankkia maata, eikä se koskaan voi olla kunnan maanhankinnan pääasiallinen muoto. Etuostolaki voi kuitenkin tarjota yksittäisissä tapauksissa mahdollisuuden perusteltuihin maanhankintoihin. Lisäksi etuostolaki antaa kunnalle mahdollisuuksia neuvotella kaupan osapuolten kanssa kaupasta jo ennen kaupan toteuttamista. Etuosto-oikeus koske yli m²:n suuruisia alueita. Etuosto-oikeudesta on säädetty etuostolaissa (608/77). Lunastus Ympäristöministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Kunnat ovat lunastaneet maata pääasiassa asemakaavan mukaisiin tarkoituksiin kuten kaavateiksi, puistoiksi ja koulu- ja päiväkotitonteiksi. Kaavoittamatonta raakamaata tulevia asuntoalueita varten on lunastettu harvoin. Tämä johtuu siitä, että kunnat ovat yleensä kyenneet hankkimaan maa-alueet vapaaehtoisin kaupoin. Lunastusluvan perusteista on säädetty Maankäyttö- ja rakennuslain :ssä. Rakentamiskehotus Kunnallistekniikan piirissä olevien yksityisten tonttien saamista käyttöön voidaan pyrkiä edistämään antamalla rakentamiskehotuksia. Rakentamiskehotusmenettely on kunnissa yleisesti käytössä. Rakennuskehotus perustuu Maankäyttö- ja rakennuslain 97 :ään. Tämän mukaisesti kunta voi antaa kaavatontin omistajalle ja haltijalle rakennuskehotuksen sen jälkeen, kun asemakaava on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta. Jollei asemakaavan mukaista tonttia ole rakennettu kolmen vuoden kuluessa rakentamiskehotuksen tiedoksiannosta, kunnalla on oikeus lunastaa kyseinen tontti.
13 Maankäyttösopimukset Maanhankinta kunnan omistukseen ei ole aina mahdollista tai edes perusteltua, varsinkaan jo osittain rakennettujen alueiden täydennyskaavoituksessa. Maankäyttösopimuksilla voidaan edistää yksityisten maiden käyttöönottoa. Tällöin keskeisenä tavoitteena on kaavan toteuttamiskustannusten oikeudenmukainen jako yksityisen tahon ja kunnan kesken. Maankäyttösopimuksia käytetään vapaaehtoista maakauppaa täydentävänä tai korvaavana keinona. Kehittämiskorvaus Kehittämiskorvaus on Maankäyttö- ja rakennuslain 91a-91p :n mukainen toimintatapa. Periaate on, että yksityisen maanomistajan on osallistuttava saamansa hyödyn suhteessa asemakaavan toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Kehittämiskorvauksen periaate Laadittaessa asemakaavaa yksityisen maanomistajan maalle, pyritään ensisijaisesti solmimaan maankäyttösopimus asemakaavan toteuttamisvastuista. Jos maankäyttösopimusta ei ole syntynyt, kunta voi periä maanomistajalta asemakaavan mukaiselle tontille osoitetun rakennusoikeuden muutoksen aiheuttaman tontin arvonnousuun suhteutetun osuuden kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista (kehittämiskorvaus). Kehittämiskorvauksen perimisen edellytyksenä on, että maanomistajan saama rakennusoikeus on vähintään 500 k-m². Lisäksi maanomistajan kaavasta saaman hyödyn on oltava merkittävä. Korotettu kiinteistövero Kunnalla on mahdollisuus kiinteistöverolain 12 a :n mukaan asettaa erityinen rakentamattoman tontin korotettu veroprosentti, joka voi olla 1-3 %. Korotetun kiinteistöveron tarkoitus on varmistaa tonttien rakentuminen suunnitelmallisesti.
Maapoliittinen ohjelma 2013-2016
Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011
Kunnanvaltuuston hyväksymä 31.1.2011 5 Dnro: 99/10.00.00/2011 Maapoliittinen ohjelma - Kunnanvaltuusto 31.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO - 1. JOHDANTO 3-2. MAANHANKINTA 4 Kunnan maanomistus... 4 Maanhankinnan
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma
kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma 2008-2012
Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 4 3 Kaupungin maapolitiikka... 6 3.1 Maanhankinta...6 3.1.1 Vapaaehtoiset kiinteistökaupat...7 3.1.2 Lunastaminen...7
LisätiedotMaapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012
Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan
LisätiedotKaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007
Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu
LisätiedotJyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta
Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 15.2.2012 Tampere Maapolitiikka Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2010 on hyväksytty
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta
Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta maankäyttöjaosto 7.10.2015 kunnanhallitus x.x.2015 kunnanvaltuusto x.x.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtökohdat... 2 2.1 Tietoa Sipoosta... 2 2.2 Kunnan maanomistustilanne...
LisätiedotYlöjärven maapoliittinen ohjelma 2017
Ylöjärven maapoliittinen ohjelma 2017 Kaupunginhallitus 15.5.2017 Kaupunginvaltuusto 22.5.2017 www.ylojarvi.fi Sisällys Johdanto... 1 Maapolitiikan ja maapoliittisen ohjelman määrittely... 1 Maapolitiikka
LisätiedotSOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013-
Kunnanhallitus 19.11.2013 erillisliite 283 Kunnanvaltuusto 25.11.2013 erillisliite 109 SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 25.11.2013
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2018
KOUVOLAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2018 Hyväksymismerkinnät: Tekninen lautakunta 23.1.2018 Sisällys 1. Johdanto... 3 Maapolitiikan yleiset periaatteet... 3 Maapolitiikan tärkeimmät periaatteet Kouvolassa...
LisätiedotKohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla
1/6 Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla Yleistä Kaupungin maapolitiikalla ymmärretään kaupungin maanhankintaan ja - luovutukseen, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä
LisätiedotYLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA
YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2017-2021 YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 121 Ylivieskan kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2017-2021
LisätiedotHYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA
HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä
LisätiedotTalousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)
Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,
LisätiedotMaapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan
LEMPÄÄLÄN KUNNAN MAAPOLIITTINEN OHJELMA LUONNOS 2.12.2015, 7.12.2015, 8.12.2015 Sisällys 1. Johdanto 2. Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan 3. Lempäälän kunnan maapolitiikan
LisätiedotHausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2017 Sisällysluettelo 1. KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA... 2 1.2 HISTORIA... 2 2. KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLITIIKKA... 4 2.1 MAANHANKINTA...
LisätiedotJämsän kaupungin maapoliittinen ohjelma. Vuosille Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / Kaavoitus ja tonttituotanto
Jämsän kaupungin maapoliittinen ohjelma Vuosille 2018 2026 Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / Kaavoitus ja tonttituotanto JÄMSÄN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2 (8) Version historia Versio Pvm Pykälä
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2013
JOENSUUN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2013 LUONNOS 17.6.2013 Kaupunkirakennelautakunta 2013 2 Joensuun kaupungin Maapoliittinen ohjelma 2013 Sisällysluettelo: 1. Maapoliittinen lainsäädäntö ja sen
LisätiedotPEDERSÖREN KUNTA Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014. Pedersören kunta Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014 1
PEDERSÖREN KUNTA Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014 Pedersören kunta Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014 1 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Lähtökohdat... 4 2.1 Maankäyttöpoliittinen ohjelma... 4 2.2 Väestö...
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto
LisätiedotMAAPOLIITTINEN OHJELMA
KEMPELEEN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kirkonseutu ja Paituri ovat kunnan länsiosan asuntotuotannon kehittämis- ja toteuttamiskohteita. (Viistoilmakuva Lentokuva Vallas Oy / Hannu Vallas 27.3.2013) Khall
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA
1 KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA Hyväksytty Kunnanvaltuusto 28.5.2010 19 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA JOHDANTO Maapoliittinen ohjelma on strateginen asiakirja, jossa kunnanvaltuusto vaalikausittain
LisätiedotLUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016. YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö
LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016 YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö SISÄLTÖ ESIPUHE... 1 1 YLIVIESKAN KAUPUNGIN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET...
LisätiedotIin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS
Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin
LisätiedotNÄRPIÖN KAUPUNGIN Maapoliittinen ohjelma
NÄRPIÖN KAUPUNGIN Maapoliittinen ohjelma Kaupunginhallitus 12.04.2016 57 Kaupunginvaltuusto 25.04.2016 26 Sisällysluettelo Yleistä... 1 Tausta... 1 Maanhankinta... 2 Maanhankinta vapaaehtoisin kaupoin...
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma
Maapoliittinen ohjelma Pälkäneen kunta Pälkäneen kunnanhallitus 18.3.2015 70 Pälkäneen kunnanvaltuusto 23.4.2015 19 1. Johdanto Maapoliittisen ohjelman tarkoituksena on edistää kuntastrategian toteutumista
LisätiedotMAAPOLIITTINEN OHJELMA
NURMIJÄRVEN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kaavoituslautakunta 11.10.2004 202 Kunnanhallitus 08.11.2004 317 Valtuusto 13.12.2004 121 Nurmijärven kunta, kiinteistö- ja mittaustoimi Keskustie 2 B, PL 37, 01901
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma Valtuusto
Maapoliittinen ohjelma 2016 Valtuusto 22.6.2016 60 www.nurmijarvi.fi 2 Sisällysluettelo Maapoliittinen ohjelma 2016 Nurmijärven kunta... 1 1 Johdanto... 1 1.1 Maapolitiikka lainsäädännössä... 1 2 Lähtökohdat...
LisätiedotKaupunginhallituksen suunnittelujaosto 11.4.2011. Maapolitiikan tilannekatsaus ja periaatteet
Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 11.4.2011 Maapolitiikan tilannekatsaus ja periaatteet Mikko Nurminen 11.4.2011 1 Maapolitiikan tilannekatsaus Mikko Nurminen 11.4.2011 2 Kaupungin maanhankinta 250
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
LisätiedotLiitteenä 3 on esitys uudeksi maapoliittiseksi ohjelmaksi. Asiaa selostetaan tarvittaessa lautakunnan kokouksessa.
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Tekninen lautakunta 6 23.01.2014 Kaupunginhallitus 27 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 14 04.03.2014 Maapoliittisen ohjelman 2014-2017 hyväksyminen 350/51/510/2012 TEKL
LisätiedotTORNION KAUPUNGIN MAANKÄYTTÖPOLITIIKKA
Kaavoitus ja mittaus 2018 1 TORNION KAUPUNGIN MAANKÄYTTÖPOLITIIKKA HISTORIAA: - Muinainen kauppateiden kohtaamispaikka - Kaupunki perustettu v. 1621 silloisen Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin määräyksestä
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2018-2021 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. HISTORIA... 4 3. KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN MAAPOLITIIKKA... 6 3.1 Maanhankinta... 6 3.1.1 Kauppa / vaihto... 6 3.1.2
LisätiedotKAAVOITUKSEN JA MAANHANKINNAN PERIAATTEET 2018
KAAVOITUKSEN JA MAANHANKINNAN PERIAATTEET 2018 KUNNAN MAAPOLITIIKKA KUNNAN TEHTÄVÄNÄ ON HUOLEHTIA ALUEIDEN KÄYTÖN JA RAKENTAMISEN OHJAAMISESTA ALUEELLAAN. MAAPOLITIIKAN JA KAAVOITUKSEN YHTEISENÄ TAVOITTEENA
LisätiedotMAAPOLIITTINEN OHJELMA
MAAPOLIITTINEN OHJELMA 1 Maapoliittinen ohjelma Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 1.1. Maapolitiikan toiminta-ajatus ja keskeiset tavoitteet... 2 1.2. Maapolitiikka osana Someron kaupungin strategiaa...
LisätiedotMAA-C Kiinteistötekniikan perusteet TkT Juhana Hiironen
MAA-C2003 - Kiinteistötekniikan perusteet TkT Juhana Hiironen Luennon sisältö 12:15 13:00 Kunnan maapolitiikka ja maapoliittiset työkalut Tauko 13:15 14:00 Ryhmätyö: postereiden valmistelu 14:00 14:45
LisätiedotAsumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon
Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon tietoa maapolitiikasta kuntien päättäjille Teemat: Esite sisältää ajankohtaista perustietoa kunnan maapolitiikasta ja maankäytöstä kuntien päättäjille. Esitteessä
LisätiedotSalon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012
Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 KAUPUNGIN MAANOMISTUKSEN NYKYTILANNE 4 2.1 Maaomaisuus 4 2.2 Asuintontit 4 2.3 Teollisuustontit 4 2.4 Raakamaatilanne ja lähitulevaisuuden
LisätiedotKangasalan kunnan maapoliittinen ohjelma 2010
Kangasalan kunnan maapoliittinen ohjelma 2010 Hyväksytty valtuustossa 8.3.2010 Lähtökohdat Seudun maapoliittiset linjaukset Kaupunkiseudun yhteistyönä valmistellut maapoliittiset linjaukset ohjaavat kuntien
LisätiedotPYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys
PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys 1 Lähtökohdat Pyhäjoelle on laadittu maankäyttöstrategia ja toteuttamisohjelma vuonna 2010. Tämän jälkeen vuonna 2011 Fennovoima
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö
Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä
LisätiedotYMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät
YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät OMAISUUDEN HALLINTA ja YLLÄPITO RAKENTAMISEN EDELLYTYKSET Palvelualuepäällikkö Petri Joro YMPÄRISTÖPALVELUT MAA- OMAISUUS KADUT JA VIHERALUEET KUNNAN RAKENNUKSET Maankäyttöpäällikkö
LisätiedotMAAPOLIITTINEN OHJELMA 2018
MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2018 2 Sisällys Johdanto... 3 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Seudulliset ja väestölliset lähtökohdat... 4 1.2 Taloudelliset lähtökohdat... 6 1.3 Kaavoitustilanne ja kunnan maanomistus...
LisätiedotMAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala
MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma. Käsittely: Yleiskaavatoimikunta Kaupunginhallituksen iltakoulu Kaupunginhallitus 15.4.
Maapoliittinen ohjelma Käsittely: Yleiskaavatoimikunta 21.3.2019 Kaupunginhallituksen iltakoulu 3.4.2019 Kaupunginhallitus 15.4.2019 Valtuustoseminaari 23.-24.5.2019 Kaupunginhallitus 17.6.2019 Kaupunginvaltuusto
LisätiedotMAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010
MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 Seinäjoki elinkeinorakenne Väkiluku 2009 57024 Kasvu 2009 815 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 2 Seinäjoki asunnot SEINÄJOEN
LisätiedotLAIHIAN MAAPOLIITTISET OHJEET
LAIHIAN MAAPOLIITTISET OHJEET LAIHIAN KUNTA 7.10.2008 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 10.11.2008 111 1 ESIPUHE 3 2 OHJEEN YLEISET TAVOITTEET 4 3 NYKYTILANNE 7 3.1 YLEISTÄ 7 3.2 Haja-alue 10 3.3 Taajama 11
LisätiedotKUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA vuosi 2013 Ari Kilpi maanhankintapäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I Ari Kilpi 20.8.2014 1 Raakamaan käsitteestä
LisätiedotKAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU
KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU Liite: Asumisen ympäristö, kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu 14.1.2005 Hyvä asuminen 2010 Valmisteluhanke Osatehtävä 1 Yhdyskunta rakenne ja taajamat Yhdyskuntarakenteella
LisätiedotKITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x
KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x Sisällys ESIPUHE... 3 1. Tulevaisuuden haasteet kaupungin maapolitiikalle ja maankäytön suunnittelulle... 4 2. Kaupungin
Lisätiedot2.3 Kunnan tonttivaranto ja sen riittävyys
Vuodesta 2003 lähtien kunta on hankkinut raakamaata seuraavasti: Taajama vuosi yksikköhinta pinta-ala Ryttylä 2003 1,5 / m2 3,154 ha Monni 2005 0,5 /m2 1,4 ha Monni 2006 0,5 /m2 1,53 ha Hikiä, Karhi 2006
LisätiedotKaupunginhallitus KULLOON YRITYSALUEEN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ MAANKÄYTTÖSOPIMUSMENETTELY 15/50.502/2011
Kaupunginhallitus 201 29.05.2017 KULLOON YRITYSALUEEN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ MAANKÄYTTÖSOPIMUSMENETTELY 15/50.502/2011 KH 29.05.2017 201 Valmistelu ja lisätiedot: kiinteistöpäällikkö Maarit Ståhlberg,
LisätiedotTuusulan kunnan MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2020 (Valtuusto 13.6.2011 67) (Tekninen korjaus kohdan 4.3. kappaleeseen 8 20.2.2013)
Tuusulan kunnan MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2020 (Valtuusto 13.6.2011 67) (Tekninen korjaus kohdan 4.3. kappaleeseen 8 20.2.2013) 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Lähtökohdat... 3 2.1. Kuntastrategia...
LisätiedotSeinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025
1 Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025 Seinäjoen kaupunginvaltuusto 29.9.2014 Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025 1. Johdanto...5 2. Kaupunkistrategia ja maapolitiikka...7 3. Maapolitiikan
LisätiedotAsunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot
Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot D/466/10.00.02.03/2015 Asian valmistelija Ora Nuutinen, puh. 014 266 5073 Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutuksessa
LisätiedotPORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET 2011. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TIEDOTUSTILAISUUS 30.8.2011 Maarit Ståhlberg 2 Maapolitiikka Maapolitiikka käsittää kaupungin toimenpiteet, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan maa-alueiden
LisätiedotJyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet
Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Maankäyttö Tontit ja maanhallinta 2013 Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet - sisältö 1. Johdanto 2. Kaupungin maapolitiikan yleisiä tavoitteita
LisätiedotMAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019
Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman
LisätiedotAsianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 150 Asianro 4539/10.00.01/2014 Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Suomen valtio omistaa Savilahdessa
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2011
LAPUAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2011 Lapuan kaupunki Kaupunkisuunnittelutoimikunta 2 Sisältö Johdanto...3 MAAPOLITIIKAN TAVOITTEET...5 LAIN MAHDOLLISTAMAT KEINOT...8 1. Vapaaehtoinen kauppa...8
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma VII, osa 1
KV 28.4.2008 72 Maapoliittinen ohjelma VII, osa 1 1. MAAPOLITIIKKA 1.1. Maapolitiikka osana kaupungin kehittämistä Maapolitiikalla tarkoitetaan niitä julkisen vallan toimenpiteitä, jotka liittyvät alueiden
LisätiedotMaa-20.2334 Korvausarviointi
Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen
Lisätiedot30.6.2005. Kirkkonummen kunnan maapoliittinen ohjelma
Kunnanvaltuuston päättämä 30.6.2005 96 Kv nro 3/30.6.2005 96 30.6.2005 Kirkkonummen kunnan maapoliittinen ohjelma SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 ESIPUHE...3 1 JOHDANTO...3 2 MAAPOLITIIKAN KEINOT...4
LisätiedotMAAPOLIITTINEN OHJELMA
MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kaupunginvaltuuusto 11.11.2013 95 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI Maapoliittinen ohjelma Sisällys 1. Maapolitiikan ja maapoliittisen ohjelman merkitys... 3 2. Taustatietoa... 4 2.1 Yhdyskuntarakenteen
LisätiedotS u o m e n y m p ä r i s t ö. Tapio Takalo-Eskola. Kunnan maapolitiikan keinojen vaikuttavuus ja kehittämistarpeet
S u o m e n y m p ä r i s t ö 786 Tapio Takalo-Eskola Kunnan maapolitiikan keinojen vaikuttavuus ja kehittämistarpeet Julkaisu on tehty ympäristöministeriön ja Kuntaliiton yhteistyönä HELSINKI 2005...........................
LisätiedotMaankäyttöpalveluiden taksa
MAANKÄYTTÖPALVELUIDEN TAKSAT Sisällysluettelo: 1. YLEISTÄ TAKSOISTA... 2 1.1. Hyväksyminen ja voimaantulo... 2 1.2. Arvonlisävero... 2 2. ASEMAKAAVAN JA ERILLISEN TONTTIJAON LAATIMISESTA JA MUUTOKSESTA
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,
LisätiedotJOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi
JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu
LisätiedotMaankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013
Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä
LisätiedotMaapolitiikka talouden tasapainottajana
Maapolitiikka talouden tasapainottajana Nykyinen toimintaympäristö Taustaa maapoliittisille linjauksille ja keinoille Maapolitiikan toimintaympäristö 1 Pääosalla Vantaata on voimassa KV:n 17.12.2007 hyväksymä
LisätiedotJOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.
JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi VÄESTÖN SIJOITTUMINEN KAUPUNKISEUDULLA Asukasmäärä eri
LisätiedotPAIHOLAN OSAYLEISKAAVA
KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n
LisätiedotLunastustoimitukset. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011
Lunastustoimitukset ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA
Lisätiedot1. Maapolitiikan tavoitteita
LOHJA Ympäristötoimi EHDOTUS 29.4.2014 1 MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 1. Maapolitiikan tavoitteita Lohjan kaupungin maapolitiikan tavoitteita ovat: 1.1 Yhdyskuntarakenteen suunnitelmallinen kehittäminen
LisätiedotOulun kaupungin maapoliittiset linjaukset. Oulun kaupunginvaltuusto 16.6.2014 53
Oulun kaupungin maapoliittiset linjaukset Oulun kaupunginvaltuusto 16.6.2014 53 2014 Sisällysluettelo 1 Kuntien yhdistyminen 2013...4 2 Lähtökohdat ja tavoitteet...6 3 Maanhankinta...10 4 Tontinluovutus...13
LisätiedotMAAPOLIITTINEN OHJELMA. Kunnanvaltuusto kv
MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kunnanvaltuusto kv 3.4.2017 17 1. Johdanto Kunnan maapolitiikkaa ovat maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset
LisätiedotKAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS
KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (jäljempänä kunta) 2. Alue, jota sopimus
Lisätiedot1. ASUINRAKENNUSTONTIT
1 JOROISTEN KUNTA TONTTIHINNOITTELU VOIMASSA 1.1.2013 ALKAEN (KV 8.10.2012 36) (Muutos KV 16.9.2013 69) Tonttien myyntihinta on esitetty muodossa /m2. Kaikki jäljempänä esitetyt tontit ovat myös vuokrattavissa.
LisätiedotJAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012
KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan
LisätiedotMaapolitiikan perusteet
Maapolitiikan perusteet Valtuutettujen perehdytys 4.9.2017 Tonttipäällikkö Paula Hartman Maapolitiikka ja maankäyttöpolitiikka maapolitiikka kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua
LisätiedotKeskustan Oulun kunnallisjärjestö MAAPOLITIIKAN JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET OULUSSA
Keskustan Oulun kunnallisjärjestö MAAPOLITIIKAN JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET OULUSSA TAUSTAA Oulun kaupunki on laatimassa maapoliittista ohjelmaa, jonka ensimmäinen versio valmistuu vuoden 2014 alussa. Edellinen,
LisätiedotMaapoliittinen ohjelma Sipoon kunta 17.10.2005, tarkistettu x.x.2008
Maapoliittinen ohjelma S I S Ä L LY S LU E T T E L O TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖTILANNE 2 2.1. MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2 2.2. SIJAINTI JA VÄESTÖ 2 2.3. MAANOMISTUS 2 2.4. KAAVALLINEN VALMIUS 3 2.4.1.
LisätiedotASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LIITE 2 MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.3.2008. Täydennetty 06.5.2009
Lisätiedotjäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja
MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä NSA-Yhtiöt Oy jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja ASEMAKAAVA-ALUE
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (13) 15.1.2008 Taltionumero 45
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (13) 15.1.2008 Taltionumero 45 Diaarinumero 1159/1/07 Asia Valittaja Lunastuslupaa koskeva valitus Helsingin kaupunginhallitus Päätös, josta valitetaan Asian
LisätiedotMaankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha)
Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) Alavus 1 403 648 Anjalankoski 83,6 2497,7 301,6 Aura 424
LisätiedotPalveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?
Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,
LisätiedotMaanomistajien maksama korvaus yhdyskuntarakentamisesta
Kunnanhallitus 342 31.10.2016 Kunnanhallitus 3 09.01.2017 Vesitorninmäen asemakaavan maankäyttösopimus (kv) 465/10.00.00/2012 Kunnanhallitus 31.10.2016 342 Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti 21.04.2016
LisätiedotTONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT
1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA
LisätiedotLiite 6A, maanomistuskartta ja kaavoituksen käynnistämissopimukset
Liite 6A, maanomistuskartta ja kaavoituksen käynnistämissopimukset Kunnan maanomistus sinisellä. Yksityisten maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset. i SISÄLLYSLUETTELO KHALL, 4.11.2013
LisätiedotKAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS
KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (y-tunnus: 0189766-5), Markkinatie
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA
SUONENJOEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA Luonnos 16.11.2016 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Lähtökohtia... 4 2.1 Lähtötietoja Suonenjoesta... 4 2.1.1 Väestökehitys... 4 2.1.2 Palvelut... 4 2.1.3 Elinkeinot...
LisätiedotSisältö. 1 Johdanto... 3. 2 Lähtökohdat... 4 Yleistä... 4 Maapoliittisten asioiden käsittely... 4. 3 Maapolitiikka ja kaupungin strategia...
PORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET 2011 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Lähtökohdat... 4 Yleistä... 4 Maapoliittisten asioiden käsittely... 4 3 Maapolitiikka ja kaupungin strategia... 5 4 Maapoliittiset
LisätiedotYhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti
Lisätiedot