MAL: LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISET ASUNTOPOLIITTISET JA MAAPOLIITTISET TAVOITTEET JA OHJELMAT - ESITE

Transkriptio

1 MAL: LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISET ASUNTOPOLIITTISET JA MAAPOLIITTISET TAVOITTEET JA OHJELMAT - ESITE (MAL-rakennemallityön puiteohjelman kohdat V ja VI) Esitelty ja hyväksytty tarkentuneeksi sisällöksi AKO- TOIMINTARYHMÄSSÄ Millaisia analyysejä ja tuloksia tarvitaan suunnan valitsemiseksi MALyhteistyössä? MAL -rakennemallityössä asuntopoliittisten ja maapoliittisten keinojen valinta ja kohdentaminen tarkennetaan seudun tasapainoisen rakentumisen ja kestävän kehityksen periaatteiden kannalta vain olennaisimpiin tekijöihin ja alueisiin, koska Länsi-Uudenmaan MAL - yhteistyöalue ei muodosta keskuskaupungin ympärille kasvavaa kaupunkiseutua, vaan pääkaupunkiseudun haja-asumis- ja pendelöinti-ilmiön sekä suurten liikennehankkeiden vaikutusten kohteena olevan pikkukaupunkien verkoston. Verkoston kunnat kohtaavat samankaltaisia ongelmia ja intressejä maankäytön kehittämisessään, joten jo resurssien säästämiseksi yhteisten selvitysten tekeminen ja ohjauskeinojen pohtiminen on tarkoituksenmukaista. Työn painopiste onkin olennaisten indikaattoreiden ja vaikutusketjujen tunnistamisessa ja arvioinnissa. Alueen kuntien maankäyttöä tarkasteltaessa on olennaista tunnistaa kaikki mahdollisuudet, joita metropolialueen kasvurenkaalla ja Turku-PKS-akselilla sijainnista syntyy. Yhteisten politiikkojen motiivina on tuoda esille olennaisia yhteisiä ja alueellisia strategioita, joita mahdollisuuksien hyödyntäminen tarvitsee niin, että esimerkiksi hajarakentamisen leviäminen ei estä vielä suurempien potentiaalien hyödyntämistä. Päivitettävä tulevaisuuskuva ja mitoituslähtökohdat rakennemalli 2030 = tarkennetut Maankäytön, palvelujen, elinkeinojen, asumisen ja liikkumisen verkostot ja rakenteet Maankäyttöstrategia: ajoitus - toteutus Asuntopoliittinen ohjelma: tuotantotavoitteet Maapoliittinen ohjelma: kaavoitusja muut ohjauskeinot erit. hajaasumisen ohjaus

2 Asuntopoliittisen ohjelman tavoitteet ja tulokset Yhteisellä asuntopoliittisella ohjelmalla tarkoitetaan kokonaisnäkemystä asumisen mitoituksesta ja sijoittumisesta kaupunkiseudulla niin, että maankäytöstä, liikenteestä, palveluista ja asumisesta syntyy tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Pikkukaupunkien verkoston muodostavalla Länsi-Uudellamaalla olennaista ovat yhteiset selvitykset mitoituksen, ajoituksen, kaavoitustarpeen, infrainvestointien ja kuntien profiloitumisen näkökulmista. Selvitystarpeet: mitä mahtuu ja millä vauhdilla? asemanseutujen kehitys ja saavutettavuuden parantumisen vaikutukset ulkoiset ja sisäiset asuntomarkkinatekijät tulevaisuuden asuntokysyntänäkymät asuntotarjonta vanhoilla ja uusilla alueilla tulevaisuuden asumismallit ja -tavoitteet asukkaiden ja muuttajien kehitys asumistason ja rakennuskannan kehitys kakkosasumisilmiön ja kesäasumisen kehitys ALUEPROFIILIT ASUMISEN VISIOT ASUNTOTUOTANTOSKENAARIOT STRATEGISET VALINNAT TAVOITTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Maapoliittisen ohjelman tavoitteet ja tulokset Kaupunkiseutujen yhteisellä maapoliittisella ohjelmalla tarkoitetaan maankäytön keskeisiä tavoitteita ja maankäytön suunnitelmien toteuttamisen periaatteita. Pikkukaupunkien verkoston muodostavalla Länsi-Uudellamaalla olennaista on tehdä yhteisiä selvityksiä ja löytää tänne soveltuvia suosituksia. Selvitystarpeet: haja-asumisen vaikutukset ja ohjauskeinot (ylikunnalliset) yleiskaavoitustarpeet ja kaavallisen valmiuden kehittäminen kunnallistekniikan hyödyntäminen palveluverkon ylläpito asemanseutujen ja liittymien kehittämistoimenpiteet muut maapol. ohjauskeinot: maanhankinta, tontinluovutus, maankäyttösopimukset MAAPOLIITTISTEN KEINOJEN SALKKU HAJA-ASUMISEN VAIKUTUSTEN TIETOPAKETTI KAAVATILANNE (varannot) JA RAKENTAMINEN YHTEISEN MAANKÄYTÖN OHJAAMISEN KOHTEET JA TOIMENPITEET

3 Asunto- ja maapoliittisten ohjelmien aikataulu ja suhde muuhun MAL-työhön AIKATAULU OSATEHTÄVÄ: kevät kesä syksy talvi talvi kevät kesä syksy talvi I: TIEDOTUS - NETTISIVU II: TILANNEKARTOITUS III: ANALYYSIALUSTA IV: TEEMASELVITYKSET V: ASUNTOPOLITIIKKA VI: MAAPOLITIIKKA VII: TULEVAISUUSKUVA VIII: RAKENNEMALLI IX: RAPORTOINTI viranomaisten ja asiantuntijoiden ryhmätyöt (koko alue) päätöksentekijäryhmätyöt (koko alue tai aluekokonaisuudet) kuntakierrokset SELVITYKSET ilmiöt skenaariot keinovalikoima POHDINTA alueroolit suunnat vaikutukset VALINTA strategiat tavoitteet keinot ja suunnan valitsemisen pohjaksi. Kuntakierroksilla tarkennetaan ja täydennetään kunnan lähtötietoaineistot ja ydinkysymykset yhdessä alueen yhdyskuntasuunnitteluun vaikuttavien virkamiesten kanssa. Länsi-Uudellamaalla rakentaminen niin taajamiin kuin niiden ulkopuolellekin on paikoin vilkasta. - Miten ohjaukselle ja vapaudenviehätykselle löydetään tasapaino, jossa kysyntä kohtaa tarjonnan yhdessä kunnallistaloudellisen ja ekologisen tasapainon kanssa?

4 Asuntopoliittisen ohjelman työvaiheet ja sisältö (MAL -puiteohjelman kohta V, s.10) Perusselvitykset: 1. Kootaan yhteen kuntien asuntopoliittiset keinot ja tavoitteet. 2. Kerätään näkemykset kuntien asuntopolitiikan onnistumisesta ja kehitystavoitteista. 3. Kartoitetaan muiden kuntien/seutujen hyviä käytäntöjä ja kokemuksia. 4. Mitoitus- ja asuntomarkkinatekijät (skenaariotarkastelu): asukkaat, asuntokuntien ja ikärakenteen muutos, muuttoliike asumisväljyyden kehityksen tunnuspiirteet eri alueilla asuntokanta, asunto- ja tonttitarjonta, rakentaminen asumisen hinta ja käyttökustannukset (ml. liikkuminen) asukaskehitys kunnallistalouden näkökulmasta. 5. Selvitetään uusia ilmiöitä ja asumismuotoja: ikääntyvien asumismuodot, ympäristöt ja muuttotrendit kesäasumisen muuttuminen ympärivuotiseksi, kakkosasuminen haja-asumisen kanssa kilpailukykyinen taaja-asuminen tulevaisuuden energiatehokkaat asumismuodot, elämäntavat ja alueet metropolialueen työpaikkakehityksen vaikutukset asumiskysyntään asumisen, palvelujen ja liikkumisen tavoiteltavat mallit ja vaikutukset. Asuntopolitiikan strategiset kysymykset ja tavoitteet: 1. asukkaiden ja asuntokysynnän skenaariot, - mitä mahtuu? 2. alueiden profiloituminen ja asumisen visiot, 3. asuntorakentamisen vauhti eri kunnissa, tuotantopainotukset 4. uusien asukkaiden vastaanottokyky ja mitoitus joukkoliikenteen näkökulmasta, 5. asemanseutujen asumisen ja mitoituksen erityiskysymykset, 6. liikenteellisten solmukohtien ja uusien yhteyksien hyödyntämisen asumispaineet ja niihin vastaaminen, 7. energiatehokkuusvaatimusten vaikutukset asumisen kehittymiseen vanhoilla ja uusilla alueilla, 8. haja-asutusalueiden ja kylien kehittäminen, 9. kakkosasumisen alueet ja kehitysnäkymät (vanhan rakennuskannan käyttö), 10. asumisen ja palveluverkoston vuorovaikutus ja kustannusten kohdentuminen. Työryhmätyöskentely 1: Perusselvitykset (talvi 2009) Perusselvitysten pohjalta tunnistetaan laajan seudun ja etäällä olevien taajamien kannalta olennaiset yhteisen asuntopolitiikan tekijät, lisäselvitystarpeet ja ohjelman tavoitteet. Työryhmätyöskentely 2: Strategiset kysymykset ja keinot (syksy 2010) Rakennemallin työstämisen jälkeen (työohjelman kohdat VII ja VIII) tarkennetaan sen toteuttamisen tarvitsemat yhteiset asuntopoliittiset tavoitteet, strategiset valinnat ja toimenpide-ehdotukset. ja suunnan valitsemisen pohjaksi.

5 Maapoliittisen ohjelman työvaiheet ja sisältö (MAL -puiteohjelman kohta VI, s.11) Perusselvitykset: 1. Kootaan yhteen kuntien maapoliittiset keinot ja tavoitteet. 2. Kerätään näkemykset kuntien maapolitiikan onnistumisesta ja kehitystavoitteista. 3. Kartoitetaan muiden kuntien/seutujen hyviä käytäntöjä ja kokemuksia. 4. Selvitetään haja-asumisilmiön kehitysnäkymiä, ohjauskeinoja, kunnallistaloudellisia ja yhteiskuntataloudellisia kustannuksia sekä yhdyskuntarakenne- ja liikkumisvaikutuksia (paikkatietoanalyysit). 5. Tehdään lähipalveluverkoston saavutettavuusanalyysit. 6. Kartoitetaan kunnallistekninen verkosto. 7. Inventoidaan kaavavaranto (kaavoitustarve eri skenaarioissa). 8. Selvitetään elinkeinoelämän tavoitteita erityisesti liikenteellisissä solmukohdissa. Maapolitiikan ydinkysymykset ja tavoitteet: 1. liikenteellisten solmukohtien ja yhteyksien hyödyntämisen kaavalliset haasteet elinkeinopolitiikan näkökulmasta, 2. kaupan verkostojen ohjaus kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin, 3. yhteisten yleiskaavojen kohteet, 4. kaavallisen valmiuden tarpeet eri kasvuvauhdeilla, 5. maapolitiikka asemanseutujen kehittämisessä, 6. maapolitiikka Mt ja Vt liittymien kehityksen ohjaamisessa. Työryhmätyöskentelyt 1: Perusselvitykset (kevättalvi 2010) Perusselvitysten pohjalta tunnistetaan laajan seudun ja etäällä olevien taajamien kannalta olennaiset yhteisen maapolitiikan tekijät, lisäselvitystarpeet ja tavoitteet. Työryhmätyöskentely 2: Strategiset kysymykset ja keinot (syksy 2010): Rakennemallin työstämisen jälkeen tarkennetaan sen toteuttamisen tarvitsemat yhteiset maapolitiikan kohteet, tavoitteet ja keinovalikoima. ja suunnan valitsemisen pohjaksi.