Kunnan maapolitiikasta. Mäntsälän kunnanvaltuusto Toimialajohtaja Jyrki Mattila Hyvinkään kaupunki

Transkriptio

1 Kunnan maapolitiikasta Mäntsälän kunnanvaltuusto Toimialajohtaja Jyrki Mattila Hyvinkään kaupunki

2

3

4 KEHITYSKÄYTÄVÄT Greater Helsinki Vision 2050 EMERALD WSP Finland Oy

5 MAANKÄYTÖN STRATEGIA Vihervirtaukset Tiivis Metropoli Kehyskaupungit ja maaseutu Greater Helsinki Vision 2050 EMERALD WSP Finland Oy

6

7

8

9

10

11

12

13 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtionneuvoston hyväksymä ohjausväline maankäytön suunnittelulle Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja liikennemäärien hillintä Suunnittelu, hajarakentaminen Joukkoliikenne, kevyt liikenne Alueidenkäytön energiakysymykset Energian säästö, uusitutuvat lähteet, kaukolämmön käytön edistäminen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Tulvavaara-alueet, lisääntyvät myrskyt Helsingin seudun asuntotuotanto, liikenne ja maankäyttö Väestönkasvun haasteet, tonttimaan riittävyys asuntotuotannolle, Joukkoliikenne, erityisesti raideliikenne

14 Käytännön maa- ja kaavoituspolitiikka Helsinginseudulla Kuntien yleiskaavatilanne Asemakaavoitus/ oma/konsultit/kilpailut Raakamaanhankinta Maanhankintakeinojen käyttö Maankäyttösopimusten käyttökohteet Maankäyttöpolitiikan mittarit Suunnitelmallisuus, tonttitarjonta, talous Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Tonttien luovutuspolitiikka

15

16 Maapolitiikka Maanhankintaa, luovutusta,sopimuksia edistää asunto-, elinkeino- ja ympäristöpolitiikan toteuttamista mahdollistaa kaavoituksen toteutumisen taloudellisesti

17 Maapolitiikka ja maankäyttöpolitiikka osana kunnan keskeisiä strategioita Kuntasuunnittelu ympäristöpolitiikka Asuntopolitiikka Elinkeinopolitiikka Maapolitiikka Maankäyttöpolitiikka Asemakaavoitus Yleiskaavoitus

18 Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen tuotantotavoitteet

19 Aiesopimuksen kunnat Uusi asemakaavoitettu kerrosala ympäristöhallinnon KATSE-seurantatietojen mukaan tavoite² ka ka tavoitteesta % Pääkaupunkiseutu Helsinki ,2 Espoo ,9 Vantaa ,5 Kauniainen ,7 yhteensä ,8 Kuuma-kunnat Järvenpää ,9 Kerava ,5 Mäntsälä¹ ,6 Nurmijärvi ,2 Pornainen ,7 Tuusula¹ ,7 yhteensä ,1 Kuntaryhmä Neloset Hyvinkää¹ ,3 Kirkkonummi¹ ,5 Sipoo ,6 Vihti ,7 yhteensä ,8 Helsingin seutu yhteensä ,5

20 Kaavoitettu uusi kerrosala asunnoiksi muutettuna koko seutu PKS muu seutu tavoite

21

22

23 RAKENTAMISEN TOTEUTUS maapolitiikka kaavoitus kunnallistekniikka

24 Asemakaavan toteuttamisvaihtoehtoja Kunta kaavoittaa yksityistä maata, tekee kunnallistekniikan, maanomistaja myy tontit, ei tehdä mitään sopimuksia Kunta hankkii ostamalla tai lunastamalla raakamaan ennen asemakaavoitusta, tekee kunnallistekniikan, myy tontit Kunta tekee maankäyttösopimuksen, jossa toteutuksen kustannuksia ja hyötyjä jaetaan kunnan ja maanomistajan kesken Kunta kaavoittaa yksityistä maata, rakentaa kunnallistekniikan, perii kehittämiskorvauksen ja yksityinen maanomistaja myy tontit

25 Hyvä maapolitiikka kasvavassa kunnassa Aktiivista Virkamiehet poliitikot Tulos: Maata riittävästi oikeista paikoista oikeaan aikaan

26 Maa hankittava 5-10 vuotta ennen käyttöä ohjausvaikutus, yhdyskuntarakentamisen ketju linjakkuus, johdonmukaisuus, oikeudenmukaisuus taloudellisesti järkevää hinnoittelu sopimukset

27 Valta Vastuu Vastuu Valta

28 YHDYSKUNTARAKENTAMISEN PALVELUKETJU YLEISKAAVA RAAKAMAANHANKINTA kauppa, lunastus, etuosto ASEMAKAAVOITUS MAANKÄYTTÖSOPIMUS KEHITTÄMISKORVAUS KIINTEISTÖMUODOSTUS KUNNALLISTEKN.SUUNNITTELU KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN TONTTI ja yleiset alueet

29 Tarkoitus Esimerkki Hyvinkäältä 10 v rakentamisohjelma tasainen tonttitarjonta, pitkäjänteisyys konkreettinen päätöksenteko sisäinen toiminta, yhdyskuntarakentamisen palveluketju

30 Lähtökohdat Väestöennuste ( kv) kaupungin maille 60 % uudisrakentamisesta 75 Ao-tonttia/v asuntoa rivi- ja kerrostaloihin sopeuttaminen kysyntään ja talouden mahdollisuuksiin

31 Kunnallistekniikan tarpeet Vanhan katu- ja vesihuoltoverkoston saneeraus Liikenteen kytkennät ( liittymät, sillat, isot väylät) Uudisrakentaminen asuntoalueet työpaikka-alueet keskusta ja yleisten rakennukset

32 Kunnallistekniikan kustannuksia katu- ja vesihuolto omakoti / tontti (asunto) rivi- ja kerrostalo /asunto

33 Pientaloalueen kustannukset KUNNALLISTEK- NIIKKA 65 % Kunnallistekniikka 65 % Menot MENOT Maanhankinta 29 % MAANHANKINTA 29 % kaavoitus jne. 6 % KAAVOITOTUS JNE. 6 %

34 OHJELMAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ ohjaa asuntotuotantoon tarkoitetun maankäytön toteuttamisketjua. maanhankinta, kaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen sekä tonttien luovutus riittävän tonttivarannon ylläpito lähtökohta palvelutuotannon järjestämiselle ohjelmassa käsitellään asuntorakentamista (omakoti-, rivi- ja kerrostalorakentamista) lähinnä kaupungin luovuttamille tonteille maankäyttösopimuksilla toteutettavia asuntotuotantoon osoitettuja yksityisten omistuksessa olevia kaavamuutosalueita tarkistetaan vuosittain siten, että jakson neljä ensimmäistä vuotta on arvioitu loppuvuosia tarkemmin.

35 LÄHTÖKOHDAT kaupungin asuntopoliittinen ohjelmaluonnos vuosille , joka on parhaillaan nähtävillä kaupunginvaltuuston hyväksymä väestötavoite vuodelle asukasta, jonka tarkistus on käynnissä kaupunginvaltuuston 2006 hyväksymä vuotuinen tontinluovutustavoite - 90 kpl valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan välinen asuntopoliittinen aiesopimus Hyvinkään kiintiö 330 asuntoa vuodessa josta vuokra-asuntotuotannon osuus vähintään 20% asuntomessut vuonna 2013 Yli-Jurvan alueella Kaupunginvaltuuston Hyväksymä Hyvinkään energia- ja ilmastostrategia ja energiatehokkuusohjelma tonttien kysyntään vaikuttavat muut tekijät, kuten talouden tämän hetkinen taantuma

36 TOTEUTUNEET TONTINLUOVUTUKSET OMAKOTITONTIT MYYDYT OMAKOTITONTIT kpl VUOKRATUT OMAKOTITONTIT kpl Kpl

37 TOTEUTUNEET TONTINLUOVUTUKSET YHTIÖMUOTOINEN ASUNTOTUOTANTO MYYDYT TONTIT; ASUNTOJA VUOKRATUT TONTIT; ASUNTOJA Kpl

38 KYTÄJÄ - ISOKYLä AO 64 KT valmis ASUNTOALUEET TIILIRINNE AP 70 as KT valmis Kaupungin luovuttamina rakentuvat tontit Maankäyttösopimuksin rakentuvat tontit KRAVUNARKUNMÄKI I AK-AP 150 as KT NUMMENMÄKI AO 274, AK-AP 250 as KT 15 TIENHAARANKATU AO 7, AP-AK 130 KT valmis KANKURINKULMA AR-AK 154 KT valmis KUUTAMOPUISTO AP-AR-AK 168 KT valmis MANSIKKAMÄKI AK+AP 154 KT valmis ASUNTOMESSUALUE AO 32 AK-AP 80 as KT KENRAALINKULMA AO 50 KT valmis TEHTAANKULMA AK 373 as KT 12 YLI-JURVA KESKUSTA AP-AK 208 as KT TANSSIKALLION ITÄOSA II AO 63 kpl KT AO- TONTTIEN LUOVUTUS 2010: Kenraalinkulma 40* 2011: Kenraalinkulma 12 ja Tanssikallion itäosa II 63. Asuntomessualue AO I erä 75 + asuntomessualue AO I erä 2012: Asuntomessualue AO II erä 2013: Kravunarkunmäki III IV AO-alueet yht 75 ** 2014: Kravunarkunmäki III + II yht 63** -* arvio tonttien menekistä -** sähkölinjan siirto? -** kunnallistekniikan rakentaminen (haitta asuntomessuille?) KRAVUNARKUNMÄKI III IV AO AK+AP 180 KT 12-13

39 KRAVUNARKUNMÄKI Asuntomessualue AO 32 kpl Kravunarkunmäki II AO 52 kpl Kravunarkunmäki III AO 48 kpl Kravunarkunmäki IV AO 38 kpl Yhteensä AO kpl KRAVUNARKUNMÄKI IV AO 38 kpl KRAVUNARKUNMÄKI III AO 48 kpl ASUNTOMESSUALUE AO 32 kpl KRAVUNARKUNMÄKI II AO 52 kpl

40

41 TOTEUTTAMINEN / OMAKOTIRAKENTAMINEN vuosi alue kpl kustannukset tulot 2010 Kenraalinkulma 40 0,0 2,0 milj Kenraalinkulma 12 0,0 0,5 milj. Tanssikallion itäosa II 63 1,9 milj. 3,0 milj. Asuntomessualue n. 26 1,2 milj. 1,3 milj. yhteensä ,1 milj. 4,8 milj Asuntomessualue n. 6 0,6 milj. 0,5 milj Kravunarkunmäki III-IV 75 2,5 milj. 3,8 milj Kravunarkunmäki III+II 63 1,9 milj. 3,0 milj > Yli-Jurva + Nummenmäki / 75 2,5 milj. 3,8 milj. Kustannuksissa on mukana myös katujen viimeistelykustannukset sekä puistojen ja puistoteiden rakentamiskustannukset, jotka ovat noin % kokonaiskustannuksista. Kustannukset eivät sisällä alueiden toteuttamiseen liittyviä kynnyskustannuksia.

42 TOTEUTTAMINEN YHTIÖMUOTOINEN RAKENTAMINEN Yhtiömuotoiseen tuotantoon tarkoitettuja tontteja on luovutettuna tai varattuna noin 180 asuntoa varten. Näistä ARA-tuotantoon on varattuna 4 tonttia vuosille , joilla asuntoja on noin 170 kpl. lisäksi kunnallistekniikan piirissä on noin 500 asuntoa vastaava tonttimäärä lähimmän kolmen vuoden jaksolla arvioidaan yhtiömuotoisten tonttien myynnistä saatavan tuloja keskimäärin 2,0 milj. / vuosi kustannukset ovat vuosittain noin 1,0 milj. /vuosi ALUEET, JOILLE YHTIÖMUOTOISIA TONTTEJA TOTEUTETTAVISSA Kruununmaa, heti Kuutamopuisto, heti Kankurinkulma, heti Mansikkamäki, heti Ylijurvan keskusta / Kravunarkunmäki 2011 alkaen Nummenmäki 2015 jälkeen

43 MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET / YKSITYINEN TONTTIVARANTO Kytäjä alueen kunnallistekniikka on valmistunut vuonna 2007 tonttien luovutus ajoittunee vuosille vapaana noin 50 AO-tonttia. Tiilirinne kunnallistekniikka valmis alueelle tulee arviolta noin 70 pientaloasuntoa yksi kohde alkanee 2010 mennessä. sopimuksen mukaan toteutus vuoteen 2012 mennessä Tienhaarankadun alue arviolta noin 130 kerros- ja pientaloasuntoa sekä seitsemän AO-tonttia. kunnallistekniikka vaiheittain vuoteen 2012 mennessä asunnot valmistunevat vuosien välillä. Keskustan liikekorttelit keskustan kehittämishankkeisiin sisältyy noin 170 kerrostaloasuntoa

44 TONTTIEN VARAAMINEN ERITYISRYHMIEN TARPEISIIN esteettömyys palvelujen läheisyys osa normaalia tonttituotantoa huomioidaan tontinluovutusperiaatteissa Mm. Kankurinkulman alue soveltuu ydinkeskustan tuntumassa olevana senioriväestön ja vammaisten asumistarpeisiin Keskustan kehittämishankkeisiin sisältyvä asuntotuotanto palvelee senioriväestöä ja muuta palvelujen läheisyyttä tarvitsevaa väestönosaa Vuonna 2010 toteutuva Martinkaari-hanke Martin keskustaan sisältää vanhusten sekä vammaisten asuntoja että nuorisoasuntoja. Vireillä oleva Tehtaankulman alueen kaavahanke tulee palvelemaan hyvin myös senioriväestön tarpeita

45

46

47 HYVINKÄÄN MAAOMAISUUS osto/myynti euroina Vuosi Osto Myynti maaom. ha yhteensä keskiarvo/vuosi maaomaisuuden lisäys ha 432 HYVINKÄÄN MAAOMAISUUS osto/myynti euroina Osto Myynti

48 Kaupungin maanomistus

49 Yhdeksän teesiä 1) Maanhankinta on tärkeämpää kuin myynti 2) Neuvottelussa onnistuu, jos on hyvä asema maareservi poliitikkojen tuki toinen osapuoli tietää kunnan linjan aikaisempien päätösten linjakkuus kaikki keinot käytössä oikeaan aikaan

50 3) Kaavoita kunnan maille mitä vaikeampi tilanne, sitä tärkeämpää kaikki maapolitiikassa menestyjät tekevät näin 4) Raakamaat hankittava kunnalle 5) Maankäyttösopimukset kaavamuutoksissa 6) Lunastusta käytettävä,ennen kuin tehdään huonoja esimerkkejä 7) Rakennusoikeus ei ole ilmaista 8) Vastuu maapolitiikasta on kunnalla itsellään 9) Linja syntyy vain oikeista päätöksistä

51

52 Kunnan kaksoisrooli taloudellisuus tehokkuus nopeus kilpailukyky demokratia sosiaaliset perusteet perinteet vuorovaikutus yksilön tarpeet oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, yleinen etu

53 Raakamaanhankinta Vaikutus Ohjaus ( kasvualueet) Suunnitelmallisuus, ajoitus Talous Tasapuolisuus Käyttötilanteet Yhdyskunnan laajeneminen uusille alueille ( I-asemakaava) Menetelmät Sopimusperusteiset: kauppa, vaihto Lakiin perustuvat: lunastus, etuosto

54 Onnistumisen edellytykset maanhankinta on aktiivista ( virkamiehet, poliitikot, määrärahat) yhteistyö maa- ja kaavoituspolitiikan kesken on hyvää yleiskaavoitus, lupapolitiikkataajaman laajentumisen esteet maanhankinta tehdään ajoissa 5 10 v ennen suunniteltua rakentamista kunnalla on hyvä maareservi myös lakiin perustuvat keinot ovat käytettävissä ja niitä myös käytetään Tasapuolisuus ja linjakkuus maan hinnoittelu suhde maankäyttösopimuksiin

55 Maankäyttösopimukset Tarkoitus kunta ja maanomistaja sopivat yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisen alueen asemakaavoittamisesta aiheutuvien oikeuksien ja velvoitteiden ( kustannusten ja hyötyjen) jakamisesta sekä alueen rakentamisen ajoituksesta Maakäyttösopimustyypit aluerakentamissopimukset kauppaa edistävät sopimukset asemakaavan muutokseen liittyvät sopimukset Kaksivaiheinen sopimus käynnistämissopimus varsinainen maankäyttösopimus

56 Maankäyttösopimuksen arviointi kunnan näkökulmasta Käyttötilanteet kaavamuutokset/raakamaa-alueet Sopimusalueiden määrä suhteessa koko kaupungin rakentamiseen kaupungin vapausasteet Sopimusalueen koko ja ajallinen kesto Sopimuksen valmistelu edellyttää hyvää kaavallista ja kunnallisteknistä valmistelua

57 maankäyttösopimuksen arviointi ( jatkoa) Vaikutus maapolitiikan hoitoon jatkossa Raakamaan hankinta maanomistajien keskinäinen tasapuolisuus yhdyskuntarakentamisen rahoitus Kilpailuttaminen/monopolitilanteet Sopimusten ehdot ratkaisevat vaikutukset

58 Vaikutus maan hintaan ja talouteen OSAPUOLET asukkaat kuntalaiset tulot ja menot maanomistaja

59 raakamaa vaikutus maan hintaan, kunta A (rakennuspaikka 30 /m2) maa-ja metsätal.hinta 0,6 /m2 raakamaa 2 /m2 raakamaan hinta 3,3 kertaa maa-ja metsätal. maan hinta hintasuhde 7 % sopimus 50/50 maa- ja metsätal.maa 0,6 /m2 - sopimushinta 7,5 /m2 - sopimushinta 12,5 kertaa maa- ja metsätal.maanhinta hintasuhde 25 %

60 vaikutus maan hintaan, kunta B (rakennuspaikka 90 /m2) raakamaa maa-ja metsätal.hinta 0,6 /m2 raakamaa 6 /m2 raakamaan hinta 10 kertaa maa-ja metsätal. maan hinta hintasuhde 6 % (raakamaa/tontti) sopimus 50/50 maa- ja metsätal.maa 0,6 /m2 - sopimushinta 22,5 /m2 - sopimushinta 37,5 kertaa maa- ja metsätal.maanhinta hintasuhde 25 % (raakamaa/tontti)

61 Maapolitiikan erot, esimerkki Tarvitaan 30 ha raakamaata vuodessa, josta rakennusmaaksi 15 ha eli m2 Oletukset kunnassa A raakamaa 2 /m2, tontti 30 /m2 kunnassa B raakamaa 6 /m2, tontti 90 /m2 sopimusperiaatteet 50/50, kunta rakentaa kunnallistekniikan

62 Kunta A Tulot Menot erotus Rahoitus kunn.tekn. A (hankinta) 4,5 M 0,6 M 3,9 M 26 /tonttim2 A (sopimus) 2,25 M 0 2,25 M 15 /tonttim2 A (hankinta) 1,65 M /v 11 /tonttim2 -A(sopimus)

63 Kunta B Tulot Menot erotus Rahoitus kunn.tekn. B (hankinta) 13,5 M 1,8 M 11,7 M 78 /tonttim2 B (sopimus) 6,75 M 0 6,75 M 45 /tonttim2 B (hankinta) 4,95 M /v 33 /tonttim2 -B(sopimus)

64 Kunnallistekniikan investoinnit 2006 Uudisrakentaminen Kadut, puistot, sillat 5,0 M vesihuolto 2,0 M yhteensä 7,0 M Korvausinvestoinnit Kadut, sillat puistot 1,9 M vesihuolto 1,5 M yhteensä 3,4 M

65 Kunnan maapolitiikan mittarit Talous Vuositulot ( 3 viime vuoden ka) Vuosimenot ( 3 viime vuoden ka) Maan myynti 5,7 M Maan vuokra 0,7 M Maankäyttösopimus 0,4 M Maanomaisuuden lisäyksen arvo (+/-) 0,6 M Maanhankintamenot 0,8 M Kunnallistekniikan uudisrakentaminen 6,0 M kohdennetut henkilöstö yms. menot 1,0 M Yhteensä 7,4 M Yhteensä 7,8 M

66

67

68 tontin hinta kunnallistekniikan kustannus maaseutu kunta kasvu kunta

69 Päätelmiä Laskelmat eri vaihtoehtojen välille ja niiden esittely myös päättäjille Kuntatalouden tila edellyttää edullisten vaihtoehtojen etsintää Jos maankäyttösopimuksia tehdään raakamaaalueille tulee maanomistajan saaman rakennusoikeuden arvo olla samaa luokkaa kuin alueen arvo raakamaana. Esimerkkitapauksissa luokkaa 15 % alueen rakennusoikeudesta. Erot kärjistyvät merkittävästi, kun rakennusoikeuden arvo kasvaa.

70 Maapolitiikka yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja toteuttamisessa TEHTÄVÄT AIKA Ympäristön seuranta ja kartoitus Vaapaaehtoinen maanhankinta Katualueen ilmaisluovutus Etuostot Lunastaminen Yleiskaavoitus Kehittämisaluemenettely Asemakaavoitus Käynnistämissopimus Maankäyttösopimus Kehittämiskorvausmenettely Kunnallistekniikan suunnittelu Kiinteistönmuodostus Kunnallistekniikan rakentaminen Tontinluovutus Rakennuslupa- ja valvonta Rakentaminen Yleisten alueiden rakentaminen Rakentamiskehotus Korotettu kiinteistövero Maankäyttöpolitiikka Kaavan toteutumista edistävät maapolitiikan keinot Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Rakentaminen

71 Raakamaa Kauppa Lunastus Kaavamuutos Maankäyttösopimus Kehittämiskorvaus

72 Esimerkki maata 12,5 ha, jonne kaavoitetaan 50 tonttia Arvo maa-metsämaana 0,6 E/m2 => E Arvo raakamaana 2 E/m2 => E kauppa- ja lunastushinta Arvo sopimusmaana 50 % rak.oikeudesta => 25 tonttia a` E E eli 6 E/m2

73 Valintatilanne A B A kauppa raakamaan hinnalla 2 E/m2 => E B ei tee kauppaa, vaatii sopimusta 50 % rak.oikeudesta => E eli 6E/m2

74 Kunnan vaihtoehdot Kunta tekee A:n kanssa kaupan B:n kanssa 1) Odottaa Alueen toteutus viivästyy oltava muualla reserviä yhdyskuntarakenne heikkenee, kustannukset lisääntyvät + tasapuolisuus säilyy + hintatasoon ei hyppäystä

75 2)Tekee maankäyttösopimuksen + Yhdyskuntarakenne säilyy + toteutus voidaan varmistaa - tasapuolisuus ei toteudu - kunnan/uusien asukkaiden kustannukset lisääntyvät - raakamaan osto vaikeutuu ja hintataso nousee

76 3) Kunta päättää lunastaa - Poliittisesti usein vaikea ratkaisu - saattaa viedä aikaa + Tasapuolisuus toteutuu + Kunta saa kasvatettua maareserviä + maanhintataso selviää + helpottaa neuvotteluja jatkossa

77 HYVINKÄÄN MAANKÄYTTÖPERIAATTEET Raakamaan hankintaperiaatteet Yleiskaavassa osoitetuilta laajentumissuunnilta hankitaan raakamaa ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin 5-10 vuotta ennen alueiden käyttöönottoa. Tarvittaessa käytetään myös lunastusta ja etuostoa. Yleissuunnittelun merkitys Yleiskaava pidetään ajan tasalla ja yhdyskunnan kasvusuunnilla estetään suunnittelematon lisärakentaminen. Kaupungin omistamille alueille laaditaan kerran vuodessa päivitettävä 10 vuoden asuntorakentamisohjelma, jossa mukautetaan tonttituotanto (maanhankinta, asemakaavoitus ja kunnallistekniikan rakentaminen) väestötavoitteen ja asumisodotusten mukaiseksi. Kaavoitusperiaatteet Kaupunki kaavoittaa ensimmäiset asemakaavat pääasiassa omistamilleen maille. Sopimuspolitiikka Asemakaavan muutoksissa käytetään maankäyttösopimuksia. Sopimuskorvauksilla tulee vähintään voida kattaa muutoksesta aiheutuvat yhdyskuntarakentamisen kustannukset. Muutoin oikeudet ja velvollisuudet jaetaan kaupungin ja maanomistajan kesken.

78 Tontinluovutus ja markkinointi Asuntotontit luovutetaan nykyisessä markkinatilanteessa pääasiassa myymällä, yritystontteja sekä myydään että vuokrataan. Suuren omakotitonttien kysynnän takia tontinsaajat arvotaan. Tonttien myyntituloilla katetaan maanhankinta ja sisäisen kunnallistekniikan kustannukset. Hintataso omakotitonteilla on % yksityisten välisten kauppojen hinnoista. Omakotitonttien markkinointi Etuovi, messut jne. Yhtiömuotoisia tontteja luovutetaan usealle rakennusalan toimijalle. Valituissa kohteissa järjestetään hinta- ja laatukilpailuja asuinympäristön ja kaupunkikuvan kehittämiseksi. Yritystonttien markkinointi hoidetaan nettisivujen ja kumppanuussopimusten kautta. Kuka kaavoittaa Kaupunki laatii uusien alueiden asemakaavat. Pienialaisissa asemakaavamuutoksissa perustuu kaava usein hakijan laatimaan korttelisuunnitelmaan tai vastaavaan. Maanomistaja vastaa maaseutualueilla osayleiskaavassa osoitettujen taajama-alueiden asemakaavan luonnosvaiheen suunnittelusta. Asemakaavaehdotus laaditaan kuitenkin kaupungin toimesta. Haja-asutusalueen rakentamisen ohjaus Maaseutualueiden rakentamista ohjataan oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen perusteella. Ne pyrkivät ohjaamaan rakentamista viidelle nimetylle kyläalueelle ja edullisuusvyöhyke-vertailussa edullisimmiksi osoitetuille alueille. Osayleiskaavojen tavoitteena on myös jakaa ns. hajarakennusoikeus tasapuolisesti eri maanomistajien kesken.

79 Miksi Kunnan maanomistus on tärkeää? Yhdyskuntarakentamisen hallinta ja ohjaus on helpompaa Asemakaavoitus helpottuu ja nopeutuu Yhdyskuntarakentamisen rahoitus tulee oikeudenmukaisemmaksi Maanomistajien yhdenvertaisuus toteutuu paremmin Kunnan omistukseen jää joka tapauksessa puolet asemakaava-alueen maasta Maankäyttösopimusneuvottelut helpottuvat Maapolitiikassa menestyneet kunnat ovat huomanneet tämän

80 Taajaman laajentumisen esteet Taajaman kasvusuunta